Onko hankkeilla räätälöityjä ratkaisuja muutostarpeisiin - esimerkkinä Pohjanmaa-hanke Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri
Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Vaasan SHP E-P SHP K-P SHP SONet Botnia Pohjanmaa-hanke
Pohjanmaa-hanke 3 maakuntaa 11 seutukuntaa 55 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 455.000 asukasta 100.000 lasta 75.000 eläkeikäistä
Hankkeen tausta mielenterveyden kehitys väestötasolla ei ole parantunut fyysisen terveyden kehitystä vastaavasta alkoholipolitiikassa pitkäaikainen tilanteen huonontuminen ja huoli verotuksen vaikutuksista terveyden edistämistyö kunnissa hajanaista, koordinoimatonta ja mielenterveyteen vaikuttamisen kannalta mahdollisesti myös tehotonta työelämän kovat mittarit osoittavat lisääntyvää huolta työikäisten mielenterveyden tilasta psykiatrisen hoidon - etenkin avohoidon ja terapian kysyntä kasvussa - voidaanko panostaa vaikuttavimpiin hoitomuotoihin
Hanke pilottialueena Yhtenäinen toiminta-alue valmistelussa kolme sairaanhoitopiiriä SONet Botnia - maakuntien yhteinen sosiaalialan osaamiskeskus - johtoryhmässä mm. neljän suurimman kaupungin edustajat toiminta-alue yhenäinen myös vanhana Vaasan lääninä kolmen maakunnan yhteiset kulttuuriset tekijät väestörakenteen samankaltaisuudet alue sopiva valtakunnalliseksi pilotiksi kaupunki vs. maaseutu -kysymykset ongelmien kokoluokka hallittavissa kaksikielisyys, pohjoismaiset kontaktit 8-9 % väestöstä, ikärakennemuutos edellä muuta suomea väestörakenteen muutos edellä muuta maata, antaa mahdollisuuden tulevaisuuden palvelustrategioiden testaamiseen
Pohjanmaa-hanke Seudulliset päihdestrategiat käynnistyneet hyvin 2/3 kunnista jo mukana Työ sitoutunutta, uudistavaa ja ylikunnallista Mielenterveysstrategiat vaikeampia kunnille Vaasan alueella mielenterveysstratetiatyö käynnistyy shp vetämänä Mt- ja päihdestrategiat rakennettava yhteen Alhaalta ylös ja ylhäältä alas
Hankkeen strategiakartta - ryhmittely STM ohjausryhmän mukaan Kuntien strategiat Työhyvinvointi Promootio ja preventio Kuntoutus Hoito ja hoitoketjut
palvelurakenne esimiestyön koulutus sosiaaliset yritykset järjestöt kumppanuus Kuntoutus Kuntien strategiat asuminen indikaattorit TLP BARO aikalisä viestintä hoitoketjut Hoito ja hoitoketjut Preventio ja promootio Käypä hoito Työhyvinvointi miniinterventio masennushoitajat päihdehoitajat masennustalkoot mtensi apu kurssit
Hankkeen liittymätasot 1 Eurooppalainen taso EU rooli terveyden edistämisessä - Pohjanmaa mallimaakunta konkreettinen esimerkki EAAD - masennustalkoot Pohjoismainen yhteistyö NOPUS / SONet Botnia - mielenterveys ja sosiaaliala rooli TLP-menetelmien edistämisessä Kansallinen taso vastuu kolmen kärkihankkeen intergroijana vastuu kansallisen ohjelman valmistelussa ja pilotoinnissa laaja-alaisin kärkihankkeista
Hankkeen liittymätasot 2 Sairaanhoitopiirin/maakuntien taso nykyisiin kustannuksiin vaikuttaminen nykyisten toimintamallien uudistaminen tuki strategisen tason työlle ja bechmarking kolmen piirin kesken SONet Botnian ja terveyssektorin yhteistyön tiivistäminen Terveyskeskustaso muotoutuvien toimintayksiköiden kehittämisen tuki työn sisällön uudistaminen ja mahdollistava kumppanuus Kunnallinen taso menossa olevien mielenterveys- ja päihdestrategioiden jatkaminen toiminta neutraalissa positiossa verkostojen kehittämiseksi ja ylikunnallisten toimintojen lisäämiseksi etenkin päihdetyössä järjestöjen kanssa tehtävän työn konkretisointi preventiossa
Hankkeen painoalueet 2007-2009 Työhyvinvointi Kuntien strategiat Promootio ja preventio Kuntoutus Hoito ja hoitoketjut Kansallinen mielenterveysja päihdeohjelma
Kuntastrategiat - tavoitteet Mielenterveysstrategiat: Keski-Pohjanmaan maakunnallinen mielenterveysstrategia (2009) Pohjanmaan maakunnallinen mielenterveysstrategia (2009) Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen mielenterveysstrategia päivitys (2009) Mielenterveys- ja päihdestrategiat: Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia (2008) Kuusiokuntien mielenterveysja päihdestrategia (2008) Päihdestrategiat: Pietarsaarenseudun päihdestrategia (2007) Sydösterbottensregion päihdestrategia (2007) Järviseudun päihdestrategia (2008) Härmänmaan päihdestragia (2008) Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian vaikuttavuusarviointi ja tarkistus (2008) Vaasan seudun päihdestrategia (2008)
Promootio ja preventio - tavoitteet Vanhemmuuden ja lasten varhaiskehityksen tukeminen Mielenterveyden edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Työpaikoilla toteutuva mielenterveyden edistäminen Ikääntyvien mielenterveyden tukeminen Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen Masennuksen ja itsetuhoisuuden ennaltaehkäisy Väkivallan ja haitallisen päihteidenkäytön ennaltaehkäisy Lisätä ja tukea sosiaali- ja terv.huollon työntekijöiden ennaltaehkäisevää työotetta Vähentää syrjäytymistä ja stigmaa Lisätä eri toimintasektoreiden välistä yhteistyötä
Hoidon laatu, saatavuus ja saavutettavuus - tavoitteet hoito, hoitoketjut - työ keskittyy Käypä hoitosuositusten mukaisen hoidon saatavuuteen tavoitteena yhtenäiset hoitoketjut 3 shp:ssä - niistä sairauksista missä suositus on tehty tavoitteiden määrittely tärkeä - porrastus skitsofrenia depressio kaksisuuntainen (tulossa) alkoholiongelmainen huumeongelmainen anoreksia seksuaalinen hyväksikäyttö ADHD
Kuntoutus - tavoitteet 1:Kuntoutumistarpeen varhainen tunnistaminen 2:Avohoitokeskeisen kuntoutuksen toteutuminen 3:Psykiatrisen kuntoutuksen korkea laatu ja vaikuttavuus 4:Kuntouttavan asumisen alueellinen kattavuus ja laatu 5:Kuntouttavan työtoiminnan monipuolisuus 6:Mielenterveyskuntoutujien omaisten osallisuus ja hyvinvointi 7:Mielenterveyskuntoutujien tarpeiden huomioon ottaminen kunnan ja terveydenhuollon suunnitelmissa
Työhyvinvointi - tavoitteet esimiestyön kehittäminen työelämän muutosten hallinta ikäjohtaminen esimiestyö ja mielenterveys mielenterveys- ja päihdelähtöisten poissaolojen hallinnan kehittäminen työterveyshuollon osaaminen masennus päihteet osasairauspäivärahan käytön seuranta ja kehittäminen tyoelämän kehittäminen työpaikkakiusaamisen vastainen alueellinen ohjelma
Pohjanmaa-hankkeen haasteet Samanaikaisesti kovin monta tasoa terveyden edistämisen hajanaisuus, tehostamistarve ehkäisevän työn rakenteiden ohentuminen 1990-luvulla mielenterveysongelmiin liittyvä stigma päihdeongelmiin liittyvä moralisointi hoidon ja kuntoutuksen huono saatavuus ja uudistamisen jähmeys tekijälähtöisyys ja potilaan heikko asema Hankkeen liittymäpintoja liikaa kunnat, shp:t tk:t,perheneuvolat ja a-klinikat liki 100 organisaatiota Mielenterveystyön priorisointi vaatii kovaa työtä Monitieteisyys haaste erilaiset tietopohjat ja paradigmat samassa pöydässä Päihdetyössä näyttöön perustuvalla työllä heikko status
Tehtyjä valintoja Pohjanmaa-hanke ei kytkeydy osaksi PARAShanketta, mutta tähtää sen myötä tulevien rakenteiden uudistamisessa valmiuteen uudistaa substanssia sekä tarkastella tulevaa rakennetta mielenterveys-ö ja päihdetyön eri tasojen organisoinnin kannalta Pohjanmaa-hanke ei jäsennä omassa työssä ja hankesuunnitelmassa erikseen mielenterveystyötä ja päihdetyötä masennustalkoot jatkossa osa preventiota, osa hoitoketjutyötä, osa kuntoutusta osa työhyvinvointityötä
PARAS.? Uudistetaan kunta- ja palvelurakennetta Uudistuuko palvelu ja hallintarakenne Riskinä ainakin sairastamisen sosiaalisen luonteen mitätöinti Uhkana vain uudistaa kärsivän ihmisen välttely
Suuruuden ekonomia? lähtöoletuksena on, että terveys on rakentuu terveyspalveluista ja terveydenhuollon kustannusten kasvu hillitään tuottamalla lisää samanlaista, suuremmalla teholla
Hankkeen visio: säilyttää ja uudistaa Pohjalaista sosiaalista pääomaa
Pohjanmaa-hankkeen visio 2007-2009 hanke on alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestöjen ja työelämän toimijoiden kumppani mielenterveys ja päihdeasioissa hanke on STM:n paras kumppani kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toimeenpanossa hanke on aktiivinen toimija eurooppalaisissa terveyttä edistävissä verkostoissa
Uudistaminen ja hanketyö projekti on keino tuottaa asioita tai uudistaa toimintaa silloin, kun tarvitaan useita toimijoita samanaikaisesti, toiminta on tavanomaisesta poikkeavaa, tai tuottamisen mittakaava muuttuu voimakkaasti projekti on myös kiusaus linjaorganisaatiolle siirtää asioita, joita se ei halua tai kykene uudistamaan projekti on hyvä keino toteuttaa vaikeasti hallittava muutos koordinoidusti mutta projektin onnistuminen edellyttää eri osapuoleten sitoutumista ja jonkinasteista jaettua visiota
Onko räätälöityjä ratkaisuja mihin ratkaisuja tarvitaan - mitä pitäisi muuttaa? työn sisältöjä (palvelut) työn tarvetta aiheuttavia ongelmia (preventio) työn tarvetta vähentävä tekijöitä laajasti (promootio) mistä muutokset lähtevät liikkeelle miten muutosvaihe resurssoidaan onko sitoutumisen ylläpito toimeksiantajien vai toimijoiden tehtävä radikaali vai konservatiivinen tavoitetaso?
Onko räätälöityjä ratkaisuja poliitikot voivat päättää rahoituksesta rahoitusmalleja ei pitäisi muuttaa sosiaali- ja terveystoimen johto voi päättää palvelujen tuottamisen edellytyksistä työsuhteiden luonnetta tai palvelujen organisointia (ml budjettirakenne) ei saisi muuttaa työnjohto voi päättää asiakassuhteista asiakasmääriä tai potilaspaikkamääriä ei saisi muuttaa työntekijät voivat päättää oman osaamisensa käyttämisestä ja suuntaamisesta työtehtävät tulisi pääosin säilyttää nykyisinä
Onko räätälöityjä ratkaisuja mielenterveyden ensiapu on selkeä rajattu interventio - sen implementointi on työläämpi kuin luulimme, mutta silti helppo strategiatyössä pyritään ratkomaan monesta toimijasta koostuvan kentän muutostarvetta koordinoidusti - mutta saadaanko asiat esiin alhaalta ylös lähtenyt prosessi on ollut motivoiva ja mahdollistava - mutta johtaa integraatioon hitaasti ylhäältä alas tuleva prosessi integroi kokonaisuutta, mutta siihen sitoutuminen voi jäädä löyhäksi
Yhteenveto kaikki haluavat uudistaa mieluiten uudistettaisiin jonkun toisen työtä terveyden edistämisen edellytykset ovat paikallisia, mutta sen merkitystä korostetaan yleensä keskushallinnossa paikallisjohdon energia menee palvelujen rakentamiseen rakenteiden rakentelu on jo syönyt kaksi vuotta hallinnon luovuutta, vaihtoehtoja, ehdotuksia, väistöjä, suostutteluja... Pohjanmaa-hankkeen työ on siirtymässä vaiheeseen, jossa kaikkea syleilevästä strategiatyöstä sekä alkuinnostuksesta siirrytään strategisiin valintoihin - ne ovat vaikeita ja niitä hanke ei voi ratkoa puolesta - nyt tarvitaan strategisesti tärkeitä välitavoitteita kaikkien toimijoiden oikealle agendalle