1 Virkistysreitistöjen kehittäminen Pohjois-Karjalassa kokemuksia reitistöjen ylläpidosta ja uuden toimintamallin rakenne ja tavoitteet Keijo Koskinen Karelia Ammattikorkeakoulu 2.11.2016
TAUSTAA / viimeiset 20-vuotta 2 v. 1995-1996 Karjalan Kierros-hanke, Pohjois-Karjalan vaellusreittien kehittäminen (peruskorjaus & yhdysreitit) v. 1998-2001 Pohjois-Karjalan moottorikelkkailureitistön kehittämishanke moottorikelkkailun runkourat rakennetaan v.1999 Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry perustetaan v. 2001-2004 Talvitiet-hanke maakunnallisen kelkkailuuraston jatkokehittäminen v. 2008 Luontomatkailun mallimaakunta -selvitys (Katri Vuorjoki) suositus: ylläpidon koordinaatiota tarvitaan v. 2010-2013 Reiteistä Traileiksi-hanke selvitykset maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpidon vaihtoehdoista v. 2016 Päätös P-K virkistysreitistöyhdistys 2.0 toteuttamisesta
VALTION YLLÄPITÄMÄT VIRKISTYSPALVELUKOHTEET POHJOIS-KARJALASSA 3 Karelia Amk Keijo Koskinen 2016
Pohjois-Karjala reitistöjen eldorado 4 Ulkoilu- ja virkistysreitistöt Vaellus- ja retkeilyreitit - sis. Metsähallituksen ylläpitämät 500 km Melonta- ja vesiretkeilyreitit - Sisältää joki- ja järvimelontareittejä Moottorikelkkailu-urat - Maalla n. 1600 km - Jäällä n. 500 km 7 000 km 1 500 km 900 km 2 100 km Pyöräilyreitit - Valtakunnalliset reitit n. 1 400 km - Paikalliset reitit n. 1 000 km - Maastopyöräilyreitit n. 70 km 2 500 km
5
6 Infrassa löytyy, mutta palveluverkoston laatu on kirjavaa - esimerkkejä retkisatamista Valokuvat: Raija Ruusunen 2013
viihtyisää 7
menettelee 8
pelkistettyä 9
melko karua 10
Onkohan tyhjää parempi liikaa sanottu? 11
Reiteistä Traileiksi hankkeen keskeiset tavoitteet 12 Suunnitella maakunnallinen toimintamalli erilaisten maakunnallisesti (= matkailullisesti) merkittävien kuntien ylläpitovastuulla olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidolle Kärkireittien määrittely Luoda nykyistä paremmat toimintapuitteet maakunnan aktiviteettimatkailuyrityksille ja tämän välityksellä tukea yritysten mahdollisuuksia tuotteistaa maakunnan luonto- ja virkistyspalvelukohteita pitkäjänteisesti ja vientimarkkinoihin suuntautuen
PALVELUAJATUS?? 13 MAAKUNNALLISET VIRKISTYSPALVELUT - Julkinen palvelu, jonka - Matkailukäyttöä painotpuitteissa voidaan ennalta taen suunniteltu ja varussovittujen pelisääntöjen teltu palvelukokonaisuus, mukaisissa raameissa jota ylläpidetään osittain harjoittaa myös matkailuun matkailuun liittyvillä liittyvää elinkeinotoimintaa liiketoimintatuloilla ja joka samalla palvelee yleisiä virkistystarpeita
PALVELUAJATUS?? 14 ULKOILU Ulkoilureitti Jokamiehenoikeudet, kunnallinen liikuntapalvelu Omatoimisuus, omavaraisuus Hyöty paikallis- ja aluetaloudelle vähäinen MATKAILU Luontomatkailureitti Kaupalliset palvelut, maksavat asiakkaat Aktiivinen tuotekehitysote, oheispalvelutarjonta Paikallistaloudelliset vaikutukset merkittäviä, positiivinen vaikutus aluetalouteen
PALVELUAJATUS?? 15 monikäyttöisyys monipuolisuus - Useampi aktiviteetti - Useamman aktiviteetin samalla kulku-uralla kokemismahdollisuus Talvikäyttö: saman reitistökokonaikoiravaljakot & laturetkeily suuden puitteissa & moottorikelkkailu patikointi, melonta, Kesäkäyttö: maastopyöräily, pyöräily, patikointi & maastopyöräily koiravaljakot, laturetkeily, moottorikelkkailu Kustannusten hallinta palvelutasoluokitus
Virkistysreitistöyhdistys nykyisin: 16 Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää pohjoiskarjalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä hankkimalla käyttöoikeuksia, varustamalla sekä ylläpitämällä seutukaavassa osoitettuja tai muutoin seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuja moottorikelkkailu-uria ja niiden liitännäisalueita. Yhdistys voi tarvittaessa osallistua myös seudullisten ulkoilureittien ja virkistysalueiden mukaan lukien virkistysveneilyä palvelevien retkisatamien toteuttamiseen ja ylläpitoon
Toimenkuvan laajennus: 17 2 Yhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistysmahdollisuuksia sekä Pohjois-Karjalan matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan koordinoimalla maakuntakaavassa osoitettujen seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoa sekä tarvittaessa osallistumalla jäsenkuntien tai suoraan yhdistyksen hallinnassa olevien seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoon. Virkistyspalvelukohteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ja jatkossa sekä erilaisia virkistysreittejä että virkistysalueita ja niihin sisältyviä palveluvarustuksia ja rakenteita
Toimenkuvan laajennus: 18 Yhdistyksen toiminta pitää sisällään koiravaljakot, melonnan, moottorikelkkailun, mönkijät, pyöräilyn, retkeilyn ja veneilyn sekä muun sellaisen toiminnan, joka edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Yhdistys voi hankkia virkistysreittien ja virkistysalueiden käyttöoikeuksia sekä ostaa alueita virkistyskäyttötarkoituksiin. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökohdat sekä maakunnan eri osien elinvoimaisuuden tukeminen
Toimenkuvan laajennus: 19 3 Yhdistyksen jäsenet ovat kuntajäseniä, yhteisöjäseniä sekä tukijäseniä. Yhdistyksen kuntajäseniä ovat yhdistykseen liittyneet Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat. Yhdistyksen yhteisöjäseniksi voivat liittyä rekisteröidyt pohjoiskarjalassa toimivat koiravaljakko-, melonta-, moottorikelkkailu-, mönkijä-, pyöräily-, retkeily- ja veneily-yhdistykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat edistää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista
Toimenkuvan laajennus: 20 8 Yhdistyksen toiminnan rahoitus: Yhdistyksen toiminta rahoitetaan kuntajäseniltä perittävillä liittymismaksulla, jäsenmaksulla, toimintamaksulla sekä yhteisöjäseniltä ja tukijäseniltä perittävillä jäsenmaksuilla. Osa toiminnan vaatimasta rahoituksesta kootaan virkistyspalvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Maksujen suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous
Tilanne NYT: Kuntien keskimääräinen panostus ulkoilu- ja virkistysreitistön ( pitkät reitit ) ylläpitoon 0,75 0,85 euroa / asukas / vuosi (Huomioitu kelkkailu-urien ylläpitoon välillisesti tehty panostus sekä tietyt toiminta-avustukset paikallisille yhdistys muotoisille ulkoilureittien ylläpitoon osallistuville toimijoille) Suunniteltu rahoitusmalli: Kuntien ylläpitovastuulle kuuluvan maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon laskennallinen kustannustaso keskimäärin 1 euro / asukas / vuosi (Huomioitu varaus peruskorjauksiin) Rahoitusmallin periaatteet 21
Rahoitusmallin 22 Tilanne NYT: periaatteet Yksityistä rahoitusta hyödynnetään laajemmassa mittakaavassa vain moottorikelkkailu-urien ylläpidossa uraluvat n. 100 000 / vuosi Suunniteltu rahoitusmalli: Kelkkailu-urien rahoitusjärjestelmä säilytetään entisellään, muiden virkistyspalvelujen osalta liiketoimintakäyttöön maksullisuuden periaate sekä lahjanluonteisen rahoituksen mahdollistaminen tavoitetaso / kertymä n. 25 000 35 000 / vuosi
Rahoitusmallin periaatteet 23 Tavoitteellisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon rahoitustarve on noin 300 000 euroa vuodessa (sisältäen maakunnalliset ulkoilureitit, moottorikelkkailun runkourat, osia retkisatamaja lintutorniverkostosta) Summasta noin puolet on pyrittävä kokoamaan yksityisluonteisista rahoituslähteistä tai rahassa mitattavissa olevien työsuoritteiden muodossa
Rahoitusmallin 24 periaatteet Resurssien kohdentamisen perusteena eri harrastusmuotojen vaatiman palveluverkoston osalta on kyseisen harrastuksen valtakunnallisessa ulkoilututkimuksessa (METLA) mitattu suosio perusteiden tasapuolisuus Tämä periaate koskee julkisen = kuntarahoituksen kohdentamista. Yksityinen rahoitus kohdennetaan eri harrastusmuodoille sponsoroivan tahon/ lahjoittajan esittämän toiveen mukaisesti
Taulukko 2. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpito: Rahoituksen kohdentamisen periaatteet Harrastusmuoto Harrastuksen Osuus (euroa) Käyttökohde / (tilanne LVVI 2 v.2010, suosio maakunnallisesta virkistystoiminnan Itä-Suomen suuralue) % /mitoitusluku ylläpitorahastosta osa-alue - Patikointi (väh. 10km/0,5 pv) 26,0 23,0 37 950 (taajamien vaikutusalueille sijoittuvat reitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Retkeily, erävaellus 10,5 9,3 15 345 (ulkoilun runkoreitit) - Maastopyöräily 7,6 6,7 11 055 (ulkoilun runkoreitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Maastoratsastus 5,0 4,4 7 260 (matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Koiravaljakkoajelu 1,4 1,2 1 980 (ulkoilun runkoreitit) Ulkoilureittiharrastukset 73 590 MONIKÄYTTÖ -ULKOILUREITIT - Moottorikelkkailu 17,1 15,1 24 915 Moottorikelkkailu-urat - Hiihtoretkeily (>20 km) 14,4 12,7 20 955 Laturetkireitit - Melonta 12,9 11,4 18 810 Melontareitit - Pyöräretkeily (väh.30km/0,5 pv) 9,3 8,2 13 530 Pyöräretkeilyreitit - Matkaveneily 9,0 8,0 13 200 Retkisatamat - Lintujen tarkkailu 5 000 Maakunnallinen lintutorniverkosto 113,2 100,0 170 000 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 25
Taulukko 3. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston laajuus Reittityyppi / kohdetyyppi Osuus (euroa) Hoito- Ohjeellinen reitistön maakunnallinen kustannus laajuus (km) / rahasto / km/yks. kohdemäärä (kpl) Monikäyttö-ulkoilureitit 73 590 170 435 - Taajamien lähialueet 300 - Matkailupainotteiset reitit 200 - Erävaellusreitit 100 Moottorikelkkailu-urat 24 915 100 1 1 496 2 Laturetkireitit 20 955 100 210 Melontareitit 18 810 55 340 Pyöräretkeilyreitit 13 530 40 340 Retkisatamat 13 200 1 300 10 Lintutornit ja oheisrakenteet 5 000 500 10 YHTEENSÄ 170 000 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa. Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu osuus. 2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet. 26
Rahoitusmallin periaatteet 27 Yhdistyksen talousarviossa on kuntien jäsenmaksuperusteena vuodelle 2018 käytetty tasoa 0,20 per asukas tuottotavoite kunnat 33.000 + yritys ja yhteisöjäsenet 17.000 Toimintamaksun suuruuteen vaikuttaa ao. kunnan väestömäärä sekä kunnan alueelle sijoittuvan virkistyspalveluinfrastruktuurin laajuus: Perusmaksu 0,50 / asukas + reittilisä 50 / km tuottotavoite 91.000 (ylläpidettävä palveluverkosto täydentyy vaiheittain)
Rahoitusmallin 28 Moottorikelkkaurien käyttömaksujen osalta varauduttu maksutuottojen laskuun leutojen talvien vaikutuksesta tuottotavoite 67.000 Muunlaisen yksityisen tukirahoituksen & maksujen tuottotavoitteeksi on asetettu 34.000 (15 % budjettiraamista) Investointirahaston kerryttäminen ei perustu kiinteään vuosimaksuun vaan maksuperusteet määritellään vuosittain tavoite: kelkkailu-urien vuosittaisista käyttömaksuista 15-25 % rahastoidaan käyttöoikeussopimuskorvauksiin periaatteet
29
30
Kiitos mielenkiinnostanne! 31 Lisätiedot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntasuunnittelija Heikki Viinikka heikki.viinikka(at)pohjois-karjala.fi p. 050 593 7269 Reiteistä Traileiksi suunnitelmaraportit / Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, julkaisut 2013 http://pohjois-karjala.fi/julkaisut