Globaalit trendit Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Meillä on hinku menestyä laivaseminaari 15.-16.1.2013 M/S Viking Grace
Esityksen teemoja Nopeutuminen Luova tuho eli jatkuva rakennemuutos Klustereista innovaatioekosysteemeihin Lineaarisesta saman kehittämisestä epälineaariseen innovaatiorajapintojen hyödyntämiseen Blogalisaatio Ubinetti Robotisaatio Hybriditalous Niukkuus Kuudes aalto Luonnovaratalous, biokausi ja agritalous Moninapaistuminen
Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma? Alf Rehn
Nopeutuminen johtaa perhostalouteen Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2010 työntekijöitä oli enää 5800 samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous - yhden kesän tuotteet ja klusterit.
X6 Teollista kehitystä Keski-Suomessa, Jarmo Seppälä 2012 (Agora Center, Jyväskylän yliopisto) Ajankohta Kriisin syy Mikä meni kriisiin? Mitä syntyi tilalle? 1908-1909 Sahateollisuuden suhdanteet Tikkakosken sahatavaratuotanto 1917-1918 Suomen itsenäistyminen, Tikkakosken Venäjän markkinoiden konetuotanto sulkeutuminen 1944 Jatkosodan päättyminen, Aseteollisuus välirauhan-sopimuksen ehdot Metalliteollisuus laajeni päätoimialaksi Aseteollisuus Valtion Metallitehtaissa (Valmet) sotakorvaustuotteet, Tikkakoskella ompelukoneet 1952 Sotakorvaustoimitusten 1960-luvun alku päättyminen Poljinompelu-koneiden markkinoiden katoaminen Sotakorvaustuotanto Valmetin tehtailla Tikkakosken päätoimiala Paperikoneet, traktorit, sähkömittarit Autojen liukuesteet (nastat), urheiluaseet 1980-luvun alku 1990-luvun alku Tuotannon heikko kannattavuus Heikot suhdanteet, kansainvälisen poliittisen tilanteen murros Tikkakosken tuotteet Tietokone-komponenttien tuotanto Suomen Toimialoittainen kehitystyö kansantalous
History of the Company Fithie / Åbo Gamla 1738 1883 Skeppswarf 1842 Cowie & Ericsson 1863 W:m Crichton & C:o Turun 1874 1898 Ab Vulcan konepaja 1924 Crichton- Vulcan 1928 1853 1889 1865 Osbergin konepaja Siltarakennus Oy 1892 Hietalahden Sulkutelakkaja Konepaja Kone- ja Siltarakennus 1926 1936 Wärtsilä Wärtsilä 1987 1989 Masa-Yards 1991 Marine 1987 Kvaerner Masa-Yards 2004 United Shipbuilding Corporation Arctech Helsinki Shipyard Oy 2010 1945 Valmet Pansio 1974 Valmet Vuosaari Aker Finnyards Aker 2006 2009 Yards STX Finland Oy 1944 Laivateollisuus 2004 1945 Hollming 1945 Valkon Laiva Oy 1992 Finnyards 1998 Aker Finnyards Savonlinnan 1917 1945 Repola-Viipuri Puutavara 1952 Rauma-Repola Uudenkaupungin 1892 1973 Telakka Shown only companies with shipbuilding activities. Arctech Helsinki Shipyard
Metsäteollisuudesta biokauteen Rakentaminen Energia Life Science Metsäklusterin BAU strategia (lisää tuottavuutta, kustannukset alas) on johtanut huonosti kannattaville kommodimarkkinoille. Matkailu Elintarvikkeet 1900 -luku 2013 2020 Kehittymässä on fotosynteesiklusteri, jossa puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna 2050 elämme biokautta, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista.
Meriteollisuuden tulevaisuuskuvia Arktinen matkailu ja alueella työskentelevien vapaa-aika. Arktisen risteilijän kapteenina Joulupukki. Pohjoiset alueet asutetaan rantakaupunkeja ja tukikohtia kehitetään: Hub Platform merellä (raskas teknologia jään alla, pinnan päällä vain huoltoa, viihdettä yms. palveluita (lentotukialuksia) Arktiset palvelut: arktisen alueen tilannekuva (Itämeren tapaan), logistiikkapalvelut, merenkulkujärjestelmä, sään havainnointi ja ennusteet sekä ympäristö- ja turvallisuusriskien hallinta Ihmisen toimintakyky arktisissa oloissa koulutus ja testiympäristöt Suomi/Venäjä yhteistuotanto: yhteisyrityksiä, äärihankkeita, uusia kaupunkeja ja hubeja. Keskitytään Venäjän kasvuun ja Venäjän luonnonvaratalouden kehittämiseen Jäissä kulkevat sisävesilaivat ja kevyet pienalukset Puolustusteollisuus näkee arktisen mahdollisuutena (kylmäosaaminen) Ruoan ja energian tuotantoa merellä teollista ekologiaa ja vesihuoltojärjestelmiä sisämaahan. Seuraava risteilijä Paraisten kalkkikaivokseen: rinteisiin kauppoja, ja palmuja, pohjalle geoterminen voimala ja järvi. Lasikate. Itämeren suurin viihdekeskus
Haasteena unohtaminen ja hullunkuriset perheet Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista sekä tehtaita, peltoja, kaupunkeja, energialaitoksia yms. veteen tai minne tahansa. Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin, huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti) Agritalous: millä toimialalla maatila toimii, jos sen pellot tuottavat raakaainetta lääke- elintarvike- ja rakennusteollisuudelle ja jos sen lehmät ja hevoset ovat maatilamatkailua varten ja järvenrannassa on Senioriparatiisi? Systeeminen muutos eli epälineaarinen kehittäminen. X-klusterit yhdistävät ääripäitä. Radikaalit teknologiat ja innovaatiot.
Luova tuho muuttaa kärkiklusterit innovaatioekosysteemeiksi Perinteiset kansalliset ja alueelliset kärkiklusterit: Rakentaminen Elintarvikkeet ICT Metsä Energia Logistiikka Meri Turvallisuus Sosiaali- ja terveys Matkailu ja elämykset Uudet innovaatioekosysteemit: Bio Arktinen Luomu Ubi. X-klusterit ja Super Heli
Blogalisaatio ja hybriditalous Hybriditalouden aktiiviset ja virtuaaliset kansalaiset: Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi 10.11.2011
Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Vauhdikkaasti heiluvat teollisuusrobotit ja ihmiset yritetään yllensä pitää toisistaan turvallisuussyistä erillään. Yhdysvalloissa kehitetään nyt teollisuusrobottia, joka voisi työskennellä ihmisen rinnalla. (3T 2012) Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) Googlen sci-fi-auto sai ajoluvan Kaliforniassa (Taloussanomat 2012) Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa viime keväänä. (www.ruokala.net 2011) Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robottikauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011)
3D tulostus Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa HS 18.9.2012 AALTO YLIOPISTON FABLAB Parhaillaan 3D tulostimet maksavat nettikaupassa alle 300 dollaria ja lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, 2012 http://www.thingiverse.com/ 3D tulostimet ovat vuonna 2025 koti-talouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaalto-uunit nykyään Biomassasta voi tulostaa mitä tahansa. Tulevaisuuden tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmejä
Agritalous Kuudes aalto: jos kehitämme ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin, niin tuotteidemme kysyntä kasvaa seuraavina vuosisatoina, kun maailman ongelmat kärjistyvät. Niukkuus ajurina luonnonvarataloudelle Luonnonvaratalous ajurin biokaudelle Biokauden biomassa tuotetaan metsissä, pelloissa ja tehtaissa Ruoka on maataloudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde kuin puu ja paperi metsäteollisuudelle Agritalous: Varsinais-Suomen pelloilla kasvaa tulevaisuudessa kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisen varaosia ja biomateriaalia 3D printtereihin. Lähiporkkanat yms. tuodaan Pietarista
BIOREFINING formico
Bioenergian ja biokemikaalien valmistus Sähkö 20 MW, integr. 10 MW Voimalaitos Ligniini 150 000 t/a Höyry Biojalostamo Bioetanoli Biokemikaalit 50 000 t/a 30 000 t/a Korsibiomassat 300 000 t/a
UUDENKAUPUNGIN ETANOLITEHTAAN TUOTANTOKONSEPTI JA VOLYYMIT Viljan jauhatus ja kuorinta gluteenierotukseen sopivaksi Pääraaka-aine vehnää (240000 tn) Gluteenin erotus Muut mahdolliset tuotteet Lesettä rehuksi 40 000 tn tiloille ja rehutehtaille n. 40% viljasta palautuu ruokaketjun käyttöön Gluteenia 20 000 tn leipomoille ja elintarvikkeisiin Etanolin tislaus gluteenijalosuksen sivutuotteesta Etanolia polttoaineeksi 83 milj. ltraa Rehua sikaloille 26 000 tn ka 19
Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä Maailma moninapaistuu: loppuvuodesta 2012 vienti EU-maihin väheni kymmeneksen, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle lisääntyi saman verran. On uskallettava lähteä merta edemmäs kalaan 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat/ Teknologiateollisuus / Jorma Eloranta Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat
Yhteenveto Meriteollisuus, agritalous (ruoka, biomateriaalit ja energia), virtuaalisuus, 3D, älykkäät koneet ja laitteet (Nokian perintö), teollinen ekologia ja uudet toimintamallit (kuten esimerkiksi joukkorahoitus) muodostavat yhdessä varsinaissuomalaisen teollisen superekosysteemin. Matkailua, kulttuuria ja hyvinvointipalveluita unohtamatta Mustat joutsenet: USA:n velkakatto sekä Aasian ja Lähi-idän pankkien kuplat ovat todellinen riski. Siirtymätalouksien nopea kasvu luo eriarvoisuutta, Kolmannen maailmansodan olisi jo pitänyt syttyä