Peruspalvelujen tila 2010

Peruspalvelujen tila 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 7/2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Peruspalvelujen tila 2010 ISBN 978-952-5885-06-4 Mikkeli 2011 Yhteistyökumppanien tunnukset

Tekijät Itä-Suomen aluehallintovirasto Arviointityöryhmä, puheenjohtaja, kouluneuvos Matti Hänninen Julkaisuaika 17.5.2011 Toimeksiantaja Valtiovarainministeriö Julkaisun nimi Peruspalvelujen tila 2010, Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi Tiivistelmä Aluehallintovirasto edistää toiminta-ajatuksensa mukaisesti alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Viraston yhtenä tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Arviointikohteina olevilla peruspalveluilla tarkoitetaan niitä palveluja, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuotta 2010 koskevan arvioinnin kohteena olivat hallinnon toimivuus, turvallisuus, osaaminen, hyvinvointi, liikennepalvelut ja kuluttajan asema sekä poikkihallinnollisena kohteena paikallinen turvallisuusyhteistyö. Osaaminen arviointikohteesta kirjastotoimi, nuorisotoimi ja liikuntatoimi ovat Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialaa, samoin liikennepalvelut. Arvioinnin teemana oli hallinto- ja palvelurakenteiden muutosten vaikutukset peruspalveluihin. Arviointi toteutettiin aikaisemmasta poiketen niin, että valtakunnallinen arviointiraportti laadittiin ennen alueellisia raportteja. Tällä tavoin arviointi pyritään sitomaan osaksi keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliä. Asiasanat Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, arviointi, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kokonaissivumäärä 200 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Kartat julkaistu Affecto Finland Oy:n luvalla ISBN (PDF) 978-952-5885-06-4 Kieli Suomi ISSN (PDF) 1798-8802 Hinta Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisusarja 7/2011

Nuoret, huomio! Tämä julkaisu on toinen uuden Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemä kuvaus peruspalvelujen tilasta Itä-Suomen kolmen maakunnan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnissa. Valmisteluun ovat osallistuneet osaamisen ja liikennepalvelujen alueilta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijat, joille suuri kiitos työstään. Peruspalvelujen tilannekuva antaa hyvän tiedon Itä- Suomen tilasta ja kehittämistarpeista. Raportin toivon olevan hyödyksi valtionhallinnon lisäksi kuntien ja maakuntien päätöksenteossa ja kehittämisen painopisteitä mietittäessä. Raportti on helppo hakea aina tarpeen tullen sähköisiltä sivuiltamme www.avi.fi/ita. Itä-Suomen aluehallintovirasto tulee käyttämään raporttia omissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, seutukuntakäynneillä sekä tarkastus- ja valvontatyössä tausta-aineistona. Raportin parasta antia on mielestäni tieto maakuntien pelastustoimesta. Pelastustoimi on oleellinen osa arkipäivän turvallisuuden edistämistä. Sen merkitys on korostunut myös viime vuosien myrskyjen ja tykkylumien aiheuttamissa hätätilanteissa. Kaikki Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat onnettomuuksien ehkäisytyössä maan muita pelastuslaitoksia parempia. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön tavoitteet on saavutettu hyvin. Erityiskohteiden palotarkastukset on tehty kattavasti. Tarkistus- ja varmistustehtävien määrä on kasvanut. Palokunta saadaan Itä-Suomen alueella onnettomuuspaikalle riskien edellyttämässä toimintavalmiusajassa. Pelastuslaitokset ovat myös oleellinen yhteistyötoimija sisäisessä turvallisuudessa. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on edennyt Itä- Suomessa ripeästi. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ovat laatineet maakunnallista turvallisuuskuvaa, josta on tukea kuntien turvallisuussuunnittelulle ja toimeenpanolle. Kannattaa olla tyytyväinen hyvistä pelastuslaitosten tuloksista ja innoittaa edelleen pitämään turvallisuusasiat kunnissa ajan tasalla! Hallinto- ja palvelurakenteiden muutokset saattavat tehostaa palvelujen tuottamista, lisätä kustannustehokkuutta ja keskittää erikoisosaamista. Samalla tulee valtion ja kuntien kuitenkin olla herkällä korvalla, että näillä muutoksilla ei heikennetä Itä-Suomen syrjäisten alueiden vähäväkisten asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Otsakkeessa pyydän kiinnittämään huomion nuoriin. Peruspalvelujen arviointiraportti antaa melko lohduttoman kuvan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Itä-Suomessa. Harmittelemme nuorten vähenemistä maakunnista, nuorten työttömyyttä, siirtymistä koulutuksen jälkeen pois Itä-Suomesta tai syrjäytymistä ja siirtymistä sosiaaliturvalle. Samaan aikaan kuitenkin vain joka kolmannessa kunnassa on nuorten vaikuttajaryhmä, kuulemisjärjestelmä, aloitekanava, nuorisotalon toimikunta tai vastaava. Nuoret kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa kuntien nuorisopolitiikkaan ovat heikot. Palautteen saaminen on hidasta, aloitteisiin ei vastata ja nuorille suunnattua tiedotusta on vähän. Pe-

ruspalveluraportin vastaukset saavat tukea muista tutkimuksista. Kansainvälisessä ICCS 2009 tutkimuksessa suomalaiset nuoret arvioivat mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja oman koulunsa päätöksentekoon Suomessa erittäin heikoiksi. Itä-Suomen nuorisopuntarissa 2010 yli 60 % itäsuomalaisista nuorista sanoo oman kotiseutunsa olevan heille erittäin tärkeä. Nyt onkin kysyttävä, ovatko nuoret kunnille tärkeitä vai siunailemmeko vain heidän ongelmiaan. Peruspalvelujen arviointiraportti esittää, että jokaiseen kuntaan perustetaan nuorten vaikuttajaryhmä. Osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia on luotava lisää. Nuorten mielipide tulee ottaa huomioon kunnallisen päätöksenteon eri vaiheissa. Sosiaalista mediaa on hyödynnettävä paremmin nuorten osallistumis- ja kuulemiskanavana. Osallistumis- ja kuulemisvaikutuksia on lisäksi arvioitava vuosittain. Muutos kannattaa. Nuoret keskustelevat viimeisten eduskuntavaalien tuloksista ahkerasti omissa piireissään. Politiikka on alkanut kiinnostaa uudella lailla. Nuoret myös osallistuvat, kun mahdollisuus annetaan. Aluehallintoviraston maaliskuussa 2011 toteuttama Mikkelin kaupungin peruskoulujen ja lukion oppilaskuntien kuuleminen turvallisuudesta sai myönteisen vastaanoton ja työ jatkuu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Allianssi yhteistyössä järjestävät kuntien kanssa nuorten kuulemistilaisuuksia. Viimeksi Mäntyharjulla nuoret kysyivät koulukyydeistä, lautakuntien kokousten avoimuudesta, koulukalusteista ja hyvästä käytöksestä puolin ja toisin oppilaiden ja opettajien välillä. Tärkeää kuulemisessa ja vaikuttamisessa on, että toimitaan myös tilaisuuksien jälkeen. Tehdään, mitä on sovittu ja tiedotetaan sovittujen asioiden etenemisestä. Otetaan se iso askel myös facebookiin. Nuoret keskustelevat siellä ja harvemmin käyvät kuntien nettisivuilla. Nyt kuntien huomio nuoriin, jotta nuoret huomioivat kunnat, jotka ovat heille kuitenkin tärkeitä paikkoja. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

SISÄLTÖ Nuoret, huomio!...10 1 TOIMEKSIANTO JA TYÖN ORGANISOINTI... 9 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...11 2.1 Toiminta-alue...11 2.2 Väestö...12 2.3 Elinkeinot, työllisyys ja talous...23 2.4 Väestön koulutustaso...31 2.5 Hallinto- ja palvelurakenteiden muutosten vaikutus peruspalvelujen saatavuuteen...32 3 ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET...36 4 HALLINNON TOIMIVUUS...43 4.1 Yhteispalvelun kattavuus...43 5 TURVALLISUUS...52 5.1 Poliisitoimi...52 5.1.1 Ennalta estävä toiminta...52 5.1.2 Nopean avun saanti...55 5.1.3 Tutkintapalvelut...60 5.1.4 Poliisin palvelujen saatavuus...66 5.2 Pelastustoimi...68 5.2.1 Ennaltaehkäisevä toiminta...73 5.2.2 Nopean avun saanti...77 5.2.3 Väestönsuojelun palvelut...81 6 OSAAMINEN...86 6.1 Opetustoimi...86 6.1.1 Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus...86 6.1.2 Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus...97 6.2 Nuorisotoimi... 107 6.2.1 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa... 107 6.3 Kirjastotoimi... 120 6.3.1 Maakuntakirjastotoiminta osana kirjastotoimen kehittämistä... 120 6.4. Liikuntatoimi... 133 6.4.1 Käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen... 133 7 HYVINVOINTI... 147 7.1 Lastensuojeluasioiden määrä ja käsittelyprosessien toimivuus... 147 8 LIIKENNEPALVELUT... 152 8.1 Joukkoliikenteen muutokset PSA:n ja joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen (3.12.2009)... 152 9 KULUTTAJAN ASEMA... 168 9.1. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuus... 168 9.2. Eläinlääkintähuolto... 176 9.3 Elintarvikevalvonta... 184 10 POIKKIHALLINNOLLINEN ARVIOINTIKOHDE... 192 10.1 Paikallinen turvallisuusyhteistyö... 192 LIITE YHTEYSTIEDOT

1 TOIMEKSIANTO JA TYÖN ORGANISOINTI Toimeksianto ja arviointikohteet Aluehallintovirastot edistävät toiminta-ajatuksensa mukaisesti alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virastojen yhtenä tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Arvioitavina ovat palvelut, joita käyttää suuri joukko ihmisiä ja joilla on vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Arvioinnin avulla selvitetään kansalaisten asemaa suhteessa tuotettuihin palveluihin maan eri osissa. Arvioinnin kohteet on valittu yhteistyössä aluehallintovirastoja ohjaavien viranomaisten ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat liikenteen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiin. Aluehallintovirastojen tekemällä arvioinnilla tuetaan suunnittelua ja päätöksentekoa sekä valtionhallinnossa että kunnissa. Vuoden 2010 arviointikierroksella muutos aikaisempaan oli se, että valtakunnallinen peruspalvelujen saatavuuden arviointi tehtiin ennen alueellisia raportteja. (Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 5/2011.) Näin arviointi sovittuu paremmin keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliin. Tämä Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisema arviointi perustuu valtiovarainministeriön toimeksiantokirjeisiin 1.9.2010, 15.10.2010 ja 29.11.2010 (VM/1702/00.02.07/2010). Arvioinnin teemana oli hallinto- ja palvelurakenteiden muutosten vaikutus peruspalvelujen saatavuuteen. Teema on vahvistettu vuosille 2010-2011 laaditussa aluehallintovirastojen strategia-asiakirjassa. Erityisteemaa on käsitelty tässä raportissa varsinaisten arviointikohteiden lisäksi toimintaympäristöosuudessa. Vuoden 2010 arviointikohteet valtiovarainministeriön ohjauskirjeiden mukaan Hallinnon toimivuus Yhteispalvelun kattavuus Turvallisuus Poliisitoimi: ennaltaehkäisevä toiminta, nopean avun saanti, tutkintapalvelut ja poliisipalvelujen saatavuus Pelastustoimi: ennaltaehkäisevä toiminta, nopean avun saanti ja väestönsuojelun palvelut Osaaminen Opetustoimi: perusopetuksen alueellinen saatavuus, toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Nuorisotoimi: nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa Kirjastotoimi: maakuntakirjastotoiminta osana kirjastotoimen kehittämistä Liikuntatoimi: käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen Hyvinvointi Lastensuojelulain toimeenpanon toteutuminen 9

Liikennepalvelut Joukkoliikenteen muutokset PSA:n ja joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen (3.12.2009) Kuluttajan asema Talous- ja velkaneuvonnan saatavuus Eläinlääkintähuolto: kunnallisten eläinlääkäripalvelujen saatavuus Elintarvikevalvonta: valvonnan saatavuus Poikkihallinnollinen arviointikohde Paikallinen turvallisuusyhteistyö Arviointityön organisointi Arviointityö käynnistettiin työryhmässä, johon Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valitsivat omista asiantuntijoistaan arviointikohdevastaavat ja karttavastaavat. Arvioinnin koordinoijana ja työryhmän puheenjohtajana oli kouluneuvos Matti Hänninen ja työryhmän sihteerinä tiedottaja Ulla Hiltunen. Aluehallintoviraston johtoryhmä käsitteli arvioinnin tulokset ja toimenpide-ehdotukset. Arviointityöryhmään kuuluivat ja raportin kirjoitus- ja koontityöstä vastasivat: Työryhmän puheenjohtaja, arviointityön koordinointi, toimintaympäristön kuvaus: Matti Hänninen, kouluneuvos Kirjastotoimi: Eeva Hiltunen, sivistystoimentarkastaja, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus: Markku Huttunen, sivistystoimen ylitarkastaja Liikennepalvelut: Liisa Joenperä, joukkoliikenneasiantuntija, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Talous- ja velkaneuvonnan saatavuus: Minna Karppinen, erikoissuunnittelija Nuorisotoimi: Kirsi Kohonen, suunnittelija, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus: Matti Koskela, tarkastaja Yhteispalvelun saatavuus: Tuula Kääriäinen, neuvotteleva virkamies Pelastustoimi ja Paikallinen turvallisuusyhteistyö, Seppo Pirskanen, pelastustarkastaja Elintarvikevalvonta: Anneli Liljeroos, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Poliisitoimi: Petri Marjamaa, poliisitarkastaja, Poliisihallitus Liikuntatoimi: Pirjo Rimpiläinen, nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Eläinlääkintähuolto: Pauli Sorvisto, läänineläinlääkäri Toimintaympäristö: Timo Tiainen, kilpailututkija Hyvinvointi: Marita Uusitalo, sosiaalihuollon ylitarkastaja Kuvioiden ja taulukoiden käsittely Mika Malkki, It-asiantuntija, AHTI-yksikkö Karttasovelluksen asiantuntija: Harri Moilanen, suunnittelija Työryhmän sihteeri: Ulla Hiltunen, tiedottaja Yhteystiedot ovat liitteessä 1. 10

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen pinta-ala on 60 719 km². Se on 12,2 prosenttia koko maan pinta-alasta. Neljäsosa alueesta on vesistöä. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on Mikkelissä ja muut toimipaikat ovat Kuopiossa ja Joensuussa. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella toimii kolme maakunnan liittoa ja kolme elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, on kaikki kolme päävastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Osa liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen henkilöstöstä työskentelee Joensuussa ja Mikkelissä. Joensuussa toimivassa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja Mikkelissä toimivassa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on liikenne ja infrastruktuuria lukuun ottamatta muut päävastuualueet. Vuonna 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella oli 54 kuntaa. Vuoden 2011 alussa Karttulan liityttyä Kuopion kaupunkiin ja Varpaisjärven kunnan Lapinlahden kuntaan alueella on nyt 52 kuntaa. Seutukuntia alueella on 11. Seutukuntamuutoksena Rantasalmen kunta liitettiin Savonlinnan seutukuntaan vuoden 2011 alussa. Maavoimien Esikunta toimii Mikkelissä. Se johtaa muun muassa Kouvolassa sijaitsevaa Itä- Suomen Sotilasläänin Esikuntaa (ISSLE), jonka vastuualueelle Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue sijoittuu. ISSLE koordinoi muun muassa viranomaisyhteistyötä alueella. Alueellisina organisaatioina toimivat Etelä-Savon Aluetoimisto, Pohjois-Savon Aluetoimisto ja Pohjois-Karjalan Aluetoimisto. Pohjois-Karjalan rajavartioston toimialue käsittää Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueet. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä. Poliisin hallinnon muututtua vuonna 2010 perustetun Poliisihallituksen päätoimipaikka on Helsingissä ja muut toimipaikat Mikkelissä, Riihimäellä, Turussa ja Oulussa. Poliisin paikallishallintona toimii edelleen kolme maakunnallista poliisilaitosta, Etelä-Savon poliisilaitos, Pohjois-Karjalan poliisilaitos ja Pohjois-Savon poliisilaitos. Pelastustoimi on organisoitu alueella kolmeen maakunnan kattavaan pelastustoimen alueeseen. Myös hätäkeskuslaitos toimii alueella maakunnallisten hätäkeskusten turvin. Säännöllistä yhteistyötä tekevien poliisin, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimialueet ovat siis toistaiseksi yhtenevät. Itä-Suomessa toimii kolme maakunnallista maistraattia: Etelä-Savon maistraatti, Pohjois-Savon maistraatti ja Pohjois-Karjalan maistraatti. Maistraattien toimipaikat ovat Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa, Juuassa, Savonlinnassa, Iisalmessa, Pieksämäellä ja Varkaudessa. Itä-Suomen yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Mikkelin yliopistokeskuksessa on Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja. Alueella toimii neljä ammattikorkeakoulua: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkea- 11

koulun koulutusyksikkö Pieksämäellä. Aluehallintoviraston toimialueella on neljä erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiiriä: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri. 2.2 Väestö Alueen väestö vähenee edelleen, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria Vuodenvaihteessa 2010-2011 Itä-Suomen alueen asukasluku oli 568 477 (taulukko 1) ja väestöntiheys 11,7 henkilöä/maakm 2. Väestöstä yli 70 prosenttia asuu taajamissa. Väestö väheni vuonna 2010 jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa, yhteensä yli 1 200 henkeä. TAULUKKO 1. Itä-Suomen väkilukuja 31.12.2010 Asukasluku 31.12.2010 Muutos vuonna 2010 ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA Mikkelin seutukunta 72 923-170 Koillis-Savon seutukunta 19 823-182 Joensuun seutukunta 122 985 431 Hirvensalmi 2 439 3 Juankoski 5 170-103 Ilomantsi 5 883-139 Kangasniemi 5 964-60 Kaavi 3 377-52 Joensuu 73 305 601 Mikkeli 48 751 63 Nilsiä 6 540 19 Juuka 5 589-116 Mäntyharju 6 456-19 Rautavaara 1 872-46 Kontiolahti 13 722 45 Pertunmaa 1 936-47 Tuusniemi 2 864 0 Liperi 12 271 138 Puumala 2 477-72 Outokumpu 7 411-81 Ristiina 4 900-38 Kuopion seutukunta 121 636 667 Polvijärvi 4 804-17 Kuopio 96 793 658 Pieksämäen seutukunta 32 225-413 Maaninka 3 833-37 Keski-Karjalan seutukunta 19 228-337 Joroinen 5 394-29 Siilinjärvi 21 010 46 Kesälahti 2 403-57 Juva 6 962-102 Kitee 9 263-138 Pieksämäki 19 869-282 Sisä-Savon seutukunta 15 205-82 Rääkkylä 2 554-71 Rautalampi 3 475-45 Tohmajärvi 5 008-71 Savonlinnan seutukunta 49 520-317 Suonenjoki 7 598-13 Enonkoski 1 615-2 Tervo 1 706-38 Pielisen Karjalan seutukunt 23 653-190 Heinävesi 3 912-63 Vesanto 2 426 14 Lieksa 12 687-101 Kerimäki 5 641-17 Nurmes 8 508-65 Punkaharju 3 733-71 Varkauden seutukunta 33 333-235 Valtimo 2 458-24 Rantasalmi 3 996-80 Leppävirta 10 556-77 Savonlinna 27 685-57 Varkaus 22 777-158 Sulkava 2 938-27 Ylä-Savon seutukunta 57 946-407 Iisalmi 22 095-74 Keitele 2 542-21 Kiuruvesi 9 157-161 Lapinlahti 10 412-65 Pielavesi 5 087-60 Sonkajärvi 4 671-23 Vieremä 3 982-3 Yhteensä 154 668-900 Yhteensä 247 943-239 Yhteensä 165 866-96 Asukastiheys (henkilöä/km 2 11,06 14,79 9,34 Itä-Suomi 568 477-1 235 Asukastiheys (henkilöä/km 2 11,72 KOKO MAA 5 375 276 23 849 Asukastiheys (henkilöä/km 2 17,69 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väkiluku sukupuolen mukaan alueittain sekä väestömäärän muutos 31.12.2010 (18.3.2011) ja väestötiheys alueittain 1.1.2011 (18.3.2011) Väestömäärän väheneminen oli Itä-Suomessa vuonna 2010 pienempi kuin 1990-luvun laman jälkeisenä aikana (1993-) keskimäärin (kuvio 1). Alueella asui vuoden 2010 lopussa noin 44 000 henkilöä Asukasluku 31.12.2010 Muutos vuonna 2010 Asukasluku 31.12.2010 Muutos vuonna 2010 12

(7,2 %) vähemmän kuin vuonna 1993. Väestön ennustetaan edelleen vähenevän tulevina vuosikymmeninä. KUVIO 1. Väkiluvun kehitys 1980-2010 ja väestöennuste maakunnittain Itä-Suomessa 2011-2040. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1980-2010 (18.3.2011) ja väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009-2040 (30.9.2010) Suomen yhdeksästä väestöä menettäneestä maakunnasta Etelä-Savon väestömäärä pieneni vuonna 2010 määrällisesti eniten ja prosentuaalisesti toiseksi eniten (-0,6 %) Kainuun jälkeen. Vuonna 2010 väestön väheneminen jäi Etelä-Savossa noin 200 henkilöä pienemmäksi kuin se on keskimäärin ollut 1990-luvun laman jälkeisenä aikana. Pohjois-Savon väestötappio jäi alle kolmannekseen vuoden 1993 jälkeisen ajan keskimääräisestä heikkenemisestään. Pohjois-Karjalan väestömäärä supistui merkittävästi vähemmän kuin vuoden 1993 jälkeisenä aikana keskimäärin (noin 720 henkilöä/vuosi). Kahdeksassa alueen kunnassa väkiluku (taulukko 1) pieneni yli kaksi prosenttia ja Puumalassa lähes kolme prosenttia. Määrällisesti eniten vähenivät Pieksämäen asukkaat. Väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksissa ja muutamissa niitä ympäröivissä kunnissa, eli Siilinjärvellä, Kontiolahdella ja Liperissä. Väkiluku kasvoi myös Mikkelissä, Hirvensalmella, Nilsiässä ja Vesannolla. Seutukunnista vain Kuopion ja Joensuun seutukuntien väkiluvut kasvoivat. Väkiluvun muutokset ovat kunnittain eriytyneet voimakkaasti 2000-luvulla (kuviot 2 ja 4). Kun koko alueen väestö on 2000-luvun aikana vähentynyt yli neljällä ja puolella prosentilla, Rautavaaralla, Valtimolla, Lieksassa, Rääkkylässä, Ilomantsissa, Kesälahdella ja Puumalassa väestön määrät ovat pienentyneet yli 18 prosenttia. Toisaalta koko maan väestön lisäyksen (3,9 %) ovat ylittäneet Kontiolahti (21,1 %), Siilinjärvi, Liperi ja Kuopio. Myös Joensuun väkimäärä on kasvanut 2000- luvulla. 13

Mikkeli (-0,9 %) Ristiina (-5,6 %) Savonlinna (-6,1 %) Joroinen (-9,1 %) Kerimäki (-9,2 %) Hirvensalmi (-9,3 %) Mäntyharju (-10,4 %) Pertunmaa (-10,4 %) Pieksämäki (-11,1 %) Juva (-11,1 %) Kangasniemi (-11,4 %) Rantasalmi (-13,9 %) Punkaharju (-14,3 %) Enonkoski (-15,3 %) Heinävesi (-16,5 %) Sulkava (-16,5 %) Puumala (-19,3 %) Mikkelin seutukunta (-4,3 %) Savonlinnan seutukunta (-9,2 %) Pieksämäen seutukunta (-11,1 %) Siilinjärvi (+7,3 %) Kuopio (+5,2 %) Karttula (-0,1 %) Maaninka (-1,9 %) Lapinlahti (-4,7 %) Nilsiä (-5,4 %) Iisalmi (-5,5 %) Leppävirta (-5,8 %) Suonenjoki (-7,5 %) Varkaus (-9,3 %) Vieremä (-10,7 %) Varpaisjärvi (-11,1 %) Tuusniemi (-12,1 %) Rautalampi (-12,1 %) Kaavi (-12,6 %) Kiuruvesi (-12,8 %) Juankoski (-13,1 %) Sonkajärvi (-13,5 %) Tervo (-15,1 %) Vesanto (-15,4 %) Keitele (-15,4 %) Pielavesi (-16,1 %) Rautavaara (-24,3 %) Kuopion seutukunta (+5,1 %) Varkauden seutukunta (-8,2 %) Ylä-Savon seutukunta (-9,4 %) Sisä-Savon seutukunta (-10,8 %) Koillis-Savon seutukunta (-11,7 %) Kontiolahti (+21,1 %) Liperi (+6,8 %) Joensuu (+3,4 %) Outokumpu (-11,1 %) Polvijärvi (-12,2 %) Kitee (-12,2 %) Nurmes (-14,3 %) Tohmajärvi (-16,2 %) Juuka (-16,3 %) Kesälahti (-18,0 %) Lieksa (-18,1 %) Ilomantsi (-19,2 %) Rääkkylä (-19,5 %) Valtimo (-20,4 %) Joensuun seutukunta (+1,3 %) Keski-Karjalan seutukunta (-15,0 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-17,0 %) POHJOIS-SAVO (-3,0 %) POHJOIS-KARJALA (-3,9 %) ETELÄ-SAVO (-7,5 %) ITÄ-SUOMI (-4,5 %) KOKO MAA (+3,9 %) -25-20 -15-10 -5 0 5 10 15 20 25 Muutos (%) Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus KUVIO 2. Väkiluvun muutokset (%) eri tekijöidensä osalta maakunnittain Itä-Suomen kunnissa 2000-2010. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestömuutokset alueittain 1980-2009 (22.4.2010) ja väestön ennakkotilasto, väestömuutosten ennakkotiedot alueittain 2010 (27.1.2011) 14

Sekä muuttoliike että luonnollinen väestönmuutos vähenemisen syinä Väestönmuutokset johtuvat Itä-Suomen alueella pääsääntöisesti siitä, että luonnollinen väestönmuutos ja muuttoliike ovat olleet negatiivisia (kuvio 2). Nettomaahanmuutto on vain hieman hidastanut väestön vähenemistä kaikissa Itä-Suomen kunnissa vuosina 2000-2010 Rautavaaraa lukuun ottamatta. Muita peruskuvasta poikkeavia kuntia ovat olleet väestönkasvukunnat Kuopio, Kontiolahti, Liperi ja Joensuu, joihin lisäys on tullut luonnollisesta väestönmuutoksesta, muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta. Väestötappiokunnista Hirvensalmella ja Maaningalla muuttoliike on ollut positiivista. Siilinjärvellä on ollut luonnollista väestönlisäystä, mutta muuttoliike negatiivista. Maaseutukunnissa erityisen suuri huoli on vähäinen syntyvyys. Maakuntatasolla (kuvio 3) havaitaan, että kaikissa maakunnissa kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa jo pitkään ja syntyvien määrän trendi on ollut laskeva vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2010 syntyi yli 3 000 (36 %) lasta vähemmän kuin vuonna 1983. Erityisesti aktiiviväestön nettomuutto on ollut negatiivista siitä lähtien kun koko maan talous kääntyi kasvuun 1990-luvun laman jälkeen lukuun ottamatta Pohjois-Karjalaa, jossa nettomaahanmuutto nosti kokonaisnettomuuton positiiviseksi vuosina 2009-2010. KUVIO 3. Väestönmuutokset maakunnittain Itä-Suomessa 1980-2010. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestön muutokset alueittain 1980-2009 (22.4.2010) ja väestön ennakkotilasto, väestönmuutosten ennakkotiedot alueittain 2010 (27.1.2011) 15

Väestö on ikääntynyttä Väestökehityksen megatrendejä Itä-Suomessa ovat olleet suurimmalta osin muuttoliikkeestä aiheutunut väestön vähentyminen (kuviot 2 ja 3) sekä nuorempien ikäluokkien pieneneminen ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvaminen (kuvio 4). Poikkeuksia tämänkaltaiselle väestörakenteen muutokselle 2000-luvulla ovat olleet ainoastaan Siilinjärvi, Kuopio, Liperi ja Joensuu, joissa 15-64-vuotiaiden ikäluokka suureni, sekä Kontiolahti, jossa kyseisen ikäluokan lisäksi myös alle 15-vuotiaiden ikäluokka kasvoi. Yli 65-vuotiaiden määrä väheni ainoastaan Hirvensalmella, Pertunmaalla, Rantasalmella, Puumalassa, Kiuruvedellä, Tervossa, Tohmajärvellä ja Rääkkylässä. Yli 75-vuotiaiden määrä pieneni ainoastaan Tohmajärvellä. Itä-Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä vuonna 2010 oli 20,7 prosenttia (kuvio 4), kun koko maan luku oli 17,5 prosenttia. Koko maata edullisempi ikärakenne alle 65-vuotiaiden määrällä arvioituna oli Liperissä, Joensuussa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kontiolahdella. Eniten 15-64-vuotiaita oli maakunnittain tarkasteltuna Mikkelissä (65,2 %), Joensuussa (68,1 %) ja Kuopiossa (68,5 %) sekä vähiten Pertunmaalla (57,5 %), Kesälahdella (57,9 %) ja Pielavedellä (56,7 %). Alle 15-vuotiaita oli suhteellisesti vähiten Puumalassa (9,3 %) ja eniten Kontiolahdella (22,7 %). 16

Mikkeli (-0,9 %) Ristiina (-5,5 %) Savonlinna (-6,1 %) Hirvensalmi (-9,1 %) Kerimäki (-9,1 %) Joroinen (-9,1 %) Mäntyharju (-10,4 %) Pertunmaa (-10,4 %) Juva (-11,1 %) Pieksämäki (-11,1 %) Kangasniemi (-11,4 %) Rantasalmi (-14,0 %) Punkaharju (-14,3 %) Enonkoski (-15,4 %) Heinävesi (-16,5 %) Sulkava (-16,6 %) Puumala (-19,3 %) Mikkelin seutukunta (-4,3 %) Savonlinnan seutukunta (-9,6 %) Pieksämäen seutukunta (-10,7 %) Siilinjärvi (+7,3 %) Kuopio (+5,0 %) Maaninka (-2,0 %) Nilsiä (-5,4 %) Iisalmi (-5,5 %) Leppävirta (-5,8 %) Lapinlahti (-6,6 %) Suonenjoki (-7,4 %) Varkaus (-9,3 %) Vieremä (-10,7 %) Rautalampi (-12,1 %) Tuusniemi (-12,1 %) Kaavi (-12,6 %) Kiuruvesi (-12,8 %) Juankoski (-13,1 %) Sonkajärvi (-13,4 %) Tervo (-15,1 %) Vesanto (-15,3 %) Keitele (-15,4 %) Pielavesi (-16,0 %) Rautavaara (-24,2 %) Kuopion seutukunta (+5,1 %) Varkauden seutukunta (-8,2 %) Ylä-Savon seutukunta (-9,4 %) Sisä-Savon seutukunta (-10,7 %) Koillis-Savon seutukunta (-11,7 %) Kontiolahti (+21,1 %) Liperi (+6,9 %) Joensuu (+3,4 %) Outokumpu (-11,2 %) Kitee (-12,2 %) Polvijärvi (-12,2 %) Nurmes (-14,2 %) Tohmajärvi (-16,1 %) Juuka (-16,3 %) Kesälahti (-18,0 %) Lieksa (-18,0 %) Ilomantsi (-19,1 %) Rääkkylä (-19,5 %) Valtimo (-20,4 %) Joensuun seutukunta (+1,3 %) Keski-Karjalan seutukunta (-15,0 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-17,0 %) POHJOIS-SAVO (-2,9 %) POHJOIS-KARJALA (-3,9 %) ETELÄ-SAVO (-7,4 %) ITÄ-SUOMI (-4,5 %) KOKO MAA (3,9 %) -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 Muutos (%) - 14 v. 15-64 v. 65-74 v. 75 v. - KUVIO 4. Väestönmuutos (%) ikäryhmittäin Itä-Suomen kunnissa maakunnittain 2000-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1980-2010 (18.3.2011) 17

Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde huono Tarkasteltaessa väestöllistä huoltosuhdetta, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhdetta 15-64-vuotiaiden määrään, vuonna 2010 ainoastaan Kuopiossa ja Joensuussa oli 15-64- vuotiaita suhteessa muun ikäisiin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli noin puolet työikäisten määrästä (kuvio 6). Eräissä kunnissa (Sulkava, Heinävesi, Pertunmaa, Rautalampi, Rautavaara, Vesanto, Pielavesi ja Kesälahti) alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli yli 70 prosenttia työikäisten määrään suhteutettuna (kuvio 5). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä väestöllinen huoltosuhde koko maassa heikkenisi siten, että alle 15- ja yli 65-vuotiaita olisi noin 65 prosenttia työikäisten määrästä. Rautavaaralla, Pielavedellä, Valtimolla, Vesannolla, Puumalassa, Lieksassa ja Sulkavalla oltaisiin jo tilanteessa, jossa alle 15- ja yli 65-vuotiaita on työikäisiä enemmän. Vuonna 2030 koko maassa olisi alle 15- ja yli 65-vuotiaita lähes 75 prosenttia työikäisten määrään suhteutettuna. Suurimmassa osassa (36 kuntaa) Itä-Suomen kunnista olisi tuolloin enemmän muun ikäisiä kuin 15-64-vuotiaita. Huoltosuhteen heikentymisen oletetaan tapahtuvan hyvin nopeasti (kuvio 6) jo 2010-luvulla, kuten esimerkiksi Lieksassa. Vuonna 2010 Lieksassa oli alle 15- ja yli 65-vuotiaita vain 60 prosenttia työikäisten määrään suhteutettuna, mutta vuonna 2030 heitä olisi jo 37 prosenttia enemmän kuin työikäisiä. 18

Mikkeli Savonlinna Joroinen Pieksämäki Kerimäki Ristiina Rantasalmi Mäntyharju Puumala Punkaharju Juva Kangasniemi Hirvensalmi Enonkoski Sulkava Heinävesi Pertunmaa Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta Kuopio Iisalmi Siilinjärvi Varkaus Juankoski Lapinlahti Vieremä Sonkajärvi Keitele Leppävirta Tervo Nilsiä Maaninka Kiuruvesi Tuusniemi Suonenjoki Kaavi Rautalampi Rautavaara Vesanto Pielavesi Kuopion seutukunta Varkauden seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Kitee Polvijärvi Lieksa Tohmajärvi Nurmes Valtimo Juuka Rääkkylä Ilomantsi Kesälahti Joensuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO ITÄ-SUOMI KOKO MAA 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus, % - 14 v. 15-64 v. 65-74 v. 75 v. - KUVIO 5. Väestön ikärakenne ikäryhmittäin Itä-Suomen kunnissa 2010, kuntien järjestys maakunnittain ikäluokan 15-64 perusteella. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1980-2010 (18.3.2011) 19

1,1 Alle 15- ja yli 65-vuotiaita yhtä 15-64 vuotiasta kohden 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi 2040 2038 2036 2034 2032 2030 2028 2026 2024 2022 2020 2018 2016 2014 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 1982 1980 KUVIO 6. Väestöllisen huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde 15-64-vuotiaisiin) toteutunut (1980-2010) ja ennakoitu (2011-) kehitys Itä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1980-2010 (18.3.2011) ja väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009-2040 (30.9.2009) Väestöllisen huoltosuhteen ennuste näyttäytyy entistä ongelmallisempana, kun otetaan huomioon muutamana viime vuotena heikennyt taloustilanne ja maakuntien koko maata heikommat taloudelliset huoltosuhteet (kuvio 7), jotka kuvaavat työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien suhdetta työllisten määrään. Alueen maakunnissa oli vuonna 2009 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia 57-70 prosenttia enemmän kuin työllisiä, kun koko maassa heitä oli 35 prosenttia enemmän. 20

2,2 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohden 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 7. Taloudellinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa 1990-2009. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 1990-2009 (28.12.2010) Taloudellinen huoltosuhde parani pitkään kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, mutta 1990-luvun lamasta toipuminen tälläkin indikaattorilla mitattuna jäi muuta maata heikommalle tasolle. Vuonna 2008 havaittiin taloudellisten huoltosuhteiden lievä heikentyminen pitkän paranemisjakson jälkeen ja vuosina 2004-2007 saavutettu positiivinen kehitys katosi yhtenä vuonna 2009. Kuntakohtaiset erot taloudellisissa huoltosuhteissa ovat suuret (kuvio 8). Siilinjärvellä oli 30 prosenttia enemmän työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevia kuin työllisiä, kun Rautavaaralla heitä oli lähes kaksi ja puolikertaisesti työllisten määrä. Kahdessatoista kunnassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin työllisiä vuonna 2009. Tällaisten kuntien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta viidellä. 21

Mikkeli (1,40) Juva (1,61) Ristiina (1,63) Joroinen (1,66) Pieksämäki (1,67) Punkaharju (1,68) Savonlinna (1,70) Mäntyharju (1,71) Kerimäki (1,73) Rantasalmi (1,86) Pertunmaa (1,86) Hirvensalmi (1,88) Kangasniemi (1,88) Sulkava (1,89) Puumala (1,89) Enonkoski (1,96) Heinävesi (2,01) Mikkelin seutukunta (1,52) Pieksämäen seutukunta (1,65) Savonlinnan seutukunta (1,75) Siilinjärvi (1,30) Kuopio (1,37) Vieremä (1,55) Iisalmi (1,58) Maaninka (1,62) Nilsiä (1,69) Keitele (1,75) Suonenjoki (1,78) Lapinlahti (1,78) Leppävirta (1,78) Varkaus (1,81) Juankoski (1,84) Sonkajärvi (1,87) Tervo (1,90) Kiuruvesi (1,94) Rautalampi (1,97) Tuusniemi (2,02) Vesanto (2,05) Pielavesi (2,17) Kaavi (2,33) Rautavaara (2,38) Kuopion seutukunta (1,37) Ylä-Savon seutukunta (1,74) Varkauden seutukunta (1,80) Sisä-Savon seutukunta (1,87) Koillis-Savon seutukunta (1,93) Kontiolahti (1,32) Liperi (1,52) Joensuu (1,57) Kitee (1,79) Tohmajärvi (1,92) Kesälahti (1,94) Nurmes (1,96) Polvijärvi (1,96) Valtimo (2,00) Juuka (2,04) Lieksa (2,07) Outokumpu (2,07) Rääkkylä (2,11) Ilomantsi (2,14) Joensuun seutukunta (1,61) Keski-Karjalan seutukunta (1,88) Pielisen Karjalan seutukunta (2,02) POHJOIS-SAVO (1,57) ETELÄ-SAVO (1,62) POHJOIS-KARJALA (1,70) ITÄ-SUOMI (1,62) KOKO MAA (1,35) 0 20 40 60 80 100 Työlliset, % Työttömät, % Eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, % 0-14 -vuotiaat, % Opiskelijat, koululaiset ja varusmiehet, % KUVIO 8. Taloudellinen huoltosuhde ja väestön pääasiallinen toiminta Itä-Suomen maakunnissa kunnittain 2009. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 1990-2009 (28.12.2010) 22

Väestön ennustetaan vähenevän ja ikääntyvän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Itä-Suomen väestön määrä tulisi edelleen pienenemään: vuonna 2009 laaditun väestöennusteen perusteella vuonna 2030 Etelä-Savossa olisi yli kuusi prosenttia, Pohjois-Karjalassa yli kolme prosenttia ja Pohjois-Savossa lähes kaksi prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna 2010. Lukumääräisesti Pohjois-Savossa väestö vähenisi 4 300, Etelä- Savossa lähes 10 000 ja Pohjois-Karjalassa noin 5 000 hengellä. Samana aikana koko Suomen väestömäärä kasvaisi lähes 500 000 hengellä. Erityisen voimakasta väestön väheneminen tulisi prosentuaalisesti olemaan Lieksassa, jossa olisi jo vuonna 2020 lähes 18 prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna 2010. Yli kymmenen prosentin väestön määrän väheneminen koettaisiin kymmenessä kunnassa. Ennusteen mukaan kunnista määrällisesti eniten väestöään tulisivat menettämään Savonlinna, Pieksämäki, Varkaus ja Lieksa (lähes 2 300 henkeä). Yli 12 500 itäsuomalaisen ennustetusta vähenemisestä huolimatta vuosina 2010-2020 yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyisi edelleen 12 500 hengellä (21,9 %), mutta alle 15-vuotiaiden määrä pienenisi 2 300 hengellä (-2,7 %). Edellisvuosikymmenellä 2000-2010 väestömäärä pieneni lähes 23 000 hengellä, josta alle 15-vuotiaiden vähenemä oli yli 17 000 (-17,1 %). Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli vajaa 13 000 henkeä. Sen sijaan 15-64-vuotiaita työikäisiä olisi vuonna 2020 yli 68 000 vähemmän kuin vuonna 2000. Väestöllisen huoltosuhteen voimakas heikkeneminen tulee Itä-Suomen maakunnissa jatkumaan 2030-luvun puoliväliin saakka. Erityisesti huomioitavaa on se, että kuntakohtaiset erot nykyisellä kuntarakenteella tulevat olemaan suuria. Edellä esitetyt väestöluvut perustuvat vain aikaisemmasta kehityksestä osittain johdettuun Tilastokeskuksen trendiennusteeseen eikä niissä ole otettu huomioon ihmisten odotusten ja käyttäytymisen muutoksia. Mikäli työikäisten muuttoliike Itä-Suomeen tai syntyvyyden huomattava kasvu eivät pidemmällä aikavälillä kehity ennustettua suotuisammin, Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee huomattavasti ja voimakkaammin kuin koko maassa 2030-luvulle saakka. Lisäksi on huomioitava samanaikaisesti ennustettu väestömäärän väheneminen ja lähtökohtaisesti huonommat taloudelliset huoltosuhteet. 2.3 Elinkeinot, työllisyys ja talous Työpaikat lisääntyivät vuoteen 2007 asti Itä-Suomen taloudellinen kehitys oli vuoteen 2007 asti myönteinen. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2007 yli 9 000 työpaikalla (taulukko 2). Suurimmat työpaikkalisäykset vuosina 2001-2007 tapahtuivat yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen sekä rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminnan toimialoilla. Suhteellisesti eniten lisääntyivät rakentamisen työpaikat. Maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan ja louhinnan, sähkö-, kaasuja vesihuollon sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työpaikkojen määrät vähenivät samana aikana. Vuoden 2008 lopulla alkanut kansainvälinen taloustaantuma vähensi erityisesti teollisuuden ja rakentamisen työpaikkojen määrää selvästi. Alkutuotannon työpaikkojen määrän aleneminen jatkui edelleen. Itä-Suomi on koko maata alkutuotantovaltaisempi. Lisäksi täällä on koko maata reilusti 23

enemmän julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, pakollisen sosiaalivakuutuksen, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Suhteellisesti vähiten koko maahan verrattuna on tukku- ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja. Varsinainen työllisyyden heikentyminen tapahtui vasta vuonna 2009. Työllisten määrä Itä- Suomessa väheni vuodesta 2007 yli kymmenellä tuhannella. Miltei kymmenen vuoden myönteinen työllisten määrän kehitys pyyhkiytyi pois kahdessa vuodessa. Työllisten määrä väheni kahdessa vuodessa Etelä-Savossa lähes 3 200, Pohjois-Savossa lähes 4 500 ja Pohjois-Karjalassa 2 500 hengellä. Tuoreempien Tilastokeskuksen työvoimakyselytutkimusten mukaan työllisten määrä olisi kuitenkin vuonna 2010 lisääntynyt noin 5 000-8 000 hengellä ja työvoiman määrä kasvanut. Työpaikkaomavaraisuuskehityksen trendi viittaisi siihen, että pendelöinti Itä-Suomesta käsin lienee kuitenkin kasvanut vuonna 2010. 24

TAULUKKO 2. Työlliset ja työpaikat Itä-Suomessa maakunnittain toimialan (TOL2008) mukaan 1993-2009 Alueet Tunnusluku / työpaikkojen toimiala (TOL2008) 1993 1997 2001 2005 2007 2008 2009 Etelä-Savo Työpaikkaomavaraisuus 97,83 % 97,14 % 96,71 % 96,80 % 96,74 % 97,02 % Työllisten määrä 58 682 59 671 61 899 60 883 62 591 61 755 59 417 Työpaikat, yhteensä 57 408 57 963 59 860 58 936 60 550 59 914 %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous 5 634 5 436 9,1 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 640 585 1,0 Teollisuus 9 564 9 170 15,3 Rakentaminen 4 060 4 029 6,7 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 11 463 11 633 19,4 Informaatio ja viestintä 988 977 1,6 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 697 693 1,2 Kiinteistöalan toiminta 490 469 0,8 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 4 440 4 502 7,5 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 894 18 800 31,4 Muut palvelut 2 858 2 909 4,9 Toimiala tuntematon 822 711 1,2 Pohjois-Savo Työpaikkaomavaraisuus 99,66 % 99,14 % 98,41 % 98,80 % 99,04 % 99,09 % Työllisten määrä 87 502 91 174 95 837 97 307 100 975 100 472 96 506 Työpaikat, yhteensä 87 204 90 393 94 311 96 138 100 010 99 561 %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous 7 871 7 506 7,5 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 366 1 347 1,4 Teollisuus 15 410 14 987 15,1 Rakentaminen 6 883 6 582 6,6 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 18 835 19 184 19,3 Informaatio ja viestintä 1 986 1 976 2,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 461 1 481 1,5 Kiinteistöalan toiminta 1 077 955 1,0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 9 076 9 396 9,4 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 30 823 31 084 31,2 Muut palvelut 4 147 4 263 4,3 Toimiala tuntematon 1 075 800 0,8 Pohjois-Karjala Työpaikkaomavaraisuus 98,58 % 98,74 % 98,46 % 98,68 % 98,58 % 98,59 % Työllisten määrä 58 897 58 557 61 419 62 745 64 020 63 556 61 558 Työpaikat, yhteensä 58 060 57 821 60 471 61 916 63 112 62 658 %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous 5 139 4 938 7,9 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 636 596 1,0 Teollisuus 10 877 10 166 16,2 Rakentaminen 4 407 4 268 6,8 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 11 257 11 256 18,0 Informaatio ja viestintä 1 042 1 063 1,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 741 788 1,3 Kiinteistöalan toiminta 461 469 0,7 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 061 5 200 8,3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 19 672 20 230 32,3 Muut palvelut 3 104 3 101 4,9 Toimiala tuntematon 715 583 0,9 ITÄ-SUOMI Työpaikkaomavaraisuus 98,83 % 98,46 % 97,94 % 98,21 % 98,28 % 98,38 % Työllisten määrä 205 081 209 402 219 155 220 935 227 586 225 783 217 481 Työpaikat, yhteensä 202 672 206 177 214 642 216 990 223 672 222 133 %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous 18 644 17 880 8,0 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 2 642 2 528 1,1 Teollisuus 35 851 34 323 15,5 Rakentaminen 15 350 14 879 6,7 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 41 555 42 073 18,9 Informaatio ja viestintä 4 016 4 016 1,8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 899 2 962 1,3 Kiinteistöalan toiminta 2 028 1 893 0,9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 18 577 19 098 8,6 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 69 389 70 114 31,6 Muut palvelut 10 109 10 273 4,6 Toimiala tuntematon 2 612 2 094 0,9 KOKO MAA Työpaikat, yhteensä 1 877 721 2 037 997 2 235 317 2 265 211 2 369 066 2 377 181 %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous 93 297 88 583 3,7 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 27 664 27 976 1,2 Teollisuus 397 445 383 891 16,1 Rakentaminen 158 595 156 187 6,6 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 509 161 517 443 21,8 Informaatio ja viestintä 86 610 87 724 3,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 46 032 47 236 2,0 Kiinteistöalan toiminta 21 337 21 182 0,9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 261 378 267 488 11,3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 639 583 651 839 27,4 Muut palvelut 103 521 108 446 4,6 Toimiala tuntematon 24 443 19 186 0,8 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, työpaikat toimialan mukaan (7.10.2010) ja väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 1990-2009 (28.12.2010) 25

Työttömyysaste parani vuonna 2010 Vuonna 2010 Itä-Suomen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski 0,8 prosenttiyksiköllä keskimäärin 12,5 prosenttiin (taulukko 3). Työttömyys on edelleenkin iso ongelma monissa Itä- Suomen kunnissa, erityisesti Pohjois-Karjalassa (taulukko 4), vaikka vuonna 2010 työllisyyskehitys siellä oli Itä-Suomen maakunnista parasta. Koko Itä-Suomessa vuonna 2010 työttömien työnhakijoiden lukumäärä väheni lähes 2 000 hengellä, josta Pohjois-Karjalan osuus oli 1 200. Ainoastaan Etelä-Savossa työvoiman määrän arvioidaan pysyneen samana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Työmarkkinoille on siten tullut uutta työvoimaa työvoiman ulkopuolella olevista ryhmistä, sillä Itä-Suomen muuttoliike kokonaisuudessaan oli negatiivista myös vuonna 2010. Koko maan työttömyysprosentti nousi 0,2 prosenttiyksikköä sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen että työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. TAULUKKO 3. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Itä-Suomessa 1991 2010 Työttömien osuus 1991 1995 2001 2005 2008 2009 2010 työvoimasta % % % % % % % Etelä-Savo 10,0 22,0 15,6 13,0 9,7 11,6 11,5 Pohjois-Savo 10,0 22,0 15,3 12,6 9,9 12,5 11,9 Pohjois-Karjala 11,0 24,0 18,4 16,3 13,6 15,9 14,3 Itä-Suomi 10,5 22,4 16,3 13,8 10,9 13,3 12,5 Koko maa 8,6 19,4 12,0 10,6 7,6 9,8 10,0 %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Ero Itä-Suomen ja koko maan välillä -1,9-3,0-4,3-3,2-3,3-3,5-2,5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työvälitystilasto 26

TAULUKKO 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Itä-Suomen kunnissa 2010 ETELÄ-SAVO Työttömien osuus työvoimasta, (%) Muutos vuoden aikana, %-yks. POHJOIS-SAVO Työttömien osuus työvoimasta, (%) Muutos vuoden aikana, %-yks. POHJOIS-KARJALA Mikkelin seutukunta 10,6 0,1 Koillis-Savon seutukunta 12,2 0,8 Joensuun seutukunta 14,0 1,5 Hirvensalmi 10,1 0,8 Juankoski 13,7 2,2 Ilomantsi 14,4 2,7 Kangasniemi 11,9 0,6 Kaavi 13,8 1,8 Joensuu 14,6 1,9 Mikkeli 10,8-0,2 Nilsiä 9,5-0,2 Juuka 15,1 0,3 Mäntyharju 8,2 1,3 Rautavaara 12,3 0,4 Kontiolahti 10,3 1,5 Pertunmaa 9,2 0,9 Tuusniemi 13,5-0,5 Liperi 11,2 0,3 Puumala 11,1 1,2 Outokumpu 17,2 0,7 Ristiina 10,7-0,6 Kuopion seutukunta 10,8 0,4 Polvijärvi 17,2-0,1 Kuopio 11,5 0,3 Pieksämäen seutukunta 10,3 0,4 Maaninka 9,4 0,9 Keski-Karjalan seutukunta 15,1 1,6 Joroinen 11,4 0,0 Siilinjärvi 7,9 0,7 Kesälahti 13,5 2,7 Juva 8,2 0,3 Kitee 14,8 1,3 Pieksämäki 10,7 0,6 Sisä-Savon seutukunta 10,8 0,7 Rääkkylä 16,2 1,5 Savonlinnan seutukunta 13,8-0,2 Suonenjoki 10,1 1,5 Työttömien osuus työvoimasta, (%) Muutos vuoden aikana, %-yks. Rautalampi 11,5 0,0 Tohmajärvi 16,0 1,6 Enonkoski 14,0 1,1 Tervo 11,1-0,3 Pielisen Karjalan seutukunta 14,9 1,7 Heinävesi 11,6 0,2 Vesanto 11,6-0,2 Lieksa 15,9 2,1 Kerimäki 12,3 0,6 Nurmes 13,7 2,1 Punkaharju 10,8 1,1 Varkauden seutukunta 15,1 0,1 Valtimo 13,6 1,7 Rantasalmi 13,4-0,1 Leppävirta 12,0 1,0 Savonlinna 14,9-0,6 Varkaus 16,5-0,2 Sulkava 12,3 0,0 Ylä-Savon seutukunta 12,7 1,3 Iisalmi 13,2 1,9 Keitele 11,0 0,1 Kiuruvesi 12,7 0,6 Lapinlahti 13,2 1,1 Pielavesi 11,3 1,1 Sonkajärvi 13,6 0,5 Vieremä 9,8 1,7 Yhteensä 11,5 0,1 Yhteensä 11,9 0,6 Yhteensä 14,3 1,6 KOKO MAA 10,0-0,2 Lähde: TEM, tilastotiedote-vuosijulkaisut Työllisyysaste parani Itä-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 63,1 prosenttia (taulukko 5). Se parani 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Eniten työllisyysaste parani Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon työllisyysasteiden nousut olivat yhtä suuret. Itä-Suomessa jäädään kuitenkin edelleen selkeästi jälkeen koko Suomen työllisyysasteesta (67,8 %), vaikka koko maan työllisyysaste heikkenikin vuonna 2010. Työikäisen väestön määrä kasvoi koko maassa, kun se taas aleni Itä- Suomessa. 27

TAULUKKO 5. Työikäinen väestö, työikäiset (15-64 v.) työlliset ja työllisyysaste Itä-Suomessa 2001 2010 Vuosi 15-64 v. väestö, 1000 henkeä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Työlliset 15-64 v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % 15-64 v. väestö, 1000 henkeä Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja väestötilastot Talouskasvu hiipui vuonna 2008 Työlliset 15-64 v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % 15-64 v. väestö, 1000 henkeä Koko maa Talouden reaalikasvu hiipui vuonna 2008 Itä-Suomessa 0,1 prosenttiin ennen varsinaista taantumavuotta 2009. Talous supistui Etelä-Savossa (-3,8 %) ja Pohjois-Karjalassa (-1,2 %) jo vuonna 2008. Pohjois-Savon talouskasvu (+3,2 %) ylitti kuitenkin koko maan kasvuvauhdin (0,8 %, taulukko 6). Keskimääräiset vuosikasvut vuosina 1993-2007 olivat Etelä-Savossa 1,8 prosenttia, Pohjois- Savossa 2,3 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 2,2 prosenttia ja koko maassa 3,8 prosenttia. Kasvuerot aiheuttivat väestön samanaikaisesta vähentymisestä huolimatta taloudellisen hyvinvoinnin alenemisen, kun sitä mitataan arvonlisäyksellä asukasta kohden. Työlliset 15-64 v., 1000 henkeä TAULUKKO 6. Arvonlisäys maakunnittain (brutto perushintaan, miljoonaa euroa) viitevuoden 2000 hinnoin Itä-Suomessa 1993 2008 Työllisyysaste, % 15-64 v. väestö, 1000 henkeä Työlliset 15-64 v., 1000 henkeä 2001 107 64 60,1 166 99 59,8 112 66 58,6 385 229 59,5 67,7 2002 106 65 61,1 165 100 60,4 112 65 58,6 383 230 60,1 67,7 2003 105 66 63,0 165 102 61,6 111 64 57,4 381 231 60,8 67,3 2004 104 65 63,1 164 102 62,1 111 64 57,4 379 231 61,0 67,2 2005 103 65 63,0 164 104 63,3 111 66 60,0 378 235 62,3 68,0 2006 102 64 62,7 163 104 63,8 110 69 62,6 375 237 63,1 68,9 2007 101 65 64,3 163 102 62,5 110 66 60,3 373 233 62,3 69,9 2008 100 65 64,8 162 105 64,7 109 67 60,9 372 236 63,6 70,6 2009 99 62 62,3 162 101 62,2 109 64 58,9 370 226 61,3 68,3 2010 98 62 63,8 161 103 63,7 108 67 61,6 367 232 63,1 67,8 Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % Maakunta 1993 2000 2005 2006 2007 2008 Etelä-Savo 2 207 2 518 2 722 2 742 2 908 2 797 Pohjois-Savo 3 631 4 291 4 693 4 765 4 993 5 151 Pohjois-Karjala 2 327 2 779 2 987 3 138 3 178 3 139 Itä-Suomi 8 165 9 587 10 402 10 645 11 079 11 086 Koko maa 83 558 115 066 129 229 134 718 142 922 144 043 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous, aluetilinpito, tuotanto ja työllisyys maakunnittain 1975-2008 (17.12.2010) Väestön vähenemisen seurauksena vuonna 2008 arvonlisäys asukasta kohden laskettuna kasvoi (0,5 %) Itä-Suomessa absoluuttista muutosta ripeämmin, mutta se kasvoi (3,4 %) maakunnista ainoastaan Pohjois-Savossa. Etelä-Savon arvonlisäyksen lasku asukasta kohden oli lähes kolme prosenttia ja Pohjois-Karjalassa lähes yhden prosentin (kuvio 9). Arvonlisäys asukasta kohden koko maan tasoon verrattuna oli vuonna 2008 Etelä-Savossa 65,6 prosenttia, Pohjois-Savossa 76,4 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 69,6 prosenttia. Arvonlisäyksen per asukas voimakas heikkeneminen koko maahan nähden loiveni vuosituhannen vaihduttua. Ainoas- 28