RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI RAY:N TOIMITUS- JOHTAJA VAIHTUU 8 TEHDÄÄN YHDESSÄ ENEMMÄN! 24 1 2012 Yhteen kasvaneet» Sijaisperhe on lasten koti, ei lastenkoti. s.14
HYVÄN TEKIJÄ teksti tuija holttinen kuva jaakko lukumaa Laitan hyvän kiertämään TUKEA EI KOSKAAN VOI SAADA LIIKAA. 1 2 3 4 KUKA OLET? Olen Minna Tuurna Tampereelta. Olen ryhmänvetäjänä mukana erityislasten vanhemmille tarkoitetussa Leijonaemot ry:ssä, jolla on toimintaa sekä netissä että vertaistukiryhmissä ja -tapahtumissa. MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN MUKAAN? Kun perheeseemme syntyi kuusi vuotta sitten harvinaista luustosairautta sairastava Väinö, tuli vertaistuen tarve äkkiä. Onneksi löysin Leijonaemot. Olin ensin ryhmässä mukana, ja vuonna 2008 ryhdyin ryhmän vetäjäksi. MIKÄ KANNUSTAA VAPAAEHTOISTYÖHÖN? Sain itse ryhmästä aivan hirveästi tukea kun sitä tarvitsin arvokasta käytännön apua sekä mittaamatonta henkistä tukea arjessa jaksamiseen. Kun itsellä sitten alkoi arki rullata, halusin laittaa hyvän kiertämään. Nyt minulla on voimia antaa jollekin toiselle tarvitsevalle apua. Ja tietenkin Leijonaemoista on löytynyt hyviä ystäviäkin. MILLAISTA TUKEA KAIPAISIT JÄRJESTÖLTÄSI? Neuvoja ja oppia olen saanut, mutta täytyy kyllä sanoa, että ei tukea koskaan voi saada liikaa. Esimerkiksi vertaisvetäjien työnohjausta tarvittaisiin vieläkin lisää. Työ voi olla vaitiolovelvollisille vapaaehtoisille joskus aika rankkaa. Meillä Tampereen kuudella vertaisohjaajalla on onneksi oma keskinäinen tukiverkostomme, mutta pienemmillä paikkakunnilla voi olla vaikeampaa. 2 1/2012
JAAKKO LUKUMAA 1/2012 7 8 10 12 14 20 22 24 26 Mitä RAY avustaa? Sinikka Mönkäre kysyy ovatko pelit mummotestattuja Hallitus katsoo rahankäytön perään Verkkoasiointi pian tulikokeessa Lisää tukea sijaisperheille Miten avustushakemus menee läpi? Valvontalomakkeet uudistuvat Yritykset ja järjestöt saman pöydän ääreen TÄSSÄ NUMEROSSA Syömishäiriöliitto ja Dove kohottavat yhdessä itsetuntoa VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee RAY:n tiiminvetäjät koordinoivat valmistelua s. 23. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, 02650 Espoo. tukipotti@ray.fi päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, 040 820 1829, liisa.kairesalo @ray.fi toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Painos 6 700 issn 1796-9921 Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Ollaan me aikuisia! SUURIN OSA SUOMALAISISTA päiväkoti- ja kouluikäisistä on sosiaali- ja terveysministeriön viimevuotisen selvityksen mukaan terveitä ja voi hyvin. Tästä on syytä olla iloinen. Lapsiperheiden köyhyys on kuitenkin lisääntynyt hälyttävästi, ja sosioekonomiset terveyserot näkyvät jo kouluikäisten lasten kohdalla. Neljäkymmentä prosenttia päiväkoti- ja kouluikäisten vanhemmista kokee, että ei saa läheisiltään riittävästi apua ja tukea. Sama määrä arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi. Myös järjestöjen hakemuksia lukiessa välittyy huoli perheiden jaksamisesta. Niissä nousee esille erityisesti perheen elämänkulun muutoskohdat tai tilanteet, joissa joku perheenjäsen on sairas. Raha-automaattiyhdistys on käynnistänyt Emma & Elias -avustusohjelman tukemaan vanhemmuutta, herättämään aikuisia yhteiseen vastuuseen sekä muistuttamaan lapsen näkökulman tärkeydestä. Tänä vuonna nostamme lasten ja perheiden asiaa esille 13 osahankkeen voimin. Mielestämme kaikilla on oikeus hyvään lapsuuteen. Siihen kuuluu turvallisia aikuisia, ja jokainen voi omilla teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa lasten ja perheiden elämään. Tässä lehdessä käsitellään sijaishuoltoa ja järjestöjen työtä sijaisperheiden ja biologisten vanhempien tukemiseksi. Kaikki voivat toimia lasten hyväksi myös pienemmin teoin. Naapurin lapselle voi tarjota kyydin harrastukseen tai passittaa sisään hakemaan lisää vaatetta kylmällä säällä. Voi myös toimia mieskaverina ilman isää kasvaville lapsille. Emma & Elias -ohjelmassa kehitetään lisäksi täysin uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joiden avulla ylitettäisiin ydinperhekeskeisyys ja epävarmuus tarjota apua. Meidän omalla suhtautumistavallamme on merkitystä. Millaista aikuisen mallia me haluamme olla antamassa omille ja muille lapsille? Ollaan me aikuisia! ELINA VARJONEN kehittämispäällikkö PS. Tiesitkö että Emma & Elias -ohjelma sai nimensä vuoden 2010 suosituimmista lasten nimistä? Jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa. PÄÄKIRJOITUS 3
koonnut liisa kairesalo Uusien projektien haku Projektiavustuksia uusiin kehittämishankkeisiin (Ci) ja kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin sekä muihin määräaikaisiin hankkeisiin (Ck) haetaan toukokuussa. Käynnissä olevien projektien jatkorahoitusta haetaan syyskuussa. Toukokuun hakemukset voi hoitaa kätevästi verkkoasioinnin kautta. Hakemuksen kaikki liitteet, myös täydennykset, tulee toimittaa verkon kautta. Käyttöoikeudet ja tunnukset voi hakea lomakkeella, joka löytyy RAY:n verkkosivujen aineistopankista. 4 RAY järjestää kevään aikana arviointikoulutusta järjestöille. Koulutuksessa käsitellään arvioinnin perusteita osana tuloksellista toimintaa. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu järjestöille, joilla on vähemmän kokemusta arvioinnista. Joensuun (12.4.), Lappeenrannan (17.4.) ja Turun (24.4.) koulutuksissa on vielä tilaa. Koulutusten ohjelmat ja ilmoittautumistiedot ovat RAY:n verkkosivuilla. Sinikka Mönkäre palkittiin Ensi- ja turvakotien liitto on palkinnut RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäreen Hyvä teko lapselle -palkinnolla. Palkintoperusteissa todetaan, että Mönkäre on toiminut muun muassa päihdeongelmaisten äitien auttamisen ja kuntoutuksen puolestapuhujana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten päihdeongelmiin erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä saa apua vuodessa yli 200 perhettä. 1/2012 HYVÄN TAHDON TAIDETTA Juhlaviikkojen Hyvän tahdon taidetta -yhteistyöllä taidetta viedään sellaisten yleisöjen luo, joille kulttuuritapahtumiin osallistuminen voi syystä tai toisesta olla hankalaa. Mukaan kutsutaan myös järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöitä. Taide-elämyksillä tuetaan ja tarjotaan virkistystä erityisryhmille sekä kiitetään vapaaehtoisia heidän antamastaan ajasta. Tänä vuonna järjestöjä on mukana lapsiin ja lapsiperheisiin keskittyvästä Emma & Elias -avustusohjelmasta. Esimerkiksi Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille sekä heidän R AY: N JA H E L S I N G I N lapsikavereilleen järjestetään työpajoja. Leijonaemot ry, eli erityislapset vanhempineen, nauttivat lastenkulttuurista Tampereella. Myös Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuu ry:n toiminnassa mukana olevia sijaisvanhempia koko EteläSuomen alueelta kutsutaan Juhlaviikoille nauttimaan valitsemastaan tapahtumasta. ray:n asiantuntemus järjestötoimijoiden kentällä antaa Juhlaviikoille mahdollisuuden tavoittaa sellaisia yleisöjä, joihin toimintamme ei muuten välttämättä ulottuisi, luonnehtii yhteistyötä Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik Söderblom. SASA TKALCAN AJANKOHTAISET Arviointikoulutusta tarjolla
Verkossa Eloisa ikä rakentaa hyvää arkea ikäihmisille Eloisa ikä kokoaa yli 60-vuotiaiden hyvinvointia edistäviä hankkeita vuosina 2012 2017. Ohjelmakokonaisuus luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ja mielekkäälle tekemiselle. Eliniän pidentyessä vanhuuden elämänvaihe on yhä monimuotoisempi. Eloisa ikä -ohjelmassa etsitään uusia tapoja ja yhteistyömalleja ikääntyvien hyvinvoinnin vahvistamiseen, eri elämäntilanteiden mukanaan tuomien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen. Eloisa ikä verkottaa ikäihmisten parissa työskenteleviä järjestöjä perinteisen vanhustenhuollon ulkopuolelta ja tiivistää järjestöjen ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Ohjelmalla vaikutetaan yhteiskuntaan ja kansalaisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi. Ikäihmisten näkemyksiä pitäisi hyödyntää hyvinvointia edistävän toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ohjelmalla tehostetaan paikallisia voimavaroja ja monipuolistetaan yhteistä osaamista. Näin tuetaan myös ikäihmisten palvelurakenteen muutosta, jossa painopistettä siirretään R AY: N AV U S TU SO H J E LM A korjaavasta toiminnasta hyvinvointia edistävään ja ennalta ehkäisevään toimintaan, luonnehtii ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta. Eloisa ikä -ohjelmaan otetaan uusia hankkeita ja toimintoja vuosina 2013 2015. Ohjelmaan ei ole erillistä hakua, vaan avustusten hakeminen tapahtuu ray:n normaaleina hakuaikoina ja samoilla hakulomakkeilla kuin muutkin ray-avustukset. LISÄTIETOA AVUSTUSOHJELMISTA: WWW.RAY.FI vutettavuuteen. Suunnittelussa huomioidaan festivaalikävijöiden erityistarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi alueelle saapumiseen, alueella liikkumiseen, ruoka- ja juomapalveluihin tai tapahtuman viestintään. Festivaalialueella saavutettavuus näkyy esimerkiksi lavojen yhteyteen rakennettavina pyörätuolikorokkeina. Invatakseille voidaan varata oma pysähtymispaikka, ja pyörätuolia käyttäville vieraille on oma kulkuväylä alueelle. Väestöliitto on avannut uuden verkkopalvelun, joka tuo vertaistuen ja asiantuntija-avun kotisohvalle joka puolelle Suomea. Perheaikaa.fi-sivusto on suunnattu lasta suunnitteleville ja odottaville sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille. Palvelun tavoitteena on tukea vanhempia murrosvaiheessa parista perheeksi, auttaa heitä vanhemmuudessa ja vahvistaa parisuhdetta. Aikalahja auttaa Saavutettavampi Ruisrock RU I SROCK PANOSTA A tänä vuonna saa- Uusi palvelu vauvaperheille Yhteistyökumppanina ja asiantuntijana projektissa on Turun Kynnys ry. Tavoitteena on myös kerätä tietoa ja tarjota hyvät käytännöt muiden suomalaisten tapahtumajärjestäjien käyttöön. RAY tekee viestintäyhteistyötä Ruisrockin saavutettavuusprojektin kanssa. Projekti on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kävijäryhmien tarpeet voidaan ottaa huomioon jo tapahtumien suunnit te luvaih e ess a. Yhteiset kokemukset ja osallistumisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille. HelsinkiMissio tarjoaa vaihtoehdon merkkipäivämuistamiseen aineellisten lahjojen sijaan. Järjestön Aikakaupasta voi ostaa erilaisen lahjan: aikaa ja läsnäoloa niille lähimmäisille, jotka ovat jääneet täysin yksin. Lahjasta saa sähköisen Aikalahjakortin, jonka voi lähettää ystävälle. Aikalahjana voi ostaa esimerkiksi Kahvihetken yksinäisen vanhuksen kuulemiseen (10 eur) tai Kävelyseuraa kotiin unohdetulle (25 eur). Aikalahjojen tuotot käytetään HelsinkiMission vapaaehtoisten kouluttamiseen. Vapaaehtoiset tarjoavat maksutonta apua yksinäisille nuorille ja vanhuksille. 5
ANTTI VETTENRANTA Peliuutiset Pertunmaalla pelataan eniten viime vuoden aikana pelattiin Pertunmaalla, missä automaatteja tahkottiin vuoden aikana 306 eurolla asukasta kohti. Lähelle Pertunmaan lukemia pääsi Töysä, missä rahaautomaatteihin kului 305 euroa asukasta kohti. Ilmoitetut luvut on laskettu raha-automaattien tuottotiedoista, eli raha-automaateista nostetut voitot on vähennetty luvuista. Pertunmaalaiset ja töysäläiset tuskin ovat aivan näin ahkeria pelaajia, vaan kärkipaikkakuntien sijoitukset selittyvät matkailijoiden suurella määrällä. Töysässä on suuri kauppakeskittymä, ja Pertunmaalla sijaitsee vilkas liikenneasema. AHKERIMMIN RAHA-AUTOMAATTIEN PELAAMISEEN KÄYTETYT EUROT / ASUKAS VUONNA 2011, TOP 5 1. Pertunmaa 306,28 2. Töysä 304,80 3. Virolahti 290,13 4. Kyyjärvi 254,56 5. Forssa 241,68 Raha-automaattipelien suosio kasvoi Pelaamisen ikärajan nostaminen osoittautui positiiviseksi uudistukseksi. RAY:N SUOSITUIMMAT PELIT VUONNA 2011, TOP 5 1. Tuplapotti 2. Jokeripokeri 3. Kulta-Jaska 4. Tähti 5. Numerokeno SHUTTERSOCK 6 1/2012 sikö ikärajan nostaminen pelaaminen kasvatti edelpelaamista, ray:n liiketeemapelit leen suosiotaan vuonna paikkojen johtaja Jari KIINNOSTAVAT 2011. Keskimäärin suokivelä kertoo. SUOMALAISIA. malaiset pelasivat rahapelaamista ovat lisänautomaatteja viime vuoneet myös uudentyyppiden aikana 122 eurolla set raha-automaattipelit. asukasta kohti. Se on seitmuun muassa vuonna semän euroa enemmän kuin vuonna 2010 julkaistu Kulta-Jaska on nope2010. Yhteen pelikertaan suomalaiset asti noussut yhdeksi ray:n suosituimkäyttävät keskimäärin viisi euroa. Enimista peleistä perinteisten pokeri- ja ten pelaavat alle nelikymppiset miehet. hedelmäpelien rinnalle. Kivelä arvioi, Pelaamisen siivittivät kasvuun että Kulta-Jaskan menestys on merkki ray:n viime ja toissa vuonna toteutsiitä, että yksinkertaisen peli-idean tamat uudistukset. Yksi merkittävimsijaan suomalaiset ovat yhä enemmän mistä muutoksista pelipisteissä oli rahakiinnostuneita nimenomaan teemalliautomaattien pelaamisen ikärajan nosto sista peleistä. heinäkuun alusta kahdeksaantoista. Teemapelit tulevat jatkossa ole Ikärajan nostaminen osoittautui maan iso juttu. Pelissä pitää olla jokin lopulta positiiviseksi uudistukseksi, kiinnostava, esimerkiksi suomalaiskanvaikka etukäteen mietimme, vähentäisallinen, teema. R A H A - A U T O M A AT T I E N
teksti liisa kairesalo MITÄ RAY AVUSTAA VUONNA 2013? Avustusstrategiamme 2012 2015 linjaa avustusten jakoa. Vuosittain julkaistavassa avustusstrategian toimeenpanosuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin, mihin RAY suuntaa avustuksia seuraavana vuonna. TOIMEENPANOSUUNNITELMASSA ei anneta tarkkoja ohjeita tai määräyksiä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen tarkoitus on auttaa avustuksen hakijoita peilaamaan toimintaansa ray:n avustusstrategiaan. Toimeenpanosuunnitelma antaa myös näkökulmia avustuksen hakijan oman toiminnan suunnitteluun. Toimeenpanosuunnitelmassa mainitut esimerkit tavoitteista eivät vielä merkitse lupausta juuri sellaisen toiminnan avustamisesta. Lopullinen avustusharkinta perustuu rahaautomaattiavustuksia koskevan lain pohjalta tehtyihin toiminta- ja avustuslajikohtaisiin linjauksiin. Toimeenpanosuunnitelmaa laatiessamme teimme parhaamme tulkitessamme TAVOITTEENA KONKREETTINEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN SUUNNITELMA. yhteiskunnan muutoksia, järjestöiltä saamaamme palautetta ja näkemyksiä järjestöjen toiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Tavoitteena oli mahdollisimman konkreettinen ja käytännönläheinen suunnitelma, joka ei kuitenkaan kahlitse liikaa järjestöjen toiminnan tavoitteen asettelua ja toimintatapoja, kertoo osastopäällikkö Mika Pyykkö. Yleinen taloustilanne sekä muutokset kuntarakenteessa ja lainsäädännössä muokkaavat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaympäristöä. ray:ssä toivotaan avustusten hakijoiden kiinnittävän huomiota siihen, että tarvetta avustetulle toiminnalle on kartoitettu. Haastamme järjestöt edelleen pohtimaan mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa erityisesti avustusstrategian vahvistamisen ja ehkäisemisen päälinjojen mukaisesti. Toimintaa olisi myös suunnattava ja kohdennettava eri väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen, toteaa Pyykkö. Avustusstrategian toimeenpanosuunnitelma löytyy ray:n verkkosivuilta aineistopankin avustuslinjauksista. SHUTTERSTOCK 7
Vaikuttaja teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa Karjalaistyttö siivoaa kaapit Hyvänen aika, 50 minuuttia! Sellaista se on, kun karjalaistyttö puhuu, naurahtaa Sinikka Mönkäre haastattelun päätteeksi ja lähtee kuvattavaksi. Tosin toimitusjohtaja tekee vähän isompaakin lähtöä. MÖNKÄREELLÄ on takanaan kuusi vuotta ray:n toimitusjohtajana. Mutta se on vain jäävuoren huippu. Koko urani on ollut niin hektistä. Ensin oli lääkärinura päivystyksineen, kansanedustajuus ja kymmenen vuotta ministerinä. Ja sitten täällä, näiden haasteiden ja projektien parissa, hän luettelee ja kertoo ihan ensin vetävänsä henkeä. Päällimmäinen tunne juuri nyt on helpotus, kuten myös vuonna 2006. Kun täältä soitettiin ja kysyttiin halukkuuttani tehtävään, niin mietin puoli sekuntia. Se sopi niin hyvin elämäntilanteeseeni, muistelee Sinikka. ray:n toimitusjohtajan paikka kuuluu niihin, joista usein puhutaan palkintovirkoina ja veteraanipoliitikkojen lepokoteina. Päinvastoin tämä talo on hyötynyt siitä, että yhteiskuntasuhteet ovat kunnossa. Poliitikot tietävät päätöksentekojärjestelmän ja keneen vaikuttaa missäkin vaiheessa. Ei siis lobbaamista väärässä mielessä, vaan oikean tiedon jakamista ja vastuullista edunvalvontaa, Sinikka sanoo. Mutta toisaalta, uuden työn alkaessa politiikan hektisyyteen tottuneelle vaikutelma oli kuin tshehovilaisessa retriitissä. Ilmapiiri oli leppoisa. Mentiin vanhoilla konsteilla, lupa oli pariinkymmeneen tuhanteen peliautomaattiin ja niitä lisäämällä parannettiin tulosta. Paljon muuta ei tarvinnut tehdä. Tuli vuosi 2008. Tuli taantuma. Tuli tappi vastaan automaattien määrässä. Ja tuli kilpaillut pelimarkkinat: 250 000 suomalaista pelasi ulkomaisilla nettisivuilla. Olimme koko ajan julistaneet, että internetiin emme mene. Mutta tajusimme kuihtuvamme, ellemme tee jotain. No, talon hallitus teki päätöksen liikevaihto kasvuun ja kulut kuriin. Uudistimme perinteisiä pelejämme, loimme uusia ja maan hallitus tilasi meiltä internetmahdollisuuden, kertaa Sinikka kehitystä. Pölyt pois Vuonna 2010 auennut internetpalvelu on mullistanut paitsi pelejä niin myös ray-instituutiota. Uusi maailma ja sen tuoma menestys eivät olisi kuitenkaan talon vanhalla kulttuurilla onnistuneet. Sinikan äänessä on ansaittua ylpeyttä. Monopoli ei voi olla laiska. ray on muuttunut vanhakantaisesta laitoksesta moderniksi liikeyritykseksi, se näkyy tuloksessa. Sillä pystymme tuottamaan vastuullisella tavalla rahaa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalipoliittiseen ohjelmaan järjestöjen työn kautta. Itsestään modernisoituminen ei tapahtunut. Muutamassa vuodessa on laitettu uusiksi henkilöstö- ja taloushallinto. Arvot ja eettiset ohjeet on putsattu pölyistä samalla kun on vahvistettu tuotekehittelyä perustamalla innovaatioyksikkö. Saako ray ohjailla? Toimitusjohtaja jättää taakseen erilaisen talon kuin mihin tuli. Yksi kivijalka on kuitenkin pysynyt, suhde kansalaisjärjestöihin. Sitä Sinikka kuvailee uskomattoman hienoksi suomalaiseksi innovaatioksi ja rikkaudeksi. Moitteen sana lähtee julkiselle sektorille, joka ei oikein osaa tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, vaikka sosiaali- ja terveyssektoria ei kyetä hoitamaan ilman kolmatta sektoria kaikkia tarvitaan. Tosin sitäkin suhdetta on pohdittu. Eikä se aina ole yksinkertaista. ray:n ja avustuksensaajien välillä on aina tietty jännite. Kansalaisjärjestötoiminnan perusta on järjestöjen itsenäisyys. Mutta voi kysyä, kuinka paljon ray saa ohjata. Voimme sanoa, että täytyy toimia taloudellisesti ja käyttää rahat tarkoituksenmukaisesti. Meillä on oikeus valvoa, että näin tapahtuu. Mutta kun he ovat tiettyyn asiaan rahaa hakeneet, niin se on ikään kuin heidän asiansa. Toki voimme varovasti ohjailla suuntaan, joka sopii sosiaalipoliittiseen kokonaisuuteen, muotoilee Sinikka ja kertoo yhteistyön tiivistyneen. Selviönä hän pitää sitä, että myös järjestökentän on modernisoiduttava. Haaste on saada sosiaalisen median tykkääjät ja projektiväki sitoutumaan jatkuvaan työhön ja pyörittämään hallintoa. Mutta se(kään) ei ole enää Sinikan huoli. Kun kaapit on siivottu, on aika keskittyä lapsenlapsiin ja golfiin. Entä firman omat pelit? Tärkein tehtäväni on ollut kysyä, ovatko pelimme mummotestattuja. Osaako tavallinen vanhempi naisihminenkin niitä pelata? Sinikka hymyilee. 8 1/2012
Olemme kiinnittäneet huomiota vaikuttavuutemme mittaamiseen. Ehkä siksikin olemme lunastaneet poliittisten päättäjien luottamuksen, Sinikka Mönkäre toteaa. 9
Avoin viestintä kaikille sidosryhmille on erittäin tärkeää, olipa yhdistyksen tilanne kuinka vaikea tai nolo tahansa, neuvoo hallituksen puheenjohtaja Jan Lehtonen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksestä. TARTU TIETOON Yhdistyksen toimittava avoimin kortein 10 Yhdistyksen riskit liittyvät luultua useammin sen oman toiminnan organisointiin ja hallintoon. teksti pirjo kupila kuvat jaakko lukumaa järjestäminen yhdistyksessä on hallituksen vastuulla. Toiminnan raportoinnin organisointi on puolestaan toimivan johdon tehtävä. Hallituksen velvollisuus on kysyä kaikkien isojen hankintojen ja investointien, merkittävien yhteistyö- ja palvelusopimusten sekä rahoittajan ja verottajan kanssa tehtävän yhteistyön perään. Kaikista merkittävistä muutoksista yhdistyksessä on pyydettävä muistiot nähtäväksi ja tarpeen mukaan lisäselvityksiä, sanoo erityisasiantuntija Matias Lahti ray:stä. S I SÄ I S E N VA LVO N N A N 1/2012 MONELTA PUUTTUU VIELÄKIN TALOUSSÄÄNTÖ. Yksi tehokkaimmista tavoista tehostaa hallituksen tiedonsaantia ja seurantaa on sähköinen taloushallinto, jossa hallituksen jäsenet voivat itse porautua tositteille saakka yhdistyksen toimintaan. Taloushallinnon sähköistäminen ehkäisee tehokkaasti myös vaarallisten työyhdistelmien syntyä, kun sama toimihenkilö ei pääse järjestelmässä hyväksymään ja maksamaan laskuja. Lakimies Anneli Pahta Soste ry:stä ei kannusta edes pienten yhdistysten luottamushenkilöitä johtamaan yhdistyksensä operatiivista toimintaa, vaikka se onkin pienissä yhdistyksissä välttämätöntä. Kaksoisrooliin joutuvien hallitusten jäsenten on ainakin tiedostettava riskit, jotka saattavat hankalissa tilanteissa realisoitua, kun toiminnan suorittaja ja valvoja ovat sama taho, hän sanoo. Vastuu toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta on aina hallituksella
riippumatta siitä, onko yhdistyksellä operatiivista johtoa vai ei, hän jatkaa. Riittääkö osaaminen? Yrityksissä hallituksen jäsenille asetetaan tiukkoja pätevyysvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä hallituspaikkaan riittää usein, että on vertainen, omainen tai terveydenhuollon ammattilainen. Näihin tärkeisiin rooleihin liittyvä osaaminen on kuitenkin vain yksi puoli yhdistyksen hallitustyössä. Viimeistään silloin, kun järjestön avustusten määrä kipuaa miljooniin euroihin, hallituksessa on oltava myös kovan luokan hallituskokemusta hankkineita jäseniä. Mieluiten vielä eri osaamisalueilta, kuten taloudesta, juridiikasta ja johtamisesta, sanoo Lahti. Pahta muistuttaa, että puheenjohtajan tehtävä on huolehtia hallituksensa ammattitaidosta. Soste ry järjestää jäsenjärjestöilleen koulutusta hyvästä hallintotavasta ja hallitustyöskentelystä. Viime vuonna Sosten edeltäjä yty ry julkaisi järjestöille oppaan hyvästä hallintotavasta. Sen lisäksi hallituksen jäsenten tulisi perehtyä rahoittajien vaatimuksiin ja ohjeistukseen. Huolimattomasti tehtäväänsä hoitava hallituksen jäsen voi joutua korvausvelvollisuuteen aiheuttamastaan vahingosta. Sellainen voi tulla kysymykseen esimerkiksi avustuspetoksessa, koska hallitus vastaa viime kädessä yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta. Lahti ihmettelee, miten monelta avustusjärjestöltä puuttuu vieläkin taloussääntö, vaikka ray tarjoaa siihen valmiin mallin verkkosivuillaan. Pahta neuvoo yhdistyksiä koosta riippumatta määrittelemään luottamushenkilöiden ja toimivan johdon vastuut ja roolit sekä muut toiminnan pelisäännöt aina kirjallisesti ja tekemään ne tiettäväksi koko henkilökunnalle. LISÄTIETOJA: HYVÄ HALLINTOTAPA JÄRJESTÖISSÄ -OHJE SOSTE.FI -> JULKAISUJA. Parempi kysyä kuin katua OLEMME AVOIMESTI KERTONEET sidosryhmille tilanteestamme ja he ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jan Lehtonen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksestä. Muistiyhdistys joutui keskelle piinallista selvitystyötä, kun RAY keskeytti sen projektiavustuksen maksatuksen viime keväänä tehdyn tarkastuksen jälkeen. Epäselvyydet koskevat vuosina 2009 2010 projektiavustuksilla maksettujen hankintojen sekä hallinto- ja matkakulujen määrää ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi laskujen hyväksymisessä ja hankintojen kilpailutuksessa on ollut paljon puutteita. Yhdistys oli muun muassa tehnyt toimintaansa nähden ylimitoitetun kopiokoneiden leasingsopimuksen, joka on nyt osa Kanta-Hämeessä käynnissä olevaa laajempaa rikostutkintaa.» Kommentti Hyvä hallintotapa on järjestelmä, jolla järjestö itse ohjaa ja valvoo toimintaansa. Hyvän hallintotavan kehittäminen järjestöissä on myös rahoittajan etu. Lehtonen on huojentunut, että poliisi tutkii kopiokonekauppoja. Yhdistys turvautui silti juristin apuun, koska se haluaa turvata saatavansa oikeudenkäynnissä. Juristi on myös neuvotellut kohtuuttoman leasingsopimuksen purkamisesta rahoitusyhtiön ja laitevuokraajan kanssa, hän kertoo. Toisinaan lisäselvitysten tekemistä RAY:lle vaikeuttavat yhdistysten sisäiset kemiat. Muistiyhdistyksellä ei ole varaa toiminnanjohtajaan. Toimintaa johtaa hallitus, jonka uusittu kokoonpano yrittää nyt arkistojen varassa kasata selvitystä rahoittajalle. Työtä vaikeuttaa laskujen ja sopimusten puutteellinen dokumentointi. On uskallettava pyytää apua, kun omat rahkeet eivät riitä. RAY:ltä saa hyviä neuvoja melkein mihin tahansa ongelmaan, kun ymmärtää vain kysyä, Lehtonen muistuttaa. TEA JANSSON RAY:n tarkastaja 11
VERKKO SÄÄSTÄÄ AIKAA Kevään avustushakemukset RAY:lle tehdään verkon kautta. Verkkoasiointi säästää aikaa, vaivaa ja paperia. teksti pirkko koivu kuvitus matti berg KEVÄÄN JA SYKSYN avustushakemukset tehdään ray:lle verkon kautta. Uusi malli säästää käyttäjien vaivaa, sillä asiointijärjestelmä on luotu helpoksi. Paperilla saapuneet hakemukset on tähän saakka jouduttu käsin skannaamaan sähköiseen muotoon. Verkkoasioinnin myötä paperin ja mekaanisen työn määrä vähenee. Käyttäjät pääsevät alkuun hakemalla ensin käyttäjätunnuksia ray:lta kirjallisesti. Kirjallisen hakemuksen ansiosta tietosuoja säilyy ja ray varmistuu siitä, että hakijalla on valtuutus pyytää organisaation puolesta tunnuksia. Hakemus tulostetaan ray:n sivuilta ja lähetetään joko kuoressa USEAMPI HENKILÖ VOI TYÖSTÄÄ HAKEMUSTA. tai sähköpostin liitteenä. Tunnusten saavuttua järjestelmä on valmiina käyttöön. Sähköiset kirjautumissivut ja lomakkeet ovat ray:n nettisivuilla. Lomakkeiden täyttö verkossa ei vaadi opettelua, vaan järjestelmä opastaa askel askeleelta eteenpäin, kertoo projektipäällikkö Kimmo Ylitalo ray:sta. Toistakymmentä järjestöä testasi verkkoasiointia jo viime vuoden puolella, ja kokemukset olivat hyviä. Samma på svenska? ray siirtyy verkkoasiointiin vaiheittain. Paperinen asiointi jää historiaan, mutta hakemukset voi edelleen jättää myös paperilla. Vuodesta 2014 kaikki toiminnot ovat siirtyneet verkkoasiointiin, avustusten hakemisesta valmisteluun, seurantaan, valvontaan ja maksatusten seurantaan. Tässä vaiheessa verkkopalvelua on kehitetty suomenkielisenä, mutta myös ruotsinkielinen versio on tulossa, Ylitalo lupaa. Maaliskuussa verkossa oli mahdollista tehdä jo suurehkojen investointi- 12 1/2012
SYMBOLIKUVAT: THE NOUN PROJECT / WWW.THENOUNPROJECT.COM avustusten hakemukset. Varsinaiseen testiin verkkoasiointi joutuu toukokuun ja syksyn hakuaikoina, jolloin mukana on jo satoja hakijoita. Kaikki jää talteen Avustusten hakijoille uusi järjestelmä merkitsee joustavuutta. Lomakkeita voi täyttää vaiheittain, tallentaa keskeneräisenä ja täydentää tietoja myöhemmin. Organisaatiossa useampi henkilö voi työstää hakemusta. Verkon ansiosta hakemusten käsittely nopeutuu ja tieto kulkee paremmin. ray:ssa hakemukset ovat suoraan sähköisessä muodossa ja mahdolliset lisätietopyynnöt lähtevät hakijalle sähköisesti, jolloin kaikki kommunikointi jää talteen. Asiat ovat lomakkeissa juuri siinä muodossa, jossa hakija on ne kirjannut. Näin luotettavuus ja läpinäkyvyys paranevat, Kimmo Ylitalo sanoo. Tieto kulkee hyvin paitsi järjestöjen ja ray:n välillä, myös järjestön sisällä. Dokumentit eivät jää kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin, vaan kaikki tunnuksien haltijat näkevät verkosta nykyiset ja aiemmat avustushakemukset tai valvonnan seurantaraportit. Palkinnoksi Juhlaviikoille? ray kannustaa hakijoita ottamaan verkkoasioinnin käyttöön toimittamalla verkkotunnuksen hakijoille virkistävän kahvipaketin. Tänä vuonna verkkohakemuksen jättäneet osallistuvat myös arvontaan, jossa palkintona on liput seurueelle Helsingin Juhlaviikkojen tapahtumailtaan ruokailuineen. VERKKOASIOINNIN AIKATAULU 2011: 2012: 2014: Pilotoinnit Hae käyttäjätunnukset RAY:lta Maaliskuu: investointihankkeiden avustushaku Toukokuu: uusien kehittämishankkeiden sekä määräaikaisten hankkeiden avustusten haku Syyskuu: toiminta- ja muut avustukset Kaikki toiminnot verkossa VERKKOASIOINTI LYHYESTI Hae käyttäjätunnukset tulostamalla ja täyttämällä käyttöoikeushakemus. Postita hakemus osoitteeseen Avustusosasto / toimistotiimi PL 32, 02601 Espoo tai lähetä se sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen: asiointituki@ray.fi. Saatuasi tunnukset tee hakemus verkossa. Asiointipalvelulinkki löytyy osoitteesta asiointi.ray.fi/extraweb. Kaikki hakemuksen liitteet ja täydennykset toimitetaan verkkoasioinnin kautta. NEUVOJA JA LISÄTIETOA ASIOINTITUKI@RAY.FI / AVUSTUS- OSASTON TOIMISTO P. 09 437 01 13
kodinon 14 1/2012
ni teksti matti välimäki kuvat jaakko lukumaa Sijaisperheitä tarvitaan kipeästi lisää, mutta pesti ei ole kevyimmästä päästä. Järjestöt voivat auttaa monin tavoin sijaisperheiden ja biologisten vanhempien arkea. L astensuojelulakiin tehtiin vuodenvaihteessa muutos, joka velvoittaa sijoittamaan huostaanotetut ensisijaisesti perheisiin. Sijoituspaikkana on laitos vain siinä tapauksessa, että muuta vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Sijaisperheitä tarvitaankin nopeasti lisää. Toisaalta sijaisperheet ja lasten biologiset vanhemmat kaipaavat nykyistä enemmän tukea. Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen Lastensuojelun Keskusliitosta kertoo, että kun sijaisperheet ovat päässeet hyödyntämään kuntien tarjoamia peruspalveluja, he ovat olleet niihin tyytyväisiä. Ongelmana on ollut erityisesti tukipalvelujen, vaikkapa koulunkäyntiavustajien tai terapian saatavuus. Sijaisperheen vanhemmilla ei ole yleensä edes mahdollisuutta hakea suoraan tukipalveluita, koska he eivät ole lapsen huoltajia. Yleinen kokemus on myös ollut, että vielä sijaisperheiden valmennusvaiheessa, josta vastaavat yleensä kunnat tai järjestöt, tukea on tarjolla hyvin. Sitten, kun lapsi tulee perheeseen, tuki romahtaa, Hanna Heinonen kertoo. Monenlainen vanhemmuus on arvokasta Hanna Heinosen mukaan järjestöt voisivat täydentää kunnallisia tukimuotoja luontevasti esimerkiksi organisoimalla ja vahvistamalla sijaisperheiden vertaistukea. Kyselyissämme sijaisperheet ovat itse kertoneet hyötyvänsä todella paljon vertaistuesta. Arjessa eteen tulevat asiat ovat usein sellaisia, 15
Hanna Heinonen ja Paula Marjomaa kaipaavat lisää tukimuotoja, jotka auttavat sijaisperheitä jaksamaan arjessa. että niitä on hyvä käydä läpi nimenomaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Asioita, joista on hyvä vaihtaa yhdessä kokemuksia ja näkemyksiä, voivat olla vaikkapa lapsen sopeutuminen uuteen kotiin tai sijoitusperheen suhde lapsen biologisiin vanhempiin, Heinonen kertoo. Toisaalta omia vertaisryhmiään kaipaavat myös biologiset vanhemmat, joiden lapsi on otettu huostaan. Nämä vertaisryhmät voisivat olla tukemassa heidän vanhemmuuttaan. Ryhmät voisivat auttaa luomaan toimivia keskusteluyhteyksiä sijaisperheen ja biologisen perheen välillä sekä vahvistaa ajatusta, että monenlainen vanhemmuus on arvokasta. Ideaalitapauksessa kummassakin perheessä kasvatuslinja on samansuuntainen ja sijoitettu lapsi voi hyödyntää molempien perheidensä vahvuuksia, Hanna Heinonen korostaa. Lapsi kuljettaa tarinaansa Viime vuosina kiireellisesti sijoitettavien lasten määrä on noussut. Varhaiset perheeseen kohdistuvat tukitoimet voisivat vähentää huostaanottojen tarvetta. JOS TOINEN SAIRASTUU, PERHE ON LUJILLA. Järjestöillä on pitkät perinteet erilaisessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Sijaishuollon kohdalla voisi ehkä pohtia sitäkin, pystyisivätkö järjestöt tukemaan jollakin tavalla nimenomaan lyhytaikaisen perhesijoituksen jälkeistä kotiinpaluuta. Sekä lyhytaikaisesti että toistaiseksi perhesijoitetut lapset hyötyisivät myös erilaisesta osallistavasta ja voimaannuttavasta toiminnasta. Liikunnalliselle lapselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksilö- tai ryhmätoimintaa urheiluseurassa, taiteellisesti lahjakkaalle lapselle vaikkapa kuvataidekerhoa tai -leiriä. Oleellista on, että toiminta on tavoitteellista ja että se auttaa lasta kuljettamaan mukanaan omaa elämäntarinaansa ja hyväksymään sen. Hanna Heinonen korostaa, että ideana olisi, että lapsi voisi hyödyntää niitä voimavaroja, mahdollisuuksia ja resursseja, joita hänellä itsellään on. Ei ole esimerkiksi mitenkään harvinaista, että kun lapsen elämäntilanne on vaikea, niin hän ajattelee, että vika on hänessä itsessään. Ylipäänsä harrastukset ovat tärkeitä. Harrastuksissa tavattavat perheen ulkopuoliset aikuiset voivat omalta osaltaan edistää sijoituksen onnistumista, Heinonen muistuttaa. Hän mainitsee vielä yhden konkreettisen sijaisperheiltä itseltään tulleen toiveen: Sijaisperheet ovat kaivanneet tilapäisiä tukimuotoja, esimerkiksi lastenhoito- ja lomituspalveluita, ennakoimattomia tilanteita varten. Sijaisperheiden arki on usein täynnä työtä. Jos vaikkapa toinen vanhemmista sairastuu, niin perhe onkin hyvin lujilla. Leikitään, leivotaan, luetaan Sijaishuolto on myös yksi ray:n tänä vuonna käynnistyvän ja vuoteen 2017 jatkuvan Emma & Elias -avustusohjelman teemoista. Ohjelma kokoaa yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmassa 16 1/2012
painotetaan muun muassa sitä, että jokainen voi omilla teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa lasten ja perheiden elämään. Emma & Eliaksen toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. Avustusohjelmaan otetaan vuosittain mukaan noin kymmenen hanketta lisää. Näin ensi vuonna (2013) ohjelmassa on mukana yli kaksikymmentä hanketta. Yksi näistä on Pelastakaa Lapset ry:n, Pesäpuun ja Perhehoitoliiton yhteinen hanke Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa. Kehittämispäällikkö Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, että tavoitteena on muun muassa hankkia ja valmentaa sijaisperheille vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Pelalla on jo vuosien ajan ollut vastaavaa, tavallisille lapsiperheille suunnattua tukihenkilötoimintaa, josta on kertynyt hyviä kokemuksia. Sijaisperheiden tukihenkilöt voisivat auttaa lapsia esimerkiksi läksyjen teossa tai perheen toiveiden mukaan leikkiä, leipoa, lukea tai liikkua yhdessä lasten kanssa. He voisivat myös tarjota sijaisvanhemmille hetken yhteistä aikaa, niin että nämä ehtivät elokuviin, Paula Marjomaa miettii. Toisaalta hankkeen tavoitteena on käynnistää myös ryhmämuotoista toimintaa. Haemme kulttuurin, taiteen ja liikunnan kentältä yhteistyökumppaneita. Käytännössä kyseeseen voisi tulla vaikkapa jalkapalloharrastuksen järjestäminen murrosikäisille. Toiminnassa ei painottuisi kilpailullisuus, vaan nimenomaan onnistumisen kokemukset, elämykset ja sosiaalinen hyvinvointi. Jokin tällainen ryhmä voisi tuoda hyvin myös sijaisperheitä VERKOSTOI- TUMINEN SYNNYTTÄÄ UUDENLAISTA TOIMINTAA. yhteen ja auttaa vertaisryhmien syntymisessä, Paula Marjomaa pohtii. Hanketta aiotaan viedä ensimmäisessä vaiheessa läpi Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Paikalliset toimijat päättävät itsenäisesti, mitkä tukimuodot heidän alueellaan painottuvat. Auttamista pari kertaa kuussa Paula Marjomaa uskoo, että hankkeeseen löydetään vapaaehtoisia sijaisperheiden tueksi. Nykyään on paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä. Tämä hanke voi tarjota heille hyvän kanavan. Jos tukihenkilö käy perheessä vaikkapa pari kertaa kuussa, niin se ei myöskään vaadi kovin raskasta sitoutumista eikä kynnys lähteä mukaan ole liian korkea. Saattaa olla, että tukihenkilönä toimiminen voi houkutella sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat itse harkinneet sijaislapsen ottamista. Tätä kautta he saavat näkökulman sijaisperheen arkeen ja asia tulee tutuksi. Tämä voi edesauttaa oman päätöksen tekemistä. Paula Marjomaa odottaa paljon myös hankkeen myötä syntyviltä uudenlaisilta verkostoilta: Hanke tuo yhteen esimerkiksi Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset ja Perhehoitoliittoon kuuluvat sijaisvanhempien yhdistykset: ylipäätänsä monenlaisia voimavaroja, joita ei ole ennen hyödynnetty. Uskon, että järjestökentällä olisi paljon mahdollisuuksia tämän tapaiselle verkostoitumiselle ja kumppanuuksille. Se voi synnyttää aivan uudenlaista toimintaa, Paula Marjomaa arvioi. Elämä kukkimaan Emma & Elias -avustusohjelmaan kuuluvat myös esimerkiksi Pesäpuun hanke Sijoitettu lapsi koulussa sekä Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-projekti. Pesäpuun hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti levitettävissä oleva monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimusten mukaan huostaanotetuilla lapsilla on muita lapsia enemmän vaikeuksia koulunkäynnissään. Voikukkia-hankkeen puitteissa on puolestaan perustettu ohjattuja vertaisryhmiä huostaanotettujen lasten vanhemmille Helsingissä, Vantaalla ja Järvenpäässä. Tarkoituksena on, että vanhemmat voivat ryhmissä käsitellä lapsen huostaanottoon liittyviä tunteita ja saada vahvistusta omaan vanhemmuuteensa. Projektin ideana on, että huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia. SHUTTERSTOCK» Kommentti MARIKA HEIMO RAY:n avustusvalmistelija "Emma & Elias -avustusohjelma on RAY:lle uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Odotamme innolla mitä kaikkea se tuo mukanaan. Olen iloinen siitä kuinka ohjelman nykyiset hankkeet ovat kiinnostuneita toisistaan ja valmiita jakamaan osaamistaan. Uskon, että Emma & Elias tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kumppanuuksiin. Nykyisiä hankkeita täydentämään valitaan hankkeita, jotka edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Toivomme mukaan hankkeita erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta." 17
teksti jaakko liikanen kuvat jaakko lukumaa Kymmenen vuotta sitten sijaisvanhemmiksi ryhtyneet Karilat saavat käytännön apua Pelastakaa Lapset ry:stä. Nyt lapsikatraaseen kuuluvat Kalle ja Mira sekä kolme biologista lasta. ISOA ELÄMÄÄ Anna ja Tero Karila ovat aina olleet äiti ja isä kaikille viidelle lapselle. Kuvassa kaksi heidän biologisista lapsistaan, Helmi ja Ronja. 18 1/2012
KYLLÄHÄN MEILLÄ välillä vilskettä riittää, helsinkiläinen Anna Karila naurahtaa. Karilat lähtivät sijaisperhetoimintaan mutkan kautta. He halusivat lapsen, mutta omaa ei yrityksistä huolimatta tuolloin saatu. Adoptiota suunnitellessamme kuulimme sijaisperhetoiminnasta. Päätimmekin tarjota kodin lähempää tulevalle lapselle. Nyt 13-vuotias Kalle tuli taloon kolmivuotiaana vuonna 2002 ja 11-vuotias Mira vuotta myöhemmin kaksivuotiaana. Lapset tulivat eri kunnista Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Myös Kariloita auttava sosiaalityöntekijä on järjestön palkkalistoilla. Yhdessä hänen kanssaan käydään vuosittain muun muassa huoltosuunnitteluneuvottelut ja tavataan lasten biologisia vanhempia. Järjestöjen monipuolinen toiminta sijaisperheiden tukemisessa perheleireineen ja koulutuksineen saa Anna Karilalta kiitosta. Terapiashokki Kiitosta ei häneltä sen sijaan saa tukipalvelujen, kuten terapian saatavuus. Tunteiden käsittely on Miralle ja Kallelle haastavaa. Keskittyminen on hankalaa ja suuressa ryhmässä syntyy helposti ristiriitoja. Kalle sai lopulta apua Malmin lastenpsykiatrian poliklinikalta, jossa hänen terapiajaksonsa on nyt jo päättynyt. Miran kohdalla taistellaan nyt vastaavasta terapiasta. Pelastakaa Lapset ry auttaa kykynsä mukaan, mutta Kelan kanssa on vaikea painia, Karila sanoo. Hän ei oikein ymmärrä, miten huonossa kunnossa lapsen pitäisi olla, jotta terapiaan pääsisi. Murtunut käsi kyllä kipsataan, mutta psyykepuolella asenne peruspalveluissa on, että kyllä tuo tuosta vielä menee, normaalia nuoren ihmisen kipuilua. Ja rivien välistä olen aistivinani lievää kotikasvatukseen liittyvää moitetta. Lasten koti, ei lastenkoti Anna Karila ei ajattele sijaisvanhemmuutta työnä, vaikka lapsista kulukorvausta ja hoitopalkkiota saakin. Korvauksen maksaa kunta, jossa lapsi on otettu huostaan. Ainoa lähtökohta tähän voi olla se, että haluaa antaa lapselle kodin. Vaikka olen törmännyt joskus siihenkin, että ensin ihastellaan ja sitten ihmetellään, että ai, siitä maksetaankin. Pitävätkö Kalle ja Mira sinua äitinään? He ovat kutsuneet minua äidiksi jo pienestä pitäen. Kariloiden perhe on Kallen ja Miran jälkeenkin kasvanut. Biologisia lapsia on kolme. Anna muistelee Kallen ja Miran kommentteja, kun esikoinen, nyt viisivuotias Helmi syntyi. He katselivat tyttöä ja kysyivät, että minne se sijoitetaan. He ajattelivat silloin oman kokemuksensa perusteella, että se on normaali tapa. Ihan tavallinen arki HUOSTAANOTTO MULLISTAA aina lapsen elämän. Lapsen mieli on täynnä kysymyksiä ja hän odottaa, että joku auttaisi vastaamaan niihin. Sijoituksen yhteydessä ei ole kyse ainoastaan kodin tai kotipaikkakunnan vaihtumisesta, vaan usein myös koulun, kaveripiirin ja elämäntapojen muuttumisesta. Suhde biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin sekä sopeutuminen uuteen perheeseen herättävät nekin voimakkaita tunteita ja kysymyksiä lapsen mielessä. Mitä lapsi tarvitsee selviytyäkseen läpi tästä myllerryksestä? Sijaishuollossa eläneiden nuorten kokemusten mukaan siihen ei tarvita poppakonsteja tai ydinfysiikkaa. Siihen tarvitaan elämän perusasioita kuten aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen sekä tilaa käsitellä asioita omaan tahtiin. Monen nuoren kokemus on, että ihan se tavallinen arki, jossa turvalliset aikuiset ovat läsnä ja lapsen perustarpeistaan huolehditaan, on ensimmäinen askel kohti selviytymistä. Näiden lisäksi lapsi tarvitsee elämäänsä pysyvyyttä. Tämä tarkoittaa, ettei hänen tarvitse pelätä joutuvansa muuttamaan taas ja rakentamaan elämänsä jälleen uudelleen jossain toisessa sijaishuoltopaikassa. Pysyvyyden kautta lapsi saa kokemuksen kuulumisesta johonkin. Hän saa myös mahdollisuuden muodostaa jatkuvia, loppuelämän kannalta merkityksellisiä ihmissuhteita, joita vaille hän on voinut lapsuudessaan jäädä. Päästäkseen elämässä eteenpäin lapsen tulee kyetä käsittelemään menneisyyttään turvallisesti. Asioiden läpikäynti vapauttaa ja selkeyttää omaa tilannetta. Lapsi ymmärtää, ettei menneisyyden tarvitse määrätä tulevaisuutta. Hän voi valita mihin suuntaan haluaa elämäänsä rakentaa. Tähän prosessiin lapsi ei pysty yksin, vaan tarvitsee aikuisen tukea. Aikuisen, joka ottaa lapsen ajatuksineen vakavasti ja luo häneen toivoa vaikeinakin aikoina. Se aikuinen voit olla Sinä. PIPSA VARIO projektityöntekijä Lastensuojelun erityisosaamisen keskus, Pesäpuu ry Lapsen ei tarvitse pelätä joutuvansa muuttamaan. VIERASKYNÄ 19
teksti pirkko koivu kuvat shutterstock ja lasten ja nuorten puutarhayhdistys Nyt tärppäsi! Tänä vuonna RAY:n avustuksen sai 23 ensikertalaista. Mitä perustellumpi kohde ja mietitympi hakemus, sitä todennäköisemmin tärppää. RAY:N AVUSTUSSTRATEGIA heijastuu sekä uusien hakijoiden määrään että avustuspäätöksiin. ray tukee terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamista, auttamisen ja ongelmien ehkäisemisen lisäksi. Vahvistavalle puolelle tuli runsaasti uusia hakemuksia, sanoo valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen ray:sta. Uudet toimijat saavat harvoin heti jatkuvaluonteista toiminta-avustusta. Usein aloitetaan projektiavustamisesta. Näin ray varmistaa, että hakija kykenee hallinnoimaan avustusten käyttöä. Projektin luonteeseen kuuluu, että siinä on alku ja loppu, siinä HAKIJALLA TÄYTYY OLLA REALISTINEN SUUNNITELMA. kokeillaan ja kehitetään. Itse toiminta on tärkein avustuskriteeri. Toiminnan on oltava terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvää, joko vahvistamista, ongelmien ennaltaehkäisyä tai ongelmista kärsivien auttamista ja tukemista. Uusia hakijoita oli paljon taide-, kulttuuri- ja liikuntapuolelta. Jos hakemus hylättiin, syy saattoi olla se, että esimerkiksi taidepuolen toiminnassa mentiin liikaa taidetavoitteet edellä. Painopisteen pitäisi olla osallistujien hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tiukka linja johtuu myös työnjaosta Veikkauksen kanssa. ray tukee sosiaali- ja terveyspuolen hankkeita, ja veikkausvaroin tuetaan kulttuuria ja liikuntaa. Ajankohtaiset asiat vaikuttavat päätöksiin. Jos jokin teema yhteiskunnassa nousee pinnalle, siihen liittyvä toiminta saa herkemmin avustusta. 20 1/2012