OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli täydentää metsämaan muokkauksen tähänastisia tuotos ja työvaikeustekijätutkimuksia eräiden kustannuslaskennallisten perustietojen osalta. Tutkimusta varten saatiin Metsäkoneurakoitsijain Liitolta luettelo muokkausta suorittavista urakoitsijoista ja heidän kalustostaan. Luetteloa täydennettiin Metsätehossa piirimetsälautakunnilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä saaduilla tiedoilla. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna joulukuussa 19. Urakoitsijailta kysyttiin muokkauksen työalaa (vaotus/ auraus), maantieteellistä käyttöaluetta sekä kaluston tyyppi, käyttömäärä ja kustannustietoja ajalta 191 191. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 5 muokkausyksiköstä saatiin vastauksia 1 vaotusyksikön ja aurausyksikön osalta. Syinä suureen vastauskatoon olivat puutteelliset osoitetiedot (11), muokkauskaluston
myynti (9) tai koko urakoinnin lopettaminen (5). Osaa urakoitsijoista (5) ei tavoitettu lainkaan tutkimusaikana. Vastaukset olivat yleensä kaluston käyttömäärien osalta tyydyttävän yksityiskohtaisia, mutta kustannustietojen osalta vaillinaisia ja pääasiassa erittelemättömiä kokonaissummia. MUOKKAUSKALUSTO Vetokoneista 1 kpl oli laahustraktoreita ja kpl kuormatraktoreita. Teholtaan pieniä ja keskijäreitä vetokoneita oli 11 kpl, järeitä kpl ja ylijäreitä kpl. Traktorit olivat jonkin verran puunkorjuussa käytettäviä vanhempia. Niiden keskiikä oli tutkimuksessa.5 vuotta, kun se kaikilla metsätraktoreilla tilastojen mukaan on.8 vuotta. Taulukko 1 Tyyppi Vetokoneet YhteenVuosimalli 196 1968 1969 190 191 19 19 19 sä % % tkj>l Laahustraktorit 9 1 6 1 Kuormatraktorit 1 1 1 1 1 Kaikki Kaikki vuosimallia 1969 vanhemmat vetokoneet olivat pieniä laahustraktoreita.
Muokkauslaitteista 15 kpl oli kevyitä metsääkeitä (TTS5), kpl raskaita metsääkeitä (TTS5) ja kpl kevyitä siipiauroja (KLN). Taulukko Muokkausyksiköt Vetokone Laatu Pieni tai keskijäreä laahustraktori Keskijäreä kuormatraktori Tiijäreä kuormatraktori Yhteensä kpl r.'iuokk auslai te TTS5 TTS5 kpl KLM 1 15 VETOKONEIDEN KÄYTTÖ e Tutkimusajankohdan poikkeuksellisten sääolojen vuoksi roudaton aika oli EteläSuomessa varsin pitkä, ja mahdollisti' siten tavallista pitemmän muokkauskauden. Vetokoneiden vuotuiseen käyttöön vaikuttaa tulosten mukaan eniten traktorin järeys. Pienemmillä koneilla työpäivien määrä on pienempi sekä muokkaustyössä että muissa töissä. Laahustraktoreilla muiden töiden määrä on kuormatraktoreita pienempi. Muokka.uksen työalalla ei ole sanottavaa vaikutusta traktorin käyttöpäivien määrään. Laahustraktoreiden käyttö on EteläSuomessa varsinkin puunkorjuutöissä Keski ja PohjoisSuomea vähäisempää.
Taulukko Työpäivien määrä Pienet j a keskijäreät laahustraktorit Järeät laahustraktorit Keskijäreät kuormatraktorit Järeät kuormatraktorit Ylijäreät kuormatraktorit Muokkaustyössä 1 Muissa töissä 1 Yhteensäl.Il ä i V. 1 V U 0 s i 1 1 00 0 1 15 5 Työpäivän pituuteen vaikuttavat eniten traktorityyppi ja työala sekä jonkin verran myös maantieteellinen käyttöalue. Viimeksi mainitun osalta ei aineistosta kuitenkaan voi esittää varmoja tuloksia. Taulukko Työpäivän pituus Pieni tai keskijäreä laahustraktori Keskijäreä kuormatraktori Ylijäreä kuormatraktori Vaotus. Auraus t u n t i a 1 P Muut työt ä i V ä 8 11 9 8 11 (9) 1
5 Työtuntien määrä vuodessa vaihtelee sekä traktorityypeittäin että muokkauslajeittain. Ainoastaan järeimmillä kuormatraktoreilla työtuntien määrä on samaa luokkaa kuin puunkorjuussa yleensä, muilla tyypeillä se jää huomattavasti pienemmäksi. Taulukko 5 Työtuntien määrä vuodessa Vaotus Muut tvöt Yhteensä t y ö t u n t i a/v u o s i Pieni tai keskijäreä laahustraktori 800 16 Keskijäreä kuormatraktori 0 16 Puunkorjuun ohjemaksuperusteena käytettävä tuntimäärä 11 19/00 0 1 600 00 00. 0 6 600 Auraus Muut työt Yhteensä t y ö t u n t i a/v u o s i Ylijäreä kuormatraktori 1 0 18 600 (15G 0 () 600 1885 0 185 (600) KÄYTTÖKUSTANNUKSET Käyttökustannuksia ilmoitettiin vain noin kolmasosalle vastauksista, ja näistäkin osa oli kokonaissummia, joissa ei muokkaustyötä ollut eritelty mui~ta töistä. Laskentavaiheessa kokonaissummat esitettiin muokkaustyöhön ja muuhun työhön Metsätehossa olleen, puunkorjuuta koskevan aineiston avulla.
6 Poltto ja voiteluainekustannukset olivat koko aineistolla vaotuksessa keskimäärin 0 ~~ ja aurauksessa keskimäärin 60 % suuremmat kuin puunkorjuussa. Kustannukset on laskettu työmaatuntia kohti, koska tiedustelussa ei selvitetty l{äyttöaikoja. Taul~ko 6 Suhteelliset poltto ja voiteluainekustannukset Poltto ja voiteluainekustannukset Puunkorjuussa Vaotuksessa Aurauksessa 1 Pienet ja keskijäreät traktorit Järeät traktorit Ylijäreät traktorit 9 19 9 1 15 1 Vetokoneiden korjaus, huolto ja varaosakustannuksia ilmoitettiin vain kuuden yksikön osalta, ja näistä ainoastaan kahdessa oli eritelty kustannukset myös muokkaustyössä. Näiden tulosten mukaan mainitut kustannukset ovat muokkaustyössä noin 0 % suuremmat kuin puunkorjuussa. Tulosten epävarmuutta lisää aineiston vähyyden ohella kaluston vanhuus puunkorjuussa käytettävään verrattuna. MUOKKAUSLAITTEIDEN KÄYTTÖMÄÄP~T JA KUSTANNUKSET Vuotuisten työtuntien määrä oli metsääkeillä keskimäärin 1 195. TTS5äkeillä käyttömäärät olivat yleensä suuremmat kuin pienillä TTS5äkeillä. Siipiauroilla vuotuinen käyttömäärä oli keskimäärin 1 tuntia. Muokkauslaitteiden pääomakustannuksia laskettaessa on kuitenkin syytä käyttää kaikilla laitteilla samaa käyttömäärää kuin yksikön vetotraktorilla muokkaustyössä. Metsääkeiden korjaus ja huoltokustannukset olivat 0,0, mk/tunti. Keskimäärin ne olivat 1,08 mk/tunti.
Aurojen korjaus ja huoltokustannukset olivat keskimäärin, mk/tunti, vaihdellen 1,55:stä,09 mk:aan/tunti. Muokkauslaitteiden arvioitu keskimääräinen kuoletusaika oli vuotta. TTS5äkeen jäännösarvoksi arvioitiin keskimäärin, mk ja TTS5äkeen jäännösarvoksi 1 000, mk. Auroista ei ilmoitettu arvioita jäännösarvosta. 1 i.