Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut perustuvat Balance Consultingin tietokantaan. Sähköverkkoyhtiöiksi katsottuja toimijoita otoksessa on 45 kappaletta. Pieniä energiayhtiöitä (liikevaihto alle 50 M ) on yhteensä 110 kappaletta ja suuria energiayhtiöitä 33 kappaletta. Seuraavassa taulukossa on esitetty avaintiedot yritysotoksen 30 suurimmasta yrityksestä liikevaihdon mukaan. Toimialan suurimpia yrityksiä Suomessa ovat Fortum, Helen, Fingrid, Caruna Networks ja Vantaan Energia. Tutkimuksessa mukana olevien yritysten liikevaihto vuonna 2015 oli yhteensä noin 9,9 miljardia euroa. 30 suurinta energiayritystä ja niiden liikevaihdon kehitys:
Vuoden 2015 suurimmista kasvajista voidaan todeta, että Caruna Networks konsernin kasvu selittyy mm. yritys ja liiketoimintaostoilla (Lapin Sähköverkko Oy ja sen omistama sähkönsiirtoverkko Kemijoki Oy:ltä). Kuopion Energia konserni muodostettiin vuoden 2015 alussa Kuopion Energia Oy:stä ja Kuopion Energia Liikelaitoksesta. Vastaavasti Katternö konserniin kuuluva Oy Herrfors Ab otti Pietarsaaren Energialaitoksen sähköverkko ja kaukolämpötoiminnan sekä sähkökaupan haltuunsa 1.1.2015 lähtien. Toimialan liikevaihdon ja kertynyt vuotuinen kasvuprosentti: Toimialan liikevaihto on kääntynyt laskuun vuoden 2012 jälkeen Energiatoimialan kokonaisliikevaihto (sisältäen otokseen kuuluvat yritykset ja pois lukien Mankalaperiaatetta noudattavat energiantuotantoyhtiöt) kasvoi. Kasvuvaihe kuitenkin päättyi vuoteen 2012, jolloin toimialan kokonaisliikevaihto nousi 12,7 miljardiin euroon. Tämän jälkeen toimialan liikevaihto on laskenut keskimäärin 8 prosenttia vuodessa kolmessa vuodessa 2,8 miljardilla eurolla vuoden 2015 noin 9,9 miljardiin euroon. Lasku johtuu pääosin sähkön tukkumarkkinahinnan laskusta. Sen lasku on laskenut sähköntuotannon arvoa, mikä näkyy erityisesti paljon sähköä tuottavien yritysten kuten Fortumin liikevaihdon laskuna. Toimialan lukuihin sisältyy myös suomalaisten energiayhtiöiden ulkomaan toiminta ja osa erityisesti vuosien 2007 2010 kasvusta selittyy ulkomaisilla yrityskaupoilla, kuten Fortumin TGC 10 ostolla vuonna 2008 (liikevaihtovaikutus n. 0,5 mrd. euroa). Kannattavuuskehitys segmenteittäin käyttökateprosentilla mitattuna:
Sähköverkkoyhtiöiden toiminta on säänneltyä ja niiden kannattavuus on riippuvainen sijoitetulle pääomalle määritellystä sallitusta tuotosta. Sallittu tuotto on ollut viime vuosina laskussa alhaisesta riskittömästä korosta johtuen. Tämä näkyy myös käyttökateprosentin laskuna. Suurten energiayhtiöiden käyttökateprosentti on laskenut ja pienten pysynyt tasaisena. Liiketulosprosentin kehitys: Sähköverkkoyhtiöiden liiketulosprosentti on laskenut vuoden 2012 jälkeen käyttökateprosenttia nopeammin. Liiketulosprosentin laskussa on nähtävissä pääomasijoittajien tulo sähköverkkomarkkinoille. Pääomasijoittajien maksamat korkeat hinnat Eleniasta ja Carunasta näkyvät yrityskaupoissa syntyneiden konsernien kasvaneina liikearvopoistoina (ja velkaisuuden kasvuna). Poistojen kasvu laskee liiketulosprosenttia (ja velkaisuuden kasvu omavaraisuusastetta, ks. kohta taserakenteen kehitys ). Pienten energiayhtiöiden liiketulosprosentti on pysynyt tasaisena. Euromääräisesti tarkasteltuna toimialan yhteenlaskettu käyttökate oli suurimmillaan noin 4 miljardia euroa vuosina 2010 ja 2012. Vuodesta 2012 käyttökate on laskenut noin 1,1 miljardia euroa (29 %) 2,8 miljardiin euroon. Siitä Fortum vastasi yli 40 prosenttisesti. Sen jälkeen eniten käyttökatetta kerryttivät Fingrid konserni (254 M ), Helen konserni (228 M ) ja Elenia konserni (136 M ). Investoinnit ja taserakenteen kehitys Investointiasteen kehitys yrityssegmenteittäin:
Energia ala on pitkään ollut Suomen teollisuuden suurimpia investoijia. Alan investoinnit olivat 3,1 miljardia euroa vuonna 2015. Keskimääräinen investointien kasvuprosentti on vuodesta 2008 alkaen ollut runsaat 6 prosenttia. Vuoden 2012 investoinnit erottuvat johtuen Elenian 1,8 miljardin euron investoinneista, joista Vattenfallin sähkönjakelu ja kaukolämpöliiketoimintojen ostot muodostivat yli 1,5 miljardia euroa. Suhteellisesti aktiivisimpia investoijia ovat sähköverkkoyhtiöt, jotka ovat vuosittain investoineet 25 40 % liikevaihdostaan. Investoinnit suuntautuvat pääsääntöisesti sähköverkkoon. Pienten yhtiöiden investoinnit ovat olleet laskussa. Ne olivat noin 15 % liikevaihdosta vuonna 2015 ja edelleenkin noin puolitoistakertaiset poistoihin verrattuna. Investointien pysyminen poistoja suurempina tarkoittaa, että yhtiöt investoivat edelleenkin kasvuun eivätkä vain omaisuutensa ylläpitämiseen. Omavaraisuusasteen kehitys: Vuonna 2015 alan yritysten yhteenlaskettu omavaraisuusaste oli 45 %. Se merkitsee vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna 8 prosenttiyksikön kasvua johtuen suurten yhtiöiden, varsinkin Fortumin omavaraisuusasteen noususta Caruna kauppojen sekä Ruotsin jakeluverkkoliiketoiminnan myynnistä johtuen. Omavaraisuusaste kuitenkin eroaa segmenttien välillä:
Sähköverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu omavaraisuusaste notkahti vuonna 2012 johtuen Elenia kaupoista ja vuonna 2014 johtuen Caruna kaupoista. Pääomasijoittajien tulo sähköverkkomarkkinoille näkyy sähköverkkoyhtiöiden velkaisuuden kasvuna. Esim. Elenia Verkon omavaraisuusaste oli 38 prosenttia vuoden lopussa ennen Elenia järjestelyä ja painui sitten negatiiviseksi ( 7 % vuonna 2015). Ilman Eleniaa sähköverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu omavaraisuusaste olisi selvästi yli 30 prosenttia. Pienten energiayhtiöiden omavaraisuusaste on pysynyt tasaisena. Energiayhtiöiden omavaraisuusasteiden suhteen on otettava huomioon, että yhtiöillä on merkittäviä Mankala vastuita, jotka eivät näy yhtiöiden omavaraisuusasteissa. Suomessa yleisessä Mankala mallissa energiayhtiöt omistavat yhdessä tuotantoyhtiön, mutta harvoin yksi energiayhtiö omistaa tuotantoyhtiön osake enemmistön. Näin ollen tuotantoyhtiön lukuja (ja velkoja) ei konsolidoida energiayhtiöiden tilinpäätöksiin. Tuotantoyhtiön osakasyhtiöt vastaavat silti tuotantoyhtiön veloista kuten omista veloistaan. Näiden velkojen kulut ja lyhennykset näkyvät energiayhtiön hankkiman energian omakustannushinnassa. Lähde: Suomen energiatoimiala 2017; strateginen katsaus; Balance Consulting ja VALOR