Opetusministeriön ja Museoviraston välinen tulossopimus 2008 2010
Arvot Museoviraston arvoja ovat avoimuus, aktiivisuus ja asiantuntijuus. Arvoja toteutetaan oman ja toisen työn arvostuksella, valmiudella keskinäiseen vuorovaikutukseen, halulla uuden oppimiseen sekä herkkyydellä tarttua tuleviin haasteisiin. Toiminta-ajatus Museovirasto on asiantuntijavirasto, joka johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta sekä alaa koskevien palveluiden tarjoamisesta. Toiminta perustuu asiantuntemukseen, palveluhalukkuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen sekä kiinteään yhteistyöhön kansalaisten, viranomaisten, tutkimuslaitosten, tiedeyhteisön ja museolaitoksen kanssa. Toiminnan tavoitteena on kulttuuriympäristön ajallisen moniulotteisuuden ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen, kulttuuriperinnön saavutettavuuden lisääminen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen kannustaminen. Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa ja kansallisen kulttuurin erityispiirteitä niiden kansainvälisissä yhteyksissä sekä herättää ja ylläpitää tietoisuutta ja ymmärrystä historiasta ja aikamme kulttuurisista suuntauksista. Visio 2015 Museovirasto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa museokentän sekä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Sen toiminta perustuu korkeatasoiseen asiantuntemukseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset ovat vakiinnuttaneet arvonsa ja asemansa kansalaisten tietoisuudessa ja ympäristön suunnittelussa. Niiden säilyttämistä ja hoitamista osana Suomen ja maailman kulttuuriperintöä pidetään luonnollisena. Museoviraston kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asianmukaisesti hoidetun kansalliskokoelman, jonka tarjoamat palvelut ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Suomen kansallismuseo ja muut museot toimivat monipuolisina kulttuurilaitoksina ja oppimiskeskuksina, jotka samalla huolehtivat kansalliskokoelmistamme ja niiden kartuttamisesta. Kansalaiset tuntevat Suomen historian, kansallisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. 2
SISÄLLYS Toimintaympäristön analyysi...3 Vaikuttavuus...4 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö...5 Kokoelmat, arkistot ja kirjasto...5 Kiinteän kulttuuriperinnön ylläpito...6 Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut...7 Tutkimus...9 Näyttelyt ja tietopalvelut...9 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...12
Museoviraston strategia 2008-2015 (luonnos) Toiminnan strategiset painopistealueet: 1. Kulttuuriympäristöä ja kokoelmia koskevan tietoaineiston kattavuus ja saavutettavuuden paraneminen/tiedon helppo käytettävyys. 2. Palvelutarjonnan laadun kehittäminen kulttuuriomaisuuden hoidossa, viranomaistyössä, tiedonvälityksessä ja museoiden toiminnassa. 3. Kokoelmapolitiikan selkeyttäminen: suunnitelmallinen kartuttaminen, joka perustuu yhteistyöhön muun museolaitoksen kanssa. Strategiset vaikuttavuustavoitteet: 1. Kulttuuripolitiikkaan ja kulttuuriomaisuuden hoitoon vaikuttamalla tavoitellaan kulttuuriperinnön yhteiskunnallisen merkityksen kasvattamista ja sitä kautta suojeluedellytysten parantamista. 2. Panostamalla asiakkuuksiin, yhteistyöverkostoihin ja sidosryhmäyhteistyöhön tavoitellaan vuorovaikutteisuuden lisäämistä ja sitä kautta tuloksellisuuden kasvua. 3. Kulttuuriperintökasvatukseen panostamalla tavoitellaan kulttuuriperinnön tuntemuksen ja arvostuksen lisääntymistä. Tulossopimuksen 2008-2010 keskeiset palvelukyky- ja laatutavoitteet: 1. valmistautuminen muuttoon ja toimintojen vaiheittainen sijoittaminen uusiin toimitiloihin. 2. kokoelmien-, arkistojen ja kirjaston yhdistäminen uusissa toimitiloissa. 3. olennaisimpien aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon ja saataville verkkoon. 4. sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönotto 2009 ja verkkoasiointipalveluiden kehittäminen. 5. fyysisen ja tiedollisen saavutettavuuden parantaminen Museoviraston museo- ja nähtävyyskohteissa sekä näyttelyissä ja toimitiloissa. 6. asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittäminen. 7. aluetoimistoverkon täydentäminen. 8. Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittisen ohjelman valmistuminen 2008 sekä kuva-arkiston ja kirjaston kokoelmapoliittisten ohjelmien valmistuminen 2010 loppuun mennessä. 9. työtyytyväisyyden seurantajärjestelmän käyttöönotto. tuottavuuden seurantaan liittyvä tavoite: toiminnan tuottavuusmittarien ja tuottavuuden seurannan kehittäminen tulossopimuskauden aikana. 2
Toimintaympäristön analyysi Tieto- ja viestintäteknologian kehitys mahdollistaa niin fyysisten kuin sähköistenkin palveluiden rakenteellisen uudistamisen. Myös tietosisältöjen monipuolisuuteen, kattavuuteen sekä saatavuuteen kohdistuu yhä suurempia vaatimuksia. Museoviraston tavoitteena on panostaa kokoelmien digitointiin ja digitaalisten kulttuuriympäristöaineistojen kehittämiseen, mikä avaa uusia lähtökohtia kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemiselle ja hyödyntämiselle. Olennaisimpien aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon vaatii lähivuosina suuria voimavaroja, myös määräaikaista tukirahoitusta. Museoviraston tavoitteena on käyttäjälähtöisen arkisto-, kokoelma- ja kirjastokonseptin kehittäminen, mikä perustuu keskitettyyn asiakaspalveluun sekä verkkoasiointipalveluihin. Palvelutarjonnan kehittämisen ja saatavuuden paranemisen lisäksi aineistojen digitaaliset arkistot tukevat aineellisen kulttuurin tallennusta perinteisiä esinekokoelmia täydentäen ja muuttavat tulevaisuudessa mm. museoiden näyttelytoimintaa. Maassamuutto vaikuttaa kulttuuriperinnön vaalimiseen. Olemassa olevan rakennuskannan ja infrastruktuurin käytön ja kunnon turvaamiseksi tarvitaan erityisiä toimia ja uusia aloitteita taantuvilla alueilla. Kasvukeskuksissa paineet rakennetun ympäristön tehokkaaseen käyttöön ja tiivistämiseen edellyttävät luovia ratkaisuja ja herkkyyttä suojelutavoitteiden huomioonottamiselle. Rakennemuutosten hallitseminen edellyttää kulttuuriperintöalan alueellisen palveluverkon kehittämistä, laajaa sidosryhmäverkostoa sekä uusien teknologisten mahdollisuuksien tunnistamista. Museoviraston aluetoimistot tarjoavat ennakoivaa ja tasalaatuista asiantuntijapalvelua kaavoituksen ja muun maankäytön tarpeisiin. Museovirasto kehittää ja tukee aluetoimistojen toimintaedellytyksiä sekä pyrkii täydentämään toimistoverkostoa tulossopimuskauden aikana. Väestön ikärakenne muuttuu työikäisen väestön vähetessä, vanhusten määrän kasvaessa ja nuorten ikäluokkien pienentyessä. Ikääntyvän väestön merkitys palveluiden käyttäjänä lisääntyy ja työvoiman saatavuus vaikeutuu. Suomen ulkomaalaisväestön osuus ja maahanmuutto ovat tulevaisuudessakin Euroopan unionin pienimpiä. Lisääntyvä maahanmuutto merkitsee silti uusien suomalaisten osuuden huomattavaa kasvua. Erityis- ja alakulttuurien kirjo kasvaa ja moniäänisyys yhteiskunnassa lisääntyy. Kulttuuriperintösektori on uusien haasteiden edessä kehittäessään palveluita vastaamaan muuttuvan väestön tarpeita. Museoviraston tavoitteena on tiedollisen ja fyysisen saavutettavuuden varmistaminen yhtäläisesti kaikille asiakasryhmille. Hallinnon tuottavuusvaatimukset kovenevat ja toimintatavat monipuolistuvat. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsevät Museovirastossa 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Osana valtion tuottavuusohjelman toteuttamista siirrytään opetusministeriön hallinnonalalla palvelukeskusmalliin vaiheittain vuodesta 2008 alkaen. Kulttuuriperintöalan verkottuminen alan sisällä ja muiden toimialojen kanssa on olennaisen tärkeää, jotta kulttuuriperinnön vaalimisedellytykset kehittyisivät. Palveluiden tuottamisessa sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa haasteet ja kilpailu asiakkaista edellyttävät kumppanuuksien rakentamista tiedeyhteisön, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kilpailu ammatillisesta osaamista kovenee ja edellyttää kulttuuriperintöalan ammatillisen koulutuksen, kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden turvaamista. 3
Museoviraston tulostavoitteissa vuosille 2008-2010 on otettu huomioon hallituksen politiikkaohjelmat, opetusministeriön kulttuuriperintöalan kehittämistä koskevat linjaukset ja Museoviraston oman toiminnan kehittämiseksi laaditut strategiat. Lisäksi Museoviraston toimintaa kehitetään sopimuskaudella Museovirastosta tehdyn selvityksen Museovirasto aktiiviseksi kansallisen identiteetin rakentajaksi pohjalta. Vaikuttavuus Museoviraston toiminta tukee opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita kulttuuriperinnön säilyttämisen, suojelun ja aktiivisen käytön vahvistamisen sekä taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden ja osallisuuden edistämisen alueilla. Palvelutarjonnan ja palvelujen sisältöjen alueella Museoviraston aikaansaamia vaikutuksia ovat alueellisen saatavuuden vahvistuminen, palveluiden saavutettavuuden lisääntyminen eri väestöryhmille, lisääntynyt vuorovaikutus palvelun tarjoajan ja käyttäjien välillä sekä kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden tukeminen innovatiivisilla ratkaisuilla. Vaikuttavuutta lisäävät alueellisille viranomaisille ja väestölle suunnattujen kulttuurimaisemaa, kiinteitä muinaisjäännöksiä ja rakennettua ympäristöä koskevat palvelut. Kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen hahmottaminen alueellisena vetovoimatekijänä, asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä ja elinkeinotoiminnan, kuten kulttuurimatkailun voimavarana on voimistuva suuntaus. Vaikuttavuutta lisätään ylläpitämällä ja kehittämällä sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja. Kansallisella tasolla kumppanuudet ja yhteistyö on aktiivista kulttuuriperintö- ja ympäristöhallinnon lisäksi myös muiden hallinnonalojen kanssa. Yhteistyötä syvennetään myös tiedeyhteisöjen, muun museokentän sekä kolmannen sektorin kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä Museovirasto tekee hallinnollisella, viranomais- sekä asiantuntijatasolla. Kansainvälisten sopimusten ja suositusten toteuttamisella sekä osallistumisella keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon on suuri yhteiskunnallinen merkitys kansallisten politiikkaohjelmien ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Tavoitteena on Suomen kulttuuriperintöä koskevien aineistojen avaaminen osaksi Euroopan ja maailman kulttuuriperintöä. Museoviraston toiminta-alaa koskeville vaikuttavuustavoitteille ei ole pääsääntöisesti asetettu mitattavaa tasoa. Tästä syystä viraston toiminnan vaikuttavuutta on toistaiseksi voitu arvioida vain sanallisesti. Mediajulkisuuden määrällä ja laadulla voidaan arvioida koko Museoviraston näkyvyyttä ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Museoviraston käsittelemien asioiden uutisoinnilla on suuri merkitys siinä, minkälainen mielikuva ihmisille välittyy kulttuuriperinnöstä. Tätä tukee myös museoiden jatkuva ja monipuolinen markkinointiviestintä. Museoviraston tavoitteena on ennakoiva viestintä, jossa mediajulkisuus otetaan aktiivisesti haltuun. Museovirasto pyrkii hallitsemaan mediajulkisuutta avoimella tiedottamisella ja ottamalla asiantuntijan roolin uutisoinnissa. 4
Mediajulkisuuden laadulle ja määrälle asetetaan tavoitteet vuonna 2008. Seurantatietoa kerätään mediaseurannan avulla. Jotta mediaseurannan tuloksia voidaan käyttää vaikuttavuuden mittarina, tuloksia tulee verrata seurantajaksolla lähetettyjen lehdistötiedotteiden määrään. Kappalemääräisen vertailun lisäksi tulee verrata myös tiedotteiden ja mediaosumien sisältöä. Mediaseurannan tulosten perusteella voidaan Museoviraston ja Suomen kansallismuseon viestintää suunnata sisällöllisesti tai määrällisesti. Tässä tulossopimusasiakirjassa Museoviraston toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan pääprosesseja käsittelevissä luvuissa. Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Kokoelmat, arkistot ja kirjasto Kokoelmien, arkistojen ja kirjaston osalta Museoviraston tärkeimpinä tavoitteina tulossopimuskaudella on saattaa olennaisimmat aineistot digitaalisen muotoon sekä käyttäjälähtöisten palveluiden kehittäminen. Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma valmistuu vuoden 2008 alussa. Sopimuskaudella laaditaan myös kuva-arkiston ja kirjaston kokoelmapolitiikat. Suomen kansallismuseon kokoelmien kartuttamisessa pohjaudutaan omien ja muiden museoiden nykyisten kokoelmien hyvään tuntemukseen samalla kun lähimenneisyyden ja nykyajan ilmiöistä pyritään erottamaan olennaiset, museoissa dokumentoitavat ja tallennettavat piirteet. Tavoitteena on kehittää museoiden välistä yhteistyötä kokoelmien kartuttamisessa ja ottaa huomioon muiden muistiorganisaatioiden työ aineellisen kulttuuriperinnön tallentamisessa. Kuva-arkiston kokoelmapolitiikassa otetaan huomioon Suomen valokuvataiteen museon sekä muun museo- ja arkistokentän tehtävät. Esine- ja kuvakokoelmiin liittyvien toimintojen tuottavuuden kehitystä seurataan sopimuskaudella vuosittain kokoelmien ylläpitoon suunnattujen resurssien kautta ja kehitetään tapa seurata tuottavuuden kehitystä tällä alueella. Kokoelmien, arkistojen ja kirjaston palvelukykyä ja laatua parannetaan tulossopimuskaudella yhdistämällä Museoviraston kokoelma-, kirjasto- ja arkistopalveluja uusissa toimitiloissa. Asiakaspalvelun keskittäminen ja sähköiseen asiakaspalveluun panostaminen vapauttavat resursseja tiedon- ja kokoelmahallinnan tehostamiseen ja palvelujen saavutettavuuden lisäämiseen. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat saatetaan mahdollisimman hyvin tutkimus- ja näyttelytoiminnan käyttöön sähköisten kokoelmanhallintajärjestelmien ja niiden varasto- ja konservointisovellutusten kehittämisellä. Keskusvaraston laajennushankkeen käynnistäminen ja toteuttaminen pitkällä aikavälillä ovat edellytys kokoelmien säilymiselle ja käytettävyydelle. Varastoidun esineistön pitkäaikaislainoja muille museoille suositaan. Museovirasto ottaa tavoitteekseen nostaa digitaalisen luetteloinnin tason sellaiseksi, että kaikki kokoelmiin tuleva kartunta pystytään ilman viiveitä luetteloimaan sähköisesti. Lisäksi erillisinä projekteina tehdään takautuvaa sähköistä luettelointia olennaisista aineistoista digitointistrategian mukaisesti priorisoituna. Kokoelmien suuresta koosta johtuen esitetyt tavoitteet ovat hyvin haastavia ja edellyttävät erityistä lisäpanostusta digitointiprojekteihin. 5
Tällä hetkellä esineitä on sähköisesti luetteloitu 114 750 kappaletta, Internet-selailuun niistä on avattu 4 780 kappaletta. Kuvia on sähköisesti luetteloitu 106 547 kappaletta, Internet-selailuun niistä on avattu 3 167 kappaletta. Esineiden sähköisen luetteloinnin aste 22,8 % 30 % 40 % 50 % Valokuvien sähköisen luetteloinnin aste 3,2 % 5 % 10 % 15 % Sähköisesti luetteloitujen esineiden saatavuus internetissä 1,0 % 5 % 10 % 15 % Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä 0,1 % 1 % 3 % 5 % Saatavuusaste on laskettu jakamalla Internetiin siirrettyjen esineiden tai kuvien määrä kokoelmien yhteen lasketulla esineiden määrällä. Sähköisen luetteloinnin tavoitetaso ei ole 100%. Tavoitteena on viedä olennaiset esine- ja kuvatiedot internetiin. Kokoelmien vaikuttavuus ilmenee pääasiassa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon muiden prosessien kuten näyttelyiden, julkaisujen sekä esine- ja kuvalainojen kautta. Kokoelmien hoidon ja ylläpidon tavoitteena on kansallisesti merkittävän aineellisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja saavutettavaksi tekeminen. Aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon ja niiden julkaiseminen tietoverkoissa lisää niiden hyödyntämismahdollisuuksia ja tuo aineistot kaikkien saataville. Se lisää kulttuuriperinnön painoarvoa sekä aineistojen käyttöä viranomais-, opetus- ja tutkimus- sekä kaupallisessa toiminnassa. Kokoelmien digitointi vähentää myös alkuperäisaineiston käsittelyä ja tukee siten kulttuuriperinnön säilymistä. Kiinteän kulttuuriperinnön ylläpito (kiinteät muinaisjäännökset ja Museoviraston hallinnassa oleva rakennettu kulttuuriympäristö) Museoviraston hallinnassa olevan kiinteän kansallisomaisuuden restaurointi- ja hoitotoimenpiteitä pyritään tehostamaan tulossopimuskaudella. Rakennuttamistoiminnassa toteutetaan investointiohjelmaa, painopisteenä viraston omistamat linnat, museokiinteistöt ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten hoidon tavoitteena on vähintään nykytilanteen säilyttäminen sekä maanomistajien osallistumisen lisääminen hoidon toteuttamiseen. Kiinteän kulttuuriperinnön ylläpidon tuottavuutta voidaan tarkastella euromääräisenä panoksina suhteessa ylläpidettyihin / hoidettuihin kohteisiin. Koska kohteet eivät muodosta yhtenäistä ja täysin vertailukelpoista kokonaisuutta, kehitetään mittaria ja seurantaa vuoden 2008 aikana, perustuen vuosien 2006 ja 2007 toteutumaan. Alustavaksi tavoitteeksi asetetaan tuottavuuden säilyminen tulossopimuskaudella vähintään vuoden 2008 tasolla. Tuottavuutta pyritään kuitenkin lisäämään ylläpidon kustannusrakennetta analysoimalla, ja tarkennetut tuottavuustavoitteet asetetaan vuoden 2008 toteutuman perusteella. 6
Palvelukykyä ja laatua parannetaan kehittämällä Museoviraston hallinnassa olevien linnojen ja museokiinteistöjen, esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten sekä muiden rakennuttamiskohteiden tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta. Periaatteena on että saavutettavuus huomioidaan aina laajempien korjausten yhteydessä ja muuten priorisoidaan ne kohteet joissa kävijämäärät ovat suurimpia. Tavoitteena on vuoden 2008 aikana luoda yleinen kirjallinen ohje fyysisen saavutettavuuden edistämisestä kulttuurihistoriallisissa arvokkaissa kohteissa sekä toteuttaa luettelot Museoviraston kiinteistöistä ja hoidetuista muinaisjäännöksistä saavutettavuuden parantamisen kannalta tärkeysjärjestyksessä, toimenpide-ehdotuksineen ja kustannusarvioineen. Museoviraston tavoitteena on laajentaa muinaisjäännösten hoito aluetoimistojen toiminnan myötä koko maahan sekä hoitokohteiden määrän vähäinen lisäys. Ensisijaisia hoitokohteita ovat valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset sekä Kronprins Gustav Adolfin hylkypuisto. Ylläpidetyt ja hoidetut muinaisjäännöskohteet 237 200 220 240 Museoviraston rakennuttamistoiminnan ja muinaisjäännösten hoidon vaikuttavuustavoitteena on kiinteän kulttuuriperinnön säilyminen. Sen edellytyksenä on rakennuttamisen ja restauroinnin sekä muinaisjäännösten hoidon erityisosaamisen ylläpito. Korkeatasoinen restaurointi ja hoito sekä kohteiden esittelyyn liittyvä verkostoituminen lisäävät alueiden vetovoimaisuutta. Vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi matkailuhankkeiden ja palveluiden sekä kävijämäärien kasvuna. Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut Viranomais- ja asiantuntijapalveluissa keskitytään ennakoivaan, vuorovaikutteiseen ja ohjelmalliseen suojeluun. Kulttuuriympäristöjä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus vahvistetaan vuonna 2009. Museoviraston tavoitteena on myös saattaa aluetoimistoverkosto valmiiksi, mikä on edellytys joustavalle ja nopealle asiantuntijapalvelulle. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää maksullisia asiantuntijapalveluita ja pyrkiä näin parantamaan kustannusvastaavuutta. Museoviraston tavoitteena on ylläpitää ja laajentaa hallinnollista ja viranomaisyhteistyötä kulttuuriperintö- ja ympäristöhallinnon toimijoiden lisäksi muiden hallinnon alojen kanssa. Keskeisiä sidos- ja intressiryhmiä ovat myös alueelliset ja paikalliset toimijat (kuten kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, maakuntamuseot, maakuntien liitot ja TE-keskukset) sekä valtion virastot, laitokset ja liikelaitokset (kuten Valtion taidemuseo, Helsingin yliopiston kirjasto, Kansallisarkisto, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Senaatti-kiinteistöt ja Opetushallitus). Tavoitteena on kehittää kulttuuriympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Museoviraston olemassa olevien rekisterien sisältöjä laajennettaessa painotetaan seurantatietojen helppoa saatavuutta. Valtakunnallinen kulttuuriympäristön inventointijärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2009. Rakennettua ympäristöä koskevien inventointien tietojärjestelmäpalvelua kehitetään siten, että se tavoittaa kaikki olennaiset toimijat 7
vuoteen 2010 mennessä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä museokentän, ympäristöhallinnon ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Viranomaistoiminnan ja asiantuntijapalvelujen tuottavuus lisääntyy sopimuskauden lopussa aluetoimistoverkon toteutuessa ja sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Tuottavuuden mittaamisessa lausuntojen käsittelyyn käytettyä aikaa verrataan painotettujen lausuntojen määrään. Vuosi 2008 muodostaa indeksin lähtötason (100), vuoteen 2010 mennessä pyritään saavuttamaan 5% tuottavuuden kasvu (95). Aluetoimistojen perustaminen ja toiminnan kehittäminen sekä sähköisen asianhallintajärjestelmän käytönotto lisäävät myös palvelukykyä ja laatua. Kulttuuriympäristöä koskevien lausuntojen käsittelyajan arvioidaan olevan vuonna 2008 35 vuorokautta, jonka jälkeen se pyritään vähentämään 33:een vuorokauteen, mikäli suunniteltu aluetoimistoverkoston laajennus toteutuu. Kulttuuriympäristöä koskevien lausuntojen käsittelyaika 38 vrk 35 vrk 33 vrk 33 vrk Tulevaisuudessa lausuntoja koskevaksi palvelukykytavoitteeksi asetetaan lausuntojen käsittely annetussa määräajassa. Tähän sopiva seuranta ja mittari kehitetään tulossopimuskaudella. Museovirastossa kehitetään ja otetaan käyttöön vuonna 2008 asiakastyytyväisyyskysely, joka suunnataan sidosryhmille. Siitä kehitetään asiakastyytyväisyyttä mittaava indeksi. Vuosi 2008 muodostaa indeksille lähtötason ja sen perusteella tavoitteet voidaan asettaa vuosille 2009 ja 2010. Viranomaistoiminnalla on vaikuttavuutta esimerkiksi ohjelmatyön ja ennakoivan viranomaistoiminnan sekä Museoviraston myöntämien avustusten alueilla. Museoviraston osallistumisella valtionhallinnon strategia- ja ohjelmatyöhön pyritään kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön luontevaan integrointiin eri sektoreiden toimintaan sekä kulttuuriperinnön vaalimisen toimintaedellytysten parantamiseen. Ennakoivan viranomaistoiminnan keskeinen osa on vaikuttaminen maankäytön suunnitteluun osallistumalla aloitusvaiheen neuvotteluihin sekä kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tarjoaminen maankäytön suunnitteluun soveltuvassa muodossa. Aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä kehitetään viranomais- ja asiantuntijatoiminnan prosesseja ja Museoviraston näkyvyyttä sekä ehkäistään tarpeettomien suojeluristiriitojen syntymistä. Museoviraston myöntämien avustusten vaikuttavuuden seurantaa pyritään kehittämään tulossopimuskaudella. Entistämisavustusten kannustavan merkityksen arvioidaan olevan yksityisessä omistuksessa olevien rakennusten vaalimisessa myönnettyihin avustuksiin nähden huomattavan suuri. Tuetut korjaushankkeet edistävät restaurointitiedon leviämistä ja vaikuttavat kansalaisten asenteisiin. Lisäksi niillä on yhteiskunnallis-taloudellista merkitystä esimerkiksi työllistäjänä. Museoiden innovatiivisia avustuksia suunnataan saavutettavuutta, kulttuuriperintökasvatusta ja monikulttuurisuutta tukeviin hankkeisiin. Näiden avustusten vaikuttavuutena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että museoihin saadaan uusia kävijäryhmiä sekä monipuoli- 8
sempaa tarjontaa. Tavoitteena on myös, että käynnistyttyään avustuksen avulla projektina, toiminta tulisi osaksi museon varsinaista toimintaa. Tutkimus Museoviraston tutkimustoiminta rajoittuu lähes yksinomaan lainsäädäntöön perustuvien, tutkimustehtävien toteuttamiseen. Muinaisjäännöksiä, muuta kulttuuriympäristöä sekä vedenalaisia kohteita koskevia tietoaineistoja kartutetaan ja syvennetään inventoinneilla, kaivauksilla ja rakennusdokumentoinnilla. Museoiden tutkimustyö suunnataan erityisesti omiin kokoelmiin liittyviin hankkeisiin, sekä hankkeisiin, jotka voidaan tehdä yhteistyössä muiden museoiden tai korkeakoulujen kanssa. Museoviraston tutkimustoimintaa pyritään kehittämään seuraavilla alueilla: historiallisten nähtävyyskohteiden työllisyys- ja talousvaikutukset, ilmastomuutoksen mukanaan tuomien makro- ja mikrotason uhkien kartoittaminen ja niihin varautuminen sekä uudemman rakennusperinnön suojelu. Näihin pyritään löytämään yhteistyötahoja sektoritutkimusta toteuttavissa laitoksissa. Museoviraston tutkimustoiminnassa pyritään yhä lisääntyvässä määrin kehittämään ja hyödyntämään muiden toimijoiden kanssa muodostettuja tutkimus- ja tietoverkostoja. Muinaismuistolain 15 :n nojalla toteutuvat tutkimukset ovat osa suojelu- ja viranomaistoimintaa. Tämän toiminnan kustannusvastaavuutta pyritään nostamaan keskittämällä siihen liittyviä toimintoja. Muinaismuistolain 15 :n nojalla toteutuvat tutkimukset kustannusvastaavuus 92% 92% 93% 94% Näyttelyt ja tietopalvelut Tulossopimuskaudella kehitetään Suomen kansallismuseon ja Museoviraston linnojen näyttelyiden informatiivisuutta ja houkuttelevuutta sekä parannetaan niiden tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta. Museoviraston verkossa olevien aineistojen määrää ja laatua parannetaan ja kehitetään verkkoasiointipalveluita. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakastyytyväisyyteen, jota selvitetään ja seurataan. Näyttelytoiminnan tuottavuutta tarkastellaan käynnin keskihinnan ja keskitulon avulla. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden museokäynnin keskihinta oli vuonna 2006 poikkeuksellisen alhainen (4,27, vuonna 2005 4,58), koska joitakin hankkeita jouduttiin peruuttamaan tai siirtämään. Kahtena lähivuotena keskihinnan tavoitteena on 4,5 euroa. Kauden loppua kohti sitä pyritään alentamaan 4,0 euroon työ- ja avoinnapitoaikoja tarkistamalla sekä maksavien kävijöiden määrää lisäämällä. Vastaavasti pyritään kasvattamaan museokäyntien keskituloa. Museoiden markkinoinnin ja näyttelytoiminnan kustannusten vähentäminen ja maksavien kävijöiden määrän lisääminen edellyttävät tarkkaa suunnittelua ja samalla innovatiivista näyttely- ja markkinointiohjelmaa sekä asiakaslähtöistä suuntautumista kaikissa kohteissa. 9
Museoiden avoinnapidon ja näyttelytoiminnan kustannukset ja tulot käynnin keskihinta 4,27 4,5 4,5 4,0 käynnin keskitulo 2,43 2,6 2,6 2,8 Vuoden 2007 alussa Olavinlinnasta ja Hämeen linnasta muodostettiin Linnat-yksikkö ja siihen siirrettiin myös aikaisemmin kiinteistöyksikköön kuuluneet siivoojat ja kiinteistötyöntekijät. Tästä syystä vuoden 2008 linnakäynnin keskihinta tulee nousemaan kohonneiden henkilöstömenojen takia. Linnakäynnin keskituloa kasvatetaan lisäämällä maksavien kävijöiden määrää sekä perimällä työpajoihin osallistumisesta materiaali- ja osallistumismaksu. Linnojen avoinnapidon ja näyttelytoiminnan kustannukset ja tulot käynnin keskitulo 2,27 2,45 2,60 3,0 Museoviraston kirjaston lainauspalveluiden tuottavuutta lisätään keskittämällä asiakaspalvelua tiettyihin aukioloaikoihin sekä lisäämällä itsepalvelua. Asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) /kirjaston lainat ulkopuolisille 0,071 0,065 0,065 0,060 Suomen kansallismuseon sekä Museoviraston linnojen näyttelyiden palvelukykyä ja laatua tarkastellaan kävijämäärien sekä maksavien kävijöiden osuuden avulla. Museoiden kokonaiskävijämäärä lisääntyy kun Suomen merimuseo avataan yleisölle vuoden 2008 heinäkuussa. Jo vuoden 2008 kävijätavoitteet saattavat ylittyä, mutta lisäys on vakiintunut vuonna 2009. Maksavien kävijöiden osuus pyritään nostamaan 60 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Useimpiin museoihin on viikossa yhtenä iltana maksuton sisäänpääsy. Alle 18-vuotiailla on edelleen ilmainen sisäänpääsy kaikkiin museoihin. Tällä pyritään edistämään lasten, nuorten ja perheiden museokäyntejä sekä toteutetaan kulttuuriperintökasvatus- ja saavutettavuusstrategioiden mukaista toimintaa. Suomen kansallismuseoon kuuluvien 17 museon avoinnapidon laajuutta ja näyttely- ja tapahtumatoimintaa arvioidaan ja kehitetään museoiden erityisluonteesta ja paikallisista olosuhteista lähtien. Tavoitteena on edelleen kehittää museoita eri väestöryhmiä palveleviksi oppimis- ja vapaa-ajan keskuksiksi. Toimintaa kehitetään vuorovaikutteiseen suuntaan ja erityistä huomiota kiinnitetään saavutettavuuteen ja opastuksiin. Museoiden kävijät: Kokonaiskävijämäärä 307 664 320 000 370 000 360 000 Maksavien kävijöiden 46,8% 55% 55 % 60 % osuus % Alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä 21% 23% 23% 23% Linnojen toiminnassa panostetaan entistä enemmän kulttuuriperintökasvatukseen ja koululaisille suunnattuun työpaja- ja oheistapahtumatoimintaan yhteistyössä molempien linnakaupunkien koulu- ja sivistystoimen kanssa. 10
Linnojen kävijät: Kokonaiskävijämäärä 193 067 205 000 210 000 215 000 Maksavien kävijöiden osuus %* 85,6 % 88 % 89 % 90 % *Valtion talousarvioesityksessä 2008 linnojen maksavien kävijöiden osuus on virheellinen Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa kaikki kävijät kiertävät turvallisuussyistä oppaan johdolla. Linnoissa vain alle 7-vuotiaat ovat ilmaiskävijöitä. Koululaisten osuus linnojen kävijämäärästä vuonna 2006 oli vain 5,88 %. Museoviraston asiakaspalvelun laatua ja palvelukykyä lisätään yhdistämällä kokoelma-, arkisto ja kirjastopalveluja sekä kehittämällä sähköisiä asiointipalveluita. Museoviraston arkistojen, kirjaston ja kokoelmien asiakaskäyntien odotetaan hieman lisääntyvän uuden palvelukonseptin myötä. Muutto uusiin toimitiloihin ja muuttoon valmistautuminen saattavat vähentää kävijämääriä hetkellisesti. Verkkoasioinnin lisääntyminen tulee pitkällä aikavälillä vähentämään erityisesti kuva-arkiston asiakaskäyntejä, mikä vapauttaa resursseja digitoinnin tehostamiseen. Museovirastossa otetaan käyttöön sisäinen asianhallintajärjestelmä vuonna 2009, jonka jälkeen siihen voidaan kehittää ulkoisia verkkoasiointipalveluita. Verkkoasioinnille voidaan asettaa tavoitteet seuraavalla tulossopimuskaudella. Museoviraston verkkosivuilla käyntien määrää pyritään kasvattamaan 20 % vuodessa. Museoviraston muiden verkkopalveluiden (Rakennusperinto.fi, Museoverkko ja Suomen museot online) kävijämäärää pyritään kasvattamaan 12 % vuoden 2007 tasoon nähden (n.900 000 käyntiä) tulossopimuskauden loppuun mennessä. Kävijämääriä kasvatetaan verkkosivujen sisältöä kehittämällä ja sivuja markkinoimalla. Käynnit* Museoviraston verkkosivuilla 1 537 544 2 220 000 2 664 000 3 196 000 *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. Käynnit* muissa verkkopalveluissa (Rakennusperinto.fi, Museoverkko, Suomen museot online) 700 000 985 000 995 000 1 005 000 *Käyntejä mitataan sivulatausten perusteella. Rakennusperinto.fi palvelu on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot kaikista maamme esihistoriallisista ja suurimmasta osasta historiallisen ajan muinaisjäännöksistä. Vuosittain muinaisjäännösrekisteriin viedään tiedot inventoinneissa ja tarkastuksissa löydetyistä ennestään tuntemattomista kohteista. Historiallisen ajan muinaisjäännöstietoja viedään rekisteriin myös takautuvasti vanhojen inventointikertomusten pohjalta. Tietoaineistojen saatavuus % kokonaismäärästä (muinaisjäännösrekisterin esihistoriallisen ja historiallisen ajan kohteet) esihist. muinaisjäänn. 99 % 100 % 100 % 100 % hist. muinaisjäänn. 60 % 70 % 80 % 90 % 11
Tavoitteena on määritellä esihistorialliseen muinaisjäännökseen kuuluva alue ja rajata se rekisterin yhteydessä olevalle kartalle, jotta rekisterin käyttäjät pystyvät paremmin ottamaan muinaisjäännökset huomioon omassa toiminnassaan. Muinaisjäännökseen kuuluvan rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä (esihistorialliset muinaisjäännökset). 30 % 50 % 55 % 60 % Museovirastossa kehitetään ja otetaan käyttöön vuonna 2008 asiakastyytyväisyyskysely, joka suunnataan museoiden, arkistojen ja kirjaston asiakkaille. Siitä kehitetään asiakastyytyväisyyttä mittaava indeksi. Vuosi 2008 muodostaa indeksille lähtötason ja sen perusteella tavoitteet voidaan asettaa vuosille 2009 ja 2010. Museotoiminnan vaikuttavuutta seurataan kävijämäärillä ja kävijämäärien suhteella museoiden avoinnapitotunteihin. Yleisön kiinnostusta kuvaa myös maksavien kävijöiden prosentuaalinen osuus aikuiskävijöistä sekä tilattujen (maksullisten) opastusten ja työpajojen määrä. Museoiden näyttelytoiminnassa pyritään siihen, että näyttelyt herättävät kiinnostusta mediassa ja keskustelua myös julkisuudessa sekä generoivat yleisön yhteydenottoja tai esinelahjoituksia. Museoiden näkyvyyttä tiedotusvälineissä seurataan laadullisesti ja määrällisesti mediaseurannan avulla. Museoviraston olennaisten arkisto- ja kokoelma-aineistojen digitointi ja sähköinen tiedonhallinta mahdollistavat kansalaisten pääsyn kulttuuriperinnön ja kokoelmien äärelle ajasta ja paikasta riippumatta. Museoaineistojen käyttö lisääntyy huomattavasti niin tutkimuksen, koulujen, matkailun kuin suuren yleisön osalta. Museoviraston ylläpitämät palvelut antavat mahdollisuuden myös pienille museoille tuoda näiden palveluiden kautta aineistoaan laajaan jakeluun sekä hyödyntää Museoviraston tarjoamia paikkatieto- ja mobiilipalveluita. Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto parantaa Museoviraston tehokkuutta ja palvelutasoa sekä helpottaa ja nopeuttaa tiedonkulkua. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Museovirasto kehittää työyhteisöään viraston henkilöstö- ja osaamisstrategian mukaisesti ottaen huomioon tuottavuusohjelman tavoitteet. Joustavalla henkilöstöpolitiikalla ja suunnitelmallisella koulutusohjelmalla varmistetaan toiminnan painopistealueiden edellyttämä osaaminen. Henkilöstön omaehtoista jatko- ja täydennyskoulutusta tuetaan henkilöstö- ja osaamisstrategian linjausten mukaisesti. Asiantuntija- ja tutkimushenkilöstön koulutustason nostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ikääntymisen ja eläkkeelle siirtymisen edellyttämä osaamisen siirto toteutetaan erillisellä ohjelmalla. Koulutustavoitteiden toteutumista seurataan henkilöstötilinpäätökseen sisältyvällä tunnusluvulla Koulutustilaisuuksiin osallistuminen, jonka osalta virasto asettaa seuraavat tavoitearvot: 12
Koulutustilaisuuksiin osallistuminen (työpäivää/htv). 2,3 2,8 3,0 3,2 Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsevät Museovirastossa 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Vähennykset toteutetaan vuosille 2007-2011 laaditun henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Kokonaishenkilötyövuosien määrä 2008 lähtötaso 2009 tavoite 2010 tavoite 418 411 404 Museovirasto on mukana Valtiokonttorin palvelukeskusmallin suunnittelussa ja valmistautuu siirtämään erikseen määriteltävät talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnot Valtiokonttorin palvelukeskukseen Hämeenlinnaan vuoden 2009 lopulla. Museoviraston palkkausjärjestelmää kehitetään edelleen. Vuoden 2008 aikana tavoitteena on erityisesti henkilökohtaisen palkanosan kehittäminen nykyistä paremmin tulostavoitteiden toteutumista vastaavaksi. Myös tulospalkkauksen käyttöönottoa selvitetään. Henkilöstön hyvinvointia edistetään hyvällä johtamisella ja kannustavan ilmapiirin luomisella. Työtyytyväisyyskysely tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2008, jolloin vuosi 2008 muodostaa työtyytyväisyysindeksille lähtötilanteen. Kysely toteutetaan jatkossa vuosittain ja tulevien vuosien tavoitteet indeksille asetetaan vuoden 2008 kyselyn tulosten perusteella. Henkilöstön kehittämisessä Museovirasto ottaa huomioon valtiokonsernin henkilöstön kehittämisen yleiset linjaukset (HRD TOP 15). Museoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2008. 13
Museoviraston toimintamenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2004-2008 (29.80.04.) 2004 (tot.) 2005 (tot.) 2006 (tot.) 2007 (budj.) 2008 (budj.) PÄÄJOHTAJA 179 000 194 000 185 000 199 000 198 555 ESIKUNTATOIMINNOT 118 000 120 000 117 000 146 000 145 920 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 3 948 000 4 240 000 4 519 000 4 546 000 4 814 401 MUSEOT JA NÄYTTELYT 4 914 000 5 152 000 5 190 000 5 808 000 6 827 000 MUSEOTOIMEN KEHITTÄMINEN 875 000 861 000 855 000 881 000 869 646 HALLINTO 4 474 000 4 591 000 4 809 000 4 647 000 4 610 051 KIRJASTO 252 000 277 000 273 000 274 000 265 331 KUVA-ARKISTO 517 000 523 000 534 000 444 000 467 097 MUSEOVIRASTO YHTEENSÄ 15 277 000 15 958 000 16 482 000 16 945 000 18 198 000 Henkilötyövuodet 286 297 312 288 300 14
Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Tämä sopimus on voimassa vuoden 2010 loppuun. Sopimuksen edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten kanssa. Tämän tulossopimuksen toteutumista käsitellään keväällä 2009 ja 2010 pidettävissä opetusministeriön ja Museoviraston yhteisissä seurantakokouksissa. Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 2007 MUSEOVIRASTO OPETUSMINISTERIÖ Paula Purhonen Pääjohtaja Riitta Kaivosoja Ylijohtaja Heikki Halttunen Hallintojohtaja Päivi Salonen Ylitarkastaja 15