Nurmijärvi 2007 Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Ympäristölautakunta
ISBN 978-952-99837-2-8 Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2007 1
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kestävä kehitys... 3 2.1. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta... 3 2.2. Kestävän kehityksen indikaattorit... 4 3. Ekologinen jalanjälki... 4 3.1. Laskentamenetelmä... 5 4. Nurmijärven kunta... 6 5. Natural Interest Oy... 6 6. Nurmijärven ekologinen jalanjälki... 7 6.1. Maa-alueiden kuormitus... 8 7. Kulutus ja ekologiset jalanjäljet... 9 7.1. Asuminen ja energiankulutus... 10 7.2. Liikennöinti... 11 7.3. Kulutustavarat ja palvelut... 13 7.4. Jätteet... 14 7.5. Ravinto... 15 7.6. Rakentaminen... 16 8. Nurmijärven biokapasiteetti... 16 9. Vertailua... 17 10. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen... 20 11. Tiedonkeruu... 21 11.1. Energiankulutus... 21 11.2. Liikennöinti... 21 11.3. Maankäyttö... 22 11.4. Jätteet... 22 12. Arvioinnin tiivistelmä... 22 13. Lähteet... 23 2
1. Johdanto Marraskuussa 2006 Nurmijärven ympäristölautakunta tilasi ekologisen jalanjäljen arvioinnin Natural Interest Oy:ltä. Natural Interest käyttää alueiden ekologisen jalanjäljen arvioinneissaan yhteistyökumppaninsa Best Foot Forwardin kehittämää Regional Stepwise -laskentaohjelmaa, jolla on tehty mm. Turun, Lahden, Oulun, Tampereen, Helsingin, Vantaan ja Espoon ekologisten jalanjälkien arvioinnit. Nurmijärven kunnan arviointi tehtiin uusimman, vuoden 2002 Global Footprint Networkin laskentakannan mukaisesti. Samaa laskentakantaa käytettiin WWF:n Living Planet 2004 -raportissa. Arviointi aloitettiin keräämällä tietoa nurmijärveläisten energiankulutuksesta, liikennöinnistä, jätteistä, ravinnonkulutuksesta, hyödykkeisiin kulutetuista euroista, sekä maankäytön jakaantumisesta Nurmijärven kunnan alueella. Tiedonkeruu suoritettiin Natural Interestin ja Nurmijärven kunnan toimesta. 2. Kestävä kehitys Yleisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. 2.1. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuluvan kolme ulottuvuutta: Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen ja kulttuurinen Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Taloudellinen kestävyys on eri toimintojen, palveluiden ja tuotteiden tuottamista ekologisesti kestävästi sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma määrittelee taloudellisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai luonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen kestävyyden kriteerillä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin 3
mahdollisuuksiin luoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osallistua tasa-arvoisesti sekä globaaliin, kansalliseen että paikalliseen päätöksentekoon. Kulttuurinen taso ymmärretään paikallisten kulttuurien säilyttämisenä ja intellektuaalisena vapautena. 2.2. Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avulla pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samalla mahdollistaa tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisella ulottuvuudella on omat indikaattorinsa, esim. kestävän metsätalouden indikaattorit, alueidenkäytön indikaattorit ja liikenteen indikaattorit. Parhaimmillaan indikaattorit antavat päättäjille ja kansalaisille nopeasti luotettavaa tietoa tärkeistä ilmiöistä ja aihealueista. Ekologinen jalanjälki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekologisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut alueelliset toimijat ovat käyttäneet ekologista jalanjälkeä toimintojensa ekologisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekologista jalanjälkeä käytettiin työkaluna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteluvaiheessa. 1 3. Ekologinen jalanjälki Mathis Wackernagelin ja William Reesin 1990-luvulla kehittämän ekologisen jalanjäljen laskentamallin pyrkimyksenä on tarjota väline nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteluun helpon, yksiselitteisen ja puolueettoman mittayksikön avulla. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kehityksen mittari, indikaattori ja työkalu, joka ilmaisee toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen yksiselitteisenä yksikkönä. Ekologisen jalanjäljen arvioinnin lähtöoletuksena on, että energian ja aineen kulutus sekä päästöt ja jätteet vaativat tietyn vuosittaisen maa-alan resurssien tuottamiseen ja päästöjen luontoon takaisin sulattamiseen. Ekologisen jalanjäljen arvioinnissa tarkastellaan toimintoja kuten ravinnontuotanto, energiankulutus, jätteiden tuotanto, asuminen, liikenne, kulutushyödykkeet ja palvelut. Koska ekologinen jalanjälki on uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta mittaava indikaattori, se auttaa meitä ymmärtämään näiden toimintojen maapallolle aiheuttamaa kuormitusta. Uusiutumattomista luonnonvaroista huomioidaan pelkästään niiden vaikutus bioproduktiiviseen kapasiteettiin. 1 http://www.arup.com/eastasia/project.cfm?pageid=7047 4
Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa (peltoa, laidunta, metsää, tuottavia vesialueita, energiankulutuksen vaatimaa energiamaata ) ja rakennettua maata. Ekologinen jalanjälki esitetään globaalihehtaareina aina yhdelle vuodelle kerrallaan. Globaalihehtaari (gha) on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekologinen jalanjälki esittää pelkästään sen hetkisen tilanteen, tulisi jatkuvuuden ja seurannan takaamiseksi arviointi suorittaa vuosittain. Taatakseen ekologisen jalanjäljen objektiivisuuden Natural Interestin ohjelmistot perustuvat maailmanlaajuisen Global Footprint Network -organisaation ja yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämään Regional Stepwise -laskentaohjelmaan. Vuodesta 2000 alkaen kansakuntien ekologiset jalanjäljet on esitetty osana WWF:n Living Planet - raporttia. Nurmijärven arvioinnin tulokset ovat vertailukelpoisia vuoden 2004 raportin tuloksiin. 3.1. Laskentamenetelmä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikallisen tason ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää osana paikallisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natural Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regional Stepwise -laskentaohjelman, jolla voidaan laskea kaupungin tai muun valtiota pienemmän alueen ekologinen jalanjälki. Ohjelmalla on laskettu mm. Pohjois-Irlannin, Skotlannin, Lontoon, Isle of Wightin, Lillen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Lahden ja nyt Nurmijärven ekologinen jalanjälki. Regional Stepwise -laskentaohjelman tulokset ovat vertailukelpoisia WWF:n Living Planet -raportin kanssa. Ville Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomalaisen metsäjalanjälkeä käyttäen suomalaisia tietoja. WWF:n laskennassa suomalaisen kuluttamien puunjalostusteollisuustuotteiden (kulutushyödykkeet ja rakentaminen) jalanjälki oli 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteella tuloksen pitäisi olla 1,78 gha. WWF:n Living Planet - raportin mukaan suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2002 (6,85 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha liian suuri. Pääkaupunkiseudun jalanjälki vuodelle 2001 laskettiin Väinämön tutkimuksen mukaisilla kertoimilla, siksipä ne ovat kauttaaltaan yhden gha:n pienempiä kuin muiden alueiden asukkaiden ekologiset jalanjäljet. Vertailtavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jalanjäljet on tässä laskettu vanhalla menetelmällä, eli niiden metsäjalanjälki on tässä tutkimuksessa 1 gha:n suurempi kuin julkaistussa tutkimuksessa. Nurmijärven ekologisen jalanjäljen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertailtavuuden säilyttämiseksi ja koska menetelmää ei ole vielä sisäistetty Regional Stepwise -laskentaohjelmaan. Kun Väinämön tutkimuksen kertoimet otetaan käyttöön GFN:n toimesta, voidaan Nurmijärven laskentakin päivittää uuden metsäkertoimen mukaiseksi. 5
4. Nurmijärven kunta Nurmijärven kunta sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu noin 38 000 ihmistä ja se on siten asukasluvultaan Suomen suurin maalaiskunta. Nurmijärven pinta-ala on 367,3 km 2, josta 5,4 km 2 on vesistöjä. Väestöntiheys on 103 asukasta/km 2. Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Hyvinkää, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Nurmijärvi ja viisi muuta Keski-Uudenmaan kuntaa muodostavat ns. KUUMA-kunnat. KUUMA-yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. Kunnan elinkeinorakenne on voimakkaasti palveluvaltainen: palveluala työllistää 65 % kunnassa työssäkäyvistä henkilöistä. Seuraavana, noin 30 % osuudella tulevat yhdessä teollisuus, rakentaminen sekä sähkö- ja vesihuolto. Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle noin 4500 3500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakinaista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä yhteensä 115 taloa. Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen vuonna 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan vuonna 1931. Nimensä kunta on saanut pitäjän keskellä sijainneesta Nurmijärvestä, joka kuivatettiin viljelysmaaksi osittain jo 1920-luvulla ja lopullisesti 1950-luvun alussa. Kunnan kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki, joissa asuu yli 75 % kunnan asukkaista. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Kylistä löytyy edelleen perinteistä maalaismaisemaa ja Nurmijärven yleisilme on luonnonläheinen ja pientalovaltainen. Nurmijärven asukasluku on jatkuvassa kasvussa ja vuonna 2030 väkiluvun ennustetaan olevan jo 50 000. Nurmijärven luoteisosassa sijaitsee Salpausselän reunamuodostuma. Vantaanjoki virtaa kunnan itäosan halki ja sillä on sivujokia eri puolilla kuntaa. Nurmijärven alueella on viisi järveä. Kunnan läpi kulkevat vilkasliikenteiset Helsinki-Tampere moottoritie ja kehäväylä Hangosta Porvooseen. Kunnan luoteisosassa on rautatie pelkästään tavaraliikenteelle. 5. Natural Interest Oy Natural Interest Oy on Helsingissä toimiva ympäristöalan konsulttiyritys, joka on keskittynyt erityisesti ekologisen jalanjäljen arviointeihin, sekä toimintojen hiilidioksidipäästöjen kautta tapahtuvaan ympäristökuormituksen arviointiin. Natural Interest Oy toimii läheisessä yhteistyössä englantilaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. 6
Natural Interestin palveluita käyttävät niin erikokoiset yritykset toimintansa ja tuotteidensa ympäristökuormituksen arvioinnissa kuin hallinnolliset organisaatiot, kunnat ja muut alueelliset toimijat. 6. Nurmijärven ekologinen jalanjälki Nurmijärven kunnan ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli yhteensä 259 000 globaalihehtaaria, eli 7,62 globaalihehtaaria asukasta kohden Nurmijärven ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli 7,62 globaalihehtaaria asukasta kohden. Suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli 6,85 gha, eli nurmijärveläisen jalanjälki oli 11 % suurempi kuin suomalaisen keskimäärin. Suomen ja Nurmijärven ekologisen jalanjäljen koostumuksen erot on esitetty kuvassa 1. Nurmijärven ekologinen jalanjälki Suomen ekologinen jalanjälki Rakentaminen 19 % Ravinto 20 % Rakentaminen 20 % Ravinto 21 % Palvelut 8 % Palvelut 8 % Hyödykkeet 16 % Asuminen 25 % Asuminen 17 % Liikennöinti 12 % Hyödykkeet 22 % Liikennöinti 12 % Kuva 1. Nurmijärven ja Suomen ekologisten jalanjälkien koostumus Nurmijärveläisen suomalaista suurempi jalanjälki selittyy pääasiassa 62 % suomalaista suuremmalla asumisjalanjäljellä (1,97 gha > 1,22 gha). Liikennöinnin jalanjälki oli 11 % ja palveluiden 13 % suurempi kuin suomalaisen keskimäärin. Sen sijaan nurmijärveläiset tuottivat vähemmän jätettä ja kuluttivat vähemmän kulutushyödykkeitä, näistä koostuvan jalanjäljen ollessa 25 % pienempi keskivertosuomalaiseen verrattuna. Nurmijärven biokapasiteetti oli 95 100 globaalihehtaaria, eli Nurmijärven toimintojen ylläpitämiseksi kestävällä tavalla tarvittaisiin noin 2,7 kertaa Nurmijärven biokapasiteettia suurempi maa-ala ja noin 7 kertaa Nurmijärven fyysistä pinta-alaa suurempi maa-alue. Kuvassa 1 on esitetty nurmijärveläisen ja suomalaisen ekologisen jalanjäljen koostumuksen vertailu. Nurmijärveläisen asumisesta 7
aiheutuvan jalanjäljen ero selittyy pääasiassa Suomea keskimäärin korkeammasta energiankulutuksesta. Lisäksi Nurmijärven kaukolämmön tuotanto tuotettua kilowattituntia kohden tuotti Suomea keskimäärin korkeammat hiilidioksidipäästöt. Verkkosähkön kulutus oli 23 % korkeampaa kuin muualla Suomessa. Yli 90 % asumisen jalanjäljestä aiheutui energiankulutuksesta. Liikennöinnin jalanjälki oli 0,91 gha, kun suomalaisen liikennejalanjälki oli 0,83 gha. Henkilöautojen osuus Nurmijärven liikennöinnin jalanjäljestä oli 56 %. Suhteessa suomalaisen ja nurmijärveläisen liikennejalanjälki oli molemmilla 12 % ekologisen jalanjälkensä koosta. Ravinnonkulutuksesta kuntakohtaista tietoa ei ollut saatavilla, joten arvioinnissa käytettiin suomalaisen keskiarvoa. Ravinnonkulutuksen jalanjäljestä lähes 75 prosenttia johtuu eläinperäisen ravinnon kulutuksesta. Taulukossa 1 on eritelty nurmijärveläisen ja suomalaisen ekologisen jalanjäljen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. 0,01 desimaalin ero Nurmijärven ekologisessa jalanjäljessä johtuu pyöristyksestä. Taulukko 1. Nurmijärven ja Suomen vuoden 2002 ekologisen jalanjäljen vertailu Nurmijärvi gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,62 6,85 + 11 % Koostumus Asuminen 1,97 1,22 + 62 % Liikennöinti 0,91 0,83 + 10 % Ravinto 1,49 1,49 0 % Rakentaminen 1,41 1,41 0 % Hyödykkeet 1,21 1,61-25 % Palvelut 0,62 0,41 + 13 6.1. Maa-alueiden kuormitus Alueen ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla yhteen maa-alueet, jotka tarvitaan asukkaiden kulutuksen vaatimien resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä luontoon takaisin suodattamiseen. Nurmijärven ekologinen jalanjälki kuormitti maa-alueista selkeästi eniten energiamaata. Energiamaa tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden luonnon kiertokulkuun vuosittaisella tasolla takaisin suodattamiseksi tarvittavaa maa-aluetta. Toiseksi eniten Nurmijärven ekologinen jalanjälki kuormitti metsämaata, jonka osuus jalanjäljestä oli 24 %. 74 % metsämaasta kului rakentamiseen vaadittavan puumateriaalin tuottamiseen ja 22 % kulutushyödykkeiden tuottamiseen. Suureen metsäjalanjäljen kokoon vaikuttaa osittain myös laskentaohjelman painottama metsäteollisuuden puunkäyttö (katso 3.1). Kuvassa 2 on esitetty Nurmijärven ekologisen jalanjäljen maa-alueiden suhteellinen kuormitus. 8
Nurmijärven jalanjäljen koostumus maa-alueittain Rakennettu maa 2 % Vesialue 3 % Metsä 24 % Laidunmaa 3 % Energiamaa 57 % Viljelymaa 11 % Kuva 2. Nurmijärven ekologisen jalanjäljen maa-alueiden kuormitus Energiamaan osuus koko 7,62 gha:n ekologisesta jalanjäljestä oli 4,04 gha, eli 57 %. Energiamaata kuormittivat selkeästi eniten asumisesta ja liikennöinnistä aiheutuvat suorat hiilidioksidipäästöt, niiden ollessa 62 % koko energiamaan kuormituksesta. Hyödykkeet ja palvelut sitoivat 33 % energiamaasta. Luku koostuu palveluiden ja tuotteiden tuottamisen ja valmistamisen aikana niihin sitoutuneesta hiilidioksidista koko elinkaaren ajalta. 7. Kulutus ja ekologiset jalanjäljet Nurmijärven ekologisen jalanjäljen laskemiseksi kerättiin tietoa alueen asukkaiden kulutuksesta vuodelta 2002 seuraavilta osa-alueilta: Energiankulutus Liikennöinti Ravinnonkulutus Jätteet Hyödykkeet ja palvelut Maankäyttö Seuraavissa viidessä kappaleessa esitellään nurmijärveläisen ja suomalaisen keskimääräinen kulutus, prosentuaalinen erotus sekä jalanjäljen koostumus. 9
Suurin osa tiedosta saatiin Tilastokeskukselta ja Nurmijärven kunnalta. Lisäksi käytettiin Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmää sekä Tiehallinnon, Energiateollisuuden ja VTT:n tietopankkeja. Tietoa pyrittiin keräämään vuodelta 2002 tai 2003, ellei se ollut mahdollista käytettiin uusinta käytettävissä ollutta tietoa. Tiedonkeruusta tarkemmin kappaleessa 11. 7.1. Asuminen ja energiankulutus Energiankulutus oli vuonna 2002 Nurmijärvellä selkeästi muuta maata korkeampaa. Nurmijärveläinen kulutti energiaa 15 037 kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomalainen keskimäärin. Sähkönkulutus oli Nurmijärvellä asukasta kohden keskimäärin 23 % korkeampaa kuin muualla Suomessa. Arvioinnissa oletettiin, että kaikki Nurmijärvellä kulutettu sähkö ostettiin valtakunnan verkosta. Lämmityksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 69 %. Kaukolämmön osuus oli myös huomattavasti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, lisäksi kulutetun kaukolämmön hiiliintensiteetti oli korkeampi, aiheuttaen suuremmat hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohden kuin muualla Suomessa keskimäärin. Arvioinnissa oletettiin, että Nurmijärvellä kulutettu kaukolämpö hankittiin Nurmijärven Sähkö Oy:ltä. Erillislämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy etenkin öljylämmityksen suuressa osuudessa (4 882 kwh henkeä kohden), mikä on huomattavasti korkeampi kuin suomalaisen keskimääräinen 2 224 kwh henkeä kohden. Taulukossa 2 on eritelty nurmijärveläisen ja suomalaisen energiankulutuksen eroavaisuudet. Taulukko 2. Nurmijärven ja Suomen keskimääräinen energiankulutus henkeä kohden Nurmijärvi kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Yhteensä 15 037 11 763 + 28 % Sähkönkulutus 4 732 3 838 + 23 % Verkkovirta yhteensä 3 549 2 878 Vihreän sähkön osuus 28% 1 183 960 Lämmitys 10 305 7 926 + 30 % Kaukolämpö 4 882 3 098 + 58 % Öljy 4 155 2 224 + 87 % Puu 786 2250-65 % Muu 264 265 Hiili 106 31 + 245 % Maakaasu 111 58 + 91 % Lähteet: Tilastokeskus, Energiateollisuus Asumisen ekologinen jalanjälki koostuu maa-alasta, joka liittyy asuntojen lämmitykseen, kotitalouksien sähkönkäyttöön ja asuinrakennusten maantarpeeseen. Asumisen ekologisen jalanjäljen koko oli 1,97 globaalihehtaaria asukasta kohden ja 93 % koko asumisen vaatimasta jalanjäljestä koostui hiilidioksidin suodattamiseen vaadittavasta energiamaasta, 3 % metsämaasta ja 4 % rakennetusta maasta. 10
Suuri kaukolämmön kulutus yhdistettynä keskiarvoa korkeampaan kaukolämmön hiili-intensiteettiin johti siihen, että kaukolämmön osuus asumisjalanjäljestä oli huomattavan suuri, 1,05 globaalihehtaaria (70 % asumisjalanjäljestä). Esimerkiksi tamperelaisen vuoden 2001 ekologisen jalanjäljen arvioinnissa kaukolämmön osuus oli vain 0,30 gha (35 % tamperelaisen asumisjalanjäljestä) asukasta kohden. Erillistalojen käyttämä öljylämmitys oli myös huomattava osa asumisjalanjäljestä, 0,30 gha, kun tamperelaisen vastaava jalanjälki oli 0,06 gha. Asumisjalanjäljen koostumus on esitetty kuvassa 3. Asumisjalanjäljen koostumus Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Kaukolämpö 1,05 Hyödykkeet 1,21 Asuminen 1,97 Öljy 0,30 Puu 0,05 Liikennöinti 0,91 Ravinto 1,49 Muut polttoaineet 0,03 Sähkö 0,45 Rakennettu maa 0,08 Kuva 3. Nurmijärven asumisjalanjäljen koostumus 7.2. Liikennöinti Liikennöinnin ekologiseen jalanjälkeen kuuluvat olennaisena osana liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, mutta siihen lasketaan myös liikenteen vaatimien kulkuväylien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-ala. Kuntakohtaiset liikennöintitiedot vuodelle 2002 saatiin yksityisautoilun osalta Tiehallinnolta ja linjaauto- sekä moottoripyöräkilometrien osalta VTT:n LIISA-tietokannasta. Muissa liikennöintimuodoissa käytettiin Suomen 2002 keskiarvoja. Arvioinnissa on pyritty mittaamaan nurmijärveläisen liikennöintiä, jättäen läpikulkuliikenne arvioinnin ulkopuolelle. Nurmijärveläinen matkusti yksityisautolla keskimäärin 21 982 km, 28 % enemmän kuin suomalainen keskimäärin. Yksityisautoilun kilometrit on laskettu henkilökilometreinä. Muissa liikennemuodoissa ei havaittu mainittavia eroavaisuuksia, pääasiassa kuntakohtaisten tilastojen puutteesta johtuen. 11
Liikennöinnin henkilökilometrit on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Nurmijärven liikennöinti Nurmijärvi hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus % Yhteensä 26 703 21 791 + 23 % Yksityisautoilu 21 982 17 140 + 28 % Lentäminen 1 654 1 654 Linja-auto 1 581 1 482 + 7% Juna, metro, raitiovaunu 742 742 Veneily 600 600 Moottoripyöräily 144 173-17 % Lähteet: VTT, Tiehallinto Liikennöinnin ekologisen jalanjäljen koko oli 0,91 gha, kun suomalaisen jalanjälki oli 0,83 gha eli nurmijärveläisen liikennöinnin jalanjälki oli 10 % suurempi. Liikennöinnin 0,91 globaalihehtaarin jalanjäljestä 96 % koostui liikenteen päästöistä ja 4 % rakennetusta maasta. Yksityisautoilun jalanjälki oli selkeästi suurin 56 % osuudella liikennöintijalanjäljestä. Kuvassa 4 on esitetty liikennöinnin ekologisen jalanjäljen koostumus. Liike nnöintijalanjälje n koostum us Hyödykkeet 1,21 Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Raideliikenne 0,02 Veneily Linja-auto 0,11 0,03 Lentäminen 0,20 Liikennöinti 0,91 Moottoripyöräily 0,00 Asuminen 1,97 Ravinto 1,49 Yksityisautoilu 0,51 Rakennettu maa 0,04 Kuva 4. Liikennöintijalanjäljen koostumus 12
7.3. Kulutustavarat ja palvelut Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki koostuu alueella kulutettujen tavaroiden tuotantoon tarvittavan energian sekä kasvi-, eläin- ja puuperäisten resurssien käytöstä. Erityisesti kulutustavaroiden osalta ekologisen jalanjäljen globaali ulottuvuus tulee parhaiten esille, sillä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat globaalit ympäristövaikutukset. Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologisen jalanjäljen laskemiseksi käytetään Tilastokeskuksen keräämää kulutustietoa sekä paikallisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kulutustietoa ei ikävä kyllä ole saatavilla, mutta Tilastokeskukselta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti, sekä Uudenmaan kohdalta eriteltynä pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan kulutustietoja. Tästä tiedosta laskettiin nurmijärveläisen palveluihin kuluttama euromäärä toimialaluokittain. Laskennan mukaan nurmijärveläinen kulutti 17 % enemmän rahaa palveluihin kuin suomalainen keskimäärin. Toisaalta kulutuksen jakauma painottui enemmän palveluihin kuin kulutushyödykkeisiin, toisin kuin muualla Suomessa, pienentäen kulutuksen ekologista jalanjälkeä. Palveluihin kohdistuva korkeampi kulutus muuhun maahan verrattuna johtuu todennäköisesti alueen elinkeinorakenteesta ja hyvästä työllisyystilanteesta. Taulukossa 4 on esitetty Suomen ja Nurmijärven palveluihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kulutus henkeä kohden vuonna 2002. Taulukko 4. Nurmijärven ja Suomen kulutus henkeä kohden Nurmijärvi Suomi Erotus /asukas /asukas Palveluihin kulutettu euromäärä 8579 7346 + 17 % Lähde: Tilastokeskus Kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli Nurmijärvellä 25 % pienempi ja palveluiden jalanjälki 13 % suurempi kuin muualla Suomessa. Kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli 1,21 gha (suomalaisen 1,61), hyödykkeiden pienempään jalanjälkeen vaikuttavat niin pienempi euromääräinen kulutus kuin alhaisemmat jätemäärätkin (katso 7.4 Jätteet). Palveluiden jalanjälki oli 0,62 (Suomi 0,55) globaalihehtaaria nurmijärveläistä kohden. Kuvassa 5 on esitetty palvelujalanjäljen koostumus. 13
Palvelujalanjäljen koostumus Liikennöinti 0,91 Hyödykkeet 1,21 Rakentaminen 1,41 Palvelut 0,62 Toimistot 0,21 Kauppa 0,15 Sosiaalipalvelut 0,07 Hotellit & Ravintolat 0,06 Asuminen 1,97 Ravinto 1,49 Koulutus & Terveydenhuolto 0,14 Kuva 5. Palvelujalanjäljen koostumus Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki jakaantuu pääasiassa palveluiden ja tuotteiden valmistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiilidioksidipäästöihin, palveluiden tarjoajien energiankulutukseen sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiilidioksidin takaisin luontoon suodattamiseen vaatimaan energiamaahan. 7.4. Jätteet Jätemäärät kerättiin Nurmijärven kunnan taholta ja tulosta verrattiin suomalaisen keskimääräiseen kotitalousjätteen määrään. Nurmijärveläinen tuottaa melkein 100 kiloa vähemmän jätettä vuositasolla Suomen keskiarvoon verrattuna. Myös kierrätetyn jätteen määrä oli suhteellisesti korkeampi kuin muualla Suomessa. Tämä vaikuttaa myös epäsuorasti kappaleessa 7.3 käsiteltyyn kulutustavaroiden ekologiseen jalanjälkeen. Taulukko 5. Nurmijärven ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Nurmijärvi Suomi Erotus kg/asukas kg/asukas Kotitalousjäte 341 449-24 % Kierrätetyn/kompostoidun osuus 103 127 + 2 % Lähteet: Nurmijärven kunta, Global Footprint Network 14
7.5. Ravinto Ravinnonkulutuksen osalta kuntakohtaista tietoa ei ollut saatavilla, joten alla olevassa taulukossa 6 on esitelty vuoden 2002 suomalaisen keskimääräinen ravinnonkulutus ja eläinperäisen ravinnon osuus kokonaiskulutuksesta. Taulukko 6. Suomen ravinnonkulutus henkeä kohden Nurmijärvi kg/asukas Kokonaiskulutus 979 Eläinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Global Footprint Network Ravintojalanjälkeen sisältyvät kasvisten, lihan ja kalan tuotannossa tarvittavat pelto-, laidun- ja vesialueet. Ravintojalanjäljestä melkein 60 % aiheutui eläinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta. Eläinperäisen ravinnon jalanjäljen suuri koko johtuu lihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja laidunmaiden sekä rehupeltojen vaatimasta maaalasta. Kuvassa 6 on esitetty ravinnonkulutuksesta aiheutuvan ekologisen jalanjäljen kuormitus maaalueittain. Ra v intojalanjä ljen koostum us Hyödykkeet 1,21 Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Ravinto 1,49 Viljelymaa 0,88 Laidunmaa 0,20 Vesialue 0,22 Liikennöinti 0,91 Asuminen 1,97 Energiamaa 0,18 Kuva 6. Ravintojalanjäljen koostumus 15
7.6. Rakentaminen Rakentamisen ekologisella jalanjäljellä pyritään arvioimaan paikalliseen rakennustuotantoon liittyvää energian- ja puumateriaalin kulutusta. Rakentamisen ekologinen jalanjälki on suhteessa suuri, sillä rakentamiseen kuluu paljon puutavaraa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-alaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jalanjäljessä johtuu myös siitä, että ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmä painottaa puuraaka-aineen käyttöä. Lisäksi rakentamisjalanjäljen arvioinnissa jouduttiin käyttämään valtakuntatasoista tietoa. Rakentamisen ekologinen jalanjälki oli 1,41 gha asukasta kohden, 1,36 gha:n ollessa metsämaata ja 0,05 gha:n energiamaata. 8. Nurmijärven biokapasiteetti WWF:n Living Planet -raportin mukaisesti yksi ekologisen jalanjäljen arviointiprojektin tavoitteista on arvioitavan alueen biokapasiteetin määritteleminen. Biokapasiteetti kuvaa olemassa olevaa uusiutuvien luonnonvarojen tarjontaa, ekologisen jalanjäljen kuvatessa luonnonvarojen kysyntää. Alueen biokapasiteetti on sen erilaisten biologisesti tuottavien alueiden summa ja se ilmaistaan globaaleina hehtaareina (gha). Alueen biokapasiteetin mittaaminen mahdollistaa alueellisen ekologisen kestävyyden hahmottamisen. Maapallolla on biologisesti tuottavaa maa-aluetta noin 11,2 miljardia hehtaaria, mikä kattaa noin neljänneksen maapallon pinta-alasta. Se sisältää 2,3 miljardia hehtaaria merellisiä ja sisämaan kalastusalueita ja 8,8 miljardia hehtaaria tuottavaa maata. Maa-ala koostuu noin 1,5 miljardista hehtaarista viljelymaata, noin 3,5 miljardista hehtaarista laidunta, noin 3,6 miljardista hehtaarista metsää ja noin 0,2 miljardista hehtaarista rakennettua maata. Biokapasiteetin laskennassa otetaan huomioon myös muun luonnon ja eläinlajien vaatima maa-alue. Arviot muiden lajien vaatimasta biokapasiteetista vaihtelevat 10% (Loh, 2000) ja 75% (Noss & Cooperrider, 1994) välillä. Brundtlandin komissio (WCED, 1987) arvioi muiden lajien tarvitsevan 12% ja tämä luku on otettu ekologisen jalanjäljen arvioinneissa huomioon. Biokapasiteetin laskemiseksi kunnan maankäyttö pyritään jakamaan tuottavaan maahan (laidunmaahan, viljelymaahan, tuottavaan vesialueeseen, sekä metsään ja puistoihin) ja rakennettuun maahan. Rakennetun maan osalta kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten vaatimasta pinta-alasta. Biologisesti tuottavat fyysiset alueet muunnetaan globaaleiksi hehtaareiksi kertomalla ne ensin koko maailmaa koskevilla kertoimilla, joilla suhteutetaan erilaisen tuottokyvyn omaavia maankäyttöluokkia toisiinsa ja sitten kerrotaan kyseiselle valtiolle ominaisella tuottokyky-kertoimella (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Näin ko. maankäyttöluokan tuottokyky suhteutetaan maailman 16
tuottokykyyn. Satoisuuskerroin lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen. Nurmijärven kunnan arviointi on tehty vuoden 2002 satoisuuskertoimilla. biokapasiteetti (gha) = alue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) Käyttäen ylläkuvattua laskentamenetelmää Nurmijärven biokapasiteetti vuonna 2002 oli noin 95 100 globaalihehtaaria Nurmijärven fyysisen pinta-alan ollessa 35 773 hehtaaria. Nurmijärven toimintojen ylläpitämiseksi kestävällä tavalla tarvittaisiin siis noin 2,7 kertaa Nurmijärven biokapasiteettia suurempi maa-ala ja noin 7 kertaa Nurmijärven fyysistä pinta-alaa suurempi maa-alue. Kuvassa 7 havainnollistetaan Nurmijärven ekologisen jalanjäljen koko suhteessa kunnan kokoon. Siitä nähdään miten Nurmijärvi tarvitsisi usean naapurikunnan biokapasiteetin ylläpitääkseen toimintansa ekologisesti kestävästi. Kuva 7. Nurmijärven kunnan ekologisen jalanjäljen fyysinen koko Lähde: Regional Stepwise 9. Vertailua Nurmijärven asukkaan ekologista jalanjälkeä verrattiin ensinnäkin WWF:n Living Planet 2004 - raportissa julkaistuihin maiden ekologisiin jalanjälkiin. Vertailuun lisättiin Regional Stepwise - laskentaohjelmistolla suoritettuja suomalaisten kuntien ekologisen jalanjäljen arviointeja. Muiden kuntien arvioinnit tehtiin pääasiassa vuoden 2001 laskentaohjelmalla. 17
Maapallon asukkaan keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,23 gha, samalla kun biokapasiteettia oli 1,85 gha asukasta kohden. Kuvasta 8 nähdään nurmijärveläisen ekologisen jalanjäljen suhde valittuihin valtioihin ja eräisiin suomalaisiin kaupunkeihin. Taulukon jakavan viivan alapuolelle jäävien alueiden asukkaiden ekologinen jalanjälki alittaa maapallon laskennallisen kantokyvyn (1,85 gha). 10 9,9 9,5 9 8 7,7 7,62 7 7,1 7 7 6,9 6,9 6,85 6,8 6,8 6,7 6,4 6,4 6,2 6,2 6 5,8 5,5 5,4 5,3 5,2 5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,3 4 3,9 3,8 3 2,5 2,23 2,2 2 1 0 Arabiemiraatit USA Australia Nurmijärvi Turku (2001) Espoo (2001) Ruotsi Vantaa (2001) Viro Suomi Pääkaupunkiseutu (2001) Helsinki (2001) Tampere (2001) Kanada Tanska Irlanti Norja Ranska Uusi Seelanti UK Sveitsi Portugali Belgia Saksa Espanja Latvia Venäjä Japani Liettua Italia Meksiko Maailman ka. Brasilia Kiina Kuuba Intia 1,5 1,4 0,8 Kuva 8. Alueellisten ekologisten jalanjälkien vertailu Lähteet: Regional Stepwise, Global Footprint Network Kuvassa 9 havainnollistetaan Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys vuodesta 1961 vuoteen 2001. 18
8,0 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys 7,0 6,0 5,0 Gha 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1961 1971 1981 1991 2001 EF Per Cap Global Biocap Per Cap Kuva 9. Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global Footprint Network Kuvassa 10 näkyy Suomen ekologisen jalanjäljen kehitys maapallon kantokykyyn ja muiden maiden kasvaviin jalanjälkiin suhteutettuna. Jos vuonna 1961 maapallon jokainen asukas olisi kuluttanut uusiutuvia luonnonvaroja samalla tavalla kuin suomalainen, olisimme tarvinneet 1,2 maapalloa elintapojemme ylläpitämiseksi ekologisesti kestävästi. Vuonna 2001 luku oli jo 3,6 maapalloa. 19
Jos jokainen eläisi kuten suomalainen 1961 1971 1981 1991 2001 Kuva 10. Jos jokainen eläisi kuten suomalainen 1961 2001 Lähde: Global Footprint Network 10. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen Kaikilla alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeensä. Arkipäivän valinnat kulutuksen, matkustamisen, energiankäytön ja ruokailun suhteen vaikuttavat omaan ekologiseen jalanjälkeen. Nurmijärven kunta voi maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja ympäristökasvatuksella vaikuttaa asukkaiden valintoihin. Kunnan hallinnon olisi lisäksi toimittava esimerkkinä asukkailleen ja pyrittävä sitoutumaan oman hallinnollisen toimintansa ympäristökuormituksen pienentämiseen. Energiankulutuksesta aiheutuvaa ekologista jalanjälkeä voidaan pudottaa tietysti vähentämällä energiankulutusta, suosimalla energiatehokkaita hankintoja, mutta myös siirtymällä kuluttamaan uusiutuvista luonnonvaroista tuotettuja energiamuotoja. Laajemmissa energiaratkaisuissa kannattaa perehtyä vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin, kasvihuonekaasupäästöihin ja pyrkiä valitsemaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Poliittisella tasolla sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen on myös yksi varteenotettava vaihtoehto ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Suomen ja Nurmijärven ekologisesta jalanjäljestä suurin osa koostuu energiankulutuksesta ja sen suhteellinen osuus on tulevaisuudessa selkeässä kasvussa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä voidaan olennaisesti vaikuttaa tulevaisuuden rakennusten ja liikenteen energiankulutukseen ja siten myös ekologisen jalanjäljen kokoon. Kaupunkimainen, eheä rakentaminen pienentää liikennemääriä lyhyempien etäisyyksien ja parempien kevyen- ja 20