MITTASÄILIÖN RÄJÄHDYS Matti Toppinen Teollisuuspalo- ja vartiopäällikkö Stora Enso Paper Veitsiluodon tehdas 7.11.2016
Veitsiluodon saaren rantaviivan muuttuminen vv. 1920-2003 Stora Enso Paper Veitsiluodon tehdas MTop 7.11.2016 2
Maailman pohjoisin paperitehdas MTop 7.11.2016 3
Saha Arkittamo PK 5 PK 2 Hiomo PK 3 Sellutehdas Voimalaitos MTop 7.11.2016 4
Stora Enso Paper Veitsiluodon tehdas 570 000 t/a tulostus-, kirjekuori-, kouluvihko ja lomakepapereita 280 000 t/a aikakauslehtipapereita 160 000 m 3 /a mäntysahatavaraa MTop 7.11.2016 5
Palosuojelu Teollisuuspalo- ja vartiopäällikkö TAM 15 Teollisuuspalo- ja vartiomestari TAM 15 Suojeluvalvoja 3 hlö TAM 15 Suojeluvalvoja 5 hlö TAM 37 lyhyt Stora Enson Veitsiluodon tehdaspalokunta 23 hlö (perustettu v. 1925) MTop 7.11.2016 6
1. Onnettomuuden tapahtumaketju Keskiviikkona 29.06 klo 14.20 tapahtui räjähdys sellutehtaan keittämön kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa valkolipeän mittasäiliössä. Tilavuudeltaan 9 m 3 :n ja seinämävahvuudeltaan noin 5 mm:n metallisäiliö repesi ja säiliön osat levisivät eri tasoille keittämöllä. Ikkunoita rikkoontui keittämöllä useista eri kerroksista.
Keittämö
Mittasäiliön peti
Mittasäiliö räjähdyksen jälkeen
Mittasäiliö räjähdyksen jälkeen
Mittasäiliö on asennettu v. 1977 valkolipeän annostelun seurantaa varten. Myöhemmin sitä käytettiin keittämön lämmönvaihtimien pesusäiliönä. Se on jäänyt pois käytöstä noin15 vuotta sitten. Mittasäiliö on tällöin tyhjennetty, mutta putkisto on jätetty paikoilleen.
Onnettomuustutkinnan tulos on että mittasäiliöön pääsi tärpättipitoista kaasua haihduttamon tyhjösäiliöstä. Tyhjösäiliön ylijuoksulla ja mittasäiliöllä on olemassa yhteys kanaaliputken kautta. Mittasäiliön ylijuoksuputki ja tyhjennyslinja menevät yhteiseen kanaalinaaliputkeen. Mittasäiliöltä oli DN250 hönkäputki keittämön katolle ja mittasäiliön kannen miesluukku ei ollut tiiviisti kiinni.
Tyhjösäiliön tarkastuksen yhteydessä torstaina 30.6 aamupäivällä löytyi putkivaurio. Vaurion johdosta tyhjösäiliön tärpättipitoinen neste ei ole suunnitellusti poistunut tyhjiösäiliöstä. Hajukaasukeräilyn paineheittojen vuoksi tärpättipitoista hajukaasua on päässyt kanaaliputken kautta mittasäiliölle missä räjähdys pääsi tapahtumaan. Mittasäiliöllä ja sen putkistolla ei ole maadoituksia, joten mahdollisesti staattinen sähkö on sytyttänyt tärpättipitoisen kaasuilmaseoksen.
Tyhjösäiliön vika korjattiin torstaina 30.6 ennen tehtaan ylösajoa. Sellutehtaan startti oli torstaina 30.6.2016 klo 23:30 joten räjähdyksen aiheuttaman seisokin pituudeksi tuli noin 33 h. Kaikki kolme paperikonetta, hiomo ja saha pysyivät ajossa normaalisti.
2. Onnettomuuden vaikutus ympäristöön Räjähdys katkaisi keittimeen menevät kaksi mustalipeäputkea, jolloin noin 85 m3 mustalipeää pääsi vuotamaan tehtaan viemäreihin. Vuotolipeiden keräilyjärjestelmän ansiosta mustalipeä ei aiheuttanut ympäristövahinkoa.
Räjähdys ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Keittämörakennuksessa ei ollut tapahtumahetkellä ketään ja ulkona lähimmät henkilöt olivat 50-200 metrin päässä. Viisi henkilöä kävi tarkistuttamassa kuulonsa varatoimenpiteenä. Kuulovaurioita ei ole todettu kenelläkään.
Vesistöön ei tullut häiriöpäästöjä. Räjähdyksen vuoksi hajukaasut johdettiin muutaman tunnin ajan käsittelemättömänä ulos, joka aiheutti hajuhaitan tehdasalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Näitä tilanteita tapahtuu myös tehtaan alas- ja ylösajotilanteissa.
3. Torjuntatoimet ja viestintä Sellutehtaan käyttöhenkilöstö keskittyi heti räjähdyksen jälkeen selvittämään onko alueella vahingoittuneita henkilöitä. Keittämön alasajo aloitettiin klo 14.30. Kenttäkierroksin varmistettiin ettei vahingoittuneita ole. Myös urakoitsijoiden vieraskirjasta varmistettiin ettei ulkopuolisia ole vaara-alueella.
Viestintä pelastuslaitoksen ja tiedotusvälineiden kanssa sujui kohtuullisen hyvin, mutta tehdasalueen sisäisessä viestinnässä oli turhan pitkiä viiveitä. Käytössä olevaa sellutehtaan kuulutusjärjestelmää ei käytetty. Lisäksi olisi ollut mahdollista tiedottaa koko tehdasalueen työasemia ja järjestelmään syötettyjä matkapuhelimia PcAlarmjärjestelmän kautta.
4. Onnettomuuden vaikutukset Käytöstä poistetut putkistot ja säiliöt tulee erottaa pysyvästi käyvästä prosessista. Putket tulee katkaista ja sokeoida. Hajukaasusysteemi on alun perin rakennettu vuonna 1977 ja sitä on sen jälkeen useaan otteeseen muutettu ja modernisoitu. Kokonaisvaltainen järjestelmän kuvaus ja ohjeistus tulee tarkastaa.
Myös tämän tyyppisiin tilanteisiin varautuminen Huomioida riskinarvioinneissa Tarvittavat tarkennukset sisäiseen pelastussuunitelmaan
5. Muutamia kuvia
MTop 7.11.2016 31