ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 111/10/1 Dnro PSAVI/159/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 111/10/1 Dnro PSAVI/159/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupa, Kajaani Ahti Pussinen ja Merja Karjalainen Rauharannantie Vuolijoki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 Lupatarkastus... 8 MERKINTÄ... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ympäristöluparatkaisu... 8 Lupamääräykset... 8 Eläinsuojat... 8 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 8 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 9 Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 18

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ahti Pussinen ja Merja Karjalainen ovat Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakeneet ympäristölupaa eläinsuojien toimintaan ja uuden eläinsuojan rakentamiseen Kajaanin kaupungin Vuolijoen kylään. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminata tulee sijoittumaan noin 10 km Vuolijoen taajamasta Vaalaan päin Vaalantien varrelle Oulujärven rannalle Kajaanin kaupungin Vuolijoen kylään Heittopelto RN:o 205:416:7:177 ja Rauharanta RN:o 205:416:7:170 nimisille kiinteistöille. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 11 a -kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Kainuun maakuntakaavassa 2020 alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella on voimassa rantaosayleiskaava. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilalla on lisäksi sopimus luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä kaudelle Yleiskuvaus toiminnasta Tilan maidontuotantoa laajennetaan ja Heittopelto nimiselle kiinteistölle rakennetaan lypsykarjapihatto. Rakennettavaan navettaan sijoitetaan 140 lypsylehmää ja 55 hiehoa. Tilan muut 46 hiehoa ja 15 vasikkaa sijoitetaan tilakeskuksessa (Rauharanta) sijaitsevaan nykyiseen lypsykarjan navettaan, joka kunnostetaan nuorkarjan käyttöön sopivaksi. Nykyistä navettaa on kunnostettu ja laajennettu vuotta 2009, jolloin on rakennettu myös kuivalantala ja virtsasäiliö. Nykyisin tilalla on 52 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 12 vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikkoja yhteensä 140 lypsylehmälle, 101 hieholle ja 51 vasikalle. Tilojen vuosittainen tuotanto tulee olemaan noin kg maitoa ja kg lihaa.

4 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Uudessa rakennettavassa lypsykarjapihatossa lanta tullaan käsittelemään lietelantamenetelmällä. Lietekuilut toimivat valutus-periaatteella. Pihaton koillispuolelle noin 75 m etäisyydelle rakennetaan kaksi m 3 :n betonista lietelantasäiliötä. Lietesäiliö täytettään altapäin ja lietesäiliöiden välille rakennetaan yhdysputki, jolloin säiliöt täyttyvät samanaikaisesti. Lietesäiliöitä ei katetta. Nuorkarjanavetan lanta käsitellään kuivikelantamenetelmällä. Kuivikelanta tyhjennetään navetan läheisyydessä olevaan 357 m 2 suuruiseen avolantalaan ja virtsa johdetaan 300 m 3 :n umpinaiseen virtsasäiliöön. Pikkuvasikat ovat kuivikepohjalla, joka tyhjennetään lantalaan keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Kuivitetun alueen pinta-ala on 96 m 2 ja kuivikkeen paksuus on 50 cm. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 70 cm. Tilalla on lisäksi noin kolmen kilometrin päässä Ojanperällä kaksi 300 m 3 etäsäiliötä, joista toinen on oma ja toinen vuokrattu. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy noin 620 m 3, johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai wc rakennetaan kuivakäymäläksi. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa yhteensä 195 ha, josta omaa on 97 ha ja vuokrapeltoa 98 ha. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille viikkojen aikana. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (1,5 t/v), muovia (3 t/v), metalliromua (0,5 t/v), jäteakkuja (0,05 t/v), loisteputkia (20 kpl/v), jäteöljyä ja suodattimia (0,5 t/v) sekä pilaantunutta rehua (2 t/v). Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn Honkajoki Oy:lle, muovit ja metalliromut Kuusakoski Oy:lle, jäteöljy, loisteputket ja vanhat akut kunnan ongelmajätteiden keräyspisteeseen ja pilaantunut rehu ravinteiksi peltoon. Tilalla on l polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Säiliö on tehdaskunnostettu ja tarkastettu vuonna Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita yhteensä noin 500 l, jotka säilytetään tynnyreissä hallissa betonilattialla. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin tonnia vuodessa. Hiehoja ja ummessa olevia lehmiä laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodessa. Hiehoja laidunnetaan ympäri vuorokauden. Laidunalaa on 24 ha. Laitumet tai osa niistä rajoittuu vesistöön. Eläinten juomavesi toimitetaan laitumille kärryjen avulla. Laitumilla ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Maitoauto käy tilalla 3-4 kertaa viikossa, eläinten kuljetusauto noin kahden viikon välein, lietettä/kuivalantaa kuljetetaan kasvukauden aikana noin 230 kertaa. Tila saa käyttövetensä Kajaanin Vedeltä.

5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Hakemuksen mukaan lietelanta tullaan levittämään pelloille pääasiassa multaimella ravinteiden maksimaaliseksi hyödyntämiseksi ja hajuhaittojen minimoimiseksi. Tilakeskus, jonka nykyinen navetta jää tulevassa toiminnassa nuorkarjan kasvatukseen, sijaitsee Oulujärven rannalla. Navetta ja kuivalantala sijaitsevat noin 30 m etäisyydellä Oulujärven rannasta. Uusi lypsykarjapihatto tulee sijaitsemaan tilakeskuksesta noin 200 m etelä-lounaaseen. Eläinsuojien läheisyydessä sijaitsee useista vakituisia ja vapaaajankäyttöön tarkoitettuja asuinkiinteistöjä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat uudesta eläinsuojasta noin 150 m etäisyydellä etelä-kaakossa ja noin 300 m etäisyydellä pohjoisessa ja lännessä. Seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat tulevasta eläinsuojasta 600 m etäisyydellä etelässä ja luoteessa. Eläinsuojien sijaintipaikat on Kainuun maakuntakaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueiksi. Oulujärven rantaosayleiskaavassa alue on merkitty kulttuurimaisemallisesti merkittäväksi kohteeksi, jolla sijaitsee paikallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tilakeskukset eivät sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilakeskus sijoittuu Oulujoen vesistöalueen Niskan- ja Ärjänselän valuma-alueille ( ja ). Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta vesistöön, koska jätevesiä ei johdeta vesistöön. Liikenne tulee lisääntymään toiminnan laajentuessa lähinnä Rauharannantiellä ja tiellä numero 879, jolle on matkaa navetalta noin 250 m. Laiduntaminen lisää biodiversiteettiä ja säilyttää samalla maalaismaiseman ja näkymän Oulujärvelle ja -järveltä maalle päin. Koska lypsäminen tapahtuu robottijärjestelmällä, rajoittuu laiduntaminen lähinnä hiehoihin ja ummessa oleviin eläimiin. Näin laiduntavien eläinten määrä ei rasita liikaa tuotantorakennuksen ja Oulujärven välittömässä läheisyydessä olevia peltoja. Tuotannosta aiheutuu normaalit hajupäästöt ilmaan. Lähimmässä naapurissa (Partala) toimii lihakarjanavetta lietelannalla, joten naapurien osalta ilmapäästöt eivät oleellisesti muutu toiminnan johdosta. Lietelantasäiliöiden huolellisella rakentamiselle ja käytön aikaisella tarkkailulla estetään vuotojen aiheutuminen. Häiriön sattuessa, esim. äärimmäisen sateinen kesä) on mahdollisuus vuokrata käytöstä poistettuja lietesäi- 5

6 liöitä. Liete lastataan ja kuljetetaan huolellisesti. Tilalla on aggregaatti sähkökatkosten varalta. Huolellisella rakentamisella ja sähkölaitteiden tarkastuksilla ja kunnossapidolla estetään tulipalojen syntyminen. Lisäksi tilalla on ensisammutusvälineistöä ja pelastussuunnitelma mahdollisen tulipalon varalta. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kajaanin kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kajaanin kaupungintalolla ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lisäksi Kainuun ELY-keskukselta on pyydetty lisälausunto hakemuksesta liittyen hakemuksen kohteena olevan eläinsuojan virtsasäiliön sijaintiin vesistön läheisyydessä ja Oulujärven säännöstelykäytäntöön ja tulvavaaraan sekä alueen kaavatilanteeseen. 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Toiminta-alue kokonaisuudessaan sijaitsee Oulujärven eteläpuolella Niskan- ja Ärjänselän valuma-alueilla ( ja ). Oulujärvi on tyypitelty suureksi humusjärveksi ja järvi on vedenlaadultaan lievästi rehevä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Oulujärvi on tarkasteltu yhtenä vesimuodostelmana ja järvi on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Vesienhoitosuunnitelman osana olevassa toimenpideohjelmassa ei ole esitetty järven tilaa parantavia lisätoimenpiteitä. Ilmakuvista on nähtävissä Oulujärven ranta-alueilla peltokeskittymien edustoilla monin paikoin rantojen rehevöitymistä, johon peltojen ravinnehuuhtoumilla on todennäköisesti ollut vaikutusta. Lupahakemuksessa haetulle toiminnalle voidaan vesistön tilan näkökulmasta myöntää lupa edellyttäen, että noudatetaan parhaita toiminnalta edellytettäviä vesiensuojelumääräyksiä. Ympäristölupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset lannan levityksestä ranta-alueilla. Lannanlevityksessä on huomioitava riittävät suojavyöhykkeet vesistöihin ja naapureihin. Lietelantaa, virtsaa ja jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Lietesäiliön kattamisen tulisi ainakin myöhemmin rakennusteknisesti olla mahdollista, ellei kattamista edellytetä valmisteilla olevassa lupapäätöksessä. Laidunnuksessa on huomioitava myös vesiensuojelu ja vesistön virkistyskäyttö sekä mahdollinen naapureihin kohdistuva haitta. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisinä pintavaluntariskin vähentämiseksi. Jätteiden varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu terveys- tai hajuhaittoja, pilaantumisvaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä vesienhoidon tehostamiseksi. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tek-

7 niikkaa tulee ottaa jatkossa soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kainuun ELY-keskuksen lisälausunto: Alue on merkitty Oulujärven rantaosayleiskaavassa kulttuurimaisemallisesti merkittäväksi kohteeksi, jolla sijaitsee paikallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Alueelle ominaista on rantaviljely ja aluetta voidaan pitää avoimena laiduntamalla. Alue on mahdollista karttatarkastelun perusteella aidata siten, että eläimet eivät pääse veteen saakka. Laidunnuksessa on huomioitava vesiensuojelu ja virkistyskäyttö sekä mahdollinen naapureihin kohdistuva haitta. Oulujärven säännöstelyn yläraja on NN + 123,20 m. HW1/100 NN + 123,70 m. Suositusten mukaan alin rakentamiskorkeus säännösteltyjen vesistöjen äärellä on säännöstelyn yläraja +0,5 m. Tulvatilanteen vesiensuojeluriskit on huomioitu riittävällä tavalla, kun toiminnot sijoitetaan vähintään tasoon NN + 123,70 m. 7 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 2. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että eläinsuojat, lantalat, laitumet ja suurin osa levityspelloista sijaitsee lähellä Oulujärveä. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon vesiensuojelu ja tarpeelliset suojaetäisyydet, alueelle kohdistuvat vesienhoitotavoitteet ja alueen virkistyskäyttö. Laitumet tulee aidata niin, että eläimet eivät pääse järveen. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa uudesta käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöön jatkossakin. Lannankuormaus- ja kuljetus tulee tehdä siten ja sellaisina ajankohtina, että naapureille ei aiheudu kohtuutonta rasitusta. Kuljetuksessa tulee huolehtia, että lantaa ei joudu teille tai muualle ympäristöön. Vahingon sattuessa lanta on poistettava välittömästi. Mikäli eläinsuojan yhteyteen perustetaan jaloittelualue, se tulee rakentaa tiivispohjaiseksi ja alueelta tulevat valumavedet tulee käsitellä hallitusti. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle katokselliseen suojaaltaaseen. Laajennuksen myötä tilan eläinmäärä ja lantavarastot kasvavat huomattavasti. Laajennus voi lisätä haju- tai muita haittoja ympäristössä, kun huomioidaan toiminnan laajuus, sijainti ja etäisyys naapureihin sekä alueella jo valmiiksi oleva hajukuorma. Toiminnassa tulisi olla valmius ottaa käyttöön hajuhaittoja ehkäiseviä tekniikoita tai muita keinoja esimerkiksi lietesäiliöiden kattaminen. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Kainuun ELY-keskuksen ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoista. Lisäksi hakijalle on uudelleen varattu tilaisuus vastineen antamiseen Kainuun ELY-keskuksen lisä-

8 lausunnosta. Hakija on molemmissa asioissa ilmoittanut, ettei näe aihetta antaa vastinetta lausunnoista. 8 Lupatarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojat Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Ahti Pussisen ja Merja Karjalaisen Kajaanin kaupungin Vuolijoen kylän Rauharanta ja Heittopelto nimisillä tiloilla sijaitseville eläinsuojille ja niiden toiminnalle. 1. Tilojen Rauharanta RN:o 7:170 ja Heittopelto RN:o 7:177 nimisille tiloille saa päivättyjen asemapiirrosten osoittamiin eläinsuojiin sijoittaa enintään 140 lypsylehmää, 101 hiehoa ja 51 vasikkaa (yhteensä eläinyksikköä). 2. Uusi lieteallas on sijoitettava päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Nuorkarjan käyttöön jäävän eläinsuojan yhteydessä oleva virtsasäiliön tyhjennysaukon on oltava vähintään tasossa NN + 123,70 m. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, virtsa ja kuivalanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedet on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, virtsan, lietesäiliöihin kertyvien sadevesien ja navetan pesuvesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään m 3. Uuden eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää altapäin ja kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kuivikelannan varastointitilaa on oltava vähintään 594 m 2. Lantalassa on oltava reunat, kuormauslaatta ja ajoliuska niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle. Mahdollinen neste on johdettava virtsasäiliöön tai imeytettävä. Nestevalumat lantalan ulkopuolelle tulee estää. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön on estettävä lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojien ja lantalan ka-

9 tolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 147 hehtaaria peltoa. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELYkeskukselle lannan luovutussopimus. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan ja lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 7. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. 9

10 Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitellulla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Jaloittelualueet on varustettava reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Rantalaiduntaminen on sallittu Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymään Oulujärven rantaosayleiskaavaan (Dnro 1299L0190) merkityllä kulttuurihistoriallisesti ja ympäristöarvoltaan merkittävillä alueilla rantojen umpeenkasvun estämiseksi. Laiduntaminen tulee hoitaa laidunkierrolla ja oikean laidunpaineen avulla niin, että eläimet oleskelevat kyseisellä laidunalueella vain niin kauan kuin se on kasvillisuuden kasvun rajoittamisen kannalta tarpeellista. Laiduntamisella ei saa ylittää alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista, haittaa virkistyskäytölle tai kohtuutonta naapureihin kohdistuvaa haittaa. Suunnitelma laiduntamisesta rantalaitumilla tulee toimittaa Kainuun ELYkeskukselle kuuden kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. Jätteet ja varastointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 10

11 10. Polttoainesäiliöiden on oltava tarkastettuja ja hyväksyttyjä. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi mennessä. 11. Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. 12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen 11

12 estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 17. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyillä paikoilla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti, vaan toiminta tukee Oulujärven rantaosayleiskaavan tavoitteiden toteutumista kulttuurimaisemallisten arvon säilyttäjänä. Kainuun maakuntakaavassa 2020 alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan alueen vesistö eli Oulujärvi, jonka rannalle toiminta sijoittuu, on vedenlaadultaan luontaisesti lievästi rehevä ja järven ekologinen tila on hyvä. Vesienhoitosuunnitelman osana olevassa toimenpideohjelmassa ei ole esitetty järven tilaa parantavia lisätoimenpiteitä. Vaikka maatalous ei ole vesistöjen tilaan yksistään vaikuttava kuormittaja alueella ja vaikka vesistö, jonka äärellä tila sijaitsee, onkin tavoiteltavassa hyvässä tilassa, on maatalouden vesistökuormitukseen, mm. eläinsuojien toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan, tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien hyvä tila säilytetään. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Aluehallintovirasto katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on näin otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä.

13 13 Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojan ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (Lupamääräykset 1 ja 2) Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, virtsan ja pesuvesien varastointia varten yhteensä m³. Sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan 604 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä pinta-ala x 0,3 m 3. Lisäksi on nestetilavuudessa huomioitu avolantalaan kertyvien sade- ja sulamisvesien määrä (pinta-ala x 0,1m 3 ), koska nesteet avolantalasta johdetaan virtsasäiliöön. Koska alueella sijaitsee useita asuinkiinteistöjä ja toiminta tulee olemaan laajennuksen jälkeen suhteellisen laajamittaista, on alueen hajuhaittojen vähentämiseksi määrätty uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettavat lietelantasäiliöt katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Hajuhaittojen syntymistä vähennetään uuden eläinsuojan ympäristössä täyttämällä lietesäiliöt altapäin. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (Lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jätevedenkäsittelyn teholle asetetut vaatimukset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla.(lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 2,7 lihanautaa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijoilla on lannanlevitykseen käytettävissä 195 ha peltoa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston ase-