1 LUPAPÄÄTÖS Nro 11/12/1 Dnro PSAVI/47/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Siikajoki Jaakkolan maatalousyhtymä Tuomiojantie 281 b 92400 Ruukki
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Eläintilat ja tuotanto... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Laiduntaminen... 5 Jätteet ja varastointi... 5 Liikenne... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydentäminen... 6 Lupahakemuksen muutos... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Kuuleminen hakemuksen muutoksesta... 7 Lausunnot... 7 Muistutus... 9 Hakijan vastine... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 Ympäristöluparatkaisu... 10 Lupamääräykset... 10 Eläinsuojat... 10 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 10 Hajuhaittojen torjunta... 11 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 11 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 12 Jätteet ja varastointi... 13 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 14 Muut määräykset... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Luvan myöntämisen edellytykset... 15 Lupamääräysten perustelut... 16 VASTAUS LAUSUNTOIHIN... 19 Luvan voimassaolo... 19 Lupamääräysten tarkistaminen... 20 Korvattava päätös... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 21 Ratkaisu... 21 Perustelut... 21 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jaakkolan maatalousyhtymän eläinsuojan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 18.3.2011. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Siikajoen kunnan Tuomiojan kylään. Nykyinen tilakeskus, jossa on nykyinen nuorkarjapihatoksi jäävä navettarakennus, sijaitsee tilalla Jaakkola Rn:o 748-418-3-35, noin 2,5 kilometriä Ruukin taajamasta lounaaseen osoitteessa Tuomiojantie 281. Uusi lypsykarjapihatto on suunniteltu tilalle Suonpää Rn:o 748-405-9-48 noin neljä kilometriä nuorkarjanavetasta etelään. Lypsykarjapihaton osoite on Koivumaanperäntie 699. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Olemassa olevalle eläinsuojalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 1.7.1998. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa olemassa oleva eläinsuoja on alueella, joka on osoitettu mk-4-merkinnällä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Lisämerkintä mk-4 tarkoittaa Siikajokilaakson aluetta, jossa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Uuden eläinsuojan alueelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu erityisiä kohteita.
4 Toiminta Eläintilat ja tuotanto Tilalle on suunniteltu uusi lypsykarjapihatto, jossa on tilat 200 lypsylehmälle ja 50 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Nykyisestä navetasta tulee nuorkarjapihatto, jossa on tilat 130 hieholle ja 50 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Eläinmäärä nykyisessä eläinsuojassa on 60 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 26 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen on 1,7 miljoonaa kiloa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lypsylehmien ja hiehojen lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Hakemuksen mukaan nykyisten edelleen käyttöön jäävien lietesäiliöiden tilavuus on 2 700 m 3. Tilavuudesta kahdeksan prosenttia (200 m 3 ) on katettu. Nuorkarjapihaton yhteydessä on 1 140 m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi käytössä on 1 500 m 3 :n osuus etälietesäiliöstä. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia. Lannanpoisto lypsykarjapihatosta tapahtuu syviä kuiluja pitkin pumppauskaivoon, josta se pumpataan lietealtaaseen. Lietekuilujen tilavuus nykyisessä eläinsuojassa on 63 m 3 ja suunnitellussa lypsykarjapihatossa 600 m 3. Hakija on vastineessa ilmoittanut, että lieteallas tehdään alkuperäistä suunnitelmaa (4 512 m 3 ) suurempana siten, että altaan pituus kasvaa viisi metriä ja allasta syvennetään 20 cm, jolloin altaan tilavuus olisi 5 474 m 3. Lypsykarjapihaton yhteyteen suunniteltu lieteallas rakennetaan suunnitelman mukaan betonista paikallaan valaen, siten että rakenne on sama sekä pohjassa että seinissä. Lietealtaan malli on valittu kestävyyden takia suunnitelmien mukaiseksi. Lieteallas ympäröidään aidalla. Allas täyttyy navetasta pumpattavalla lietteellä, josta se levitetään suoraan pelloille tai talven mittaan siirretään tarpeen mukaan etäsäiliöön. Altaan vaurioita ja mahdollisia vuotoja tarkkaillaan vuosittain silmämääräisesti tyhjennyksen yhteydessä. Lisäksi altaan ympärille asennetaan salaojaputket, jonka tarkastuskaivoista näkee, mikäli allas vuotaa. Lietealtaan muoto on valittu vinoseinäiseksi, jotta maanpaineen vaikutus lietealtaan rakenteisiin olisi pienempi. Lietealtaasta aiheutuva vahingonvaara on hakemuksen mukaan pienempi kuin normaalista pyöreästä lietesäiliöstä johtuva vaara. Vasikat ovat molemmissa eläinsuojissa kestokuivikepohjilla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Eläinsuoja on lämpöeristetty. Eläinsuojien lattiat ja kuivikepohjien reunat ovat betonia. Kuivitettujen alueiden pinta-alat ovat nuorkarjapihatossa 72 m 2 ja 78 m 2 sekä uudessa eläinsuojassa 72 m 2. Kuivikkeen paksuus on 10 50 cm. Kuivikkeena käytetään olkea. Kuivikkeet tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa yleensä suoraan pellolle ja mahdollisesti myös lantalaan. Nuorkarjanavetan yhteyteen sijoittuvan betonirakenteisen lantalan pinta-ala on 36 m 2 ja reunojen korkeus on 60 cm. Lantalan ajoluiskan korkeus on 10 cm. Maitohuoneen pesuvesiä tulee hakemuksen mukaan 120 m 3 ja eläinsuojan muita pesuvesiä 30 m 3 vuodessa. Vedet johdetaan lietesäiliöön. Wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon 2 275 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksen mukaan puristenesteitä johdetaan lietesäiliöön noin 10 m 3 vuodessa.
Laiduntaminen Lannanlevitykseen on käytettävissä yhteensä 195 hehtaaria peltoa, josta hakijan omaa on 170 hehtaaria, vuokrapeltoa 5 hehtaaria ja sopimuspeltoa 20 hehtaaria. Lanta levitetään pellolle viikoilla 20 21, 25 26 ja 37 38. Hakija on hakemuksen täydennyksessä ilmoittanut, että kesän 2012 aikana raivataan noin 5 hehtaaria lisää peltoalaa ja tulevina vuosina vielä 20 hehtaaria lisää. Navetan lähipelloilla laidunnetaan ummessa olevia lehmiä (10 20 kpl). Laidunala on 2,85 hehtaaria. Eläimiä pidetään laitumella 2,5 kuukautta vuodessa. Lehmät pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Juottamista varten laitumella on vesijohtovedellä automaattisesti täyttyvä juoma-allas. Jätteet ja varastointi Liikenne Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Kuolleet eläimet, 15 kpl vuodessa, toimitetaan raadonkeräyksen kautta Honkajoelle. Muovit, 400 kg vuodessa, toimitetaan hakemuksen mukaan Huumolaan ja sijoitetaan kaatopaikalle. Jäteöljyt (120 litraa vuodessa), akut (3 kpl vuodessa) ja vanhat loisteputket (10 kpl vuodessa) toimitetaan kunnan varastolle ja kierrätetään. Pilaantuneet rehut, 100 tonnia vuodessa, käytetään lannoitteena pellolla. Metalliromu, 100 kg vuodessa, toimitetaan romua ostavalle yritykselle. Tilalla oleva polttoainesäiliötilavuus on 4 000 litraa. Säiliöllä on suoja-allas ja katos. Muita öljytuotteita varastoidaan tilalla 500 litraa, joita säilytetään samassa katoksessa polttoainesäiliön kanssa. Lypsykoneen pesuainetta, jota käytetään 150 litraa vuodessa, varastoidaan maitohuoneessa. AIV 2 plus säilöntäainetta, jota käytetään 9 000 litraa vuodessa, varastoidaan yhden kuution säiliöissä. Tilan toiminnasta aiheutuu hakemuksen mukaan liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, eläimiä kuljetetaan noin kahden viikon välein ja rehuja kuukausittain. Omaa liikennettä on useita ajokertoja päivittäin. Muuta liikennettä aiheuttavat vierailijat silloin tällöin. 5 Asutus ja maankäyttö Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijoittuvat noin 86 metriä, 114 metriä ja 190 metriä etelään nykyisestä nuorkarjapihatoksi muutettavasta eläinsuojarakennuksesta. Eläinsuojasta noin 240 metriä itäkaakkoon on toisen maatilan talouskeskuksessa oleva asuinrakennus. Tilakeskuksen lietesäiliö sijoittuu naapureista katsoen eläinsuojarakennuksen taakse. Etäisyys lietesäiliöstä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 120 metriä. Uusi lypsykarjapihatto sijoittuu noin neljä kilometriä nuorkarjapihatosta etelään. Kyseessä on uusi eläinsuojan sijoituspaikka. Sijoituspaikalla on tällä hetkellä metsää. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijoittuvat 255 metriä ja 305 metriä länsilounaaseen suunnitellusta lypsykarjapihatosta. Etäisyys suunnitellusta lietealtaasta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin on noin 180 metriä ja 230 metriä.
6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Olemassa oleva nuorkarjapihatoksi muutettava eläinsuoja, etälietesäiliö ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Vuolunojan alaosan (57.094) vesistöalueella, joka laskee Siikajoen alaosan alueelle. Uusi lypsykarjapihatto ja osa lannanlevityspeltoja sijaitsevat Tuomiojan (57.097) vesistöalueella, joka laskee Vuolunojan kautta Siikajoen alaosan alueelle. Etäisyys suunnitellusta lypsykarjapihatosta Tuomiojaan on noin 100 metriä ja suunnitellusta lietealtaasta noin 150 metriä. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan kemiallisten lannoitteiden käyttö vähenee ja orgaanisten lannoitteiden käyttö ja parempi hyödyntäminen tehostuu, koska suurin osa peltopinta-alasta tulee olemaan suuremman eläinmäärän johdosta nurmituotannossa, jolloin lietteen levitys on helpompi toteuttaa sijoittamalla. Nurmituotannon seurauksena valumat pelloilta vesistöihin vähenevät, koska lietteen hajalevitys jää lähes kokonaan pois. Pellot ovat myös vähemmän kynnettyinä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuva riski on, että rankkasateet estävät lietteen levittämisen pellolle, jolloin lietesäiliöt tulevat yli ja vuotavat ympäristöön. Tällaisen tilanteen varalta lähellä olevan vesistön ja säiliön välissä on maavalli, joka estää lietteen valumisen vesistöön. Navettaan tulevat valvontakamerat ja automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäävät turvallisuutta. Sähkökatkojen varalta tilalla on aggregaatti. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan lietteen ilmastuksessa käytetään Hapexilmastusreaktiota. Liete levitetään pelloille sijoittamalla se vantaiden avulla maahan. Tulevaisuudessa liete käsitellään mahdollisesti omassa biokaasulaitoksessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 17.8.2011 uuden lypsykarjapihaton rakentamishanketta koskevalla pohjatutkimusraportilla ja perustamistapalausunnolla. Lisäksi on toimitettu laajennettavan eläinsuojan pohjapiirustus. Hakemusta on täydennetty 31.1.2012 mm. tiedoilla raivattavasta lisäpeltoalasta ja kuivalantalan sijainnista. Täydennyksessä on todettu, että uuden navetan yhteyteen rakennetaan riittävän iso lantala ja että nykyisen navetan yhteydessä oleva laajennusosa on jo valmis. Hakija on 1.2.2012 toimittanut laidunnusta koskevat tiedot sekä kartat raivattavasta peltoalasta.
7 Lupahakemuksen muutos Hakija on 9.8.2011 muuttanut hakemustaan siten, että uuden lypsykarjapihaton asemapiirrosta on muutettu mm. lietealtaan sijainnin osalta. Hakija on toimittanut uuden hakemuslomakkeen liitteineen ja toimittanut pyydettyjä täydennyksiä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Siikajoen kunnan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla 16.11. 16.12.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Siikajoen kunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Siikajoen kunnalta, Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä patoturvallisuusviranomaiselta Kainuun elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Kuuleminen hakemuksen muutoksesta Aluehallintovirasto on hakemuksen muutoksen johdosta ollut 2.2.2012 puhelimitse yhteydessä Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaisen lausunnon allekirjoittaneeseen ylitarkastajaan. Patoturvallisuusviranomaisen edustajan mukaan lietesäiliön mittojen muutos on suhteellisen pieni, eikä sen johdosta ole tarpeen muuttaa aiemmin annettua lausuntoa. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Olemassa olevalle eläinsuojalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 1.7.1998 (6 ) ja toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 20.8.2002. Ympäristölupa on lausunnon liitteenä. Tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) on olemassa oleva eläinsuoja alueella, joka on osoitettu mk-4-merkinnällä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Lisämerkintä mk-4 tarkoittaa Siikajokilaakson aluetta, jossa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Uuden eläinsuojan alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu erityisiä kohteita. Olemassa oleva eläinsuoja, etälietesäiliö ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Vuolunojan alaosan (57.094) vesistöalueella, joka laskee Siikajoen alaosan alueelle. Uusi eläinsuoja ja osa lannanlevityspeltoja sijaitsevat
Tuomiojan (57.097) vesistöalueella, joka laskee Vuolunojan kautta Siikajoen alaosan alueelle. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2) todetaan, että Vuolunojan ekologinen tila on välttävä ja Siikajoen alaosan alueen ekologinen tila on tyydyttävä. Ekologisen tilan parantamiseksi tarvitaan nykykäytännön mukaisten vesiensuojelutoimien lisäksi lisätoimenpiteitä. Siikajoella käytettävät lisätoimenpiteet ovat: 8 toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja Toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyviä tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hakemuksen mukaan tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla jaloittelutarhaa. ELY-keskuksen mielestä on lupamääräyksiin tästä huolimatta syytä asettaa määräykset suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella, mikäli myöhemmässä vaiheessa jaloittelutarha haluttaisiin toteuttaa. Hakemuksessa todetaan, että eläinsuojan wc-vedet johdettaisiin lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet tulee kuitenkin johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että se täyttää Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. Hakemuksen pohjapiirroksessa 25.7.2011 on lietesäiliön mitoituslaskelmat tehty 8 kk:n varastoinnille. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisesti tulee lannan varastointitilat mitoittaa 12 kk:n varastointikapasiteetille. 2. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / patoturvallisuusviranomainen Hakemuksessa esitettyä lieteallasta voidaan tarkastella patoturvallisuuslain 4 3 momentin tarkoittamana jätepatona. Patoturvallisuusasiat tulee tarpeen mukaan ottaa huomioon luvan käsittelyssä ja luvassa tulee antaa riittävät kunnossapitoa ja tarkkailua koskevat määräykset. Hakemuksessa on esitetty, että tilakeskukseen rakennetaan uusi tilavuudeltaan 4 512 m 3 lieteallas, joka korvaa aikaisemmin käytössä olleen lietealtaan. Lieteallas rakennetaan paikallaan valuna. Kauempana eläinsuojasta sijaitsee 1 500 m 3 lieteallas. Uusi lietesäilö sijaitsee 150 m päässä Tuomiojasta. Hakemukseen on liitetty lietealtaan pohja- ja leikkauspiirustukset. Leikkauspiirustuksesta käy ilmi, että lietealtaan kaivannon syvyys
on noin 3,0 metriä altaan pohjatasosta. Penkereen korkeus tulisi olemaan noin 0,5 metriä yläpuolella olemassa olevasta maanpinnasta. Nestepinnan korkeus tulisi tällöin olla korkeintaan 2,7 m, jolloin altaan kuivavaraksi jäisi 30 cm ja maan yläpuolisen penkereen nestekorkeudeksi jäisi 20 cm. Padon omistajalle asetettavat vaatimukset porrastetaan padosta aiheutuvan vahingonvaaran mukaan luokittelemalla padot kolmeen luokkaan. Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa. Käytössä olevan tiedon perusteella lieteallas tulee jäämään luokittelun ulkopuolelle, sillä lietealtaassa ei ole juurikaan padotusta eikä siitä aiheudu patoturvallisuuslain mukaista vahingonvaaraa. Luokittelematta jättäminen ei vaikuta rakentamisvaiheessa padon rakenteille asetettuihin vaatimuksiin. Rakentamisessa tulisi noudattaa patoturvallisuusoppaassa kohdassa "3.1.3 Tekniset turvallisuusvaatimukset" esitettyjä ohjeita soveltuvin osin. Luokittelemattomaan patoon sovelletaan, mitä patoturvallisuuslain 15 :ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 :ssä padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säännösten valvonnasta. Padon rakenteen vakavuuden sekä rakenneosien toiminnan ja mitoituksen on oltavia riittäviä varmistamaan padon turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Padon kuntoa ja mahdollisia vaurioita tarkkaillaan säännöllisesti, sillä lietesäiliö sijaitsee eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Ympäristölupaan tulee muiden lakien perusteella sisällyttää riittävät kunnossapitoa ja tarkkailua koskevat määräykset. 9 Muistutus Liikenneviraston puolesta Liikenneviraston valtuuttama isännöitsijä Pöyry CM Oy Muistutuksessa todetaan, että Liikennevirastolla ei radanpitäjän ominaisuudessa ole huomautettavaa Jaakkolan Maatalousyhtymän eläinsuojaa koskevassa ympäristölupa-asiassa Siikajoella. Ylivieska Oulu -radan Tuomiojalla sijaitsevat Paavolan ja Matelanperän tasoristeykset tullaan tämän hetkisten tietojen mukaan korvaamaan alikulkusilloilla ensi kesän 2012 aikana, jolloin Jaakkolan Maatalousyhtymän eri kiinteistöillä sijaitsevien toimintojen välinen liikennöinti tulee muuttumaan turvallisempaan suuntaan. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 20.12.2011 varannut hakijoille tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Vastineessaan hakija vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon, että piirustuksissa on esitetty tilavuudeltaan 4 512 m 3 lietesäiliö, mikä ei riitä täyttämään nitraattisasetuksessa vaadittua 12 kuukauden varastointikapasiteettiä. Kahdentoista kuukauden lantamäärä olisi 4 800 m 3, lisäksi vaaditaan 30 cm:n kuivavara (577 m 3 ). Tähän päästään tekemällä lietesäiliön mittoihin muutoksia. Lisäämme altaalle pituutta viisi metriä ja syvennämme sitä 20 cm. Näillä muutoksilla säiliöön saadaan tilavuutta 5 474 m 3, mikä kattaa kahdentoista kuukauden aikana 200 lehmältä tulevan lannan varastointitarpeen ja täyttää näin nitraattiasetuksen vaatimukset.
Hakija toteaa tekevänsä wc-vesiä varten erillisen umpisäiliön, josta ne toimitetaan jätteenkäsittelyyn, koska wc-vesien johtaminen lietesäiliöön on kielletty. Jaloittelutarhan perustamisesta hakija toteaa, ettei sitä varmuudella tulla koskaan tekemään ja se kannattaa ottaa huomioon. Navetan lähipelloilla laidunnetaan todennäköisesti joitakin eläimiä, joten jos se vaatii kirjauksen ja huomion ympäristölupaan, niin se kannattaa tehdä. 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Petteri, Sirkka, Iikka ja Kalle Yrjänälle (Jaakkolan maatalousyhtymä) eläinsuojan toiminnalle Siikajoen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Eläinsuojat 1. Uusi eläinsuoja on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros (laajennus) 26.4.2011, pohjapiirros (laajennus) 26.4.2011, asemapiirros (uudisrakennus) 25.7.2011, pohjapiirros (uudisrakennus 25.7.2011). Päivitetty lietealtaan pohja- ja leikkauspiirros on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kuukausi ennen rakentamisen aloittamista. Lieteallas on sijoitettava asemapiirroksessa esitettyyn paikkaan. Uuden eläinsuojan ja lietealtaan sekä Koivumaanperäntien välissä tulee säilyttää noin 50 metriä leveä suojametsä. 2. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 200 lypsylehmää, 130 hiehoa ja 100 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedet ja säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, sadevesien, eläinsuojan pesuvesien ja säilörehun puristenesteen 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 7 836 m³. Kuivalannan varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään 400 m³.
Hakijan tulee rakentaa puuttuva kuivikelannan varastointitilavuus lypsykajapihaton yhteyteen. Lantalan pohja- ja leikkauspiirros on toimitettava ELYkeskukselle vähintään kuukausi ennen rakentamisen aloittamista. Kuivalantala tulee varustaa kolmella vähintään 50 cm:n korkuisella seinämällä. Kuivalantalassa tulee lisäksi olla neljännellä reunalla 50 cm:n korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. 5. Lypsykarjapihaton yhteyteen rakennettavan lietealtaan padon rakenteen vakavuuden sekä rakenneosien toiminnan ja mitoituksen on oltavia riittäviä varmistamaan padon turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Lietealtaan sekä lietteen johtamisrakenteiden tulee olla käyttövalmiina ennen toiminnan aloittamista. Lietealtaan läheisyyteen pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle tulee asentaa pohjavesiputki. 11 Hajuhaittojen torjunta 6. Nuorkarjanavetan yhteydessä oleva 1 140 m 2 :n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta ja se tulee tarvittaessa kattaa kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat levykannet. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 7. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 200 hehtaaria peltoa. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lisäksi lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. 8. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 9. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 12 Jaloittelualue ja laiduntaminen 10. Mikäli eläinsuojan yhteyteen tullaan perustamaan jaloittelutarha, tulee se varustaa reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhan rakenteista ja jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Pohjois-
Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laiduntavien eläinten pääsy vesistöön tulee estää. 13 Jätteet ja varastointi 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoneste- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 13. Jätehuolto on hoidettava Siikajoen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. 14. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai käsiteltävä muulla kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastoinnin tapahtua jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä.
14 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot toteutuneista lantamääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista - tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Lietealtaan yhteydessä olevasta pohjavesiputkesta tulee ottaa näyte kerran vuodessa. Näytteestä tulee analysoida ainakin kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit. Tarkkailua voidaan tarvittaessa tarkentaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Muut määräykset 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Eläinsuojan ja lietealtaan valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen niiden käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan toiminta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristönsuojeluasetuksen 21 :n mukaan lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on muutettava. Uuden luvan mukaan eläinsuojan toiminta laajenee ja sen myötä lannan varastointitilavuutta on lisättävä valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta liitteen 2 ohjetilavuuksien mukaisesti. Lisäksi peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lisäksi tässä lupapäätöksessä on annettu mm. jätevesien käsittelyä, jätehuoltoa, polttoaineiden varastointia ja kirjanpitoa koskevia lupamääräyksiä. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Nykyinen lypsykarjanavetta muutetaan hiehokasvattamoksi. Eläinyksikköjen määrä eläinsuojassa vähenee muutoksen myötä nykyisestä 503 eläinyksiköstä (60 lypsylehmää, 40 hiehoa, 25 vasikkaa) 290 eläinyksikköön (130 hiehoa ja 50 vasikkaa). Eläinsuoja sijoittuu noin 86 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Eläinsuojan toiminnasta ei katsota aiheutuvan lähinaapureille kohtuutonta haittaa. Eläinsuojan yhteydessä oleva lietesäiliö on määrätty täytettäväksi altapäin ja tarvittaessa kattamaan vähintään kelluvalla katteella, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Lietesäiliö sijoittuu lähimmän naapurin suunnasta tarkasteltuna eläinsuojarakennuksen taakse. Etäisyys lähimmän naapurin asuinrakennuksesta lietesäiliöön on noin 120 metriä. Uuteen lypsykarjanavettaan tulee tilat 200 lypsylehmälle ja 50 vasikalle, jolloin eläinyksikköjen määrä eläinsuojassa on 1 390. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan kyseessä olevan kokoisen uuden talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan kotieläinsuojan tulisi sijaita normaaliolosuhteissa noin 320 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta. Etäisyys eläinsuojasta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 255 metriä. Olosuhteet voidaan katsoa normaaleiksi, kun kyseessä on maatalousalueelle sijoittuva lypsykarjanavetta. Lähimpien asuinrakennusten ja suunnitellun eläinsuojan ja lietealtaan välissä on metsää, joka on määrätty säilyttämään suojametsänä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien melu- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Uusi lieteallas on suunniteltu noin 180 metrin päähän lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan uusien lantaloiden etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä.
Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levityksestä. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä ja varastointia koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lannanlevityksessä käytetään sijoittavaa levityskalustoa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Vuolunojan ekologinen tila on välttävä ja Siikajoen alaosan alueen ekologinen tila on tyydyttävä. Ekologisen tilan parantamiseksi tarvitaan nykykäytännön mukaisten vesiensuojelutoimien lisäksi lisätoimenpiteitä, jotta suunnitelman mukainen tilatavoite saavutettaisiin. Maatalouden osalta keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliön sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että lietealtaan tilavuutta kasvatetaan lisäämällä altaan pituutta viisi metriä ja syvyyttä 20 cm. Valvovalla viranomaisella tulee olla tieto siitä, miten rakentaminen toteutetaan. Suojametsä vähentää toiminnasta naapureille mahdollisesti aiheutuvaa haju- ja meluhaittaa. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemukseen liitetyssä pohjapiirustuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tilalla tulee olemaan lietelannan varastointitilavuutta hakemuksen mukaan lietesäiliöissä ja lietealtaassa yhteensä 8 114 m³. Tilavuutta tarvitaan lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 7 014 m³. Sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan lietesäiliöissä ja lietealtaassa yhteensä 822 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä pinta-ala x 0,3 m. Kuivalannan varastointitilavuutta tarvitaan vasikkakarsinoissa muodostuvan kuivalannan varastointiin 400 m³. Eläinsuojien kuivikepohjat on laskettu mukaan varastointitilavuuteen. Pihattojen kuivikepohjien yhteenlaskettu varastotilavuus on 67 m 3. Lannanvarastointitilavuutta on hiehonavetan yhteydessä olevassa lantalassa ja eläinsuojien kuivikepohjilla yhteensä 124 m 3. Hakemuksessa esitetty kuivalannan varastointitilavuus ei ole riittävä. Luvan saajaa on velvoitettu toimittamaan ELY-keskukselle tiedot lisävarastotilavuudesta, joka on vähintään noin 300 m 3, kun sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu kuivalantalassa pinta-ala x 0,1 m. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. 16
Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin ensimmäinen kohdan mukaan haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperää ei saa pilata ja 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. (lupamääräys 4) Lieteallasta koskevat määräykset annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Pohjavesiputkesta otettavan näytteen avulla voidaan varmistaa lietealtaan tiiveys. (lupamääräys 5) Lietesäiliöstä lähialueelle leviävää hajua vähennetään kattamalla säiliö tarvittaessa vähintään kelluvalla katteella. Hajuhaitan syntymistä vähennetään täyttämällä säiliö altapäin. (lupamääräys 6) Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 7) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 8) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 9) Jaloittelualueen tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan 17
ehkäistä. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen, vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 10) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 11 ja 12) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 13) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 14) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimusten ja levitysalojen raportoinnilla varmistetaan, että käytettävissä oleva peltoala ja sopimukset kattavat tilalla vuodessa muodostuneen lannan määrän. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 15) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 16) Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisista tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten 18
annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 17) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 18) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 19) 19 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että lietelannan ja jätevesien levittämisestä pohjavesialueille on annettu lupamääräys 9. Menettelytavat jaloittelutarhan perustamiseksi on määrätty lupamääräyksessä 10. Samassa lupamääräyksessä on määrätty, että eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Lupamääräyksessä 18 on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Vesiensuojelu on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 5, 7 13 ja 16. Patoturvallisuusviranomaisen lausunto on otettu huomioon siten, että lupamääräyksessä 4 on määrätty, että lietealtaan padon rakenteen vakavuuden sekä rakenneosien toiminnan ja mitoituksen on oltavia riittäviä varmistamaan padon turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Lisäksi lupamääräyksessä 15 on annettu padon tarkkailua koskeva määräys. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta.
20 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 helmikuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2021. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Ruukin kunnan Petteri Yrjänälle aiemmin myöntämän 1.7.1998 myöntämän ympäristöluvan (Valv.ltk 6). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 41-43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)