kirjoittaja: otsikko: julkaisupäivä: 9.12.2008 DI Aarre Viljanen, MetSta ry Uuden konedirektiivin 2006/42/EY muuttuneet turvallisuusvaatimukset Muutosten tunnistaminen ja esimerkkejä muuttuneista vaatimuksista Artikkelin sisällysluettelo: 1 Taustaa... 2 2 Olennaisiin terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin tehtyjen muutosten luonne ja painotukset... 2 2.1 Liitteen I muutosten luonne... 2 2.2 Asioiden painotus liitteen I muutoksissa... 3 3 Esimerkkejä muuttuneista vaatimuksista... 3 3.1 Riskin arviointi nyt selkeä vaatimus suorittamisesta ja dokumentoinnista... 3 3.2 Käyttöä koskevat tiedot... 5 3.3 Ergonomiaa koskevat vaatimukset... 6 3.4 Liikkuvia koneita koskevien vaatimusten muuttaminen kaikkia koneita koskeviksi... 7 3.5 Ohjausjärjestelmiin liittyvät kysymykset... 8 3.6 Suojusten vaatimukset... 8 3.7 Tärinäpäästöjen ilmoitus... 9 3.8 Liikkuvat koneet... 9 4 Liitteen I muutosten tunnistaminen... 10 Viiteluettelo... 12 Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry PL 10, 00131 Helsinki email: standard@metsta.fi Koneturvallisuuden teemasivut: http://www.metsta.fi/koneturvallisuuden_teemasivut/index.php 1 (12)
1 Taustaa Uudistettu konedirektiivi 2006/42/EY julkaistiin 9.6.2006 EU:n virallisessa lehdessä ja sitä on sovellettava 29.12.2009 alkaen. Direktiivi on toimeenpantu Suomessa 12.6.2008 annetulla valtioneuvoston asetuksella VNa 400/2008 koneiden turvallisuudesta. Koska uuden direktiivin olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset jossain määrin poikkeavat vanhan direktiivin vastaavista vaatimuksista ja koska direktiivin soveltamisalaa on laajennettu, uusi direktiivi aiheuttaa toimenpiteitä paitsi kaikille koneiden valmistajille myös koneturvallisuuteen liittyviä standardeja laativille CENille ja CENELECille. Koneturvallisuuden verkkojulkaisu kuvaa tarkemmin yleistä taustaa uuden konedirektiivin vaikutuksista standardisointiin osoitteessa: http://www.metsta.fi/koneturvallisuuden_teemasivut/standardisointi/04-01-00.php Ennen tämän artikkelin lukemista saattaa olla hyödyllistä tutustua myös kyseiseen aineistoon. 2 Olennaisiin terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin tehtyjen muutosten luonne ja painotukset Tässä artikkelissa tarkastellaan esimerkkien valossa konedirektiivin liitteeseen I tehtyjä muutoksia kahdelta kannalta: - minkä luonteisia muutoksia on tehty ja toisaalta - mitkä asiat näissä muutoksissa painottuvat. 2.1 Liitteen I muutosten luonne Verrattaessa vanhan (98/37/EY) ja uuden (2006/42/EY) direktiiviin liitettä I, voidaan havaita mm. seuraavanluonteisia muutoksia: 1. Olennaisten vaatimusten numerointi on joilta osin muuttunut ja uuden direktiivin lopussa olevan vastaavuustaulukon avulla voi selvittää uuden ja vanhan numeroinnin vastaavuuden; tämä taulukko ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko myös itse vaatimuksen sisältö muuttunut. 2. Joidenkin aikaisempien olennaisten vaatimusten sisältöä on muutettu; vaatimuksen teknistä sisältöä on muutettu tai täsmennetty. 3. Muutamia aikaisemmin vain liikkuvia tai nostavia koneita koskevia vaatimuksia on muutettu koskemaan kaikkia koneita; ts. vaatimus on siirretty liitteen I luvusta 3 tai 4 lukuun 1. 4. On kokonaan uusia olennaisia vaatimuksia. 5. On täysin uusia erityisvaatimuksia, jotka kuitenkin koskevat vain direktiivin soveltamisalaan tulevia uusia tuotteita. 6. On lukuisia toimituksellisia muokkauksia, jotka liittyvät mm. terminologiaan ja sanontaan; tällaiset muutokset voivat olla myös direktiivin kieliversiosta riippuvia. Pääosa muutoksista tai lisäyksistä on selkeästi tunnistettavissa joko täysin uusiksi tai muuten teknisesti muokatuiksi vaatimuksiksi. Näin ei kuitenkaan ole laita kaikilta osin ja on myös kohtia, joiden osalta voi olla vaikea suoraan päätellä: - onko muutos vain kielellinen tai terminologiaan liittyvä, vai - onko tarkoitus, että suunnittelijan on myös toimittava eri tavalla kuin vanhaa direktiiviä noudatettaessa, vai - onko uuden sanonnan takana jokin "piiloon jäävä" tai ei itsestään selvä tarkoitus (terminologian ymmärtäminen)? Vuoden 2009 alkupuoliskolla tiettävästi julkaistavat komission tulkintaohjeet tulevat selkiyttämään mahdollisia epäselviä vaatimuksia ja niiden tarkoitusta. Vastaavasti yhdenmukaistettuihin standardeihin tehtävät uudesta direktiivistä johtuvat muutokset voivat toimia tulkinnan apuna. Tarkistetut standardit (erityisesti konekohtaisten C-tyypin standardien osalta) ovat käytettävissä kuitenkin vasta loppukeväällä 2009. Jos koneturvallisuuden perusstandardi EN ISO 12100 [1] on tuttu, on lukuisten liitteen I muutosten ymmärtäminen ja soveltaminen huomattavasti helpompaa ja lukuisat muutokset ovat tätä kautta tuttuja 2 (12)
asioita ei pelkästään terminologian vaan myös turvallisuuden perusperiaatteiden kannalta. Osa muutoksista (ts. uusista tai täsmennetyistä vaatimuksista) on nimitäin otettu nykyisistä koneturvallisuuden A/B-standardeista. Vaatimusten tuominen yhdenmukaistetuista A/B-standardeista direktiivin liitteeseen I tarkoittaa sitä, että tällaiset asiat tai kysymykset on katsottu niin merkittäviksi, että ne eivät enää ole osa vapaaehtoisia standardeja vaan ovat osa velvoittavaa direktiivin liitettä I. Standardien noudattaminen on sinänsä vapaaehtoista ja tuomalla standardien yksityiskohtaisempia vaatimuksia direktiivin liitteeseen I, tehdään niistä pakollisia, jos vaatimukseen liittyvä vastaava vaara liittyy kyseessä olevaan koneeseen. Tyypillinen läpi tekstin menevä muutos on se, että vaatimuksista on säännönmukaisesti poistettu ei tyhjentävät esimerkkiluettelot sovellettavissa olevista ratkaisuista. Esimerkkiluettelot voivat olla sinänsä hyödyllisiä, mutta saattavat myös toisaalta estää tilanteeseen parhaan ratkaisun löytämistä tai oivaltamista. Direktiivin liitteen I muutosten taustalla on sekä Euroopan komission että toisaalta jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin tarkoituksellinen poliittinen valinta. Olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten muutosten taustalla on nähtävissä pyrkimys tarkoituksellisesti sekä nostaa että täsmentää vaatimustasoa, jolloin myös direktiiviin liittyvien kaikkien standardien tarkistamiselta ei ole voitu välttyä. Vastaavasti koneensuunnittelija on saman tarkistuksen edessä on selvitettävä, mitä on mahdollisesti tehtävä eri tavalla 29.12.2009 alkaen eikä pelkällä direktiivin tunnuksen muuttamisella EYvaatimustenmukaisuusvakuutukseen voi selvitä. 2.2 Asioiden painotus liitteen I muutoksissa Tarkasteltaessa liitteen I muutosta asioiden painotuksen kannalta on havaittavissa ainakin seuraavat osaalueet, joilla on lukuisia muutoksia tai täsmennyksiä: 1. Riskin arviointi, sen suorittaminen ja dokumentointi (dokumentointivaatimukset ovat varsinaisesti liitteen I ulkopuolella koneen teknistä tiedostoa koskevissa vaatimuksissa) 2. Käyttöä koskevat tiedot ja niiden sisältö (koneen merkinnät ja ohjeiden sisältö) 3. Ergonomiaan liittyvät lukuisat vaatimukset 4. Koneen päästöihin liittyvät vaatimukset ja päästöjen ilmoittaminen ohjeissa 5. Ohjausjärjestelmiin liittyvät kysymykset. Edellä mainitut kohdat 1 ja 2 liittyvät direktiivin uudistamisen laajempiin päämääriin tukien seuraavia uudistamisen yleistavoitteita: direktiivin edellyttämien menettelyjen tarkempi ja selkeämpi kuvaaminen (teknisen tiedoston sisältövaatimukset, liitteen I noudattamisen selkeämpi kuvaaminen) vaarallisten tuotteiden markkinoille saattajien parempi tunnistaminen markkinavalvonnan yhteydessä ja tehokkaampi markkinavalvonta (tarkat tiedot itse tuotteesta, tuotteen markkinoille saattajasta ja CE-merkinnän tekijästä itse tuotteessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa). 3 Esimerkkejä muuttuneista vaatimuksista Tässä kohdassa on muutamia esimerkkejä muuttuneista vaatimuksista. Esimerkit osoittavat, että vertailu direktiivien suomenkielisten tekstien avulla voi antaa jopa väärän kuvan tehtyjen muutosten luonteesta ja määrästä. Suomenkielisiä tekstejä vertaamalla näyttäisi toimituksellisten muutosten määrä olevan suurempi kuin se todellisuudessa on itse direktiivin englanninkielisessä alkutekstissä. Uusi suomenkielinen lauserakenne tai sanonta/termistö saattaa siten johtaa jopa vääriin johtopäätöksiin vaatimus näyttää muuttuneelta, vaikka se ei sitä todellisuudessa olekaan. Kaikki esitettävät vertailut on tehty direktiivin (ei kansallisen voimaansaattavien säädösten) tekstien avulla. 3.1 Riskin arviointi nyt selkeä vaatimus suorittamisesta ja dokumentoinnista Direktiivin liitteen I alussa oleva olennaisten vaatimusten soveltamisohje Johdantohuomautukset on muuttunut otsikoltaan Yleisiksi periaatteiksi, joka edellyttää nyt yksiselitteisesti sen, että riskin arviointi 3 (12)
on aina suoritettava. Muokatun ja täydennetyn vaatimuksen (Yleinen periaate 1) teksti vastaa pääosin standardin EN ISO 12100-1 kohtaa 5.1.3. Tarkkaan ottaen vanhan direktiivin liite I ei edes selväsanaisesti viittaa käsitteeseen "riskin arviointi", vaan käyttää erilaista terminologiaa. Riskin arviointi on luonnollisesti myös vanhassa direktiivissä turvallisuussuunnittelun lähtökohta ja sen perusperiaatteet kuvattiin jo perusstandardin ensimmäisessä painoksessa EN 292-1 [2] ja sittemmin standardissa EN 1050 [3] ei kuitenkaan itse direktiivissä. Uusi direktiivi poistaa yhdenmukaistettujen standardien ja itse direktiivin käyttämän terminologian aiheuttaman epäselvyyden ja lisäksi uusi direktiivi kuvaa riskin arvioinnin ja riskin pienentämisen perusvaiheet. Vaatimus riskin arvioinnista vaikuttaa kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden (ml. osittain valmiit koneet) suunnitteluvaatimuksiin ja suunnittelun menettelytapoihin; toisaalta vaatimus ei ole uusi, jos suunnittelussa jo nyt noudatetaan perusstandardia EN ISO 12100 ja riskin arvioinnin standardia EN ISO 14121-1 [4] (tai aikaisempaa standardia EN1050), jotka ovat luonnollisesti huomattavasti yksityiskohtaisempia kuin uuden direktiivin esittämät riskin arviointia koskevat peruslähtökohdat. Esimerkkitekstien vertailuissa käytettävät merkinnät ja värit: punainen = uutta tekstiä (uudessa direktiivissä) harmaa = muokattua suurin piirtein samansisältöistä tekstiä (molemmissa direktiiveissä) keltainen= poistettua tai siirrettyä tekstiä (vanhassa direktiivissä). Vertailussa on pyritty asettelemaan vastaavat vaatimukset rinnakkain. Vasen palsta = uusi direktiivi 2006/42/EY Oikea palsta = vanha direktiivi 98/37/EY YLEISET PERIAATTEET (2006/42/EY) 1. Koneen valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on varmistettava, että suoritetaan riskin arviointi, jotta koneeseen sovellettavat terveys- ja turvallisuusvaatimukset voidaan määrittää. Kone on sen jälkeen suunniteltava ja rakennettava ottaen huomioon riskin arvioinnin tulokset. Edellä tarkoitettu riskin arviointi ja riskin pienentäminen on iteratiivinen prosessi, jonka aikana valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on määritettävä koneen raja-arvot, joihin sisältyvät tarkoitettu käyttö sekä kohtuudella ennakoitavissa oleva väärinkäyttö, tunnistettava koneen mahdollisesti aiheuttamat vaarat ja niihin liittyvät vaaratilanteet, arvioitava riskin suuruus ottaen huomioon mahdollisen vamman tai terveyshaitan vakavuus ja todennäköisyys, arvioitava riskin merkitys sen määrittämiseksi, onko riskiä tämän direktiivin tavoitteen mukaisesti pienennettävä, poistettava vaarat tai pienennettävä näihin vaaroihin liittyviä riskejä soveltamalla suojaustoimenpiteitä 1.1.2 kohdan b alakohdassa määrätyssä ensisijaisuusjärjestyksessä. 2. Olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa asetettuja velvoitteita sovelletaan ainoastaan, jos vastaava vaara on olemassa kyseisessä koneessa, kun sitä käytetään valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan ennakoimissa olosuhteissa, tai ennakoitavissa olevissa epätavallisissa tilanteissa. Joka tapauksessa sovelletaan kuitenkin 1.1.2 kohdassa esitettyjä turvallistamisen periaatteita sekä 1.7.3 ja 1.7.4 kohdassa tarkoitettuja, koneen merkintöjä ja ohjeita koskevia velvoitteita. 3. Tässä liitteessä säädetyt olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ovat pakottavia. Ottaen huomioon tekniikan tason voi kuitenkin olla mahdollista, ettei niissä asetettuja tavoitteita voida saavuttaa. Tällöin kone on suunniteltava ja rakennettava vastaamaan mahdollisimman pitkälle näitä tavoitteita. 4. Tämä liite on jaettu useisiin osiin. Ensimmäisen osan soveltamisala on yleinen, ja se koskee kaikenlaisia koneita. Muut osat koskevat tietynlaisia erityisvaaroja. On kuitenkin olennaista, että tätä liitettä tarkastellaan kokonaisuutena, jotta voidaan olla varmoja siitä, että kaikki merkitykselliset olennaiset vaatimukset täyttyvät. Konetta suunniteltaessa on otettava huomioon yleisen JOHDANTOHUOMAUTUKSIA (98/37/EY) 1. Olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa vahvistettuja velvoitteita sovelletaan vain silloin, kun vastaava vaara on asianomaisessa koneessa käytettäessä konetta valmistajan ennakoimalla tavalla. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin koneisiin sovelletaan kuitenkin kaikissa tapauksissa 1.1.2, 1.7.3 ja 1.7.4 kohdan vaatimuksia. 2. Tässä direktiivissä säädetyt terveys- ja turvallisuusvaatimukset ovat velvoittavia. Ottaen huomioon tekniikan taso voi kuitenkin olla mahdollista, ettei niissä säädettyjä tavoitteita voida toteuttaa. Tällöin kone on suunniteltava ja rakennettava vastaamaan mahdollisimman paljon näitä tavoitteita. 3. Olennaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset on ryhmitelty niiden käsittämien vaarojen mukaan. Koneissa on monia vaaratekijöitä, jotka voidaan esittää useammassa kuin yhdessä tämän liitteen luvussa. 4 (12)
osan vaatimukset ja yhden tai useamman muun osan vaatimukset näiden yleisten periaatteiden 1 kohtaa noudattaen suoritetun riskin arvioinnin tulosten mukaisesti. Valmistaja on velvollinen arvioimaan vaarat tunnistaakseen kaikki ne, jotka koskevat hänen konettaan; valmistajan on sen jälkeen suunniteltava ja rakennettava kone ottaen huomioon tämä arviointi. [KOMMENTTI: tämä sisältyy uuteen yleiseen periaatteeseen 1] Riskin arvioinnin suorittamisen dokumentointivaatimus esitetään uuden direktiivin liitteessä VII (Koneen tekninen tiedosto), jossa edellytetään, että teknisessä tiedostossa on oltava: riskin arviointia koskevat asiakirjat, joista ilmenee noudatettu menettely 3.2 Käyttöä koskevat tiedot Koneen merkintöjä ja ohjeita koskevissa vaatimuksissa on runsaasti muutoksia. Koska merkintä- ja ohjevaatimukset (vanhan ja uuden liitteen I kohdat 1.7.3 ja 1.7.4) ovat pakollisia kaikille koneille, aiheuttaa tämä muutoksia käytännössä kaikkiin C-tyypin standardeihin ja myös perusstandardiin EN ISO 12100 2, jota ollaankin jo muuttamassa. Vastaavasti kaikkien koneiden suunnitelmat, merkinnät ja ohjeiden sisältö on tarkistettava ja tarvittaessa mukautettava uuden direktiivin vaatimusten mukaisiksi. Seuraavassa esitettävä uuden ja vanhan tekstin vertailu koneessa olevien näyttölaiteiden osalta osoittaa, että vertailun tulos ja johtopäätökset todellisista muutoksista voi olla erilainen riippuen käytettävästä kieliversiosta. Suomenkielinen käännös (direktiivi) on saattanut muuttua kokonaan, vaikka direktiivin alkuperäinen vaatimus on pysynyt muuttumattomana tai muuttunut vain muutaman sanan osalta. Johtopäätökset siitä, onko vaatimustaso/merkitys muuttunut, tulisikin tehdä pääsääntöisesti englanninkielisen tekstin avulla. 1.7.1.1 Tiedot ja tietoja näyttävät laitteet Koneen hallintaan tarvittavat tiedot on esitettävä yksiselitteisessä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Tietoja ei saa olla niin paljon, että ne kuormittavat käyttäjää kohtuuttomasti. [It must not be exessive to the extent of overloding the operator.] Näyttöjen tai muiden käyttäjän ja koneen välissä olevien vuorovaikutteisten tiedonvälitystapojen on oltava ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä. 1.7.1.2 Varoituslaitteet Jos vika valvomattoman koneen toiminnassa saattaa vaarantaa henkilöiden terveyden ja turvallisuuden, kone on varustettava siten, että asianmukainen ääni- tai valomerkki annetaan varoituksena. (jatkuu) [Where the health and safety of persons may be endangered by a fault in the operation of unsupervised machinery, the machinery must be equipped in such a way as to give an appropriate acoustic or light signa as a warning.] 1.7.0 Näyttölaitteet Koneen hallintaan tarvittavan tiedon on oltava yksikäsitteistä ja helposti ymmärrettävää. Se ei saa olla siinä määrin liiallista, että käyttäjä ylikuormittuu. [It must not be exessive to the extent of overloding the operator] Jos valvomattoman koneen toimintahäiriö saattaa vaarantaa alttiina olevien terveyden ja turvallisuuden, kone on varustettava niin, että se antaa sopivan ääni- tai valomerkin varoitukseksi. [Where the health and safety of exposed persons may be endangered by a fault in the operation of unsupervised machinery, the machinery must be equipped to give an appropriate acoustic or light signal as a warning.] 5 (12)
Vertailemalla liitteen kohtaa 1.7.3 (koneen merkinnät aina pakollinen vaatimus) tulleita muutoksia, voidaan havaita, että joukossa on sekä: kokonaan uusia vaatimuksia, sekä aikaisempia vaatimuksia täsmentäviä muokkauksia. Tässä esimerkissä on havaittavissa myös yksi läpi direktiivin tehty muutos, jossa "valmistajaan" viittaavissa kohdissa on myös lisätty rinnalle viittaus "valtuutettuun edustajaan" (vertailussa allaviivattuna). Tämän muokkauksen tarkoituksen on painottaa sitä, että direktiivin velvoitteista (kokonaan tai osittain) vastaava osapuoli voi olla myös "valmistajan edustaja", jos valmistaja ja tämän edustaja ovat näin keskenään sopineet. Sekä käsite "valmistaja" että "valtuutettu edustaja" on nyt myös määritelty direktiivin artiklassa 2. 1.7.3 Koneen merkinnät Jokaiseen koneeseen on merkittävä näkyvästi, selvästi ja pysyvästi seuraavat vähimmäistiedot: valmistajan tai soveltuvin osin tämän valtuutetun edustajan toiminimi ja täydellinen osoite, kuvaus koneesta, CE-merkintä (katso liite III), sarja- tai tyyppimerkintä, mahdollinen sarjanumero, rakennusvuosi eli vuosi jona valmistusprosessi on saatu päätökseen. 1.7.3 Merkinnät Jokaisessa koneessa on oltava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tehdyt merkinnät, joista ilmenevät seuraavat vähimmäistiedot: valmistajan nimi ja osoite, CE-merkintä (ks. liite III), sarja- tai tyyppimerkintä, mahdollinen sarjanumero, rakennusvuosi. CE-merkintää kiinnitettäessä on kiellettyä varustaa konetta aikaisemmalla tai myöhäisemmällä päiväyksellä. Räjähdysvaarallisessa ilmaseoksessa käytettäväksi suunnitellussa ja rakennetussa koneessa on lisäksi oltava merkintä tästä. Koneessa on oltava myös kaikki sen tyyppiä ja turvallista käyttöä koskevat olennaiset tiedot. Näihin tietoihin sovelletaan 1.7.1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Jos koneen osaa täytyy käsitellä käytön aikana nostolaitteella, sen massa on merkittävä helposti luettavalla, pysyvällä ja yksiselitteisellä tavalla. Jos valmistaja on rakentanut koneen käytettäväksi räjähdysvaarallisessa ympäristössä, koneessa on lisäksi oltava tätä koskeva merkintä. Koneessa on oltava myös kaikki sen tyyppiä ja turvallista käyttöä koskevat olennaiset tiedot (esimerkiksi tiettyjen pyörivien osien enimmäisnopeus, koneeseen kiinnitettävien työkalujen enimmäishalkaisija, massa). Jos koneen osaa täytyy käsitellä käytön aikana nostolaitteella, sen massa on merkittävä helposti luettavalla, pysyvällä ja yksiselitteisellä tavalla. Samat tiedot on oltava 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetuissa vaihdettavissa laitteissa. 3.3 Ergonomiaa koskevat vaatimukset Ergonomian todetaan yleisesti olevan asia, jota direktiivin muutoksessa painotetaan. Liitteessä I onkin useita ergonomiaa sivuavia vaatimuksia. Tapa jolla ergonomian painotus on tehty sen sijaan varsin varsin mielenkiintoinen. Vanhassa liitteessä I ergonomiset perusvaatimukset (ergonomisten periaatteiden huomioon ottaminen) esitetään kaikkia koneita koskevassa pakollisessa vaatimuksessa 1.1.2 d), joka käsittelee "Turvallistamisen periaatteita". Ergonomisten periaatteiden huomioon ottamisen pakollisuus (aina) on ollut loogista ja perusteltua, koska kaikki koneet ovat tavalla tai toisella koneen käytön eri vaiheissa vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Uuden direktiivin liitteessä I ergonomiset perusvaatimukset on poistettu kaikkia koneita koskevasta pakollisesta vaatimuksesta 1.1.2 ja siirretty uuteen olennaiseen vaatimukseen "1.1.6 Ergonomia". Tämän uuden vaatimuksen soveltaminen siis riippuu suunnittelijan suorittamasta riskin arvioinnista ja valinnoista. Tällaisessa tilanteessa nousee esiin kysymys, onko uuden direktiivin sanoma se, että ergonomia ei olekaan tärkeä aivan kaikkien koneiden suunnittelun yhteydessä? Onko lainsäätäjän mielestä olemassa myös koneita, joiden suunnittelussa ergonomisten periaatteiden huomioon ottaminen ei ole tarpeen? Tämä sanoma on hiukan ristiriitainen ottaen huomioon, että ei ole olemassa koneita, jotka voisivat kaikissa käyttöön liittyvän elinkaaren vaiheissa olla kokonaan riippumattomia ihmisestä (käyttäjä, asentaja, huoltohenkilöstö). Myös tämän vaatimuksen kohdalla vertailun tulos todellisista sanamuodon 6 (12)
muutoksista on kieliversiosta riippuvaa alkuperäinen 1. kappaleessa esitetty vaatimus ei nimittäin juurikaan ole muuttunut. 1.1.2 Turvallistamisen periaatteet 1.1.6 Ergonomia. Tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa on koneen käyttäjään kohdistuva epämukavuus, väsymys sekä fyysinen ja psyykkinen kuormitus minimoitava ottamalla huomioon muun muassa seuraavat ergonomiset periaatteet: [Under the intended conditions of use, the discomfort, fatigue and physical and psychological stress faced by the operator must be reduced to the minimum possible, taking into account ergonomic principles such as:] on otettava huomioon säädettävyys käyttäjän fyysisten mittojen, voiman ja kestävyyden suhteen, käyttäjän kehon osilla on oltava riittävästi tilaa liikkua, on vältettävä koneen määräämää työtahtia, on vältettävä pitkäaikaista keskittymistä vaativaa valvontaa, ihminen kone-rajapinta on mukautettava koneen käyttäjien ennakoitavissa oleviin ominaisuuksiin. d) Koneen tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa on käyttäjän toimintaa hankaloittavien, rasittavien ja psyykkisesti kuormittavien tekijöiden vaikutus vähennettävä mahdollisimman pieneksi ottamalla huomioon ergonomiset periaatteet.. [d) Under the intended conditions of use, the discomfort, fatigue and psychological stress faced by the operator must be reduced to the minimum possible, taking into account ergonomic principles] Toinen uuteen vaatimukseen 1.1.6 liittyvä seikka liittyy siinä lueteltavaan esimerkkiluetteloon ergonomisista periaatteista. Yksi direktiiviin liitteen I uudistukseen liittyvä läpi koko tekstin tehty muutos on ollut se, että vaatimusten täyttämiseksi tms. sopivien toimenpiteiden tai periaatteiden ei-tyhjentävät esimerkkiluettelot on kokonaan poistettu. Nyt tässä uudessa vaatimuksessa on kuitenkin käytetty eityhjentävää luetteloa ergonomisista periaatteista. Tätä luetteloa ei pidä ymmärtää vaatimusluetteloksi ja ainoiksi ergonomiaa koskeviksi periaatteiksi. Esimerkkien tarkoitus lienee herättää mielenkiinto ottaa selvää, mitä ergonomian osa-alueita ja ergonomisia periaatteita suunnittelun yhteydessä tulisi tarkastella. Esimerkkiluettelossa on esitetty rinnakkain ylätason periaatteita ja tiettyihin ergonomisiin periaatteisiin liittyviä alemman tason periaatteita. Koneiden ergonomisen suunnittelun perusteita koskeva standardi EN 614-1 [5] jaottelee ergonomian osa-alueet seuraavaan kolmeen ylätason alueeseen, joista myös direktiivissä esitettävät periaatteet ja monet muut periaatteet löytyvät: - antropometrian ja biomekaniikan huomioon ottaminen - henkisten kykyjen huomioon ottaminen, ja - fyysisen ympäristön huomioon ottaminen. Ergonomiaa koskeviin kysymyksiin viitataan myös muissa liitteen I vaatimuksissa kuin vain tässä uudessa vaatimuksessa 1.1.6. 3.4 Liikkuvia koneita koskevien vaatimusten muuttaminen kaikkia koneita koskeviksi Uuden liitteen I vaatimukset "1.1.7 Käyttöpaikat" ja "1.1.8 Istuimet" perustuvat vanhan liitteen I vain liikkuvia koneita koskeviin vaatimuksiin 3.2.1 ja 3.2.2. Myös nämä vaatimukset ovat ergonomisia asioita sivuavia: 1.1.8 Istuimet Tarvittaessa ja työskentelyolosuhteiden salliessa on koneeseen rakenteellisesti kuuluvat työskentelypaikat suunniteltava sellaisiksi, että niihin on mahdollista asentaa istuimia. Jos käyttäjän on tarkoitus istua käyttötoimintojen aikana ja käyttöpaikka kuuluu rakenteellisesti koneeseen, istuin on toimitettava koneen mukana. (vaatimus jatkuu ) Uusi vaatimus edellyttää tietyissä tapauksissa istuinten toimittamista koneen mukana. Liikkuvassa koneessa lähes poikkeuksetta työskentelypaikat varustetaankin istuimella, mutta onko tällainen lähestymistapa oikea myös kaikille muille koneille? Ergonominen lähestymistapa työskentelypaikan suunnittelemiseksi kuvataan standardissa EN ISO 14738 [6], joka lähtee siitä, että aina ensin selvitetään, mikä on kyseessä olevan koneen tapauksessa pääasiallinen työasento. Vasta tämän jälkeen selviää, onko istuin tarpeen. Standardin EN ISO 14738 7 (12)
mukaan istumista yleisesti suositellaan pääasialliseksi työasennoksi, mutta se ei ole koko totuus. Standardi EN ISO 14738 tunnistaa neljä erilaista pääasiallista työasentoa: istuminen, kohotettu istuminen, seisominen tuen alulla ja seisominen - näistä vain kahdessa ensimainitussa tarvitaan istuinta. 3.5 Ohjausjärjestelmiin liittyvät kysymykset Koneen ohjausta koskevissa vaatimuksissa on runsaasti tarkennuksia ja lisäyksiä. Jos perusstandardeissa esitettävät vaatimukset ovat tuttuja, eivät tarkennukset ole vaatimuksiltaan sinänsä uusi. 1.2.4.2 Toiminnallinen pysäytys Jos toiminnallisista syistä tarvitaan pysäytyslaitetta, joka ei katkaise energiansyöttöä toimilaitteisiin, pysäytystilaa on valvottava ja ylläpidettävä. >> Edellä oleva uusi vaatimus vastaa standardin EN 60204-1:1997 [7] kohdan 9.2.2 tarkoittamaa luokan 2 pysäytystä ja standardin EN 1037:1995 [8] kohtaa 6.4. 1.2.4.3 Hätäpysäytys. Hätäpysäytystoiminnon on oltava koko ajan saatavilla ja toimintakunnossa toimintatavasta riippumatta. Hätäpysäytyslaitteiden on oltava muita suojausteknisiä toimenpiteitä täydentävä keino eikä niiden korvaaja. >> Ensimmäinen uusi vaatimus on myös hätäpysäytysstandardeissa (EN 418:1992 [9] (kumottu) kohta 4.1.1 sekä EN ISO 13850:2006 [10] (uusi painos) kohta 4.1.1 ). >> Toisen kappaleen vaatimus sisältyy standardiin EN ISO 12100, jonka mukaan hätäpysäytys katsotaan täydentäväksi suojaustoimenpiteeksi ja se on myös todettu standardin EN 418:1992 kohdassa 4.1.3 sekä standardin EN ISO 13850:2006 kohdassa 4.1.2. 3.6 Suojusten vaatimukset Kiinteiden suojusten erityisvaatimukset ovat muuttuneet suojusten kiinnitystavan osalta. Nykyinen suojusten suunnittelua ja rakennetta koskeva standardi EN 953:1998 (ISO 14120:2002) [11] sisältää kyseisen vaatimuksen vain osittain standardin nykyinen vaatimus on suositus (ehdollinen) ja se viittaa kiinnittimien pysymiseen vain itse suojuksessa kun direktiivin uuden vaatimuksen mukaan ne voivat jäädä kiinni myös koneeseen (ks. jäljempänä oleva vertailu). Tällä muutoksella on kaksi standardisointiin liittyvää seurausta: - standardin EN 953:1998 kohtaa 7.2 on muutettava (ja vastaavasti koneen suunnittelussa on omaksuttava uuden direktiivin vaatimus riippumatta noudatetaanko standardia EN 953 vai ei), ja - koska samansisältöistä standardia ISO 14120:2002 ei ole laadittu ISOn ja CENin yhteisenä työkohteena, ei tässä vaiheessa voida laatia molempia standardeja muuttavaa muutosta; ainoastaan CEN laatii standardin EN 953:n muuttavan muutoksen ja tämän jälkeen aihetta koskevat EN- ja ISO- standardien vaatimukset eriytyvät; ISO- ja EN-standardien uudelleenharmonisointi on mahdollista siinä vaiheessa, kun (ja jos) ISO aloittaa standardin ISO 14120:2002 mahdollisen kokonaisuudistuksen. Seuraavassa tekstivertailussa esitetaan uuden direktiviin vaatimus, standardin EN 953:1998 nykyinen suositus sekä standardin EN 953:1998 muutosehdotuksessa (EN 953:1998/prA1, elokuu 2008) ehdotettu korvaava teksti, jolla standardi on tarkoitus tarkistaa uuden direktiivin vaatimusten mukaiseksi. On syytä huomata, että ehdotettu standardin muutos lähtee siitä, että uusittu olennainen vaatimus 1.4.2.1 koskee vain, kun vastaava vaara on olemassa vaara voi olla olemassa vain, jos on ennakoitavaa, että kiinteä suojus on irroitettava ts. kääntäen, jos on ennakoitavissa että kiinteää suojusta ei irroteta, ei myöskään kiinnitysjärjestelmien tarvitse pysyä kiinni suojuksessa tai koneessa. 8 (12)
1.4.2.1 Kiinteät suojukset (2006/42/EY) Kiinnitysjärjestelmien on pysyttävä kiinnitettyinä suojuksiin tai koneeseen, kun suojukset irrotetaan. SFS-EN 953:1998 Suojukset (ISO 14120:2002) 7.2 Irtoamattomat kiinnittimet Mahdollisuuksien mukaan suojusten kiinnittimien on pysyttävä kiinni suojuksessa, koska tämä pienentää niiden hukkaantumisen ja takaisin paikoilleen laittamatta jättämisen todennäköisyyttä (ks. kuva 11). EN 953:1998/prA1 (August 2008) [12] ehdotettu muutos standardin kohdan 7.2 tekstiksi: "When it is foreseen (e.g. maintenance) that the fixed guard will be removed then the fastenings shall remain attached to the guard or to the machinery" "Kun on ennakoitavaa (esim. kunnussapidon vuoksi), että kiinteä suojus tullaan irrottamaan, on kiinnittimien pysyttävä kiinni suojuksessa tai koneessa" (alustava käännös) HUOM: Tätä muutosta ei ole vielä hyväksytty! 3.7 Tärinäpäästöjen ilmoitus Tärinäpäästön ilmoitusrajat eivät muutu (toisin kuin käyttäjänpaikan melun osalta), mutta ilmoitussuure ei ole enää täysin sama kyse ei ole pelkästään terminologisesta muutoksesta. Käsikoneiden osalta muutos on seuraava: käsitärinän ilmoitussuure (2.2.1.1) (2.2) tärinän kokonaisarvo (vibration total value) kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo (RMS-arvo) (weighted root mean square acceleration value) Tämä liitteen I muutos saattaa direktiivin vastaavalle tasolle nykyisen koneiden käsitärinän mittausta koskevan standardin EN ISO 20643:2005 [13] vaatimusten tasolle. Kyseinen standardi kuten myös työolojen tärinädirektiivi 2002/44/EY [14] edellyttää, että pääasiallisena sekä tärinäpäästöä (EN ISO 20643) että tärinäalistusta (2002/44/EY) koskevana suureena on käytettävä tärinän kokonaisarvoa (vibration total value). Tärinän kokonaisarvo on (EN ISO 20643 mukaan) kaikkien kolmen akselin kiihtyvyyksien painotettujen tehollisarvojen neliöllinen keskiarvo : Kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo voi viitata myös pelkästään yhden (määräävän) akselin tärinäarvoon (ts. max(a hwx, a hwy, a hwz ). Kun mittaukset tehdään kaikkien kolmen akselin suunnassa, voi ilmoitettavan suureen (tärinän kokonaisarvon) numeerinen arvo on suurempi kuin ilmoitettaessa vain määräävän akselin kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo. Tämä johtanee siihen, että konedirektiivin tarkoittama ilmoitusraja 2,5 m/s 2 ylittyy suuremmalla todennäköisyydellä. 3.8 Liikkuvat koneet Liikkuvien koneiden ohjaamojen suojarakenteita koskeva vaatimusten muutos on esimerkki puhtaasta vaatimustason nostamisesta. Suojarakenteiden kiinnityspisteiden sijasta kone on jatkossa varustettava itse suojarakenteella, jos kaatumisen riski on olemassa. Ympärikaatumisen (ROPS, turvaohjaamo) lisäksi vaatimuksessa tunnistetaan myös kaikki muut rakenteet, jotka suojaavat mm. vain sivulle mahdollisesti kaatuvissa koneissa (esim. TOPS, kaatumissuojarakenne). Itse asiassa vaatimuksessa ei enää edes viitata tiettyihin standardinmukaisiin rakenteisiin kuten ROPSiin, joka on vain yksi esimerkki rakenteista. Vanhan direktiivin vaatimuksissa (kohdan 3.4.3 koneluettelo) on jäänteitä ennen konedirektiiviä voimassa olleesta "ROPS-direktiivistä". Koneluettelo poistetaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että näillä koneilla vaatimukset muuttuisivat. Tällainen luettelo ei sovi uuden lähestymistavan direktiiviin ja pelkästään maansiirtokoneiden osalta yhdenmukaistetut turvallisuusstandardit jo nykyisin edellyttävät suojarakenteita laajemmin myös luettelossa mainitsemattomiin konetyyppeihin. 9 (12)
3.4.3 Ympäri kaatuminen ja sivulle kaatuminen Jos omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen kuljettajan sekä yhden tai useamman käyttäjän taikka muun henkilön paikka on koneen kyydissä ja on olemassa koneen ympäri tai sivulle kaatumisen riski, kone on varustettava asianmukaisella suojarakenteella, paitsi jos tämä lisää riskiä. Tämän rakenteen on oltava sellainen, että koneen kaatuessa ympäri tai sivulle se takaa kyydissä oleville henkilöille riittävän turvatilan. Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin rakenteelle asianmukaiset testit todentaakseen, että rakenne täyttää toisessa alakohdassa esitetyt vaatimukset. 3.4.3 Kaatumisvaara Jos päältä ajettavan omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen kuljettajan ja mahdollisesti muiden käyttäjien paikka on itse koneessa ja on olemassa koneen kaatumisen vaara, kone on suunniteltava ja varustettava sellaisilla kiinnityspisteillä, että siihen voidaan asentaa suojarakenne kaatumisen varalta (ROPS). Tämän rakenteen on oltava sellainen, että koneen kaatuessa se takaa kyydissä olevalle kuljettajalle ja tarvittaessa koneen mukana kulkeville käyttäjille riittävän turvatilan (DLV). Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin rakenteelle asianmukaiset testit todentaakseen, että rakenne täyttää toisessa alakohdassa esitetyt vaatimukset. Lisäksi sellaiset seuraavassa luetellut maansiirtokoneet, joiden teho on yli 15 kw, on varustettava kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS): tela- tai pyöräkuormaajat, kaivurit, tela- tai pyörätraktorit, itsekuormaavat tai kuormattavat kaavinvaunut, tiehöylät, runko-ohjatut dumpperit. 4 Liitteen I muutosten tunnistaminen Edellä olevat esimerkit käsittelevät vain muutamia tapauksia ja esimerkin omaisesti pelkästään aina pakollisiin koneen käyttöä koskevia tietoja koskeviin vaatimuksiin (liitteen I vaatimukset 1.7.3 ja 1.7.4) on tullut lukuisia uusia tai hiukan muuttuneita vaatimuksia kuten ohjeiden kielikysymys ja käännösten merkintätapa, ohjeeseen sisällytettävät EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tiedot, käyttäjänpaikan melupäästön ilmoitusrajan muutos, melu- ja tärinäpäästöjen epävarmuuksien ilmoittaminen jne. Vaikka standardit ovat erittäin tärkeä apuväline liitteen I olennaisten vaatimusten noudattamiseksi, ei niiden varaan voi jättää kaikkea, kun kyse on muuttuneiden vaatimusten tunnistamisesta lisäksi uuteen direktiiviin liittyvät standardit ovat laajemmin saatavissa vasta vuoden 2009 loppupuolella. Uuteen liitteeseen I on syytä tutustua, jotta muutokset voi tunnistaa. Niin vanhassa kuin uudessa liitteessä I on lukuisia sellaisia yksityiskohtaisia vaatimuksia, joiden tulkitsemiseksi tai noudattamiseksi ei edes tarvita standardeja. Parhaiten liitteen I olennaisiin vaatimuksiin tulleet muutokset voi tunnistaa vertailemalla uutta ja vanhaa tekstiä rinnakkain. Vertailu on erittäin suuritöistä ja tässä on hyvä käyttää valmiita vertailuja. Vertailu on kuitenkin tehokasta vain, jos myös vanhat vaatimukset ja niiden käytäntöön soveltaminen on vertailijalle tai vertailua tekevälle työryhmälle tuttuja. Vertailun yhteydessä saattaa olla myös hyödyllistä arvioida laajemmin aikaisemman vanhaan direktiiviin perustuvan riskin arvioinnin tuloksia. Tällöin lopputuloksena voi olla uusia toteutettavia turvallisuustoimenpiteitä sellaistenkin kysymysten osalta, joissa uuden ja vanhan direktiivin olennainen vaatimus on täysin sama. Riskin arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti riskin arviointi ei saisi olla vain kertaluonteinen prosessi vaan se tulisi toistaa sopivassa laajuudessa myös aikaisempien suunnitelmien ja tuotteiden osalta sopivin väliajoin ja riippumatta siitä, ovatko lainsäädännön vaatimukset muuttuneet. Tällä tavalla voidaan tunnistaa tekniikan yleisestä kehityksestä ja uusista turvallisuusteknisistä mahdollisuuksista johtuvat tarpeet parantaa tuotteen turvallisuustasoa. Useimmiten juuri standardit kuvastavat tekniikan kehitystä ja standardeissa esitettävä turvallisuustaso kohoaa vaikka lainsäädäntöön ei olisi tullut mitään muutoksia. Eräs konkreettinen esimerkki standardien ohjaamasta yleisestä tarpeesta tarkistaa suunnitelmien ja turvallisuustason nykytila on siirtyminen ohjausjärjestelmien turvallisuutta käsittelevästä standardista EN 954-1 [15] standardiin EN ISO 13849-1 [16]. Standardi EN 954-1 on voimassa enää 30.11.20009 asti ja viimeistään uuden konedirektiivin myötä on siirryttävä standardin EN ISO 13849-1 periaatteisiin, vaatimuksiin ja käsitteistöön. 10 (12)
Koska direktiivin eri kieliversiossa voi olla käännöksiin liittyviä epätarkkuuksia, on vertailu yksiselitteisintä usein vain direktiivin englanninkielisten tekstien avulla, koska englanti on ollut direktiivin laadinnan alkukieli. Tässä artikkelissa esitettävät vertailuesimerkit perustuvat raportissa KAN Report 40 esitettäviin vertailuihin. Koko raportti on ladattavissa (englanniksi ja saksaksi) osoitteessa: KAN Report 40 - The new Machinery Directive - A tool to uncover the changes introduced by the revised directive, edited by Ulrich Bamberg and Stefano Boy (05/2008): http://www.kan.de/en/publikationen/kan-berichte/kan-berichte-display/kandocs/c6efc21372/kanbericht/2659.html Toinen muutoksia vertaileva asiakirja on CENin standardisointityöhön tarkoitettu yhteenveto, joka on ladattavissa osoitteessa: CEN - The New Machinery Directive 2006/42/EC Changes to the Essential Health and Safety Requirements and their possible consequences for (draft) harmonised European Standards http://www.cen.eu/cenorm/workarea/sectorfora/machinery/n280allchangesin200642ec20070301.pdf Uuden konedirektiivin 2006/42/EY teksti eri kielillä: http://ec.europa.eu/enterprise/mechan_equipment/machinery/revdir.htm Vanhan konedirektiivin 98/37/EY teksti eri kielillä: http://ec.europa.eu/enterprise/mechan_equipment/machinery/welcdir.htm 11 (12)
Viiteluettelo 1 [1] SFS-EN ISO 12100-1 Koneturvallisuus. Perusteet ja yleiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1: Peruskäsitteet ja menetelmät SFS-EN ISO 12100-2 Koneturvallisuus. Perusteet ja yleiset suunnitteluperiaatteet. Osa 2: Tekniset periaatteet [2] SFS-EN 292-1 Koneturvallisuus. Perusteet ja yleiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1: Peruskäsitteet ja menetelmät (KUMOTTU, SFS-EN ISO 12100-1 korvaa) [3] SFS-EN 1050 Koneturvallisuus. Riskin arviointi. Osa 1: Periaatteet (KUMOTTU, SFS-EN ISO 14121-1 korvaa) [4] SFS-EN ISO 14121-1 Koneturvallisuus. Riskin arviointi. Osa 1: Periaatteet [5] SFS-EN 614-1 Koneturvallisuus. Ergonomiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet [6] SFS-EN ISO 14738 Koneturvallisuus. Koneeseen liittyvien työskentelypaikkojen suunnittelun antropometriset vaatimukset [7] SFS-EN 60204-1 Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset [8] SFS-EN 1037 Koneturvallisuus. Odottamattoman käynnistymisen estäminen [9] SFS-EN 418 Koneturvallisuus. Hätäpysäytyslaitteisto, toiminnalliset näkökohdat. Suunnitteluperiaatteet (KUMOTTU, SFS-EN ISO 13850 korvaa) [10] SFS-EN ISO 13850 Koneturvallisuus. Hätäpysäytys. Suunnitteluperiaatteet [11] SFS-EN 953 Koneturvallisuus. Suojukset. Kiinteiden ja avattavien suojusten suunnittelun ja rakenteen yleiset periaatteet [12] EN 953:1998/prA1 (FINAL DRAFT) Safety of machinery - Guards - General requirements for the design and construction of fixed and movable guards [13] EN ISO 20643 Mekaaninen värähtely. Käsikoneet ja käsin ohjattavat koneet. Tärinäpäästön arviointiperiaatteet [14] 2002/44/EY, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille (kuudestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2002:177:0013:0019:fi:pdf [15] SFS-EN 954-1 Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet (VOIMASSA 30.11.2009 asti; vanhaan direktiiviin liittyvän yhdenmukaistettu standardi 28.12.2009 asti) [16] SFS-EN ISO 138491- Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet; ks. myös SFS-käsikirja 93-6 (2008): http://www.sfs.fi/julkaisut/sfs_julkaisut/sfs_kasikirjat/kk93_6.html 1 Tarkemman tiedot voimassa olevista SFS- ja EN- ja ISO-standardeista löytyy SFS-luettelosta: http://www.sales.sfs.fi 12 (12)