PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori lehdessä) Vuoden 2007 lopussa sen vuoden heinäkuuhun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Yliopistotutkinto 85,0 % Ammattikorkeakoulututkinto 87,3 % Luvuissa eivät ole mukana ne, jotka jatkavat opintojaan
Ammattikorkeakoulut huijaavat oppisopimuskoulutuksessa ja haamuopiskelijoita haalimalla (lehden pääkirjoitus) Ammattikorkeakoulut eivät ole järjestäneet oppisopimuskoulutusta (vasta tulossa oppisopimustyyppinen koulutus) Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli torjuu haamuopiskelijat (30 % rahoituksesta tulee suoritetuista tutkinnoista)
Ammattikorkeakouluista ei valmistuta, koska niissä on turhia koulutuksia Koulutuksen läpäisy 2007 (tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana) Yliopistot 64,9 % Ammattikorkeakoulut 64,7 %
Ammattikorkeakoulut ovat ryövänneet yliopistojen rahat Ammattikorkeakoulut muodostettiin toisen asteen oppilaitoksista, joita kehitettiin korkea-asteen toimijoiksi ei irrotettu yliopistoista Korkeakoulujen rahoitus vuonna 2010 valtion tulo- ja menoarviossa Yliopistot 1 672 394 000 Kasvu 6 %, luvuissa ei mukana yliopistojen palvelukeskusta eikä säätiöpääomia Vastaavat 19 600 uuden opiskelijan kouluttamisesta Ammattikorkeakoulut 402 810 000 (+ kunnilta 503 983 000 = 906 793 000 ) Kasvu 3 % Vastaavat 34 500 uuden opiskelijan kouluttamisesta
Eivät ammattikorkeakoulututkinnot mitään oikeita korkeakoulututkintoja ole Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja (Ammattikorkeakoululaki 18 ) Ns. Bolognan prosessi (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, Opm 2009): ensimmäiseen sykliin kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot (taso 6) eli ns. bachelor-taso. toiseen sykliin sijoittuvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (taso 7) eli ns. master-taso. kolmanteen sykliin kuuluvat tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot, esim. lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tutkinto (taso 8).
Ammattikorkeakoulututkinnot muodostavat umpiperän ilman jatkomahdollisuuksia Tieteellinen, taiteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. (Yliopistolaki, 7 ) Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. (Yliopistolaki, 37 )
Suomessa koulutetaan ihan liikaa, kun yli puolella suomalaisista on korkeakoulututkinto Korkeakoulututkinto suoritettu: 2005 Tavoite 2015 Tavoite 2020 25 34-vuotiaista 28 % 38,5 % 42 % 25 64-vuotiaista 19 % 25 % 30 %
Suomen koulutusjärjestelmä
Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja voitaisiin roimasti laskea Mitä ammattikorkeakoulut kouluttavat mm. sairaanhoitajat insinöörit sosionomit tradenomit jne. Koulutuspaikkoja jo siirretty pohjoisesta etelään Ammattikorkeakoulut kouluttavat niitä, joita tulevaisuuden työelämä tarvitsee
Yhteenvetoa Kävin läpi satojen ammattikorkeakouluja koskevien uutisten sisällön ja keräsin väittämiä artikkeleista ja keskusteluista tiedotusvälineiden kanssa Johtopäätökset Uutisointi konkreettisista tapahtumista asiantuntevaa ja ammattitaitoista Korkeakoulupoliittisissa linjauksissa toisinaan heijastuu se, että ammattikorkeakoululaitoksen asemaa ja nykytilaa ei ehkä riittävästi tunneta Kysymykset Voisiko perustamisvaiheen kiistat jo unohtaa, koska tämän päivän vastuunkantajista vain harva oli niissä kisoissa mukana? Voisiko vakiintunutta instituutiota käsitellä jo itsenäisenä aitona kokonaisuutena?