Nautitaan talvesta! KALLIOLÄMPÖÄ löytyy syvältä VALOT luovat tunnelmaa... Korpelan Voima panostaa SÄHKÖN LAATUUN "AVANNOSSA" virkistyy! KORPELA PLUS 4 / 2008
Toimitusjohtajan katsaus Sähköinen ysikymppinen Tuleva vuosi on Korpelan Voimalle monella tavalla historiallinen. Maaliskuussa 2009 tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun sähköosakeyhtiö Korpelan Voiman perustamiskokous pidettiin Kannuksessa. Syyskuussa 1921 tuotantokäyttöön otettu Korpelan vesivoimalaitos tuottaa edelleen tasaisen varmasti ympäristöystävällistä sähköä. Kaikki sähkön tuotantomuodot jättävät jonkinlaisen jäljen ympäristöön vesivoiman jättämä lempeä jälki ei aiheuta lumettomia jouluja. Mielenkiinto taloudellisesti tehokasta vesivoimatuotantoa kohtaan on vähintään yhtä suurta tänä päivänä kuin mitä se oli vuosikymmeniä sitten. Korpelan Voiman menestyksekäs historia on osoittanut, että silloinen Kansallis Osake Pankin pääjohtaja J. K. Paasikivi, jonka osaaminen myöhemmin muodostui maallemme niin merkittäväksi, ei osannut katsoa yhtä kauaksi tulevaisuuteen energia-asioissa kuin Korpelan perustajat. J.K. Paasikivi vastasi Korpelan Voiman lainahakemukseen, ettei tule kysymykseenkään, että pankki antaisi rahaa niin epävarmaan yritykseen. Hän kertoi laittavan rahat ennemmin virtaa myöten koskeen kuin Korpelan voimalaitokseen. Tänä päivänä tuo riskialtis yritys on vauras maakunnallinen energiayhtymä. Korpelan Voiman jäsenkuntien valtuustojen pitää pystyä myös tänään näkemään asioita kauaksi tulevaisuuteen, kun ne ottavat kantaa laajenevan Kokkolan jäsenhakemukseen. Sähköyhtiötä ei kannata koskaan myydä pois ja se kannattaa aina ostaa, jos se tulee myyntiin. Lähtökohtaisesti kaikki entiset energiayhtiöiden omistajat olisivat tänä päivänä varakkaampia, jos ne olisivat säilyttäneet energiayhtiön omistuksen. Keskustelu Korpelan omistuksesta on vilkasta, kun kaikkien osapuolien tavoitteena on omistuksen turvaaminen kauaksi tulevaisuuteen. Korpelan Voima suosittelee omistajilleen, että Kokkolan jäsenhakemusta ei hyväksytä. Kokkolan kaupungin jäsenyys kuntayhtymässä voi aiheuttaa haitallisia seuraamuksia maakunnallisten energialiiketoimintojen kehittämiselle. Omistuksen uusista tuulista huolimatta Korpelan Voima palvelee kaikkia nykyisiä ja uusia asiakkaitaan vuosikymmenien kokemuksen synnyttämällä osaamisella ja palveluhalukkuudella. Korpela jatkaa toimintansa kehittämistä asiakkaiden tarpeiden mukaiseen suuntaan, sillä se on olemassa asiakkaitaan varten. Lumista joulua toivottaen Tuula Loikkanen KORPELA PLUS 4 / 2008
Rauhallista joulun odotusta! Tässä numerossa 4 Kalliolämpöä löytyy syvältä 5 Korpelan Voima panostaa sähkön laatuun 6-7 Valot luovat tunnelmaa 8-9 Mitä sähköhäiriön aikana tapahtuu? 10-11 Joulun tähden arvoitus 12 Sähkön markkinahinta taloussuhdanteiden armoilla 13 Maastosuunnittelu tutuksi 14-15 "Avannossa" virkistyy Korpela Plus 3/08 tyrnimarjan löytökilpailuun osallistui runsaasti yli 700 lukijaa. Kiitos osallistujille ja onnea voittajille: Simo Myllymäki, Kaustinen / Kari Klemola, Rahkonen / Aila Toivola, Toholampi / Matti Kangas, Typpö / Samuli Keski-Korpela, Yli-Kannus / Kaisu Yli-Tokola, Kannus / Anna Kangasoja, Kiiskilampi / Aune Mikkola-Niskanen, Lohtaja / Hilkka Partanen, Himanka ja Ritva Kujala, Halsua. KORPELA plus KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 4 / 08, 10. vuosikerta ISSN 1456-0712 Julkaisija: Korpelan Voima Painos: 18 000 kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Johanna Rantanen Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Kansikuva: Rodeo Oy Paino: Art-Print Oy 2008 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri KORPELA PLUS 4 / 2008
Kalliolämpöä löytyy syvältä Teksti ja kuva: Johanna Rantanen Korpelan Voiman palveluneuvoja Jani Vetoniemellä ei tänä talvena tekeminen lopu kesken. Rakenteilla on omakotitalo Kannuksen Perttuun. Lämmitysmuodoksi Vetoniemet valitsivat kalliolämmön. Lämpöpumppuja on periaatteessa kahdenlaisia. Kun lämpöpumppu valitaan kiinteistön ensisijaiseksi lämmitysmuodoksi, noutaa se lämmön joko maasta, kalliosta tai vedestä. Pumppu on periaatteessa aina samanlainen ja ero on vain siinä, mistä pumppu lämpöä noutaa. Maalämmön ideana on, että pihamaalle kaivetaan kiemurtelemaan valtavan pitkä muoviputki, joka kerää maahan varastoitun u t t a lämpöä. Maalämpöputki vaatii mittavat maatyöt, joten se ei ole kovin suosittu sellaisissa kohteissa, joissa puutarha on jo valmiina. Kukkapenkit saisivat kyytiä. Kalliolämpöä pumppu noutaa valtavan syvältä, peruskallion uumeniin ulottuvasta porareiästä. Maatyöt ovat vähäiset ja pinta-alaa pihamaalla vaaditaan kutakuinkin yksi tynnyrinala. Yksi vaihtoehto rannassa asuville on myös vesistölämpö, siinä muoviputki upotetaan viereisen vesistön pohjaan. Asia erikseen ovat sitten ilmalämpöpumput, jotka ovat rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan huomattavasti kevyempiä. Ne ottavat talteen poistoilman lämpöä ja niitä on viime vuosina jälkiasennettu paljon omakotitalojen jo olemassa olevan lämmitysmuodon tueksi ja energiakustannuksia alentamaan. Positiivinen kehitys Lämpöpumput monissa eri muodoissaan ovat viime vuosina yleistyneet, kehittyneet ja edullistuneet merkittävästi. Vielä vajaat 10 vuotta sitten maa-kalliovesilämpöpumppulämmitys vaati 15-20 tuhannen euron investoinnit, nyt kaiken tarvitsemansa saa alle kymppitonnilla. 160 metriä syvän reiän poraaminen kesti päivän ja maksoi noin 4300 euroa. Päälle tulevat laitteistohankinnat ovat vajaat 5000, joten kokonaiskustannukset ovat noin 9000 euroa, Jani Vetoniemi laskeskelee. Potkua järjestelmässä riittää niin paljon, että samalla lämpenee sekä 140 neliöinen talo että 60 neliön varasto. Pumppu lämmittää veden, joka kiertää lattiassa vesiputkia pitkin. Ihan joka paikkaan kalliolämpö ei sovi. Peruskallion täytyy tulla vastaan viimeistään 30:ssä metrissä, muuten reikä on romahdusvaarassa. Vetoniemen tontilla kallio löytyi 22:sta metristä. Syvyys ja laitteisto määritellään lämmitettävän alan mukaan. Liian syväkään ei reikä saa olla. Mielenkiintoinen vaihtoehto Verkostoinsinööri Ari Koskinen pitää kalliolämpöä hyvänä vaihtoehtona ja toteaa sen olevan edullinen paitsi uudisrakennuskohteissa myös silloin, kun esimerkiksi omakotitalon öljylämmityslaitteiston uusiminen alkaa olla käsillä. Investoinnit ovat samaa luokkaa ja kalliolämmön käyttökustannukset ovat edulliset. Tavallisessa sähkölämmitystalossa energiaa kuluu noin 25 000 kilowattituntia vuodessa, siitä 5000-6000 valaistukseen ja erilaisten laitteiden käyttöön, loput lämmitykseen. Lämpöpumpulla sähkönkulutus tippuu vuositasolla noin 10 000 kilowattituntia, kun energiaa kuluu vain pumpun käyttöön ja lämpö saadaan ilmaiseksi maasta. Lisätietoja lämpöpumpuista: www.sulpu.fi, Suomen lämpöpumppuyhdistys. Ari Koskinen ja Jani Vetoniemi tutkivat maalämpöpumpun kaivoa. Maalämpöpumpun porareikä ulottuu 160 metrin syvyyteen. KORPELA PLUS 4 / 2008
Korpelan Voima panostaa sähkön laatuun Korpelan Voima vähentää sähköverkon häiriöitä maakaapeloimalla sähköverkkoa. Yli 400 km pienjänniteverkkoa on jo maakaapeloitu. Maakaapelointi lisääntyy vuosittain 30-40 km. Suurjännitejohdot asennetaan pääosin päällystettynä teiden varsille. Tämä vähentää katkoja, helpottaa ja nopeuttaa kunnossapitoa, tarkastuksia ja vikojen korjausta. Monet asiakkaat ovat panneet merkille, että lyhyet sekunnin katkot ovat merkittävästi (2/3) vähentyneet. Väheneminen on saatu aikaan asentamalla sähköasemille maasulun sammutuslaitteet, joiden automatiikka ehkäisee maasulusta (oksan kosketus johtimeen salamaniskusta jne ) aiheuttamat lyhyet sähkökatkot ennen niiden syntymistä. Kaikki asiakkaat saadaan sammutetun verkon piiriin parin vuoden kuluessa. Vierimetsänhoidolla tärkeä osuus sähkökatkojen ennaltaehkäisyyn Korpelan Voiman 3700 kilometrin sähköverkostosta 3000 kilometriä on ilmajohtoa ja siitä noin puolet sijaitsee metsäalueilla. Sähköhäiriöiden yleisin syy on sähköjohtojen päälle kaatunut tai taipunut puu tai oksa. Vaikka Korpela tarkastaa ja raivaa johtoaukot säännöllisesti, kaikkia johdolle ulottuvia puita ei voida johtoaukon raivauksen yhteydessä katkoa. Niinpä merkittävin tapa ennaltaeh- käistä sähkökatkoksia, on johtoalueiden vierimetsien hoitaminen. MTK:lla ja Energiateollisuus ry:llä yhteinen suositus reunametsien hoidosta MTK:lla ja Energiateollisuus ry:llä on yhteinen suositus reunametsien hoidosta. Suositus perustuu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tekemään tutkimukseen Maaseudun keskijännitteisten ilmajohtojen johtokatujen reunametsien käsittely. Tutkimuksen perusteella laadittujen ohjeiden tavoitteena on edistää johtoalueiden vierimetsissä sellaisten metsänhoito- ja hakkuutöiden tekemistä, joilla puiden aiheuttamat sähkökatkokset saadaan vähenemään. Parhaimmillaan oikeaoppinen raivaus voi merkittävästi edistää häiriötöntä sähköjakelua. Sähkölinjojen reunamille ei tule jättää kapeita puukaistaleita, joiden puusto altistuu etenkin heti hakkuun jälkeisinä vuosina tuulille ja myrskyille. Johtokadun vierimetsästä harvennushakkuussa suositellaan poistettavaksi ensisijassa kaikki pitkät ja kapealatvaisiksi kehittyneet lehtipuut sekä kaikki vahingoittuneet ja kallistuneet puut. Vierimetsien hoitoopas on saatavissa pääkonttoriltamme, palvelupisteistämme ja alueemme metsänhoitoyhdistyksistä. Teksti: Johanna Rantanen / Kuvat: Korpelan Voima / Piirrokset: MTK:n ja Energiateollisuus ry:n julkaisemasta Johtoalueiden vierimetsien hoito-oppaasta. Vierimetsässä kasvavien riukuuntuneiden koivujen ja mäntyjen on todettu olevan hyvin alttiita sähkökatkojen aiheuttajia niiden taipuessa linjojen päälle. Etenkin lehtipuut, jotka ovat kasvaneet muuta puustoa pitemmiksi suositellaan poistettaviksi. (Ks. piirros ja kuva.) KORPELA PLUS 4 / 2008 5
Valot luov Teksti: Johanna Rantanen / Kuvat: Rodeo Joulun lähestyessä päivät sen kun lyhenevät ja pimenevät. Moni meistä sytyttää yhä enemmän tuikkuja ja tunnelmavaloja pimeitä iltoja ilahduttamaan. Niinpä on aika kiinnittää huomiota myös siihen, millaisia lamppuja tulee ostaneeksi ja käyttäneeksi. Lampuissa on yllättävän isoja eroja. Joulunaikaan meille tulee tavallisesti paljon kyselyitä sähkön laadusta ja asiakkaat epäilevät jännitettä olevan liikaa, kun hehkulamppuja joutuu vaihtamaan melkein päivittäin. Korpelan Voimalla ja koko Suomessa on käytössä 230 voltin nimellisjännite, johon sallitaan 10 prosentin heitto molempiin suuntiin. Käytännössä jännite voi siis olla 207-253 volttia, mutta enimmäkseen se on kuitenkin hyvin lähellä 230 volttia, verkostoinsinööri Ari Koskinen kertoo. Tämä kannattaa myös lampunostajan muistaa. Usein on nimittäin niinkin, että supertarjouksesta löytyvät halpislamput ovat tarkoitettu 220 voltin nimellisjännitteelle, joten ne eivät välttämättä kauaa kestä. Tavallisen hehkulampun polttoikä on noin 1000 tuntia ja se voi tippua alle puoleen, jos lampun volteiksi on merkitty 220 ja todellinen jännite on 230. Kynttilälampun polttoikä saattaa olla vain 300 tuntia, joten ei ihme, jos lamppuja joskus joutuu vaihtamaan. Hehkulamppu on myös arka tärinälle. Esimerkiksi ulko-oven yläpuolella lamppu saattaa särkyä todella nopeasti, kun se tärähtää joka kerta oven sulkeutuessa. Toinen käyttöikää lyhentävä tekijä on liian tiivis valaisin, jonka sisällä hehkulamppu kuumenee liikaa, Koskinen muistuttaa. Yksinkertainen ratkaisu! Alituiseen lampunvaihtoon yksinkertaisin ratkaisu on ehdottomasti energiansäästölamput. Niiden käyttöikä on mallista riippuen noin kymmenkertainen tavalliseen hehkulamppuun verrattuna eivätkä ne ole niin herkkiä jännitteenvaihtelulle. Eniten energiansäästölamppua kuluttavat sytytykset, joten turhaa räpsyttelyä on syytä välttää. Energiansäästölamput ovat parhaimmillaan yleisvalaistuksessa sellaisissa paikoissa, joissa lamppuja pidetään päällä pitkään. Eli vessaan ei energiansäästölamppua kannata laittaa, Ari Koskinen naurahtaa. Järkeenkäyvää on, että 60 watin hehkulampun vaihtaminen 15 watin energiansäästölamppuun säästää joka tunti 45 wattituntia sähköä. Kun tunteja on paljon ja lamppuja monta, kertyy wattitunneista pian kilowattitunteja ja selvää säästöä. 100 wattisen hehkulampun tilalle Vessaan ei energiansäästölamppua kannata laittaa. suositellaan 18-21 watin energiansäästölamppua. 60 watin hehkulamppua on usein verrattu 11 watin energiansäästölamppuun. Suosittelen kuitenkin enemmin 15 watin lamppua, sillä osa 11 watin energiansäästölampuista on hieman alitehoisia, joten niiden antama valomäärä jää 60 watin hehkulamppua heikommaksi. Koskinen toteaa, että vaikka energiansäästölamppujen paketeissa luvataan valtavan pitkiä käyttöikiä, on valitettava totuus se, etteivät kaikki lamput yllä luvattuihin tuntimääriin. Toisinaan halvat energiansäästölamput tuntuvat ratsastavan kalliiden lamppujen hyvällä maineella. 6 KORPELA PLUS 4 / 2008
Joulu on pian ovella at tunnelmaa Uutta polttimoa ei kannata lähteä ostamaan summanmutikassa. Ota vanha polttimo kauppaan malliksi, jotta juuri oikeanlainen löytyy. Totuus on, että kyllä tunnetut merkit ja hieman kalliimmat energiansäästölamput ovat myös hintansa verran parempia. Ja vaikka energiansäästölamppuinvestointi tuntuisikin kovalta hehkulampun hintaa verrattuna, niin kyllä se pitkällä aikajänteellä voittaa. Sekä rahassa että huolettomuudessa. Seuraavaan lampunvaihtoon saattaa helposti kulua viisi vuotta aikaa ja energiaa kuluu koko ajan vähemmän. Erilaisia lamppuja Ensimmäiset energiansäästölamput tulivat markkinoille jo yli 25 vuotta sitten. Viime vuosina niiden suosio on ollut jatkuvassa kasvussa ja niinpä markkinoille on saatu paljon vaihtoehtoja, kokoja, muotoja ja tehoja joka lähtöön, lamppujen laatu ja kestävyys on myös kehittynyt koko ajan. Lamppuasiat ovat tietysti usein makuasioita. Lamppujen antaman valon väri vaihtelee ja jotkut saattavat kokevat hehkulampun valon miellyttävämmäksi kuin loisteputken tai energiansäästölampun. Niitäkin on kuitenkin erilaisia ja varmasti laajasta valikoimasta löytyy myös omaa silmää miellyttävä valo. Jouluvalot kuntoon! Joulun kynnyksellä on oikea hetki muistuttaa myös siitä, kuinka tärkeää on huoltaa jouluvalot kunnolla. Sähkövalot tulisi aina säilyttää kuivassa ja lämpimässä paikassa ja jos varaston lämpötila on huonelämpötilaa alhaisempi, tulisi valojen antaa lämmetä yön yli kaikessa rauhassa. Ensin tarkistetaan, että kaikki johdot ja polttimot ovat kunnossa ja tarvittaessa rikkinäiset polttimot vaihdetaan uusiin. Jos johdon pinta on rikki, niin silloin on aika ostaa uusi valosarja, edullisten jouluvalojen korjaus ei yleensä kannata. Vinkkinä Ari Koskinen mainitsee, että kannattaa ottaa kauppaan yksi vanha polttimo malliksi, että varmasti löytää samanlaisen. Erilaisten polttimoiden kirjo on nykyään niin laaja, että summamutikassa ei kannata ostoksille lähteä. On erittäin tärkeää, että watit ja voltit ovat uusissa lampuissa täsmälleen samat kuin alkuperäisissä. Jos osa polttimoista on palanut tai wateissa ja volteissa on heittoa, palaa osa lampuista tarkoitettua kuumemmin ja kirkkaammin. Tulipaloriski kasvaa. Ne käyttöohjeet, ne käyttöohjeet!!! Sähköalan ammattilaiset suosittelevat säilyttämään valosarjat alkuperäisissä pakkauksissaan ja lukemaan huolellisesti käyttöohjeet ennen käyttöönottoa. Pakkauksissa lukee selvästi, että minne valot on tarkoitettu. Sisävalot vain sisäkäyttöön ja ulkovalot ulos. Sama pätee ehdottomasti myös esimerkiksi jatkojohtoihin, jos niiden käytöltä ei voi välttyä. Ulkona käytetään vain sinne tarkoitettuja kumipintaisia kaapeleita, ei ikinä sisätilojen muovikuorisia jatkojohtoja! Turvallisuusriskin voi aiheuttaa myös jouluvalojen ajattelematon sijoittelu. Lamput eivät missään tapauksessa saa koskettaa tai olla kovin lähellä mitään paloherkkää materiaalia, kuten esimerkiksi verhoja. Jouluvaloillakin voi säästää sähköä Ari Koskinen huomauttaa, että vaikka ainoa oikea joulukuusen valo onkin perinteinen kynttilälamppu, hehkulamppu, voi kodin jouluvalaistusratkaisuillakin säästää sähköä. Jouluvaloihin voi kytkeä esimerkiksi ajastimen, jolloin ne eivät turhaan pala keskellä yötä tai valoisaan aikaan. Uusi energiaa säästävä vaihtoehto ovat myös led-valot, sillä ne vievät perinteisiä polttimoita vähemmän virtaa eivätkä ne kuumene lainkaan. KORPELA PLUS 4 / 2008
häiriön Mitä sähköhäiriön häiriön Teksti: Johanna Rantanen / Kuvat: Korpelan Voima Korpelan Voima tekee jatkuvasti töitä sähkökatkojen ennaltaehkäisemiseksi ja niiden aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Työ on tuottanut hyvää tulosta ja sähkökatkot ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. Aina niiltä ei kuitenkaan voida välttyä, varsinkaan kun vastassa on arvaamaton luonto. Mitä sähkökatkoksen aikana tapahtuu ja mitä asiakas voi tehdä? Verkkopäällikkö Ilpo Karsikas ja käyttövastaava Toni Saarnio rauhoittelevat asiakkaita tarkistamaan ensin tilanteen kotona ja naapurissa. Puhelimeen kannattaa tarttua vasta sitten, jos katkos on kestänyt vähintään kymmenkunta minuuttia, ellei sitten tiedossa ole heti selvä syy katkokselle, kuten vaikkapa myrskyn kaatama puu. Automaattinen sähkön takaisinkytkentä kestää kaksi minuuttia. Usein käy niinkin, että jos asiakas soittaa meille heti sähköjen katkettua, ne ehtivät tulla takaisin jo puhelun aikana, Karsikas toteaa. Ensimmäiseksi kannattaa tutkia, ovatko sähköt menneet koko kiinteistöstä vai vain osasta ja kysyä tilannetta myös naapurista. Toimiiko heillä kaikki normaalisti? Näitä asioita myös me heti asiakkaalta kysymme. Jos sähköt on pois myös naapurista, silloin vika on todennäköisesti laajemmalla alueella. Mutta jos tilanne on se, että vain osa oman talouden sähköistä puuttuu, kannattaa vilkaista lähemmin sähkökaappiin. Hyvä tapa lähteä liikkeelle on vaihtaa pääsulakkeet ja katsoa, mitä se vaikuttaa. Pienjänniteviat eivät näy suoraan meidän järjestelmässämme, neuvoo Saarnio. Jos vika on Korpelan Voiman keskijänniteverkossa eikä automaattinen takaisinkytkentä tuo ratkaisua, tulee verkostosta hälytys Korpelan Voiman käyttökeskukseen tai vuorossa olevalle päivystäjälle automaattisesti. Käyttökeskuksessa verkostoa valvotaan arkisin klo 7 16, muulloin tilannetta päivystää aina joku seitsemästä päivystäjästä, jotka pystyvät käyttämään järjestelmää kotoaan käsin. Jos tilanne on paha, lähtee päivystäjä käyttökeskukseen ja hälyttää apujoukkoja. Jos huomaa valojen räpsyvän pidempään, voi asiakas olla varma siitä, että meillä on jo viasta tieto. Räpsyminen on merkki siitä, että me paikallistamme vikaa testaamalla, mihin asti sähkö kulkee verkossa. Arvokasta tietoa asiakkailta Saarnio ja Karsikas kiittelevät, että Korpelan Voimalla on paljon valppaita asiakkaita. Verkkoa valvovia silmäpareja on tuhansia. Meille on hyvin arvokasta tietoa kuulla mahdollisimman nopeasti, jos vaikkapa puu on kaatunut johtojen Tykkilumitilanteita marraskuun ensimmäisellä viikonlopulla. KORPELA PLUS 4 / 2008
aikana tapahtuu? päälle. Silloin voimme lähettää asentajat suoraan oikeaan paikkaan ja sähkökatkoksen pituus ja vaikutusalue saadaan minimoitua. Miehet korostavat, että vian paikannus vie usein aikaa ja ensimmäisten minuuttien aikana on mahdotonta kertoa, mistä katkos johtuu ja kuinka kauan se kestää. Kun tieto sähkökatkoksesta tulee järjestelmän tai asiakkaan kautta meille, ryhdymme heti selvittämään, mistä se johtuu. Valtaosa sähkökatkoista kestää vain muutaman minuutin, mutta pahimmillaan katkos voi olla useita tunteja. Jos katkos kestää yli kaksi tuntia, voi asiakas olla varma siitä, että hän asuu vika-alueen ytimessä. Ikkunasta saattaa hyvinkin näkyä Korpelan Voiman asentajia liikkeellä. Pitkän kaavan kautta Pahimmillaan sähkökatkoksen aiheuttaneen vian korjaaminen voi viedä useita tunteja. Ensin päivystäjä havaitsee vika-alueen ja jos häiriössä olevalla verkko-osuudella on kaukokäytössä olevia erotuslaitteita, hän voi järjestelmän kautta ohjata niiden toimintaa ja saada aluetta rajattua pienemmäksi. Jos vikaosuudella ei ole kaukokäytettäviä erottimia, täytyy asentajien etsiä vika paikan päällä. Osa linjoista kulkee jo teiden varsilla, mutta niitäkin tapauksia on, että vika on jossain metsän keskellä ja asentaja tarpoo linjaa pitkin umpihangessa useamman kilometrin ennen vikapaikan löytymistä. Sellaisissa tapauksissa pyritään siihen, että toinen asentaja lähtee liikkeelle vikapätkän toisesta ja toinen toisesta päästä. Valtaosa vioista löytyy ihan silmämääräisesti verkkoa tarkastelemalla. Jos mitään selvää syytä ei näy, täytyy muuntajat käydä tarkistamassa yksi kerrallaan. Muuntajan päältä voi löytyä esimerkiksi oikosulun aiheuttanut kissa, orava tai huuhkaja. Kun vika on paikannettu, asentaja ryhtyy toimiin sen pikaiseksi korjaamiseksi. Toisinaan vika korjaantuu hetkessä, mutta jos sähkölinjoilla makaa iso puu tai linjat ja pylväs ovat Keskijänniteverkon jakelukuva. Johtolähdöt sähköasemilta on merkitty eri väreillä. peräti poikki, vaatii korjaaminen aikaa, välineitä, varusteita, kenties jopa kaivinkoneen. Sähkön kanssa työskentely vaatii myös ehdotonta huolellisuutta ja varovaisuutta. Puuta ei kaadeta noin vain, ensin täytyy huolehtia työn turvallisuudesta ja eliminoida sähköiskun mahdollisuus. 900 puuta sähkölinjojen päällä Tämän syksyn ihka ensimmäinen lumi satoi taivaalta märkänä ja paksuna tykkylumena, hennot puut painuivat kaarelle. Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, Pyhäinpäivänä, Korpelan Voiman asentajat poistivat yli 900 puuta sähkölinjojen päältä. Saimme asiakkailta monta ilmoitusta, jotka helpottivat työtämme merkittävästi. Muun muassa Sievistä tullut puhelu ohjasi asentajat suoraan oikeaan paikkaan ja 600 asiakkaalta sähköt vienyt katkos saatiin rajattua viiteen talouteen vaikuttavaksi hyvin nopeasti. Nolla poikki? Sähkökatkon aikaista tai jälkeistä valojen räpsyntää ei pidä sekoittaa nollajohtimen poikkimenoon. Se on harvinainen mutta vakavampi tilanne. Nollajohdin määrittelee sähkön perustason ja jos se menee poikki, on sähköltä taso hukassa ja jännite vaihtelee ali- ja ylijännitteen välillä. Huojunta on yleensä hitaampaa ja pitkäkestoista eikä se liity sähkökatkokseen, Karsikas kertoo. Esimerkiksi hehkulampun valo saattaa hiljaa hiipua vain olemattomaksi punerrukseksi tai sitten se muuttuu hirvittävän kirkkaaksi. On tavallista, että myös kodinkoneet, esimerkiksi pakastin tai jääkaappi, alkavat pitää outoa ääntä. Jos huomaa tällaisen, jopa kymmeniä sekunteja kestävän vaihtelun, kannattaa sähköpääkeskuksen pääkytkin laittaa nolla-asentoon etteivät kodinkoneet rikkoudu ja soittaa heti Korpelan Voimalle. Pyhäinmiestenpäivän viikonloppuna nollajohdin meni poikki kolmessa paikassa. Yleensä tapauksia on vuodessa parikymmentä. KORPELA PLUS 4 / 2008
JOULUN TÄHDEN ARVOITUS Komeetta, supernova, nova, planeettojen konjuktio vai pimennys? Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. (Luuk. 2:1 3) 10 KORPELA PLUS 4 / 2008
Teksti: Johanna Rantanen / Kuva: Rodeo Luukkaan evankeliumin toisen luvun jakeet 1 20 ovat meille kaikille tuttuja. Jouluevankeliumina tunnettu raamatunkohta luetaan monissa kodeissa jälleen tänä jouluna ennen yhteistä jouluateriaa. Lähes yhtä tuttu on Uuno Klamin Jouluilta, johon sanat on kirjoittanut Yrjö Jylhä: Taivahalla syttyy juuri tähti kirkas, tähti suuri, josta viisaat itämaan riemastuivat aikoinaan. Matteuksen evankeliumin toisen luvun ensimmäiset jakeet kertovat samasta asiasta: Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme. Läpi vuosisatojen on ihmismieliä, varsinkin tähtitieteilijöitä askarruttanut, että mikä valoilmiö Betlehemin tähti oikeasti oli. Löytyykö sille tieteellisiä perusteita vai onko kysymys pelkästään kauniista tarusta? Nykyaikaiset tietokoneet ovat tuoneet tähtitieteeseen paljon uusia mahdollisuuksia. Pari tuhatta vuotta on taivaankappaleille kuin silmänräpäys ihmiselle ja tietokoneiden avulla on mahdollista laskea taivaankappaleiden liikkeitä tarkasti tuhansia vuosia taaksepäin. Milloin Jeesus oikeasti syntyi? Se tiedetään, että ihan oikeasti Jeesus ei syntynyt 25.12.0000 ja arvioitu haitari Jeesuksen syntymäajalle on aika laaja. Välillä on arvioitu Jeesuksen syntyneen jopa 7 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, toiset arviot ehdottavat vuosia 3 2 eaa (eaa = ennen ajanlaskumme alkua). Koska varmaa tietoa Jeesuksen syntymän ajankohdasta ei ole olemassa, voi tähtitiede omalta osaltaan auttaa määrittämään Jeesuksen syntymän oikealle paikalleen. Asiaa hankaloittaa sekin, että tietäjät eivät matkustaneet Jeesuksen seimen ääreen heti hänen syntymänsä jälkeen, vaan Jeesus on voinut olla jo kahta vuotta lähentelevä napero tietäjien saapuessa. Tätä arviota tukee myös Herodeksen määräys, että kaikki 2-vuotiaat ja sitä nuoremmat oli surmattava. Tunnettu tähtiharrastaja, lääninrovastin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Risto Heikkilä on kirjoittanut aiheesta kirjan Joulun tähti. Heikkilän mukaan olennainen seikka on kuningas Herodeksen kuolinhetki. Hän eli vielä Betlehemin tähden aikaan, mutta kuoli pian sen jälkeen. Historioitsija Josefus kirjoittaa Herodeksen kuolleen vähän ennen pääsiäisjuhlaa olleen kuunpimennyksen jälkeen ja niinpä Heikkilä määrittää Herodeksen kuolleen pian tammikuussa vuonna 1 eaa tapahtuneen täydellisen pimennyksen jälkeen. Näin ollen Jeesus olisi syntynyt vuonna 3 tai 2 eaa. Tämän perusteella Heikkilä määrittelee, että Betlehemin tähti voisi olla Jupiterin ja Venuksen kohtaaminen 17. kesäkuuta vuonna 2 eaa. Ensin edellisen vuoden elokuussa Jupiter nousi aamutaivaalle yhdessä Venuksen kanssa, myöhemmin talvella Jupiter ohitti kolme kertaa Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden Reguluksen muodostaen sen yläpuolelle kruunumaisen silmukan. Planeetat kohtaavat jälleen kesäkuussa ja yhtyvät käytännöllisesti katsoen yhdeksi kirkkaaksi tähdeksi. Se voisi olla Betlehemin tähti. Heikkilän teoriaa tukee mm. se seikka että jos eräät Ilmestyskirjan jakeet tulkitaan tähtitieteen avulla kirjaimellisesti, määrittyy Jeesuksen syntymäpäiväksi tarkalleen 11.9. vuonna 3 eaa, mutta on teorialla yksi ongelmakin. Josefus on voinut tarkoittaa pimennyksellä myös osittaista pimennystä, joka näkyi taivaalla muutamaa vuotta aiemmin, 13. huhtikuuta 4 eaa. Viittaus tähän kuunpimennykseen sopii paremmin siihen seikkaan, että Herodeksen kuolinvuotena on yleisesti pidetty vuotta 4 eaa. Monia selityksiä Vuosien saatossa Betlehemin tähdelle on esitetty jos jonkinmoisia selityksiä. On epäilty niin komeettaa, supernovaa, novaa kuin planeettojen konjuktiotakin, eli planeettojen näkymistä lähekkäin. Kaikilla selityksillä on omat heikkoutensa. Toisista ilmiöistä ei ole lainkaan mainintoja historiakirjoissa, toiset ovat liian lyhytaikaisia ja jotkut taas turhankin tavallisia. Uusimmasta selityksestä vastaa yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Michael Molnar. Hän päätyy vuoteen 6 eaa. Molnarin kiinnostus asiaa kohtaan heräsi hänen löydettyään vanhan roomalaisen kolikon, jossa oli oinaan kuva. Tuon ajan kolikoissa oli usein astrologisia symboleita. Luettuaan muinaisia kirjoituksia hän oivalsi, että oinas symboloi Juudeaa ja sitä ympäröiviä maita, kukaan ei ole toistaiseksi esittänyt vastalauseita Molnarin teorialle. Edellisen perusteella Molnar arveli, että idän tietäjät olisivat voineet etsiä merkkiä uudesta kuninkaasta juuri Oinaan tähdistöstä. Rooman aikaista astrologiaa opiskellessaan hän huomasi astrologien olleen erityisen kiinnostuneita Jupiterin ja kuun läheisistä ohituksista ja hän oppi myös, että aamutähtenä idässä nousevaa kuuta pidettiin kuninkaan merkkinä. Näiden tietojen perusteella Molnar päätteli Betlehemin tähden olevan tilanne, jossa Jupiter olisi idässä Oinaan tähdistössä lähellä kuuta. Teoriaa tuki Molnarin myöhemmin löytämä käsikirjoitus, jossa roomalainen astrologi Firmicus Maternus kuvailee juuri tällaista tilannetta kuolemattoman henkilön syntymän merkiksi. Molnar uskoo Maternuksen puhuvan Jeesuksesta. Tämä päättely saisi aikaan sen, että Maternuksen kirjoitus olisi ensimmäinen Raamatun ulkopuolelta löydetty viittaus Betlehemin tähdestä. Summattuaan yhteen kaikki keräämänsä tiedonmuruset Molnar alkoi etsiä tulkintansa mukaista Betlehemin tähteä tietokoneohjelmalla siltä aikaväliltä, jolloin raamatuntutkijat olettavat Jeesuksen syntyneen. 17. huhtikuuta vuonna 6 eaa kuu peitti alleen Oinaan tähdistössä nousevan Jupiterin. Elokuussa Jupiterin näennäinen suunta vaihtui ja se kulki tähtien edellä kunnes pysähtyi uuden suunnanmuutoksen takia. Johdattiko se silloin tietäjät Jeesuksen luo? Lähteet ja lisätietoa: Risto Heikkilä: Joulun tähti (WSOY 2000) Michael Molnar, The Star of Bethlehem: The Legacy of the Magi (Rutgers University Press 1999) http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli. php?id=872&vl=2007 http://www.netikka.net/mpeltonen/ tietajat.htm KORPELA PLUS 4 / 2008 11
Sähkön markkinahinta taloussuhdanteiden armoilla Teksti: Johanna Rantanen / Kuvat: Korpelan Voima Korpelan Voiman myyntipäällikkö Terho Kivimaa tutkailee Nordpoolin nettisivujen käppyröitä keskittyneesti. Suhdanteet ovat ottaneet selkävoiton sähkönhinnasta. Ne ovat ehdottomasti suurin sähkön hinnanmuodostukseen vaikuttava tekijä, sanoo Kivimaa. Terho Kivimaa toteaa, että maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman ensiaskeleet ovat nyt realisoituneet myös Suomessa. Yt-neuvotteluista saa kuulla ja lukea uutisista usein. Pitkä nousukausi on nostanut myös sähköntuotannon raaka-aineiden kustannuksia kuten hiili/öljynhintaa. Taantumalla on myös hintaa alentavia vaikutuksia, öljynhinta on ollut viime aikoina selvässä laskussa ja se näkyy viiveellä myös sähkön markkinahinnassa. Mutta vaikka raaka-ainekustannukset ovat olleet laskussa, on olemassa myös hintaa nostavia tekijöitä. Ruotsin ja Norjan vesiallastilanne ei ole hyvä. Kesällä toivoimme, että syksyllä saataisiin Ruotsiin ja Norjaan runsaista sateita altaita täyttämään, mutta syksy on ollut Ruotsissa ja Norjassa kuiva. Allaskapasiteetti on tällä hetkellä normaalia alempana ja se puolestaan aiheuttaa markkinahintojen korostuspaineita. Vaikea sanoa, kumpi vaikutus on voimakkaampi. Kivimaa toteaa, että riskit sähkön hintatason vaihteluille ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuret. Maailmanlaajuisten talousnäkymien vaikutus on kaikille arvoitus, kristallipallo ei Kesätulvien aikaan Korpelan Voiman omissa voimalaitoksissa tehtiin sähköntuotantoennätyksiä. Allaskapasiteettiprosentti Nordpool markkinaalueella. paljon auta. Minulta on paljon kyselty, että muuttuvatko Korpelan Voiman hinnat vuodenvaihteessa. Tämä vuosi on mennyt meillä hyvin, olemme onnistuneet sekä hankinnassa että riskienhallinnan toteuttamisessa, joten pääsääntöisesti sähkönhintojen korotuspaineita ei ainakaan toistaiseksi ole. Tietenkään asia ei ole kokonaan omissa käsissämme, yhtälössä on monta eri tekijää. Aika näyttää, mihin suuntaan hinta alkaa kehittyä. Osaltaan on positiivisesti vaikuttanut myös se, että kesätulvien aikaan Korpelan Voiman omissa voimalaitoksissa tehtiin sähköntuotantoennätyksiä, vaikka Korpelan pato oli remontin vuoksi pois käytöstä. Kivimaa toteaa, että valtakunnallisella tasolla Korpelan Voiman toimitushinnat oman alueen asiakkaille ovat merkittävästi keskihinnan alapuolella ja siellä aiotaan pysyäkin. Hyvästä tuloksestamme saavat nauttia kaikki omistajakuntiemme asukkaat. Ruotsin ja Norjan vesialtaiden tilannetta voi käydä tarkemmin katsomassa netissä osoitteessa: http://www.nordpool.com/ system/flags/power/reservoir/all/ 12 KORPELA PLUS 4 / 2008
Maastosuunnittelu tutuksi Maastosuunnittelu on yksi tärkeimpiä työvaiheita sähköverkoston rakentamisen onnistumiselle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää paikkansa tässäkin tapauksessa. Maastosuunnittelijan tärkeimpiä tehtäviä ovat: SÄHKÖVERKOSTON rakennettavan johdon alustava suunnittelu kartalle johtorakenteen määrittäminen ja sähköinen mitoitus maankäyttölupien hankkiminen ja sopimusten tekeminen johdon suunnittelu ja linjaaminen maastossa suunnitelman laatiminen verkkotietojärjestelmään työselostuksen ja suunnitelma-asiakirjojen laatiminen Maastosuunnittelija Jorma Kauppinen Puh. 040 840 1364 Maastosuunnittelija Olli Mäkelä Puh. 050 381 3053 Tiedotus Sievin kaukolämpöasiakkaille: Mittarilukemien ilmoittaminen Muistathan, että kaukolämpömittarilukeman voit ilmoittaa Korpelan Voiman nettisivujen on-line palvelussa sisäänkirjautumalla, sähköpostilla: riitta.rahkonen@korpelanvoima.fi tai puhelimitse (06) 874 7254. Mittarista luetaan energiamäärä (MWh ) ja virtaus (m 3 ). Näin saat reaaliaikaisen laskutuksen ja voit helposti seurata kulutustasi eri vuodenaikoina. Lisätietoja: Olli Jokinen puh. 044 774 7265 Uudet kaukolämmön liittymis- ja myyntiehdot Lämpö Korpela Oy ottaa käyttöön Energiateollisuus ry:n suosituksen mukaiset uudet kaukolämmön liittymis- ja myyntiehdot 1.1.2009 alkaen. Uudet ehdot korvaavat vuodelta 1995 olevat ehdot. Ehdoissa on otettu huomioon mm. kuluttajasuojalainsäädännön kehittyminen ja siten ne parantavat asiakkaiden asemaa. Uusien ehtojen käyttöönotto ei edellytä asiakkailta mitään toimenpiteitä. Tarvittaessa annamme lisätietoja puh. 044 774 7265. KORPELA PLUS 4 / 2008 13
14 KORPELA PLUS 4 / 2008
Viileähkö harrastus Viisi vuotta avantouintia harrastanut kannuslainen Helena Remes on osallistunut lajin SM- ja MM-kisoihinkin. "AVANNOSSA" VIRKISTYY Teksti ja kuvat: Johanna Rantanen Lauantaiaamun hämärissä Eeva Huhdan pihalle kokoontuu naiskööri värikkäät pörröpipot päässään ja suuntaa kohti jokirantaa. Uimaan, uimaan! Vielä ei joki ole varsin jäässä, mutta kyllä se vesi ihan kiitettävän vilpoista on. Testasin. Eeva Huhta kertoo harrastaneensa avantouintia oikeastaan koko ikänsä. Olin pikkutyttö kun muutettiin tähän jokirantaan. Isäni oli kova uimaan ja uintikausi alkoi aina isän syntymäpäivänä 28. huhtikuuta rantajäitten päällä ja jatkui talven tuloon saakka. Säännöllisesti olen avantouintia harrastanut jo yli 20 vuotta, Eeva kuittaa. Eka kerta on shokki Säännöllisesti lauantaiaamuisin uimassa käyvään porukkaan kuuluu Eevan lisäksi Pirjo Huhtala, Piia Niemonen, Marja-Liisa Niemonen, Manna Mattila-Numminen ja Helena Remes. Porukan kovin uimari on Helena, joka polskii joessa toista minuuttia ja on osallistunut myös avantouinnin SM- ja MM-kisoihin. Eeva minut tänne houkutteli talvella 2003. Ollaan oltu tuttuja jo kauan, tiesin Eevan avantouintiharrastuksesta ja meillä tuli päiväkodilla asiasta puhetta, kun olin käynyt syysmyöhällä uimassa. Emmin jonkin aikaa, mutta päätin sitten kokeilla. Ensimmäisillä kerroilla marraskuussa 2003 kylmä vesi tuntui aika kamalalta. En edes uskaltanut kastella itseäni kaulaa myöten, päässä kummitteli kauhuajatus, että jos vaikka sydän pysähtyy kun kylmään veteen menee, uinnin jälkeen virkeyttä puhkuva Helena muistelee. Ilmainen nousuhumala Eeva ja Helena vertaavat uinnin tuomaa hyvänolontunnetta hilpeään nousuhumalaan. Siitä tulee aivan hirvittävä hyvänolontunne. Varsinkin ensimmäisillä kerroilla tuntui, että endorfiinit jylläävät. Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että kesän jälkeen uintikauden jälleen koittaessa oma vointi paranee. Avantouinnilla on monia vaikutuksia, joita on myös tutkittu tieteellisesti. Se vaikuttaa ruuansulatukseen, aineenvaihduntaan, sisäelimiin, hormonitoimintaan, niveliin, lihaksiin, mielenterveyteen ja vaihdevuosivaivoihin. Nämä vaikutukset olen myös itsessäni huomannut. Flunssaa en ole viiteen vuoteen sairastanut kertaakaan. Eeva toteaa, että hän nukkuu paljon paremmin, kun muistaa käydä säännöllisesti avannossa ja avannosta saa hyvänolontunteen, joka helpottaa tehokkaasti kipuja ja särkyjä jos niitä sattuu olemaan. Valmentautuminen kisoihin Helena Remes on harrastanut uintia pienen ikänsä, uimahallissa taittuu kevyesti rintauinnilla kilometri, joskus parikin. Niinpä 25 metriä avantouintikisoissa taittui Helenalta reippaasti. SM-kisoihin osallistuin Oulussa 2005 ja MM-kisoihin seuraavana vuonna, taas Oulussa. Eeva oli valmentajani. Uintia harrastin tuttuun tapaan uimahallissa, ja jokirannassa Eeva seisoi kellon kanssa katsomassa aikaa, että olen varmasti riittävän pitkään kylmässä vedessä. SM-kisoissa 2005 Helena ui 25 metriä avannossa aikaan 39 sekuntia, seuraavana vuonna MM-kisoissa naisten 40 49-vuotta D-kilpasarjassa sijoitus oli 37. ja aika oli 33,93 huima parannus. Sen paremmin en voi pärjätäkkään, kisoissa on nykyään paljon jopa kilpauimareita. Mutta kisat ovat kyllä olleet hieno kokemus ja sinne on mahtavaa lähteä omalla porukalla! Lauantaiaamuna avannon jälkeen Eeva lähtee lillumaan Kannuksen uimahalliin aivan erilaisissa tunnelmissa. Altaassa köllii Eevan vetämä vauvauintiryhmä ja asteita on +35. KORPELA PLUS 4 / 2008 15
LUKIJAKILPAILU Etsi tästä Korpela Plus lehdestä nämä kolme joulupalloa. Palkitsemme kuusi tehtävän ratkaissutta 15 euron ar voisella hyvityksellä sähkölaskussa. Joulupallot löytyivät sivuilta: Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kuusi tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta tämä sivu 23.1.2009 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 16 KORPELA PLUS 4 / 2008