Sopimus Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman perustamisesta (työnimi, tulossa nimikilpailu asukkaille)

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoito ja maatalous

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesienhoidon suunnittelu

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Eurajoki Lapinjoki ryhmä Säkylä

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Luonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Fundeerataan vesiyhteistyötä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Pyhäjärven hoitokalastus

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

10:00 1. Avaus ja tervehdyssanat (5 min) Ympäristöpäällikkö Jukka Reko, Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Vesienhoidon kuulemispalaute

HOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake)

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

Vesien kunnostus ja käyttö

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Transkriptio:

Sopimus Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman perustamisesta (työnimi, tulossa nimikilpailu asukkaille) Turvatakseen tarvittavat Eurajoen hoito- ja kehittämistoimenpiteet ja niiden tarvitseman rahoituksen allekirjoittaneet perustavat täten Eurajoki-Köyliönjoki ohjelman ja sopivat seuraavat asiat: 1. Ohjelman nimenä on Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelma. Pyhäjärvi-instituutti hallinnoi ohjelmaa. Vapaaehtoisesti perustetun ohjelman ensimmäinen toimikausi alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2021. Ohjelman toimikauden jatkamisesta päätetään erikseen. 2. Ohjelman toimialueena on Pyhäjärven alapuolinen Eurajoen vesistöalue mukaan lukien Eurajokeen laskevat uomat ja järvet (kts. kartta). 3. Ohjelman tarkoituksena on: edistää toiminta-alueen vesienhoitoa ja veden laadun turvaamista ja parantamista. kehittää toiminta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. kehittää toiminta-alueen kalataloutta. lisätä valuma-alueen toimijoiden ympäristötietoisuutta ja vahvistaa toiminta-alueen vesistöjen arvostusta. turvata toiminta-alueen vesistöjen tärkeitä luontoarvoja. veden laadun varmistaminen ja kehittäminen juomavesikelpoisuuden varmistamiseksi. Ohjelma toteuttaa ja rahoittaa erilaisia hankkeita sekä koordinoi Eurajokeen liittyvää tutkimusta, koulutusta ja tiedotusta. Ohjelma toteuttaa osaltaan liitteenä olevaa Eurajoki-ohjelmaa. Ohjelman perustajat toimivat tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä erityisesti vesi- ja ympäristöviranomaisten, toiminnanharjoittajien ja kaikkien paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelman toiminta tukee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatimia vesipolitiikan puitedirektiiviä toteuttavia vesienhoitosuunnitelmia. Tavoitteena on, että Eurajoki-työ jatkuu myös viisivuotiskauden jälkeen. 4. Ohjelman perustajat sitoutuvat toteuttamaan edellä mainittua toimintaohjelmaa siten, kuten vuosittain vahvistettavassa talousarviossa erikseen päätetään. 5. Ohjelman perustajina ovat Eurajoen vesistöalueen kunnat. Ohjelmaan voivat liittyä kaikki halukkaat organisaatiot. Tavoitteena on saada mukaan alueen yrityksiä ja yhdistyksiä. Ohjelman perustajat maksavat ohjelmalle toimikauden ajan vuosittain seuraavat maksut: Euran kunta 40 000 Säkylän kunta 20 000 Eurajoen kunta 20 000 Rauman kaupunki 20 000 JVP-Eura 10 000 Tavoitteena on, että seuraavina vuosina perustajien maksut ovat vuoden 2017 maksuosuuksien mukaiset. Tavoitteena on saada ohjelman työhön merkittävä kansallinen ja kansainvälinen hankerahoituspaletti eri rahoitusvälineistä. Toimintaohjelman mukaiset toimenpiteet ja maksuosuudet sovitaan vuosittain toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. 6. Ohjelman juridinen toimija on Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr. Ohjelman toteuttamista seuraa ja ohjaa ohjausryhmä, johon ohjelman osapuolet nimeävät edustajansa.

7. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa: kevätkokoukseen, jossa raportoidaan edellisen vuoden toiminta ja talous, sekä syyskokoukseen, jossa todetaan seuraavan vuoden maksuosuudet ja toimintasuunnitelma. Tarvittaessa voidaan kutsua koolle ylimääräinen ohjausryhmän kokous. 8. Pyhäjärvi-instituutti ja sopimuksen osapuolet vastaavat toimintaohjelman toteutuksesta ja toimien koordinoinnista sekä hankkeiden hallinnoinnista. 9. Ohjelman viisivuotiskauden päättyessä ohjelman hallussa olevat varat ohjataan ohjausryhmän päättämällä tavalla ohjelman päämääriä edistävään tarkoitukseen. Ohjelmasta voi erota mikäli olosuhteet olennaisesti muuttuvat. Mikäli ohjelma päätetään lopettaa, sen varat käytetään ohjelman ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa sovittavalla tavalla ohjelman tavoitteita toteuttavaan toimintaan tai ohjataan perustajille. Ohjelman lopettamiseen tarvitaan ¾ ohjausryhmän jäsenten äänistä. Mahdollisesta ohjelman toiminnan jatkamisesta päätetään ohjelman perustajien yhtäpitävin päätöksin. Sitoudumme toiminnassamme edistämään Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja rahoituksen järjestämistä. Tämä sopimus sitoo ohjelman perustajia heti allekirjoituksen jälkeen, kuntia kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kunnat ovat hyväksyneet sopimuksen ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Eurassa x.x.xxxx

EURAJOKI-KÖYLIÖNJOKI -OHJELMA (työnimi, pidetään nimikilpailu asukkaille)

1. TOIMINTA-ALUE Ohjelman toiminta-alue on Eurajoen vesistöalue, pois lukien Pyhäjärven valuma-alue, jossa toimii Pyhäjärven suojeluohjelma. 2. TAVOITTEET Ohjelman tavoitteena on edistää toiminta-alueen veden laadun turvaamista ja parantamista. Lisäksi: turvata toimita-alueen arvokkaat luontoarvot turvata Eurajoen ja Köyliönjoen käyttökelpoisuus kaikille käyttäjille o kehittää toiminta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia o kehittää toiminta-alueen kalataloutta. lisätä valuma-alueen toimijoiden ympäristötietoisuutta ja vahvistaa toiminta-alueen vesistöjen arvostusta.

3. TOIMINTATAPA Eurajoki-Köyliönjoki ohjelman ensimmäinen toimikausi toteutetaan vuosina 2017-2021. Ohjelman toimien perusrahoituksesta vastaavat Eurajoki-Köyliönjoki ohjelman sopijaosapuolet. Rahoittajat muodostavat kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan ohjausryhmän, joka ohjaa ohjelman toimintaa hyväksymällä toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Tämän lisäksi työn tueksi ja toimintaympäristön muutosta tukemaan muodostetaan asiantuntijatyöryhmiä (esim. valuma-alue-, kalastus-. tutkimus- ja asukastyöryhmät), joihin kutsutaan asiantuntijajäseniä mm. alueen kunnista, ELY-keskuksista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ja elinkeinon harjoittajista. Pyhäjärvi-instituutti hallinnoi ja koordinoi Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman toimintaa ja taloutta. Instituutissa työskentelee 5-7 vesiensuojelun ja elintarviketuotannon osaajaa, jotka osallistuvat osa-aikaisesti Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman toteuttamiseen. Lisäksi työhön osallistuvat instituutin taloussihteeri ja toimistosihteeri. Kokonaisuudessaan Pyhäjärviinstituutin työpanos Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelmassa on keskimäärin 12 henkilötyökuukautta vuodessa. 4. TOIMENPITEET Tämän ohjelman painopiste on toimenpiteissä, jotka konkreettisesti parantavat veden laatua ja vähentävät ravinnekuormitusta. Nämä toimet edistävät joen monipuolista käyttöä. Toisaalta tarvitaan myös jokiin liittyvää tiedotusta ja koulutusta toimijoiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi. 4.1. Veden laadun parantaminen ja kuormituksen pienentäminen 4.1.1. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet vastuutahona puhdistamot (kunnat/yhtiöt) Viranomaisvalvonta Prosessien tehostaminen Selvitys siirtoviemäristä o o Lausunnot ympäristöluvista ja tiedonsiirto 4.1.2. Haja-asutuksen jätevedet Neuvonta, koulutus 4.1.3. Maatalous Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (VARELY) Suojavyöhykkeet, kosteikot ym. (VARELY) Yleissuunnitelma tehty, toteutuksen tilannekatsaus Uudet tehokkaammat menetelmät (suodattimet yms.) Maaperän ominaisuuksien parantaminen (rakenne, vesitalous jne.), kestävä tuotanto Lantakysymys Tärkeää yhteistyö viljelijöiden ja jalostavan teollisuuden kanssa! o Pahimpien kuormituslähteiden kartoitus ja seurannat o Ravinnekuormituksen minimointi syntypaikalla salaojavedet tuotantoeläimet peltoviljely, erikoiskasvit o Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen o Uusien menetelmien etsiminen o Käytännön kunnostustoimien toteuttaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa o Yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa: koulutus- ja ohjausmahdollisuudet sopimusviljelijäjärjestelmän kautta o Tiedonsiirto, tutkimustiedon jalkauttaminen o Ympäristökorvausjärjestelmän tilakohtainen koulutus, neuvonta ja kehitystyö 4.1.4. Metsätalous ja turvetuotanto Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen Pintavalutuskentät, pohjapadot, kosteikot ym., BAT-tason rakenteet o Pahimpien kuormituslähteiden kartoitus ja seurannat o Ravinnekuormituksen minimointi o Uusien menetelmien etsiminen ja pilotointi o Tiedonsiirto ja koulutus 4.1.5. Happamuuden torjunta Kartoitus (GTK) ja säätösalaojitus o Tiedonsiirto 4.1.6. Vedenpidätyskyvyn parantaminen o Ideointi ja toteuttaminen paikallisten maanomistajien kanssa ja tiedon vaihto

4.2. Muut toimenpiteet 4.2.1. Kalataloudellinen kehittäminen Kalojen kulkumahdollisuuksien ja elinympäristön parantaminen o Kalateiden kehittäminen ja toteutus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa o Elinympäristöjen ja kutusoraikkojen kunnostus o Raputalous? o Tiedonsiirto 4.2.2. Alueen luontoarvojen turvaaminen Ohjelma turvaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa Eurajoen ja Köyliönjoen arvokkaita luontoarvoja: o erittäin uhanalaiset lintulajit o Köyliönjärven Natura-kohteet ja maakunnallisesti merkittävät lintualueet o rauhoitetut lintulajit o Eurajoen yläosan oma taimenkanta o uhanalaiset kasvit 4.2.3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Kalastus, melonta, soutu, uinti jne. yhteistyö melojien ja kalastajien kanssa o Infrastruktuurin parantaminen: vesillelaskupaikat, laiturit, info-taulut o Tiedonsiirto 4.2.4. Tiedotus ja viestintä Ohjelmalle laaditaan oma ilme ja markkinointikamppanja, erityisesti sosiaaliseen mediaan. Ohjelman ympärille luodaan kansalaisfoorumi. o Alueen luontoarvot ja eliöstö o Tiedonkulun varmistaminen ja parantaminen eri toimijoiden välillä o Eurajoki.info:n jatkokehittäminen: tulokset ja aineistot löytyvät aina yhdestä paikasta o Nettikäsikirja kuormituksen pienentämismahdollisuuksista o Kesätapahtuma, tukikonsertteja o Infotaulut

4.2.5. Ympäristökasvatus ja neuvonta o Vieraslajien poistotalkoot o Kansalaisten tekemän seurannan kehittäminen o Yhteydenpito Valtakunnalliseen vesistökunnostusverkostoon o Yhteydenpito SATAVESI-ohjelmaan o Yhteys Satakunnan ympäristökasvatusverkostoon o KV-hanke? o Tiedonsiirto 4.2.6. Avustukset 4.2.7. Tutkimukset ja seurannat o Tärkeimpien seurantojen turvaaminen: kalasto, vedenlaatu (ml. hygienia), haitalliset aineet, ravut, arvokkaat luontokohteet ja lajit o Eurajoki.info tiedonjakopaikkana o Hankkeita, joissa seurantaa o Tiedonsiirto eri toimijoiden välillä 5. TOIMIJAT Valtion osallistuminen Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelmaan näkyy erityisesti maatalouden ympäristönsuojelussa sekä veden laadun ja vesistön tilan kuormituksen seurannassa ja tutkimuksessa. Ministeriöiden, EU-ohjelmien ja tutkimusrahoituksen kautta ohjautuu myös merkittävä määrä hankerahoitusta käytännön toimien toteutukseen ja tutkimukseen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYkeskukset sekä Suomen ympäristökeskus ovat mukana Eurajoki-Köyliönjoki -ohjelman toiminnassa ja osallistuvat mm. työryhmäryhmätyöhön. Kunnat osallistuvat vesiensuojelutoimiin osallistumalla hankkeiden omarahoitukseen ja tehostamalla haja-asutuksen jätevesien ja hulevesien käsittelyä. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on merkittävä rooli toimita-alueella suoritettavassa tutkimustyössä ja ne osallistuvat ohjelman työryhmätyöhön. Satakunnan alueella toimii SATAVESI-ohjelma, jonka päätavoitteena on vesien tilan heikkenemisen pysäyttäminen ja vesien tilan ja käyttökelpoisuuden parantaminen niin sisävesissä kuin merialueellakin sekä näiden alueiden käyttömuotojen yhteensovittaminen. Ohjelman alla toimii neljä vesistöalueryhmää: Eurajoen-Lapinjoen, Selkämeren, Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueryhmät. Vesistöalueryhmät ovat laatineet oman alueensa kehittämisohjelmat, joihin on koottu aluekohtaisesti vesiensuojeluun ja vesien käyttöön liittyviä toimenpiteitä ottaen huomioon vesistöaluekohtaiset painopisteet sekä intressipiirien tarpeet ja toiveet. Eurajoki-Lapinjoki-työryhmä on toiminut aktiivisesti mm. hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Pyhäjärven suojeluohjelma 2014 2020 on Pyhäjärven suojelurahaston neljäs toimikausi, jonka rahoituksesta vastaavat alueen kunnat, teollisuus ja yhdistykset. Pyhäjärven suojeluohjelman toiminnasta vastaa Pyhäjärvi-instituutti. Neljännen toimikauden tavoitteena on ylläpitää ja turvata Pyhäjärven käyttökelpoisuus vuosina 2014 2020. Pyhäjärvi-instituutti on toteuttanut useita Eurajoki-hankkeita: Jokivarressa (EAKR 2010-2012) Yhteinen Eurajoki (EAKR 2013-2015), Waterchain (Interreg 2015-2018). Pyhäjärvi-instituutti ylläpitää eurajoki.info palvelua, johon kootaan tiedot Eurajoen vedenlaadusta ja Eurajoki-työstä. Instituutilla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät vähentämään Köyliönjärven ja joen ravinnekuormitusta. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Eurajoen ja Lapijoen osa-alueryhmä on toiminut 1960- luvulta saakka. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueen Euran tulvasuojeluhankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tarpeelliset tulvasuojelutoimenpiteet Euran keskusta-alueen ja sen alapuolisen jokiosuuden tulvariskien vähentämiseksi Eurakoskelle asti. Hankkeen keskeinen osa on Eurajoen yläosan perkaus ja lisäksi siinä on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa toteuttamiskelpoisia Eurajoen virkistyskäyttöä ja kalataloutta kehittäviä toimenpiteitä. Hankkeen vesilain mukainen lupahakemus jätettiin käsittelyyn vuonna 2015. Toteutusvaiheen aikataulu riippuu hankkeen lupaprosessin kestosta. ELY:n toteuttaman maatalousalueiden yleissuunnittelun tarkoitus on ohjata ja tehostaa vesiensuojelua ja luonnonhoitoa viljely-ympäristössä. Maatalousalueiden yleissuunnittelua tehdään vuosittain ja sen tavoitteena on kartoittaa vesien- ja luonnonhoidon kannalta keskeisimmät alueet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on viime vuosina toteuttanut aktiivisesti Eurajoen kalataloudellisia kunnostuksia. Metsäkeskus toteuttaa metsäohjelmaa, johon sisältyy metsätalouden vesiensuojelukysymykset. Eurajoki-työryhmä on aktiivinen joukko asukkaita, jotka ylläpitävät Facebookin Eurajoki-foorumia ja toimivat aktiivisesti Eurajoen puolesta. Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry. (ASYS) toimii Euran, Säkylän ja Köyliön kuntien alueella. Yhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin paikallisyhdistys. ASYS ja Eurajoki-työryhmä osallistuvat ohjelmassa asukkaiden kanssa tehtävään työhön, erityisesti tiedotus-, valistus- ja varainkeruutoimintaan.