KIRKON SOPIMUSVALTUUSKUNNAN TOIMISTON INTERNET SIVUT

KIRKON SOPIMUSVALTUUSKUNNAN TOIMISTON INTERNET SIVUT Heikki Salden Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Kirstinkadun yksikkö

PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Heikki Salden Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston internet-sivut Helsinki, syksy 1999 14 sivua Liitteet: sivupyramidi ja aloitussivut sekä suomeksi että ruotsiksi Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston internet sivut on tehty helpottamaan paikallisseurakuntia, sekä työnantajia että työntekijöitä. Sivujen tehtävänä on helpottaa kirkon palkkausjärjestelmän ja kirkossa voimassaolevien sopimusten tutkimista. Lisäksi tarkoituksena on tarjota palvelu, jossa on aina voimassaolevaa päivitettyä tietoa. Sivujen suunnittelussa on huomioitu henkilökuntaa palkkaavat ihmiset kuten kirkkoherrat, niin että heidän on mahdollista löytää pienellä vaivalla palkkaukseen tarvitsemansa tieto. Suunnittelussa on panostettu nimenomaan yksinkertaisuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Sivuilta löytyvät kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston ja työnantajaedustajien neuvottelemat sopimukset, joiden mukaan kirkon palkkausjärjestelmä toimii. Näitä ovat virkaehtosopimus, työehtosopimus kuukausi- ja tuntipalkkaliitteineen, yleiskirjeet vuosilta 1997-1999 ja sopimusjärjestelmä. Lisäksi sivujen hallinto-osassa esitellään kirkonsopimusvaltuuskunnan toimiston työntekijät. Kaikki aineisto löytyy sekä suomen että ruotsinkielisenä, paitsi sopimusjärjestelmä, jota ei ollut käännettynä ruotsiksi, kun sivut tehtiin. Sivut saivat hyvän vastaanoton, ja kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto oli tyytyväinen tulokseen. Työ onnistui alun vaikeuksista huolimatta erittäin hyvin. Sivut ovat nyt verkossa ja ne löytyvät kirkkoverkon alaisuudesta www.evl.fi. Huomioitavaa on, että päättötyönäni tekemäni sivut ovat siellä vain nyt ja tulevaisuudessa niitä on päivitetty ja muuteltu. Aikataulu oli sovitettu osittain kirkon sopimusvaltuuskunnan harjoitteluni aikatauluun ja harjoitteluni loputtua tein sivut loppuun kotonani. Sivujen tekemiseen sain toimistolta tukea ja kirkkohallitukselta työvälineet. Työ kokonaisuudessaan onnistui hyvin. Sain positiivista palautetta työstäni ja sen määrätietoisesta päätökseen viemisestä. Avainsanat: Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto, internet sivut, seurakunta, palvelu Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Kirstinkadun yksikön kirjasto.

ABSTRACT Diaconia Polytechnics Kirstinkatu Training Unit Heikki Salden Name: Kirkon sopimusvaltuuskunnan internet sivut The Internet Pages of the Church Negotiation Commission Date: September 1999 Pages: 14 Appendices: Front pages and sidepyramid This work is made to the office of the Church Negotiation Commission. There was a need for new internet pages, because the old ones were limited and not clear. My job was to make pages which would be clear and easy to use for the church employers and employees. The texts concerning the terms of employment were already on the computer. I changed the normal textfile into the html-file and made a new pagebase. I designed a new logo and planned the necessary push buttons. The only difficulty was to find text with a shadow. The new pages include information on church salaries, wages, terms of employment and general letters. The members of the Church Negotiation Commission are presented there. There are also office workers pictures and the information how to contact them. I took the photos and put them on the internet pages. I used a digital camera to make it easy to move them straight to my computer. In this job I learned to use modern equipment which I ll also need when I work at a parish in the future. I also learned quite much about hiring employees and for example about possible problems in hiring a summer worker. The new internet pages got a good reception. They are to be found in www.evl.fi now. I made pages only once and when the pages are updated they will not be my pages any more. Keywords: Internetpage, information, church, work and nowdays. Deposited in Diaconia Polytechnic/ Kirstinkatu TrainingUnit

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 INTERNETIN HISTORIA 2.1 Internetin alku 2.2 Ensimmäinen verkko aloitti toimintansa 2.3 Unix-käyttöjärjestelmän synty 2.4 Ensimmäiset sähköpostit ja keskusteluryhmät 2.5 NSF aloitti toimintansa 2.6 Verkot Eurooppaan ja Japaniin 2.7 Internetin läpimurto 3 INTERNETIN TOIMINTA 3.1 WWW internetin sisäinen osa 3.2 Tiedonsiirron toiminta 4 TYÖPROSESSIN ETENEMINEN 4.1 Työtä alustava neuvottelu 4.2 Tiedon hankinta vaihe 4.3 Välineisiin tutustuminen 4.4 Sivujen teon aloitus 4.5 Paperi pyramidi 4.6 Logojen valmistus 4.7 Työn väli kokoaminen 4.8 Valokuvaus 4.9 Ihmisten kuvaus 4.10 Pistetarkkuuden huomioiminen 4.11 Ruotsinkielisten sivujen kokoaminen 4.12 Virheiden etsintä 4.13 Tekninen toteutus 4.14 Hakemistorakenne 5 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LÄHTEET 7 LIITTEET

1. JOHDANTO Minulle tarjottiin kirkon sopimusvaltuuskunnan toimistosta mahdollisuutta saada harjoittelupaikka ja päättötyö samalla kertaa. Työmarkkina-asiamies Auno Mäkinen kuuli, että DIAKin päättötyöksi kelpaavat kehittämishankkeet ja muut vastaavat eitieteelliset työt. Hän kysyi kiinnostustani kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston uusien internet-sivujen tekemiseen kevään 1999 harjoitteluaikanani. Selvitin koulusta, onko työ päättötyövaatimukset täyttävä. Estettä ei ollut, ja sovin sivujen teosta. Aikaisemmalta koulutukseltani olen automaatiomekaanikko, joten minulla on tehtävään vaadittava tietokoneenkäyttötaito. Lisäksi olen kiinnostunut tietokoneista ja toimin melko paljon tietokoneiden parissa. Erityisesti internet-sivut kiinnostivat, koska en ollut koskaan tehnyt niitä tai edes osallistunut niiden tekoon. Halusin oppia tekemään internet-sivuja. Olin kuullut ja osallistunut keskusteluun aiheesta, mutta en koskaan käytännössä toteuttanut niitä. Tiesin, ettei se ole vaikeaa ja samat toiminnot toistuvat useita kertoja. Työn kuluessa kiinnostukseni heräsi ohjelmointikieleen, mutta sivuille sitä ei tarvittu ja niinpä innostus laantui. Kirkon sopimusvaltuuskunnan sivut ovat osa laajempaa kokonaisuutta eli kirkkoverkkoa. Kirkkoverkossa on kaksi osaa. Toisen käyttöä on rajoitettu ja sinne pääsevät vain osa kirkon työntekijöistä, koska sen avulla hoidetaan väestökirjanpitoa. Toinen osa on kaikille avoin ja sieltä saa tietoa kirkosta, sen toiminnasta ja siellä toimivista erillisistä keskuksista. Kirkkoverkon yhtäläisyyden takia sivuilla on paljon sääntöjä. Esimerkiksi sivun pohjaväri on valmiiksi määritelty myös tekstin on oltava tiettyä tyyppiä, ja jos tekstiä varjostetaan, sen on oltava tietyllä tavalla tehty. Kaikki eivät kuitenkaan ole noudattaneet näitä sääntöjä ja erilaisia sivuja löytyy. Kaikkia ohjeita minäkään en voinut noudattaa ja siksi sivuilla on kohtia, joissa ohjeita on mukailtu ja noudatettu mahdollisimman tarkkaan. Esimerkkinä on varjostus, jota käytin. En saanut sivuja näyttämään hyvältä vaadituilla ohjeilla. Sivut on suunniteltu palvelemaan käyttäjiä, ja siksi niiden perusajatuksena oli selkeys, siisteys ja yksinkertaisuus. Sivuille ei tehty mitään hienouksia, vaan niistä haluttiin

toimintavarmat ja yksinkertaiset. Palvelua on se, että kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston sivuilta kuka tahansa voi tutkia sopimuksia ja näin valvoa omia etujaan. 2. INTERNETIN HISTORIA 2.1 Internetin alku Internet sai alkunsa Amerikassa 1960-luvun loppupuolella kehitetystä ARPAnettietoverkosta. ARPAnet oli USA:n puolustusministeriön kehittämä ja sen tarkoituksena oli saada tieto kulkemaan varmasti sodan aikana. Se oli siis suunniteltu sotilaalliseen käyttöön ja tämän vuoksi siitä ei julkisuudessa paljoa puhuttu. ARPAnetin tarkoituksena oli saada aikaan verkko, joka pystyisi toimimaan vaikeissa oloissa. Vaikka jokin linjoista katkeaisi tai jokin kone tuhoutuisi, verkko kiertäisi vauriokohdan ja muut pystyisivät jatkamaan tiedon siirtoa. Kaikki perustui siihen, että kiinteät linjat korvattiin ristikkäisillä yhteyksillä. 2.2 Ensimmäinen verkko aloittaa toimintansa ARPAnet aloitti toimintansa syyskuussa 1969 neljällä tietokoneella, joista yksi oli Utahin, yksi Standfordin yliopistossa ja kaksi muuta muualla Kaliforniassa. Vuonna 1971 oli verkossa jo 23 konetta, jotka olivat erilaisten tutkimuslaitosten käytössä. 1970- luvulla yliopistot alkoivat ottaa käyttöön lähiverkkoja jotka Xerox oli kehittänyt. Lähiverkko yhdisti talon sisällä olevia tietokoneita, ja pian tämän jälkeen haluttiin lähiverkot yhdistää ARPAnetiin. 2.3 Unix-käyttöjärjestelmän synty Samoihin aikoihin syntyi Unix käyttöjärjestelmä, jonka kehitti AT&T Bell puhelinyhtiön työntekijä Ken Thompson yhtiön omaan käyttöön. Vuonna 1973

järjestelmä kirjoitettiin uudella Dennis Ritchien kehittämällä C-kielellä. Kielestä tuli hyvin suosittu ja se levisi nopeasti akateemisessa maailmassa. AT&T joutui kuitenkin luopumaan keksinnöstään, kun laki määräsi yhtiön keskittymään omaan alaansa sen puhelinmonopolin vuoksi. Unix lahjoitettiin yliopistolle yleiseen käyttöön. Tämän jälkeen se levisi nopeasti yliopistosta toiseen. Vasta 1984 AT&T pilkottiin osiin, ja se sai jatkaa kaikkialle maailmalle levinnen käyttöjärjestelmänsä kehitystä. Lopulta 1992 tehdyllä kaupalla se siirtyi Novellin omistukseen. 2.4 Ensimmäiset sähköpostit ja keskusteluryhmät Unixin leviäminen oli ollut nopeaa ja sen käyttäjät olivat perustaneet USENIXyhdistyksen. Nämä siirsivät unix-koneilla sähköpostia ja aloittivat puhelinlinjojen avulla keskusteluryhmiä, josta kehittyi Usenet news. Käyttäjien verkosta kehittyi UUNET ja lopulta Alternet, joka oli ensimmäinen kaupallisia verkkoyhteyksiä kaupannut yritys. 1980-luvun alussa ARPAnet ja UUNET yhdistyivät. Sotilaat eivät pitäneet verkon kehittymissuunnasta ja 1983 ARPAnet irtautui omaksi MILNET-verkoksi. 2.5 NSF aloittaa toimintansa Valtionhallinnon alainen NSF ilmaantui 1980-luvun puolivälissä mukaan verkon kehittämiseen. Se teki yhteistyötä Nasan kanssa, ja vuonna 1990 ARPAnetin toiminta lakkautettiin ja sulautettiin NSFNETtiin. Nasan avulla linjanopeudeksi saatiin ensin 56 kilobittiä sekunnissa, ja 1990 runkoverkon nopeus nostettiin 1.544 megabittiin sekunnissa. Samalla runkoverkko ulottui koko Amerikan mantereen halki. Verkko oli tarkoitettu opiskelijoille ja sinne pääsi vain yliopiston koneilla. Verkon kaupallinen käyttö oli kielletty ja verkon käyttäjiltä vaadittiin aup-sopimus. Aup eli acceptable user policy.

2.6 Verkot Eurooppaan ja Japaniin 1980-luvulla amerikkalaiset verkot alkoivat levitä Eurooppaan. 1982 perustettiin Unixkäyttäjien yhdistys EUUG, jotta Eurooppaan saatiin USENETin sähköpostit ja keskustelualueet. Pari vuotta myöhemmin sama tapahtui Japanissa. Internet kasvoi nopeasti ja siihen liittyi useita kaupallisia organisaatioita. Samalla syntyi kaupallisia palveluntarjoajia, ja he rakensivat laajoja verkkoja, joista pääsi myös internetiin. Irrallisten verkkojen syntyminen vaaransi internetin yhtenäisyyden ja palveluntarjoajat perustivat yhdysliikennepisteen, johon verkot yhdistettiin. Sen nimeksi tuli CIX. Sen sijainnista ei päästy yksimielisyyteen ja lopulta niitä tuli kaksi, yksi Amerikan mantereen kumpaankin päähän. 2.7 Internetin läpimurto Vasta 1990-luvulla internet teki koko kansan läpimurron. Sitä ennen internet oli lähinnä tutkijoiden, opiskelijoiden ja atk-alan asiantuntijoiden käytössä. Vuonna 1995 internetissä oli verkkoja noin 50 000, tietokoneita noin neljä miljoonaa ja käyttäjiä 30-50 miljoonaa. Suomessa käyttäjiä oli yli 200 000. 3 INTERNETIN TOIMINTA 3.1 WWW: internetin sisäinen osa WWW eli World Wide Web on internetin sisällä toimiva maailmanlaajuinen hypermediaverkosto. WWW järjestelmä perustuu palvelinkoneisiin joihin on koottu dokumentteja, jotka voivat sisältää kuvaa, ääntä, tekstiä ja viittauksia muihin dokumentteihin.

3.2 Tiedonsiirron toiminta Tiedonsiirrossa käytetään yhteistä TCP/IP osoitteita. Lähetettävää tietoa kutsutaan paketiksi ja siitä selviävät tiedot lähettäjän ja vastaanottajan koneesta. Kun paketti on saapunut paikalle, siitä poistetaan osoitetiedot ja lähetetty tieto kootaan alkuperäistä vastaavaksi. Kaikilla internetiin liitetyillä koneilla on oma IP-osoite. Osoite on 32- bittinen ja se esitetään neljän desimaaliluvun numerosarjana, esimerkiksi 156.73.5.234. Tämän avulla verkko tunnistaa siihen liitetyn tietokoneen. 4. TYÖPROSESSIN ETENEMINEN 4.1 Työtä alustava neuvottelu Aloitin päättötyöneuvottelut kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston työmarkkinaasiamiehen Auno Mäkisen kanssa maaliskuun alussa 1999. Aikaisemminkin oli asia käynyt esillä, mutta vasta silloin teimme varsinaisen suunnitelman kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston internet-sivujen uudelleen tekemisestä. Sivut olivat jo olemassa, mutta ne eivät olleet selkeät eivätkä kovin siistit. Lisäksi sivuilta puuttui asioita, joita niille haluttiin. Varsinaisen päätöksen työn aloittamisesta sain pari viikkoa ennen kuin aloitin työharjoitteluni kirkon sopimusvaltuuskunnassa. Toimistossa oli käsitelty sivujen uusimista ja esitelty minun mahdollisuuteni tehdä ne päättötyönäni. Ratkaisu tuntui molemmin puolin hyvältä. Itse sain harjoitteluni ohessa tehdä päättötyötäni ja lisäksi sain tarvitsemani välineet käyttööni kirkkohallituksen puolesta. Sopimusvaltuuskunnan tyytyväisyyttä lisäsi se, että he saivat seurata sivujen valmistumista ja tehdä muutoksia, koska työskentelin samalla osastolla kuin missä heidän työhuoneensa sijaitsivat. Tässä vaiheessa teimme myös alustavan aikataulun. Aikataulu oli sellainen, että harjoittelun aikana saisin sivut kokonaan valmiiksi ja nostettua verkkoon. Tilanne kuitenkin muuttui harjoittelun aikana ja aikataulu muuttui sen mukaan, miten sain sivuja valmiiksi. Koulun aikataulu ei missään vaiheessa ollut ongelma, sillä tähtäsin koko ajan siihen, että sivut olisivat verkossa ennen koulun alkua.

4.2 Tiedon hankintavaihe Aloittaessani harjoittelun sain työpisteen huoneesta, joka oli keskellä kirkon sopimusvaltuuskunnan toimistoa. Huoneen jaoin laskentasihteeri Katariina Nikanderin kanssa, koska Mervi Räisänen oli äitiyslomalla ja hänen paikkansa oli vapaana. Huoneessa oli varattu uusi tietokone päättötyöni tekoon, ja kaikki ohjelmistot olivat valmiina. Lisäksi atk-osaston työntekijä kävi asentamassa minulle oman käyttäjäprofiilin ja sähköpostin, että saisin hoidettua asiani sitäkin kautta, kuten talon tapana on. Harjoitteluni alkoi maanantain työntekijäkokouksella, jossa sain ensimmäisen kerran kuulla, mitä sivuille haluttiin ja mitä niiltä odotettiin. Sivuista haluttiin helppokäyttöiset ja siistit. Lisäksi niiden piti noudattaa kirkkoverkon internetsivujen tekemisestä sovittuja yhtäläisyyksiä, kuten värit ja fontit. Helppokäyttöisyydellä haluttiin sivuista niin yksinkertaiset, että jokainen käyttäjä, joka tarvitsee sivuilta jotakin, voi löytää sen. Kokouksen jälkeen Auno Mäkinen näytti, mitä asioita minun piti sivuille laittaa. Siinä olivat yleiskirjeet, virkaehtosopimus, työehtosopimus tunti- ja kuukausipalkkaliitteineen, toimiston henkilökuntaa koskevat tiedot, sopimusjärjestelmä ja kaikkea muuta. Siinä vaiheessa luulin etten, ikinä selviäisi urakasta ja, jos aloittaisin nyt voisin juuri ja juuri valmistua keväällä 2000. Mietin jopa uuden päättötyön ottamista ja sitä, miten voisin kieltäytyä kohteliaasti työstä. Olin kuitenkin harjoittelussa siellä, joten hetken mietittyäni päätin lähteä tiedotusosastolle tapaamaan Tiedottaja Riku Moisiota ja kyselemään häneltä, mitä sääntöjä sivujen tekemisessä on. Riku kertoi värien, fonttien, varjostusten ja logojen olevan määrätyt. Hän kehotti katselemaan muita kirkon sivuja osoitteessa http://www.evl.fi, joista selviävät kaikki nämä asiat. Riku kertoi fontin tyypin sekä taustavärin olevan vaalean keltainen ja näytti sen. Katsellessani mallisivuja löysin aivan erityyppiset sivut, jotka olivat kiinteä osa www.evl.fi sivuja. Kyselin, miten oli mahdollista, etteivät kaikki sivut olleetkaan samoilla väreillä ja fonteilla. Vastaus oli, että nämä ovat sellaisia ohjeita joita pitäisi noudattaa, mutta joita ei voida pakottaa käyttämään. Erikoinen ristiriita, mutta päätin noudattaa sääntöjä ja tehdä sivut kyseisillä värillä ja fonteilla.

4.3 Välineisiin tutustuminen Ensimmäinen ongelma syntyi heti fontista. Fontti ei ollut standardi, vaan erikoisfontti, jonka sain lopulta disketillä Rikun koneelta omalleni. Tein muutaman harjoitussivun ja totuttelin käyttämään Netscapen Composer-ohjelmaa, jolla sivut haluttiin tehtävän. Syy ohjelman valintaan oli se, että kun sivuille pitää tehdä päivityksiä, niin se onnistuu helposti ja ohjelma on aina saatavissa. Tein eräänä harjoituksena kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston sisäisen kotisivun tai kansilehden millä nimellä sitä sitten halutaankin kutsua. Sivu latautuu koneelle Netscapen Navigatorin käynnistyttyä ja jää kotisivuksi. Sivulta löytyy kaikkien toimiston työntekijöiden nimet, puhelinnumerot ja kännykkänumerot sekä lisäksi kaksi postituslistaa: toinen koko toimiston henkilökunnalle ja toinen sihteeristölle, johon kuuluvat vain sopimuksista neuvottelevat ihmiset. Sivu toimii siten, että kun klikkaa hiiren vasemmalla napilla jonkun nimeä, aukeaa sähköposti-ohjelma ja laittaa valmiiksi kyseisen ihmisen sähköpostiosoitteen, ja kaikki on viestiä vaille valmista. Samalla tavalla toimivat myös postituslistat eli voi yhdellä hiiren painalluksella voi lähettää viestin koko toimiston henkilökunnalle. Tämän harjoituksen tarvitsin, koska toimiston henkilökuntasivulla on vastaava toiminto. Työntekijän nimeä painettaessa avautuu sähköpostiohjelma ja hänelle voi lähettää postia. Sivu on käytössä ja sain siitä paljon kiitosta. Sisäisen kotisivun päivitettävyydestä mainittakoon, että se on rakennettu siten, että sen saa päivitettyä tai tehtyä muutoksia yhdestä paikasta eikä tarvitse kulkea koneelta koneelle tekemässä muutoksia. Tehdessäni näitä harjoituksia keksin muutamia uusia ongelmia jotka tulisi varsinaisten sivujen tekemisessä: esimerkiksi miten nimet saa pysymään yhdellä rivillä, koska pitkien ja kaksoisnimien rinnalla lyhyt nimi ei näytä hyvältä. Keksin tilanteeseen lopulta ratkaisun. Lisäksi ongelmia oli siinä miten saan järjestettyä sivut helposti luettaviksi, kun joka päivä selvisi jotakin uutta mitä sivuilta pitäisi löytyä, ja kaiken pitää kuitenkin tapahtua helposti. Tässä vaiheessa olin jo ihan kypsä koko työhön mutta samalla se tuntui haastavalta, koska olin jo oppinut paljon uutta sivujen tekemisestä.

4.4 Sivujen teon aloitus Ensimmäinen sivuni oli versio kannesta ja suunnitelma siitä mitä siihen tulisi. Tein mielestäni ihan hyvännäköisen version, mutta pian sen jälkeen minut palautettiin maan pinnalle kertomalla, ettei kannella ole tässä vaiheessa mitään merkitystä ja tärkeintä oli saada itse asia koneelle, että sitä voi muokata. En tiennyt sopimuksista mitään, ja työn aloittaminen oli todella vaikeaa, kun joudun kysymään joka asiasta, mikä liittyy mihinkin. Sovimme sopimusjohtaja Risto Voipion kanssa ajan, jolloin katsoisimme, mitä hän haluaa sivuille ja miltä sivulta mitäkin löytyy. Suunnittelimme kannen ja välisivut toimiviksi ja mahdollisimman selkeiksi. Tätä neuvottelua pidin pohjana koko työlle. Joistakin asioista jouduin tinkimään ja joitakin soveltamaan, kun toteutus muodostui todella vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi, mutta muuten yritin noudattaa sopimaamme. 4.5 Paperipyramidi Aunolta sain erittäin hyvän idean, jota hän oli käyttänyt edellisiä sivuja tehdessään. Otin valtavan paperin ja aloin liimata siihen keltaisia tarralappuja, joihin kirjoitin sen, mitä kyseisellä sivulla on. Tämän jälkeen otin viivaimen ja yhdistelin laput toisiinsa. Tein lapuista pyramidin, jonka ylimpänä oli kansisivu ja alimpana jokin yksittäinen tekstisivu. Pyysin Aunoa tarkistamaan sivujärjestyksen ja niiden oikeat paikat varmistaakseni, etten ollut sotkenut lappujen järjestystä. Kun kaikki oli kunnossa, aloitin yleiskirjeiden keräämisen. Osan sain valmiina htmltiedostoina, jotka piti vain muuttaa tähän nykyiseen muotoon ja osan sain normaaleina tekstitiedostoina, joista piti tehdä html-tiedostoja. Saatuani yhden vuoden kirjeet kasaan ja muutettua ne html-muotoon aloitin varsinaisen sivun teon. Sivulta piti löytyä linkki kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston kansisivulle ja kirkon sivujen kansisivulle sekä lisäksi otsakelogo, joka tulisi näkymään, jos joku tulostaisi sivun. Näihin vaatimuksiin työ tyssäsi täysin. Logoa ei ollut, niin kuin ei kansisivuakaan.

4.6 Logojen valmistus Aloitin logon tekemisen. Ensimmäiseksi asetin vaaditun pohjavärin, joka oli vaalean keltainen. Sitten hankin kirkon sivuilta kirkkohallituksen vaakunan. Tämän jälkeen valitsin fontin. Fonttiin piti tulla tietty varjostus ja sen takia tarvitsin Rikun apua. Saimme fonttiin tarvittavat varjostukset ja kaksi tekstivaihtoehtoa. Ensimmäisessä oli isoilla kirjaimilla Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto ja pienillä alle Kirkkohallituksen henkilöstöosasto ja sen alle Kirkkohallitus Satamakatu 11 a. Toinen vaihtoehto on Kirkon sopimusvaltuuskunta isoilla kirjaimilla ja pienemmällä alle Kirkkohallituksen henkilöstöosasto. Muitakin versioita oli, mutta nämä kaksi jäivät parhaina vertailuun ja jälkimmäinen näistä valittiin käyttöön. Seuraavaksi ongelmaksi muodostui logon koko. Jos logoa pienennettiin muuttui teksti suttuiseksi ja epäselväksi. Kaikille sivuille ei voinut laittaa isoa logoa, joten sitä piti jälleen muokata. Muutin logon varjostuksen kevyemmäksi, itse asiassa lähes olemattomaksi ja ohjeita mukaileviksi ja sain sen näyttämään hyvältä tai ainakin paremmalta. Toisen logon tai pikemminkin painikkeen rakennus oli aloitettava. Kyseessä oli KiSV -painike, jolla pääsee kirkonsopimusvaltuuskunnan toimiston sivujen kansilehdelle. Se oli huomattavasti vaikeampi tehtävä koska logon piti erottua muusta sivusta ja toimia painonappina. Siitä piti selvitä mihin painikkeella pääsee ja kuitenkin olla huomaamattoman siisti. Toimivan painonappi idean sain Aunolta, joka ehdotti, että ottaisin kirkon vaakunasta mustat reunat pois ja muodostaisin siitä pohjan siten, että logon pohjaväri olisi punainen ja siitä erottuisi vaakunan risti sekä KiSV teksti. Näin emme varastaisi emmekä omisi koko kirkon vaakunaa, vaan muokkaisimme sitä omaan logoomme. Logon voi yhdistää mielessään samaan vaakunaan, vaikka se ei enää näytä samalta. Teksti tuli keltaisella, joten tässä käytettiin päävärejä, jotka sivuilla jo ovat. Logosta tuli ihan toimiva, vaikka en itse ollut aivan tyytyväinen ja kuulin pieniä vihjauksia neuvostoliiton väreistä, vaikkakin vitsaillen sanottuna.

4.7 Työn välikokoaminen Tein yleiskirjesivut vuosilta 1998 ja 1999 ja myöhemmin vuodelle 1997. Tein myös samaan aikaa muita sivuja, joten järjestys ei ollut aivan looginen ja siksi on vaikea kertoa, mikä sivu syntyi missäkin järjestyksessä. Pääsin kuitenkin sivujen teossa hyvään vauhtiin kunnes aloitettiin neuvottelut toimiston henkilökunnan sivujen sisällöstä. Tulisiko sinne valokuva jokaisesta ja koulutus, vai mitä sivujen tulisi yleensä sisältää? 4.8 Valokuvaus Eräässä maanantaiaamun osastopalaverissä esitettiin kysymys: -Kuka ei halua kuvaansa näkyviin tuleville internet-sivuille? Kukaan ei sanonut mitään ja seuraavaksi alettiin neuvotella kuvauspäivästä. Kuvaajana toimin minä ja sain käyttööni kirkkohallituksen digitaalikameran. Minua varoitettiin siitä, ettei kamera ole kovin hyvä, ja että siinä loppuu valo kesken. Eräänä aurinkoisena päivänä lähdimme Aunon kanssa kokeilemaan kameraa ja etsimään kuvaukselle sopivaa taustaa. Otimme kuvat ulkona erivärisiä seiniä vasten ja siten, että aurinko tuli eri suunnista. Kuvausten tuloksena oli, ettei kuvia voi ottaa ulkona mitään värillistä vasten. Kuvien taustat muuttivat kuvatun ihan kummallisen väriseksi. Keltaista taustaa vasten kuvattu oli kasvoiltaan harmaan vihreä, ja totesimme, ettei se ole kovin edustavaa. Tarvitsimme täysin valkoisen taustan ja paljon valoa. Ainoaksi helposti toteutettavaksi vaihtoehdoksi jäi kirkkohallituksen liikuntasali, jossa emme tarvinneet lisävaloa. Ennen kasvokuvien ottoa kävin kuitenkin harjoittelemassa kameran käyttöä ja ottamassa kirkkohallituksesta kuvan, joka tuli kansisivulle. Kuva on otettu mereltä päin kirkkohallitusta vastapäätä olevalta laiturilta. Tämän jälkeen muokkasin kuvaa Riku Moision avustuksella ja sain sen nykyiseen muotoonsa. Kuvasta leikattiin naapuritaloja pois ja muutettiin sen väritystä sekä kirkastettiin kuvaa hieman. 4.9 Ihmisten kuvaus Ihmisten kuvaaminen tapahtui eräänä iltapäivänä, jolloin kameraa ei tahtonut löytyä mistään ja ihmiset kyselivät jo, milloin kuvaus suoritettaisiin. Lopulta kamera löytyi

Riku Moision huoneesta koko aamupäivän etsintöjen jälkeen. Olin hieman hermostunut, kun tiesin, että kuvauksen piti onnistua kerralla ja etten voisi pyytää ihmisiä taas huomenna valmistautumaan uuteen kuvaukseen. Kameran ominaisuutena oli, että siitä näkee millaisen kuvan on ottanut, joten jokainen sai päättää, milloin oli itse kuvaansa tyytyväinen. Kuvaus onnistui alku hermoilusta huolimatta ihan hienosti ja sain kuvat siirrettyä koneelleni. Siirron jälkeen jokainen halusi tulla katsomaan, millaiselta näyttää ja miten muiden kuvat olivat onnistuneet. Aloitin välittömästi kuvien leikkauksen ja muokkauksen. Tein jokaiselle työntekijälle oman sivun ja laitoin kuvat paikalleen. Tämän jälkeen pyysin tekstinkäsittelijä Lotte Hagströmiä auttamaan ruotsinkielisissä sivuissa ja kääntämään tarvittavat lauseet ruotsiksi. Sain uuden kokonaisuuden valmiiksi sekä suomeksi että ruotsiksi. Pieniä muutoksia sivut toki kaipasivat, mutta ei mitään kummempia korjauksia. 4.10 Pistetarkkuuden huomioiminen Varsinaiset tekstisivut saivat tässä vaiheessa aivan uuden ilmeen. Niihin tuli muutoksia, koska olin suunnitellut kaiken toimimaan tarkkuudella 1024 x 768 pistettä ruudulla. Kuitenkin oli huomioitava niitä käyttäjiä joilla on vanhemmat koneet ja huonompi näyttö. Tällöin tarkkuus saattaa jäädä 640 x 480 pisteeseen ruudulla, jolloin kaikki kuvat ja muut näkyvät suurempina ja teksti ei mahdu ruudulle kerralla. Jouduin kaventamaan sivuja ja tekemään uusia asetteluita. Tekstisivuja tehdessäni olin samalla sivussa tehnyt kansisivun ja varsinaisen tekstisivun välille alustavat välisivut, jossa kerrotaan mitä tekstisivu sisältää. Näistä sivuista ei voi oikein kertoa työn etenemistä, sillä sivut muuttuivat jatkuvasti. 4.11 Ruotsinkielisten sivujen kokoaminen Ruotsinkielisten sivujen tekeminen oli työn haastavin osuus, sillä sanasto, jota jouduin käyttämään oli minulle täysin vierasta. Tekstit olivat valmiina, mutta niistä piti muokata kokonaiset sivut ruotsinkielisin otsikoin ja linkein. Välisivut olivat kaikkein vaikeimmat, koska niistä piti saada selville, mitä seuraavilla sivuilla oli. Siksi teinkin ne yhdessä Lotten kanssa, koska hän hoitaa osan ruotsinkielisistä teksteistä

kaksikielisyytensä vuoksi. Käännöksissä auttoi myös KiSV:n toinen työntekijä Irja- Liisa Korhonen, jolle ruotsinkielinen sopimussanasto on tuttua, koska hän on käyttänyt sitä työssään. Niistä sanoista mistä hän ei ollut varma, hän otti yhteyttä eduskunnan kääntäjään, joka tekee kirkkohallituksen käännöksiä. Ruotsinkieliset sivut vaativat niin paljon huomiota, ettei niihin tullut lähellekään niin paljon kirjoitusvirheitä kuin suomenkielisille sivuille. Ruotsin kielen joutui tavaamaan vaikeissa sanoissa kirjain kerrallaan ja näin virheiltä säästyttiin. 4.12 Virheiden etsintä Kun sain vihdoin kaikki osat kasaan, aloitimme virheiden etsimisen. Sivut laitettiin toimimaan paikallisesti kirkkohallituksen yhteiselle kovalevylle, josta kaikki osaston työntekijät voivat mennä katsomaan sivuja ja huomauttaa mahdollisista virheistä. Virheilmoituksia tuli vain muutama, ja nekin olivat pelkkiä kirjoitus- tai näppäilyvirheitä. Kun kaikki löydetyt virheet oli korjattu, lähetin tiedostot Riku Moisiolle, jonka tehtävänä oli laittaa sivut yleiseen verkkoon. Alkuperäisen aikataulun mukaan sivut olisivat olleet verkossa nähtävillä syyskuun alusta, mutta Rikun kiireet estivät aikataulun toteutumisen ja sivut saatiin verkkoon vasta 29.9.1999. 4.13 Tekninen toteutus Koko työ on tehty Netscape Composerilla sivujen päivitettävyyden takia. Sivuille tulee muutoksia aina, kun tehdään muutoksia sopimuksiin. Sivuilla on paljon osia, jotka ovat sellaisia, ettei niitä tarvitse päivittää, kuten yleiskirjeet. 4.14 Hakemistorakenne Hakemistot on suunniteltu siten, että kaikkien osioiden etusivu on perushakemistossa c:\sivut ja kaikilla aiheilla on oma hakemistonsa esimerkiksi kirjeet ovat hakemistossa c:\sivut\kirjeet. Kaikille kirjeille on tehty tallennusnimi, joka helpottaa tietyn tiedoston etsimistä. Kirjeet on nimetty siten, että sen alkuosassa on merkintä yk eli yleiskirje ja tämän jälkeen merkintä vuosiluvusta. Seuraavana on merkintä r, jos kirje on

ruotsinkielinen. Näiden jälkeen tulee joko a tai b, joka kertoo onko yleiskirje a- vai b- yleiskirje. Ja lopuksi numero, joka kertoo monesko kirje on kyseessä. Esimerkiksi jos halutaan löytää kirje joka on ollut 1998 a-kirjeissä ja on ruotsinkielinen ja sen numero on kolme, se on tallennettu nimellä yk98ra03.html. 5 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työ sujui aikataulun mukaisesti, vaikka aikataulua muutettiin moneen otteeseen. Aikataulun muuttuminen ei varsinaisesti muuttanut työn tulosta, koska aikataulumuutokset johtuivat siitä, että sivuille haluttiin jotakin lisää tai siitä, ettei jotakin sivuille tulevaa tekstiä vielä ollut saatavana. Ensimmäisen aikataulumuutoksen aiheutti väärin arvioitu työn määrä. Työtä oli huomattavasti enemmän kuin aluksi oli ajateltu. Työn tulos oli ennalta asetetun tavoitteen mukaisen ja kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Työ oli minun kannaltani erittäin hyvä. Sain päättötyöni tehtyä, kun koko ajan oli pakko raportoida, missä vaiheessa työ oli ja harjoittelu sujui oikeaa työtä tehdessä. Harjoittelussa ei tullut hetkeä, jolloin olisin joutunut tekemään keksittyä työtä tai joitakin hanttihommia. Sain tehdä minua itseäni hyödyttävää työtä niin, että muut saivat seurata työn etenemistä vierestä ja kommentoida sekä esittää toiveita sivujen sisältöä koskevissa asioissa jo sivujen tekovaiheessa. Tulevaisuudessa internet-sivuja tullaan muuttamaan ja päivittämään. Työni on siksi ainutkertainen. Se on tehty tilaustyönä tämänhetkisen tilanteen mukaan ja nykyisten sopimusten teksteillä. Tämän takia työ on poltettu cd-romille ja sitä voidaan tutkia tulevaisuudessakin sellaisena kuin ne on alunperin tehty. Sivujen muuttumisen takia yhtään viittausta ei tässä raportissa ole tehty verkossa oleville sivuille, jos hakemistorakennetta ei huomioida.

6 LÄHTEET Järvinen Petteri. 1995 Internet Verkkojen verkko. Juva: WSOY Santara Jouni. 1996 WWW Kehittäjän opas. Jyväskylä: Gummerus Oy Krol Ed. 1995 Suuri internet kirja. 3. painos. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy Tarkama Jarno, Kolari Jukka. 1995 World Wide Web internet tehokäyttö. 1. painos. Jyväskylä: Saarijärven Offset Oy