ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N

2.5.2012 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N FUUSIOSELVITYS HYÖDYT JA HAASTEET

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTEET SELVITYKSEN LAATIMISELLE 2. FUUSION HYÖDYT JA HAASTEET 2.1. Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta 2.2. Palvelutaso ja asiakashinnat 2.3. Vaikutukset henkilöstöön 2.4. Yhteinen jätelautakunta 3. YHTIÖIDEN NYKYISET ARVOT 4. FUUSION OMISTUSSUHTEET, JÄRJESTÄYTYMINEN JA TOTEUTUS 1 5. JOHTOPÄÄTÖKSET

1. Perusteet selvityksen laatimiselle Ympäristölainsäädännön kiristyminen on nostanut jätehuollon asiakasmaksuja huomattavasti jo yli 10 vuoden ajan. Uudet vaatimukset ovat johtaneet siihen, että suurten käsittelylaitosten kustannustehokkuus on parantunut huomattavasti pieniin laitoksiin verrattuna. Yksikkökokojen kasvattaminen onkin keskeinen keino asiakasmaksujen nousun hillitsemiseksi. Suomessa on 35 kunnallista jätelaitosta, joista 26 on osakeyhtiöitä. Keskimääräinen laitos palvelee noin 145 000 asukasta ja vastaa noin 45 000 jätetonnin hyödyntämisestä ja käsittelystä. Lisäksi laitosten käsittelyyn tulee huomattava määrä muuta kuin kunnan vastuulla olevaa jätettä. Kuntien alueelliset jätelaitokset ovat siis yleensä melko pieniä. Oma jätemäärä riittää harvoin esim. biologisen laitoksen rakentamiseen, eikä juuri koskaan polttolaitoksen. Tulevaisuudessa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ohjaa suuren osan jätteistä polttoon, biologisille laitoksille sekä kierrätykseen. Tällöin pienten jätelaitosten ei kannattane ylläpitää edes omaa kaatopaikkaa. 2 Kuntien jätelaitokset ovat lisänneet huomattavasti yhteishankintoja ja ulkoistaneet pienten jäte-erien käsittelyä kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Kuntayhtiöt eivät kuitenkaan voi vapaasti sopia eri jätemateriaalien käsittelyiden yhdistämisestä taloudellisten ja ympäristösyiden perusteella, vaan yhteistyössä noudatetaan hankintalakia. Ulkopuolisen on helppo häiritä julkista hankintaa valituksin markkinaoikeuteen. Pelkkä valitus ilman kunnon perusteitakin hidastaa prosessia vuosilla ja johtaa helposti hankkeen hautautumiseen. On oletettavaa, että yhteistyö syvenee edelleen ja jätelaitosten lukumäärä vähenee tulevaisuudessa fuusioiden myötä. Tällöin hankintalaki menettää merkityksensä fuusioituneiden yhtiöiden keskinäisen yhteistyön osalta. 2. Fuusion hyödyt ja haasteet 2.1 Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta IUJ:n ja RR:n fuusiolla voidaan: (1) saavuttaa säästöjä jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä sekä (2) vähentää hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä riskejä. Puhtaasti paikallisten palveluiden, kuten jätteen keräyksen ja pienjäteasemien tehokkuutta fuusio ei lisää. Vaikutukset kustannustehokkuuteen Yhtiöiden liikevaihtoon suhteutettuna fuusiolla saatavat säästöt on arvioitu suhteellisen pieniksi. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä seuraavien toimintojen osalta: Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen: 350 000 euroa/a Taloushallinnon, asiakaspalvelun ja johdon päällekkäisyyksien purkaminen: 300 000 euroa/a Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen säästäisi vuosittain noin 350 000 euroa vuodesta 2016 eteenpäin. Säästö syntyy, kun jätteiden loppusijoittaminen ja laitosmainen lajittelu keskitetään Lohjalle tai Porvooseen. Toiseen jätekeskukseen rakennettaisiin siirtokuormausasema. On myös mahdollista, että jätekeskuksia voitaisiin käyttää loppusijoitukseen vuorotellen. Keskusten yhteenlaskettu, ympäristöluvitettu loppusijoitustilavuus riittäisi 2020-luvulle saakka. Tilavuus riittää huomattavasti tätäkin pidemmälle, mikäli viranomainen myöntää luvan uuden jätetäytön rakentamiselle vanhaan täyttöön nojaavana rakenteena. Tällaista lupaa on haettu sekä Lohjan että Porvoon jätekeskuksiin. Loppusijoitustoiminnot voidaan tarpeen mukaan keskittää myös IUJ:n suunnitteleman, uuden Kilpilahden jätekeskuksen alueelle. Kustannusarviossa on oletettu, että orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kielletään vuonna 2016 ympäristöministeriön antamien tietojen mukaisesti. Käsittelyn keskittäminen lisää tehokkuutta, koska loppusijoituksen kustannukset ovat jäteveroa lukuun ottamatta pääosin kiinteitä kuluja. Yhtiöiltä menee jätettä loppusijoitukseen nykyisin noin 90 000 t/a

(IUJ 40 000 t/a ja RR 50 000 t/a). Kaatopaikkakiellon myötä, vuonna 2016, määrän on arvioitu laskevan 16 000 tonniin vuodessa (IUJ 8 500 t/a ja RR 7 500 t/a). On mahdollista, että oman kaatopaikan pitäminen ei olisi vuoden 2016 jälkeen taloudellisesti kannattavaa enää kummallekaan yhtiölle ilman fuusiota. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto edellyttää voimaantullessaan ainakin rakennusjätteen, kotitalouksien pienkuormien ja suurikokoisten jätteiden esilajittelua. Pakkaavaan jäteautoon kerättävää sekalaista yhdyskuntajätettä ei tarvitse esilajitella, vaan se voidaan hyödyntää sellaisenaan arinapolttolaitoksissa. Esikäsittelyssä saavutettaisiin säästöä, kun kahden lajittelulaitoksen sijaan IUJ ja RR rakentaisivat vain yhden laitoksen. Tämän on arvioitu säästävän kustannuksia 10 15 euroa käsiteltyä jätetonnia kohden. Säästöä syntyy sekä investointi- että käyttökustannuksissa. Yhden laitoksen investointikustannuksen arvioidaan olevan tasolla 2-4 Meuroa riippuen käsittelyprosessista ja laitosmitoituksesta. Taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa voidaan saavuttaa 300 000 euron säästö, kun päällekkäisiä toimintoja puretaan ja järjestetään uudelleen. Yhtiöiden taloushallinto ja asiakaspalvelu voidaan yhdistää, jolloin myös lyhytaikaiset poissaolot, poikkeukselliset tilanteet sekä sijaistukset ovat paremmin järjestettävissä. Arvioitu suora säästö tarkoittaa noin kuuden henkilötyövuoden vähennystä näissä tehtävissä. 3 Loppusijoituksen, esikäsittelyn, taloushallinnon ja asiakaspalvelun lisäksi on useita toimintoja, joiden järjestämisessä fuusiosta on hyötyä, mutta hyödyn euromääräistä suuruutta on vaikea arvioida. Fuusion merkitystä näille toiminnoille on arvioitu seuraavasti: Jätteenpolton kuonan käsittely: RR:n vastuulla on 10 000 tonnin vuotuinen kuonamäärä, joka syntyy, kun 55 000 tonnia jätettä poltetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa. Vastaavasti IUJ:n vastuulla on 3 500 tonnin kuonamäärä, joka syntyy Kotkan Energialle toimitetusta 15 000 t/a jätemäärästä ja Vantaan Energialle toimitetusta 5 000 t/a jätemäärästä. Kuonien käsittely yhdistämällä kustannustehokkuutta voitaneen lisätä. IUJ on tehnyt tähän asti kuonankäsittelyssä yhteistyötä muiden Kotkan Energialle jätettä toimittavien jätelaitosten kanssa ja tätä yhteistyötä voidaan jatkaa fuusion jälkeenkin. Biojätteen ja jätevesilietteen käsittely: Biojätteiden käsittely ostetaan molemmissa yhtiöissä ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, eikä yhtiöillä ei ole omia käsittelylaitoksia. Yhtiöiden yhteenlaskettu biojätemäärä on 6 000 t/a (RR 4 000 ja IUJ 2 000 t/a) ja toimialueiden yhteenlaskettu jätevesilietteiden määrä 31 000 t/a (RR 24 000 t/a ja IUJ 7 000 t/a). Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn yhdistäminen voisi alentaa ostopalvelun hintaa. Yhteinen jätemäärä antaisi edellytykset myös oman käsittelylaitoksen kannattavuuden arviointiin. Jätteiden keräys, ekopisteet, sekajätteen yhteisastiapisteet ja pienjäteasemat: Näihin toimintoihin fuusiolla ei olisi suoraa vaikutusta, koska kyseessä ovat paikalliset palvelut, joita ei voi keskittää. Palvelut ovat yhtiöissä nykyisellään monilta osin yhtenevät. Fuusion myötä toimintatapoja voitaisiin edelleen yhtenäistää valitsemalla käyttöön molemmista yhtiöistä parhaat menettelyt. Tiedotus ja neuvonta: Tiedotuksen ja neuvonnan nykyinen toteutustapa ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiöiden alueella hyvin samanlaiset. Molemmilla alueilla haastetta tuo laaja vapaaajanasutus ja kaksikielisyys. Fuusion myötä julkaisut ja palvelut voidaan monilta osin yhdistää, mikä tehostaa toimintaa. Ulkoiset palvelut ja materiaalien myynti: Fuusio kasvattaa yhtiön hallinnassa olevia materiaalimääriä, mikä parantaa toimintamahdollisuuksia sekä materiaalien käsittelypalveluiden hankinnassa että raaka-aineiden myynnissä hyötykäyttömarkkinoilla.

Mahdollisuudet ja vaikutukset riskienhallintaan Fuusio sisältää mahdollisuuden kasvattaa yhtiöiden roolia yrityksille tarjottavien jätehuoltopalveluiden järjestäjänä ja siten alentaa kotitalouksien jätemaksuja. Lisäksi fuusio pienentäisi yhtiöiden toimintaan liittyviä taloudellisia riskejä. Fuusion tuomia mahdollisuuksia ja vaikutusta riskienhallintaan on arvioitu seuraavasti: Kilpailukyky ja mahdollisuus tarjota palveluita yrityksille Sekä IUJ että RR saavat merkittävän osan tuloistaan yrityspalveluista, mikä alentaa kuntalaisten jätemaksuja. Jos yrityspalveluista saatava tulo vähenee, kuntalaisten jätemaksuja on nostettava. Uuden, 1.5.2012 voimaantulleen, jätelain mukaan myös yritysjätteiden käsittely kuuluu kuntien vastuulle, jos niiden käsittelylle ei ole riittävästi yksityistä palvelutarjontaa. Markkinaehtoisia yrityspalveluita kuntayhtiöt voivat tarjota vain rajoitetusti. Kumpikaan yhtiö ei ole toistaiseksi kohdentanut henkilöresursseja erikseen yrityspalveluihin, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Jatkossa panostuksia tarvitaan. Tämä johtuu kilpailun lisääntymisestä ja siitä, että yritykset haluavat enenevässä määrin kokonaispalvelua, joka on räätälöitävä niiden yksilöllisiin tarpeisiin. Fuusio parantaisi merkittävästi yhtiöiden mahdollisuutta palvella yrityksiä. Tämä antaisi vahvan aseman tarjota sekä kunnan toissijaisen vastuun mukaisia että markkinaehtoisia palveluita yrityksille. Lisäksi Vantaan ja Sipoon rajalle rakennettava jätevoimala toimisi yhtenä yritysjätteen vastaanottopaikkana. Markkinoilla yhtiöt eivät kilpailisi keskenään yritysasiakkaista, mikä muodostuu tärkeäksi tekijäksi erityisesti Vantaan jätevoimalan valmistuttua. 4 On syytä huomata, että pääosa potentiaalisesta yritysjätteestä on sellaista, joka ennen vuoden 2007 jätelain osauudistusta oli kuntien vastuulla. Arvio on, että huomattava osa tästä jätemäärästä käsitellään kuntien jätelaitoksissa ja jatkossa Vantaan kaltaisissa jätevoimaloissa osana jätelaitosten hankkimia kiintiöitä. Lakiasiaintoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n (HPP) tekemien selvitysten mukaan on todennäköistä, että yrityspalveluiden järjestäminen myös markkinaehtoisesti kuuluisi kuntalain tarkoittamaan kuntien yleiseen toimialaan. Markkinaehtoisen toiminnan määrästä riippuen yrityspalvelut voidaan tuottaa fuusioidussa yhtiössä tai sitä varten perustettavassa tytäryhtiössä. Yrityspalveluiden järjestämistavasta päättää aikanaan fuusioidun yhtiön hallitus. Energiakäyttöön toimitettavan jätemäärän hankinta RR on sitoutunut toimittamaan Vantaalle vuonna 2014 valmistuvaan jätevoimalaan vähintään 42 000 tonnia ja enintään 60 500 tonnia jätettä vuodessa 20 vuoden ajan. Kustannustehokkuuden ja asiakashintojen kannalta on oleellista, että toimitusmäärä ei alita 60 000 tonnia vuodessa. Nykytilanteessa RR:n alueella syntyy kunnan vastuulla olevaa, jätevoimalaan tarkoitettua sekajätettä 28 000 tonnia vuodessa. Lisäksi RR on tehnyt IUJ:n kanssa sopimuksen vähintään 5 000 tonnin vuosittaisista jätetoimituksista Vantaan laitokseen. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus hankkia energiakäyttöön soveltuvaa yritysjätettä paranee seuraavista syistä: Jätteen hankinta-alue laajenee kattamaan myös IUJ:n omistajakunnat. Yhtiöiden markkina-asema paranee nykyisestä, eivätkä yhtiöt kilpaile keskenään. Jätteiden loppusijoituksen korvaaminen energiakäytöllä IUJ ei ole vielä ratkaissut, kuinka se käsittelee yritysjätteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuessa voimaan vuonna 2016. Vuosina 2007 2011 yhtiö on loppusijoittanut Domargårdin kaatopaikalle vuosittain 12 000 21 000 tonnia yritysten yhdyskuntajätettä. Jäte on peräisin osin yhtiön omalta toimialueelta ja osin Helsingin seudulta. Tälle jätteelle tarvitaan käsittelypaikka vuonna 2016, jotta yhtiön tulovirta ja yritysten palvelut voidaan turvata. Fuusio RR:n kanssa ratkaisisi ongelman, kun jäte voitaisiin hyödyntää energiaksi Vantaa jätevoimalassa.

Suunnilleen sama kuin edellä on sanottu IUJ:stä pätee RR:lle. Sen polttokiintiö Vantaalla kuitenkin riittää myös omalla alueella syntyvien yritysjätteiden käsittelyyn. IUJ:llä on jätteenpolttosopimus Kotkan Energian kanssa kuntien vastuulla olevan sekajätteen käsittelyltä. Sopimuksen mukainen vuosikiintiö Kotkaan on 15 000 t/a ja IUJ voi varata Kotkasta lisäkiintiötä tarpeen mukaan. IUJ:n omistajien vastuulla olevan sekajätteen määrä on noin 18 000 t/a. Investointeihin ja avainhenkilöihin liittyvät riskit RR ja IUJ ovat nykyisellään suhteellisen pieniä kunnallisia yhtiöitä. Kunnallisten jäteyhtiöiden keskimääräinen asukaspohja on Suomessa noin 145 000 asukasta. RR:n toimialueella asuu 134 000 asukasta ja IUJ:n toimialueella 93 000 asukasta. 5 Yhtiöiden pieni koko vaikuttaa siihen, että jätemäärien väheneminen heikentää nopeasti edellytyksiä oman käsittelytoiminnan ylläpitämiseen. Esimerkiksi oman kaatopaikan ylläpito ei liene kummallekaan yhtiölle yksinään taloudellisesti mahdollista sen jälkeen, kun kaatopaikkakielto vuonna 2016 astuu voimaan. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus tuottaa palveluita omana toimintana säilyisi nykyistä parempana. Mahdollisuus kustannustehokkaaseen omaan tuotantoon lisää kilpailua markkinoilla ja siten parantaa mahdollisuutta ulkoistaa toimintoja kustannustehokkaasti. IUJ on suunnitellut uuden jätekeskuksen rakentamista Kilpilahden alueelle. Fuusio pienentäisi huomattavasti tähän investointiin liittyvää riskiä, kun Kilpilahti korvaisi osin sekä Porvoon että Lohjan jätekeskusten toimintaa. Kilpilahden jätekeskuksen sijainti on erinomainen ajatellen molempia yhtiöitä. RR:lle Kilpilahden sijainti on hyvä siksi, että Vantaan jätevoimalassa syntyvien kuonien käsittely Kilpilahdessa olisi logistisesti järkevää. Yhtiöiden pieni koko aiheuttaa suuren avainhenkilöriskin. Useat keskeiset tehtävät, kuten taloushallinto ja rakennuttaminen, ovat riippuvaisia yksittäisistä työntekijöistä. Yhtiön koon kasvaessa resursointi vahvistuisi ja avainhenkilöriski pienenisi. Fuusion aiheuttamia uhkakuvia Fuusio aiheuttaisi uhkan yhtiöiden alueellisen identiteetin häviämisestä. Tähän liittyy riski asiakkaiden nykyisen positiivisen yritysmielikuvan muuttumisesta vähintäänkin tilapäisesti mielikuvaksi hallinnollisesta, paikkakunnan ulkopuolisesta organisaatiosta. Uudella yhtiöllä olisi kaksi suurehkoa toimipaikkaa, mikä voi hankaloittaa tiedonkulkua. Tämä on otettava huomioon johtamisessa ja sisäisessä tiedonkulussa. Arvio jätemäärien kehittymisestä Kuten edellä on todettu yhtiöiden hallintaan tulevan jätteen määrä vaikuttaa suoraan taloudelliseen kannattavuuteen ja toiminnan riskeihin. Jätemäärien väheneminen on todellinen riski, joka johtuu seuraavista syistä: Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakenneryhmän selvityksen (Valtiovarainministeriö 5a/2012) perusteella on mahdollista, että kuntakiitokset voisivat johtaa Sipoon eroamiseen IUJ:sta sekä Inkoon ja Siuntion eroamiseen RR:stä. Nämä muutokset omistajapohjassa tuskin tapahtuvat nopeasti, mutta riski niiden toteutumiseen on olemassa. Muutoksen vähentäisivät kunnan vastuulla olevan jätteen määrää IUJ:ssä noin 20 prosenttia ja RR:ssä noin yhdeksän prosenttia.

Yritysjätteen määrän vähenemiseen vaikuttavat muu palvelutarjonta sekä IUJ:n ja RR:n kilpailukyky markkinoilla. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto merkitsee suurta muutosta jätteiden käsittelyssä ja suurta haastetta nykyisin kaatopaikkakäsittelyä harjoittaville kuntayhtiöille. On selvää, että kilpailu markkinoilla lisääntyy kaatopaikkakiellon ja vuonna 2013 tapahtuvan loppusijoitukseen kohdistuvan jäteveron nousun myötä. Uutta kapasiteettia on rakennettu ja rakennetaan erityisesti jätteiden energiahyödyntämiseen. Pieninä toimijoina IUJ:n ja RR:n asema yritysjätehuollossa vaikeutuu vähitellen ja fuusioitumalla yhtiöiden asemaa voitaisiin vahvistaa. 2.2 Palvelutaso ja asiakashinnat Yhtiöiden jätehuoltojärjestelmät, palvelutaso ja toimintatavat ovat monilta osin hyvin yhdenmukaisia, eikä akuuttia muutostarvetta tai painetta palvelutason muutoksiin ole kummankaan yhtiön alueella. Toisistaan poikkeavilta osin toimintatapoja ja palveluja kannattaisi vähitellen yhdenmukaistaa parhaaksi katsottuja käytäntöjä noudattaen ja paikalliset tarpeet huomioiden. Välittömiä vaikutuksia asiakashintoihin fuusiolla ei arvioida olevan. Pitkällä tähtäimellä fuusion voidaan kuitenkin arvioida alentavan asiakashintoja ja vähentävän riskejä suurista hintojen nousuista. Syynä tähän ovat suuremman jätemäärän tuoma kustannustehokkuus ja yrityspalveluiden tuottama kate. 6 2.3 Vaikutukset henkilöstöön IUJ:n ja RR:n henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä toimenkuvien ja työsuhteen ehtojen säilyessä nykyisinä. Fuusioidussa yhtiössä käydään yhteistoimintamenettely, jossa henkilöstön toimenkuvat muokataan uuden yhtiön tarpeita vastaaviksi. Kaikille työntekijöille laaditaan uudet työsopimukset. Lähtökohtaisesti uuden yhtiön hallitus ja johto päättävät organisaatiosta. On oletettavaa, että fuusio aiheuttaa tarpeita päällekkäisyyksien purkamiseen henkilöstöä vähentämällä. Päällekkäisyyksiä voi olla mm. taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja jäteasemien hallintoon liittyvissä tehtävissä. 2.4 Yhteinen jätelautakunta Fuusio merkitsisi myös jätelautakuntien yhdistymistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on jo olemassa, mutta Lohja ei kuulu siihen erilaisen kuljetusjärjestelmänsä takia. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä mahdollista neuvotella yhdistyneen lautakunnan asioista kovin syvällisesti. Ensin tulee päättää yhtiöiden fuusioista ja vasta sitten edetä virallisesti lautakunta-asiassa. Selvää kuitenkin lienee, että lautakunnan ja yhtiön kotipaikka on eri.

3. Yhtiöiden nykyiset arvot Fuusio edellyttää nykyisten yhtiöiden arvojen määrittämistä. Tässä selvityksessä arvonmääritys on tehty sekä tuottoarvomenetelmällä että substanssiarvomenetelmällä. Arvonmäärityksen on laatinut PricewaterhouseCoopers Oy. Määrityksessä on päädytty siihen, että yhtiöiden arvot ovat seuraavat: IUJ RR YHTEENSÄ Substanssiarvomenetelmä 10,0 M 13,4 M 23,4 M Tuottoarvomenetelmä 13,5 M 18,5 M 32,0 M Arvonmäärityksen tulos on, että IUJ ja RR ovat asukasmääriin suhteutettuna lähes yhtä arvokkaita yhtiöitä. 7 Suurimmat epävarmuudet arvonmäärityksessä liittyvät tase-erien käypiin arvoihin ja yritysjätteiden käsittelystä saatavan tuoton suuruuteen Vantaan jätevoimalassa. Käytännössä fuusio merkitsisi mm. sitä, että osa Kilpilahden kivenoton tuloista hyödyntää jatkossa RR:n nykyisiä omistajia ja osa Vantaan jätevoimalan tuloista hyödyntää IUJ:n nykyisiä omistajia. Vastaavasti riskit liittyen Vantaan jätevoimalan kiintiön täyttymiseen ja Kilpilahden jätekeskuksen mahdolliseen investointiin jakautuisivat jatkossa molemmille yhtiöille. 4. Fuusion omistussuhteet, järjestäytyminen ja toteutus Omistussuhteet Lähtökohtana on, että uuden yhtiön omistus jakautuu RR:n ja IUJ:n välillä yhtiöiden arvojen suhteessa. Näin RR:n omistajakunnat omistaisivat uudesta yhtiöstä 57 58 % ja IUJ:n omistajakunnat 42 43 %. Tämän jälkeen omistus jakautuisi yksittäisille kunnille RR:n ja IUJ:n nykyisten omistusosuuksien suhteessa (taulukko 1). Järjestäytyminen Yhtiön ja jätelautakunnan järjestäytymisestä laaditaan yhdessä omistajien kanssa ehdotus. Hallituksen jäsenmääräksi esitetään yhdeksää. Paikoista viisi kuuluisi RR:n nykyisille omistajille ja neljä IUJ:n nykyisille omistajille. Jätelautakuntaa koskevan sopimuksen yksityiskohtaiseen valmisteluun ryhdytään vasta kun yhtiökokouksissa on päätetty fuusiosta. Toteutus HPP on laatinut suunnitelman fuusion toteuttamistavasta. Lähtökohtana on, että RR:n pieni yksityinen omistusosuus (3 omistajaa, yhteensä 0,37 %) hankitaan pois ennen fuusiota. Ensisijainen menettely on, että RR pyrkii vapaaehtoisin kaupoin hankkimaan omia osakkeitaan. Tämän jälkeen tapahtuu kombinaatiofuusio, jossa RR ja IUJ sulautuvat uuteen perustettavaan yhtiöön. Kombinaatiofuusio on veroneutraali järjestely, eli varainsiirtoveroa ei jouduta maksamaan. Mikäli RR:n yksityistä omistusta ei onnituta hankkimaan vapaaehtoisella kaupalla, joudutaan turvautumaan osakeyhtiölain mukaiseen lunastukseen. Lunastus on mahdollinen, jos yli 90 % RR:n osakkeista on välivaiheessa samalla omistajalla.

Taulukko 1. IUJ:n ja RR:n nykyiset omistajat ja niiden omistusosuudet uudessa yhtiössä nykyisen omistuksen mukaan laskettuna. RR:n yksityinen omistus on jaettu uudessa yhtiössä RR:n omistajille nykyisten omistusosuuksien suhteessa. Kunta Asukasmäärä Omistusosuus (%) IUJ RR Fuusioitu yhtiö Porvoo 48 768 49,0 % - 20,9 % Lohja 39 714-28,4 % 16,3 % Raasepori 29 065-23,4 % 13,5 % Vihti 28 311-17,8 % 10,2 % Sipoo 18 253 25,6 % - 10,9 % Loviisa 15 595 17,7 % - 7,6 % Hanko 9 462-9,3 % 5,4 % Karkkila 9 209-7,4 % 4,3 % Nummi-Pusula 6 134-4,7 % 2,7 % Siuntio 6 104-3,5 % 2,0 % Inkoo 5 546-3,9 % 2,3 % Pornainen 5 107 3,7 % - 1,6 % Askola 4 864 4,0 % - 1,7 % Karjalohja 1 493-1,1 % 0,7 % Muut omistajat - 0,0 % 0,4 % 0,0 % Yhteensä 227 625 100,0 % 100,0 % 100,0 % 8 5. Johtopäätökset Fuusioon liittyy molempien yhtiöiden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja, joten fuusio kannattaa toteuttaa (taulukko 2). Nykyisiä suurempi yhtiö voi vastata paremmin riskiin jätemäärien vähenemisestä ja kustannustehokkuuden laskusta. IUJ ja RR ovat toisilleen erinomaiset fuusiokumppanit. Yhtiöt sijaitsevat rannikolla, niiden omistajakunnat ovat pääosin kaksikielisiä, pääosa kuntalaisista asuu omakotitaloissa ja kesäasutus on runsasta. Näin palvelutarpeet ovat samanlaisia. Laitosten asiakashinnat ovat lähes samalla tasolla ja palvelutarjonta on hyvin samanlaista. Laitoksissa on samanlainen tekemisen kulttuuri ja palveluun perustuva keskitetty kuljetusjärjestelmä Lohjaa lukuunottamatta. Lisäksi yrityksille tuotettavilla jätehuoltopalveluilla on molemmille suuri taloudellinen merkitys, mikä luo yhteisen intressin yrityspalveluiden kehittämiseen. On myös tärkeää, että kummallakaan yhtiöllä ei ole niin suurta omistajaa, että se omistaisi enemmistön uudessa yhtiössä. Fuusio kannattaa toteuttaa ennen kuin talous pakottaa muutoksiin. Tavoitteena on kuntalaisten, omistajien ja yhtiöiden etujen turvaaminen muuttuvassa tilanteessa. Kuntalaisille on tärkeää, että jätehuoltopalvelut ovat edullisia, joustavia ja lähellä asiakasta. Tähän voidaan päästä kehittämällä jätteiden keräämistä lähipalveluna, mutta keskittämällä materiaalien kierrätystä, hyödyntämistä ja käsittelyä.

Taulukko 2. Fuusioselvityksen pohjalta laadittu SWOT-analyysi. VAHVUUDET Asema yrityspalveluiden tuottajana vahvistuu (perälautajäte ja markkinajäte). Käsittelyn keskittäminen tuo säästöä noin 350.000 /a. Organisaatio kevenee taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa noin 6 htv (300.000 /a). Osaaminen vahvistuu ja varahenkilöjärjestelyt helpommat. Nyt monissa avaintehtävissä on yksi osaaja, josta riippuvuus on suuri. Vahvempi neuvotteluasema suhteessa kolmansiin osapuoliin (esim. HSY/tuhka, Vantaan Energia). Valitaan kummankin yhtiön parhaat toimintatavat. Parempi että kaksi hyvää menee yhteen hyvän sään aikana kuin kaksi huonoa huonon sään aikana. Yhtiöt ovat samanlaisia ja siten hyvät fuusiokumppanit: kieli, yhdyskuntarakenne, omistajien koko, jätehuoltojärjestelmä, palvelutaso, toimintatavat, saaristo ja loma-asutus. Jätelautakunnat yhdistyvät, mikä säästää kuluja ja tuonee kaksi viranhaltijaa, jolloin avainhenkilöriski pienenee. MAHDOLLISUUDET Toimia jatkossakin yritysjätehuollossa ja täten alentaa kuntalaisten maksuja. Yrityspalveluiden tuottamiseen voidaan panostaa yhdessä enemmän. Ylläpitää edes yhtä loppusijoituspaikkaa. Fuusio voi olla ratkaiseva tekijä Kilpilahden jätekeskuksen rakentamiselle. Biologinen käsittelylaitos oman jätekeskuksen alueella. HEIKKOUDET Alueellinen identiteetti häviää (Länsi-Uusimaa, Itä- Uusimaa). Uusi yhtiö voidaan kokea hallintohimmelinä (kuten nykyisetkin). Kahden toimiston järjestelmä voi hankaloittaa tiedonkulkua, jos toimintakulttuureja ei saada yhtenäistettyä.uj joutuu jakamaan kivenoton tulot RR:lle ja RR joutuu jakamaan polttokiintiön tulot IUJ:lle. Toisaalta kumpikin hyötyy toisesta. UHKAT Omistajaohjaus voi vaikeutua.lohjan sopimusperusteinen kuljetus. RR:n yksityinen omistus, josta on päästävä eroon. Markkinajätteen häviäminen muualle. Tosin uhka on vieläkin suurempi, jos yhtiöt jatkavat erillään. Kuntia voidaan menettää kuntaliitoksissa, mikä voi johtaa toiminnan supistumiseen, joskin tämä on yksi perussyy fuusiolle. 9