KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2002 vp Opetuksen hallinnon siirtäminen TE-keskuksiin Eduskunnan puhemiehelle Aluehallintoa uudistettiin vuonna 1997. Perustettiin uudet TE-keskukset, jolloin elinkeino-, työvoima- ja maaseutuhallinto siirrettiin 15 TE-keskukseen. Työvoima-, elinkeino- ja osaamispolitiikan kannalta tärkeitä tehtäviä jäi tuolloin kuitenkin lääninhallituksiin, jotka kasvoivat erittäin suuriksi. TE-keskusten toimintaa voidaan pitää hyvänä, ja ne palvelevat maakuntien työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa onnistuneella tavalla. Työnantajien Keskusliitto, Palvelutyönantajat sekä tuottajajärjestö ovat huolissaan siitä, että nykyiset opetushallinnon rakenteet eivät palvele riittävästi työvoima-, elinkeno- ja maaseutuosastojen toimintaa. Järjestöt ehdottavat, että opetushallinnossa voitaisiin siirtää opetuslinja, ammatillisen koulutuksen ennakointi ja EU:n rakennerahastoihin liittyvät tehtävät TE-keskuksiin. Esimerkiksi rakennerahastojen voimavaroja voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin, jos koulutushankkeista päätettäisiin elinkeinohankkeiden tavoin TE-keskuksissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä opetuksen hallinnon siirtämiseksi lääninhallinnosta TE-keskuksiin? Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2002 Jukka Vihriälä /kesk Harry Wallin /sd Aulis Ranta-Muotio /kesk Petri Salo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 195/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä opetuksen hallinnon siirtämiseksi lääninhallinnosta TE-keskuksiin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vuonna 1996 annettiin eduskunnalle hallituksen esitys valtion aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 148/1996 vp ). Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 esitykseen sisältyvät lääninhallituslain (22/1997) ja lain työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997) sekä eräät näihin lakeihin liittyvät säädösmuutokset. Hyväksytyt lait tulivat voimaan 1.9.1997. Vuoden 2000 alussa valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon (VNS 3/2000 vp) aluehallintouudistuksen toteutumisesta. Lääninhallitukset ovat pitkään toimineet koko opetusministeriön hallinnon alan aluehallintoviranomaisina. Tehtävien hoitamista varten lääninhallituksissa on sivistysosastot. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääninhallituksissa on lisäksi ruotsinkielisen opetuksen yksiköt. Koulutusjärjestelmän kokonaisuutta painottaen on pidetty tärkeänä, että yleissivistävän koulutuksen peruskoulut ja lukiot ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aluehallintotehtävät hoidetaan samojen aluehallintoviranomaisten yhteydessä. Tämän mukaisesti lääninhallituksiin on myös vuosien mittaan saattu hyvää ammattialan asiantuntemusta. Erityisesti alueiden elinkeinoelämän kehittämistä ajatellen opetusministeriöstä on siirretty myös EU:n rakennerahasto-ohjelmia koskevia tehtäviä koulutusprojektien käynnistämiseksi lääninhallituksiin. Osaamisen merkitys tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaajana on korostunut niin kansallisesti kuin alueellisesti. Koulutusorganisaatiot ovat elinkeinoelämän ohella keskeisiä alueellisten voimavarojen yhdistämisessä ja koordinoinnissa. Osaamisen ja siihen liittyvän kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittäminen ovat keskeisimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen. Opetusministeriön hallinnon alan aluehallinnosta ja sen tehtävistä on käyty eri yhteyksissä keskustelua. Läänit ovat alueellisesti hyvin erilaisia. Joissakin lääneissä on vain yksi ainoa työvoima- ja elinkeinokeskus, kun taas joissakin niitä on useita. Nyt viimeksi on nostettu esille kysymys ammatillisen koulutuksen aluehallinnon sijoittamisesta työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteyteen. Tällöin on korostettu ammatillisen koulutuksen ja alueen elinkeinoelämän kehittämisen läheistä yhteyttä. Tässäkin yhteydessä on syytä korostaa, että ammatillista koulutusta ei pidä irrottaa muusta koulutuksesta. Tulee kaikin tavoin pyrkiä siihen, että peruskoulun jälkeen nuori jatkaa opintojaan. Valtioneuvoston vuosille 1999 2004 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti koulutuksen hallinto arvioidaan vuonna 2002. Arvioinnin toteuttaa Hallinnon kehittämiskeskus (HAUS) yhteistyössä Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksen ja Tampereen yliopiston hallintotieteen laitoksen kanssa. Siinä yhteydessä ministeriö saa yleisluontoista tietoa aluehallinnon myös ammatillisen koulutuksen toimivuudesta ja vaikutta- 2
Ministerin vastaus KK 195/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. vuudesta. Tämän lisäksi opetusministeriön tarkoituksena on yksityiskohtaisemmin selvittää mahdollisten tehtäväsiirtojen vaikutukset. Kysymykseen voisi tulla myös tehtävien siirtoon liittyvä kokeilu, mikäli jossakin läänissä ilmenee siihen halukkuutta. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jukka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 195/2002 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att flytta undervisningsförvaltningen från länsförvaltningen till TE-centralerna? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: År 1996 avläts regeringens proposition till riksdagen med förslag till förnyande av lagstiftningen om regionalförvaltningen (RP 148/1996 rd). Den 10 december 1996 godkände riksdagen länsstyrelselagen (22/1997) och lagen om arbetskrafts- och näringscentraler (23/1997) samt vissa författningsändringar som ingår i propositionen. De godkända lagarna trädde i kraft 1.9.1997. I början av 2000 gav statsrådet en redogörelse till riksdagen (SRR 3/2000 rd) om genomförandet av den förnyade regionalförvaltningen. Länsstyrelserna har länge verkat som regionalförvaltningsmyndigheter under hela undervisningsministeriets förvaltningsområde. För denna verksamhet har länsstyrelserna bildningsavdelningar. Vid länsstyrelserna i södra Finland och västra Finland finns vidare enheter för den svenskspråkiga undervisningen. Det har för helhetens skull inom utbildningssystemet ansetts viktigast att den allmänbildande utbildningen grundskolorna och gymnasierna yrkesutbildningen och vuxenutbildningens regionalförvaltningsuppgifter sköts i samband med samma regionalförvaltningsmyndigheter. Så har länsstyrelserna också under årens lopp förvärvat god sakkunskap om branschen. Särskilt med tanke på utvecklingen av områdenas näringsliv har också uppgifter som gäller EU: s strukturfonder och deras utbildningsprogram flyttats från undervisningsministeriet till länsstyrelserna som inleder projekt. Betydelsen av kompetens för att trygga konkurrenskraften i framtiden har betonats både nationellt och regionalt. Utbildningsorganisationerna intar vid sidan av näringslivet en central plats när det gäller att förena och samordna resurserna regionalt. Att utveckla kompetensen samt kultur-, bildnings- och välfärdssystemet är allra viktigast om man vill påverka utvecklingen i regionerna. Undervisningsministeriets roll i regionalförvaltningen med tillhörande arbetsuppgifter har diskuterats i olika sammanhang. Länen är regionalt sett mycket olika. I vissa län finns bara en arbetskrafts- och näringscentral, medan det i andra finns flera. Nu senast har frågan om att placera regionalförvaltningen för yrkesutbildningen vid arbetskrafts- och näringscentralerna aktualiserats. Och härvid har man betonat att det råder ett nära samband mellan yrkesutbildning och regionernas näringsliv. Det finns också här skäl att betona att yrkesutbildningen inte bör separeras från annan utbildning. Man skall på allt sätt sträva efter att de unga fortsätter studierna efter grundskolan. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning 1999 2004 som statsrådet godkänt skall utbildningsförvaltningen värderas 2002. Värderingen genomförs av utvecklingscentralen för förvaltningen (HAUS) i samarbete med statsvetenskapliga fakulteten vid Helsingfors universitet och institutionen för förvaltningsvetenskaper vid Tammerfors universitet. Ministeriet får 4
Ministerns svar KK 195/2002 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. då allmänt information om hur regionalförvaltningen också yrkesutbildningen fungerar och utfaller. Dessutom avser undervisningsministeriet att i detalj utreda effekten av att uppgifter flyttas. Det kan också bli fråga om ett försök att flytta uppgifter till ett län som förklarar sig villigt att ta emot dem. Helsingfors den 26 mars 2002 Undervisningsminister Maija Rask 5