Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN PERUSTE Pamilon voimalaitoksen velvoitetarkkailu perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 13.2.2006 antamaan päätökseen ISY-2003-Y-250, jossa luvan haltija velvoitettiin seuraamaan juoksutuksen vaikutuksia vesistön veden laatuun ja vesistön tilaan sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastusoloihin sekä kalojen elohopeapitoisuuteen. Vaasan hallinto-oikeus vahvisti päätöksen 4.1.2008 (Dnro 08/0002/1). Vesistö- ja kalataloustarkkailua on tehty aiemmin Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutin 22.2.2008 laatiman ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen 19.8.2008 kirjeellään Dnro 1484/5723/08 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ekologian instituutti teki tarkkailua vuodesta 1992 lähtien. Vuoden 2011 alusta lukien tarkkailu siirtyi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n toteutettavaksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma päivittyy tällä tutkimusohjelmalla. Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. 2 VESISTÖTARKKAILU Tutkimusalue sijaitsee vesistöalueella 4.91, joka on osa Koitajoen vesistöaluetta. Vedenlaadun havaintopaikat sijaitsevat Palojärvessä, Luhtapohjanjoessa ja Jäsyksessä. Havaintopaikat on tarkemmin esitetty taulukossa 1 ja kartassa 1. Vesinäytteet otetaan vuosittain maalis- sekä elokuussa ja näytteistä määritetään taulukossa 2 esitetyt analyysit. Taulukko 1. Vedenlaadun havaintopaikat Havaintopaikka Koordinaatit Kokonaissyvyys KKJ ETRS-TM35FIN Palojärvi 7 697255-367848 6969633-678240 17 metriä Jäsys 6 697352-366979 6970599-669556 10 metriä Luhtapohjanjoki 23 697033-367379 6967413-673548 2 metriä
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 Kartta 1. Vesistötarkkailun havaintopaikat Taulukko 2. Vesistötarkkailun analyysit ja näytesyvyydet. 1 m = metri pinnasta, vs= välisyvyys, p- 1 m = 1 metri pohjan yläpuolelta. Havaintopaikka Syvyys, happi ph kok P väriluku sameus kiinto- chl-a m aine Palojärvi 7 1 m x x x x x x * vs x x p-1 m x x x x x x Jäsys 6 1 m x x x x x x * p-1 m x x x x x x Luhtapohjanjoki 23 1 m x x x x x x * * = 0-2 metriä, vain elokuu 3 POHJAELÄINTARKKAILU Pohjaeläinnäytteet otetaan kolmen vuoden välein (vuosi 2018, 2021 ) syys-lokakuussa Palojärvestä ja Jäsyksestä rantavyöhykkeestä ja syvänteestä. Rantavyöhykkeestä näytteet otetaan varsi/potkuhaavilla standardin SFS 5077 ja syvänteestä Ekman-noutimella standardin SFS 5076 mukaisia ohjeita noudattaen sekä ympäristöhallinnon ohjeistuksen (Meissner ym. 2013) mukaisesti.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Järvien rantavyöhykkeestä otetaan potkuhaavilla molemmista järvistä 6 rinnakkaisnäytettä, siten että kahdelta erilliseltä alueelta/järvi tulee kolme rinnakkaisnäytettä. Potkintapaikkaa valittaessa suositaan rannan osia, joissa potkittava alue koostuu mahdollisuuksien mukaan irtonaisesta, jalan alla liikkuvasta kivikosta/pikkukivikosta. Näytteenottosyvyys on 25-40 cm ja potkinta-aika 20 sekuntia/näyte. Syvännenäytteet otetaan Palojärvi 7 ja Jäsys 6 havaintopaikoilta Ekman näytteenottimella siten, että molemmilta paikoilta tulee yhteensä kuusi rinnakkaisnäytettä. Rinnakkaisnäyteet otetaan syvänteen eri osista siten että näytesyvyys on vähintään 90 % maksimisyvyydestä. Näytteet seulotaan standardin ohjeita noudattaen 0,5 mm:n seulalla ja säilötään etanolilla siten, että lopullinen väkevyys on 70 %. Pohjaeläimet määritetään vähintään ympäristöhallinnon määrittämälle vähimmäistasolle (Meissner ym. 2013). 4 KALATALOUSTARKKAILU 4.1 Kalojen elohopeapitoisuus Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti luvan haltijan on jatkettava Palojärven ja Jäsyksen haukien elohopeapitoisuuden seurantaa kolmen vuoden välein niin kauan kuin pitoisuudet ovat suuremmat kuin yläpuolisessa Koitajoen vesistössä. Kalojen elohopeapitoisuuden seuranta on aloitettava myös Koitereessa. Myös kuhien elohopeapitoisuutta on tarkkailtava. Kalojen elohopeaseuranta toteutetaan kolmen vuoden välein (vuosi 2018, 2021 ) keräämällä Palojärvestä, Jäsyksestä, Koitereesta ja Nuorajärvestä (vertailualue) 5-10 kpl noin 0,5-2 kg:n painoisia haukia/alue. Lisäksi Koitereesta kerätään 5-10 kpl noin 1-2 kg:n painoisia kuhia. Kalat hankitaan paikallisilta kalastajilta korvausta vastaan. Kalat punnitaan ja pakastetaan. Yksittäisten kalojen kylkilihaksen kokonaiselohopeapitoisuus määritetään tuorepainoa kohden (mg kg -1 ). Kalojen elohopeapitoisuusseuranta on aloitettu vuonna 2009 ja sitä jatketaan kolmen vuoden välein niin kauan kuin Palojärven ja Jäsyksen haukien pitoisuudet ovat suuremmat kuin Nuorajärvessä. 6 4.2 Pyydysten likaantuminen Pyydysten likaantumista seurataan kolmen vuoden välein (vuosi 2018, 2021 ) havaskokein Koitereen eteläpäässä (Alanteenlahti), Tekojärvessä, Palojärvessä ja Jäsyksessä (kartta 2). Näytepaikoille lasketaan kaksi teräskehikkoa, joissa on rinnakkain kaksi 25 x 50 cm:n havaskappaletta. Havaksen silmäharvuus on 16 mm. Toinen kehikoista asetetaan 1 m syvyyteen pinnan alapuolelle ja toinen 1 m pohjan yläpuolelle. Havaskokeita tehdään kesä- ja elokuussa. Havaksia pidetään havaintopaikalla yhden vuorokauden ajan. Kehikoiden noston jälkeen havakset irrotetaan varovasti, suljetaan
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 tiiviisiin muovipusseihin ja säilötään pakastamalla. Havasten kiintoainepitoisuus määritetään laboratoriossa ja tulokset ilmoitetaan havasneliömetriä kohden. 4.3 Kalastustiedustelu Joka viides vuosi (vuosi 2019, 2024 ) toteutettavalla kalastustiedustelulla kerätään tietoa tutkimusalueen kalastuksesta, saaliin määrästä ja koostumuksesta sekä havaintoja mahdollisista kalastushaitoista. Kalastajien nimi- ja osoitetiedot kerätään tutkimusalueen osakaskuntien luvanmyyntitietojen perusteella ja tiedustelua jaetaan myös postin välityksellä alueen talouksiin. Tiedustelussa tutkimusalue jaetaan Pamilon voimalaitoksen ylä- ja alapuolisiin alueisiin (kartta 2). Kuva 2. Kalataloudellisen tarkkailun alueet. Pyydysten likaantumiskokeiden havaintopaikat on merkitty pisteillä: 1 = Koitere, 2 = Tekojärvi, 3 = Palojärvi ja 4 = Jäsys. Roomalaiset numerot ilmaisevat kalastustiedustelussa käytetyn jaon voimalaitoksen ala- ja yläpuoliseen alueisiin. 5 TULOSTEN RAPORTOINTI Vesistötarkkailun kunkin havaintokerran tulokset toimitetaan lyhyesti kommentoituina Vattenfall Oy:lle sekä alueen ympäristöviranomaisille viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Vesistötarkkailun vuosiyhteenveto toimitetaan tarkkailun osallisille huhtikuun loppuun mennessä. Pohjaeläintarkkailun tulosten ollessa käytettävissä (näytteenottoa seuraavana keväänä) laaditaan vesistötarkkailun tuloksista laajempi yhteenveto, jossa vesistötarkkailun tuloksia käsitellään pidemmällä aikajaksolla. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusten toteuttamisvuoden loppuun mennessä asianosaisille.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. Ohjelmaa voidaan muuttaa sovittaessa siitä Vattenfall Oy:n ja ympäristöviranomaisen kanssa. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Jukka Hartikainen Minna I Kukkonen