Henkivakuutuksen kohtuusperiaate - tarvitaanko sitä edelleen? Markku Vesterinen 12.10.2005 Suomen Aktuaariyhdistys 17.10.2005 / 1
Esitelmän rajausta Esitelmä käsittelee vain vapaaehtoista henkivakuutusta Esitelmä perustuu vain esittäjän omiin näkemyksiin (, joihin tietysti monet muut ovat vaikuttaneet) 17.10.2005 / 2
Kohtuusperiaate lainsäädännössä Vuoden 1933 vakuutusyhtiölaissa ei ollut kohtuusperiaatetta turvaavuusvaatimus laissa oli ja se koski sekä vakuutusmaksuja että vastuuvelkaa lisäedut oli kielletty, ellei vakavaraisuus ollut riittävä 17.10.2005 / 3
Kohtuusperiaate lainsäädännössä Vuoden 1952 VYL:ssä kohtuusperiaate oli muodossa: Mitä 67 :ssä henkivakuutuksen perusteista säädetään, on soveltuvilta kohdilta noudatettava annettaessa sellaisia vakuutukseen liittyviä lisäetuja, joihin yhtiö vakuutussopimuksessa ei ole sitoutunut. 17.10.2005 / 4
Alan kohtuusperiaatekannasta v.1952 SVK vastusti todeten kilpailun toimineen ilman lain nimenomaista määräystäkin: Kun kohtuullisuusperiaatteen julistaminen ei toisi mitään uutta vakuutustoimintaan, niin sitä koskevan säännöksen ottaminen lakiin tulisi vain herättämään arvostelukyvyttömässä yleisössä epäluuloa vakuutustoiminnan menettelytapoja kohtaan. 17.10.2005 / 5
Kohtuusperiaate lainsäädännössä Lain nykyinen muotoilu (vuodelta 1995) Päätettäessä lisäetujen antamisesta sellaisille vakuutuksille, joille on vakuutussopimuksessa annettu oikeus vakuutusten tuottaman ylijäämän perusteella mahdollisesti annettaviin lisäetuihin, on kohtuullisessa määrin otettava huomioon sekä näille vakuutuksille annettavan lisäetujen kokonaismäärän että niiden jakautumisen osalta näiden vakuutusten tuottaman ylijäämän määrä ja muodostumistapa. Lisäedut eivät saa vaarantaa yhtiön 11 luvun mukaan määräytyvien vakavaraisuusvaatimusten täyttymistä tai lisäetujen tason jatkuvuutta. 17.10.2005 / 6
Uuden muotoilun valmistelusta ja perusteluista Ala oli voimakkaasti mukana valmistelussa ja kannatti kohtuusperiaatteen säilyttämistä (taustalla oli toisenkinlaisia näkemyksiä) Perustelujen mukaan pykälä antaa mahdollisuuden estää turvaavuusperiaatteen soveltamisesta syntyvän ylijäämän siirtymisen kohtuuttomassa määrin omistajille ja eri vakuutuksenottajaryhmien epätasapuolisen kohtelun (ei-kirjoitetuissa perusteluissa käytettiin esimerkkinä Henki-Kansan maksamia suuria osinkoja) Tekstin selvennyksen tarkoituksena oli lisäetujen jakamiseen pakottaminen silloin, kun se on kohtuullista Jatkuvuusvaatimus (policyholders' reasonable expectations) 17.10.2005 / 7
Turvaavuus- ja kohtuusperiaatteen suhteesta Eri vuosien lait: vuosi 1933: "turvaavuutta ilman kohtuutta" maksut ja vastuuvelka turvaavia; lisäedut sallittuja vasta riittävällä vakavaraisuudella vuosi 1952: "kohtuus kohtuullistuttaa turvaavuuden" maksut ja vastuuvelka turvaavia; lisäetujen jako kohtuusperiaatteen mukaan (pakko vai ei?) 17.10.2005 / 8
Turvaavuus- ja kohtuuperiaatteen suhteesta vuosi 1995: "pakkokohtuutta turvaavuutta löyhentäen" maksujen turvaavuusvaatimusta höllennettiin, vastuuvelan turvaavuusvaatimus säilyi ennallaan; yleistä vakavaraisuusvaatimusta korotettiin, tosiasiallinen vakavaraisuusvaatimus putosi (syynä katevaatimusten muutos) lisäetuja on pakko jakaa (tietyin rajoituksin) 17.10.2005 / 9
"Välikysymys" Jäikö muutos puolitiehen eli olisiko pitänyt sallia vapaampi hinnoittelu antaa kilpailun hoitaa hinnan ja saadun palvelun suhde keskittyä varmistamaan riittävä turvaavuus? 17.10.2005 / 10
Joitakin esimerkkejä turvaavuuden ja kohtuuden suhteesta Aloittaessani vakuutusalalla 1970-luvun lopulla (ja pitkään sen jälkeenkin) henkivakuutuksen laskuperustekorko oli yleensä 4,5 % yleinen korkotaso oli useimpina vuosina selvästi yli 10 % ja inflaatiokin usein 10 % tai enemmän Tällaisessa maailmassa lisäetujen maksamisen edellyttäminen on hyvin perusteltua. 17.10.2005 / 11
Joitakin esimerkkejä jatk. Tilanne tänään: laskuperustekorot vaihtelevat 0-4,5 %, valtion 10-vuotisen bondin korko on vaihdellut viime aikoina 3 %:n tienoilla useimmilla yhtiöillä keskimääräinen laskuperustekorko ylittää bondikoron Lisäetuvara ja lisäetujen merkitys on pieni. 17.10.2005 / 12
Tuotteet ja käytännöt eri aikoina Pitkälle 1980-luvulle eri yhtiöiden tuotteet olivat hyvin samanlaisia Samanlaisten tuotteiden lisäedut eivät yleensä poikenneet toisistaan merkittävästi Jopa lisäetukäytännöt olivat hyvin samanlaisia (vanhemmille vakuutuksille 50 %:nen indeksikorotus, uudemmille 100 %:nen) Kohtuusperiaate ei pystynyt siirtämään yhtiöiden välisiä tehokkuuseroja hintaan/tuottoon 17.10.2005 / 13
Tuotteet ja käytännöt Nyt esimerkiksi hintojen eriytyminen on lisääntynyt (mm. syntynyt kalliimpia erityistuotteita) lisäedut eriytyneet jossakin määrin asiakkaalla valittavina monia riskitasoja (UL, 0-korkoinen, 2,5 %:n korko) ovatko tuotteiden erot asiakkaalle selviä? huomioidaanko tuote-erot kohtuusperiaatetta sovellettaessa? Oman käsitykseni mukaan kohtuusperiaate ja sen seuraukset eivät vaikuta yhtiöiden myyntimenestykseen eikä hinnan ja palvelun suhteeseen läheskään samassa määrin kuin markkinoinnin onnistuminen yleensä ja käytetty palvelukanava erityisesti. 17.10.2005 / 14
Viranomainen ja kohtuusperiaate en tunne tapauksia, joissa viranomainen olisi vaatinut yhtiötä jakamaan lisäetuja suunnittelemaansa enemmän kohtuusperiaatteeseen vedoten viranomaisten toimesta kohtuusperiaatteen vaikutusta selvitettiin vuonna 1997 17.10.2005 / 15
Kohtuusperiaatetyöryhmän työ perusteena sijoittajainformaatio: miten yhtiön pitäisi kertoa kohtuusperiaatteen sille aiheuttamasta "rasituksesta"? oma pääoma kuuluu kokonaan omistajille oman pääoman kartutusta valvottava (osingonjakoa ei tarvitse valvoa) suositteli lisäetutavoitteiden ja niiden jatkuvuustavoitteiden sekä vakavaraisuustavoitteiden julkistamista 17.10.2005 / 16
Kohtuusperiaatetyöryhmä jatk. antoi yhtiölle kaksi mahdollisuutta muun toimintapääoman jaolle: julkistaa oman arvionsa sen jakautumisesta vakuutuksenottajien ja omistajien kesken kertoa vain kohtuusperiaatteen olemassaolosta 17.10.2005 / 17
Entä jos kohtuusperiaatteelle annettaisiin numeerinen sisältö? Miten vakuutusliikkeen tuottama ylijäämä määriteltäisiin? Osakeyhtiötapauksessa pääomituksen taso vaikuttaa otettavissa olevaan sijoitusriskiin eli sen tulisi vaikuttaa myös tuloksen jakoon Alun perin selkeä vaatimus menettäisi selkeytensä Mitä kohtuus tarkoittaisi voimakkaasti kasvavalle tai pienenevälle keskinäiselle yhtiölle? Tulosta voidaan järjestellä erilaiset kalliit kytkösvakuutukset Ruotsin pakkokeskinäisyyden lieveilmiöt 17.10.2005 / 18
Entä jos jatk. Johtopäätös: tarkan jakoprosentin määrittely ei johda toivottuun lopputulokseen 17.10.2005 / 19
"Väliyhteenveto" kohtuusperiaatteen olemassa olo ei näytä vaikuttaneen henkivakuutusturvan hintaan merkittävästi viranomainen ei ilmeisesti ole juurikaan vedonnut kohtuusperiaatteeseen valvonnassa vaikutuksia ei saada aikaan sääntelyä lisäämällä eli kohtuusperiaatetta ei kannata kiristää vaan 17.10.2005 / 20
Kohtuusperiaate voidaan jättää kilpailun huoleksi Kohtuusperiaate on ollut hyvin perusteltu monin tavoin säännöstellyssä ympäristössä, jossa sopimukset oli hinnoiteltu hyvin turvaavasti. Muuttuneissa olosuhteissa kilpailun voidaan antaa toimia vapaasti eli: Kohtuusperiaatteesta voidaan luopua kaikin osin Riittää, kun jatkossa vaaditaan turvaavuutta vain yhtiön taseen tasolla (oikein määritelty vastuuvelka sekä riittävä ja läpinäkyvä vakavaraisuuspuskuri ja riskienhallinta) 17.10.2005 / 21
Mutta lisääntyvä vapaus on mahdollista vain, jos kuluttajan oikeudet turvataan kaikissa tilanteissa riittävästi 17.10.2005 / 22
Kuluttajan oikeudet maailmassa, jossa ei ole kohtuusperiaatetta riittävä informaatio palvelua hankittaessa (esimerkiksi yksinkertainen ja ymmärrettävä informaatio siitä, millaisen riskin eri vaihtoehdot jättävät kuluttajalle; informaatio yhtiön lisäetupolitiikasta ml. sen jatkuvuus) oikeus vaihtaa palvelun tuottajaa kesken sopimusajan (esimerkiksi eläkesäästöjen siirto-oikeus) oikealla kustannuksella (ei saa estää siirtoa eikä loukata aiemman yhtiön vakuutuksenottajien etua) 17.10.2005 / 23