Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle. Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä yhteensovittamalla. Uusiutuvan energian lisäystä tavoitellaan merkittävällä tuulivoimakapasiteetin kasvattamisella, joka vaatii ripeää ja laadukasta kaavoitusta. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Valtioneuvoston vuonna hyväksymän vesienhoidon toteutussuunnitelman toimeenpanossa tarvitaan laajaa hallinnonalojen ja toiminnanharjoittajien välistä yhteistyötä sekä resurssien kohdentamista vesiensuojelutoimiin. Merenhoitosuunnitelmassa ja kansainvälisessä merensuojelusopimuksessa (HELCOM) on tavoitteeksi asetettu Itämeren ja rannikkovesien hyvä tila. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella edellyttää riittävää alusöljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiutta. EU asetti vuonna 2010 tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen köyhtymisen pysäyttämisen alueellaan vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitteeseen pyritään erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tarkistetun strategian ja toimintaohjelman 2006 2016 sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008 2016 toimenpiteillä. Merien hyvä ekologinen tila tukee osaltaan luonnon monimuotoisuustavoitteita. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tulevaisuudessa tarvitaankin rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta. Asuntotuotanto on elpynyt talouskriisin jälkeen 2000-luvun alkupuolen tasolle koko maassa. Huolenaiheena ovat suurten kasvukeskusten asuntomarkkinat, joissa asuntoja ei ole tarjolla riittävästi ja sekä vuokra- että hintataso ovat korkeita. Kaupungistumisen, palvelusektorin kasvavan työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa nopeasti myös jatkossa. Asumisen kohtuuhintaisuus on avainkysymys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella on mahdollista saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. Uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano edellyttää rakentamista ja rakennuksia koskevien säännösten ja määräysten laajaa uusimista. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Valtion aluehallinnon ympäristötehtävien ohjauksella pyritään turvaamaan riittävät toimintaedellytykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen ympäristövastuualueiden tavoitteiden saavuttamiselle. Toimintatapoja kehitetään keskeisten palvelujen hyvän laadun säilyttämiseksi lisääntyvien tehtävien ja tuottavuustavoitteiden ristipaineessa. Ympäristöministeriön hallinnonalan talousn määräahoilla ei ida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen. Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2016. Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Öljy- ja kemikaalivahinkojen ennakointi ja torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävää noin 30 000 tonnin suuruisen öljyvahingon tehokkaaseen torjuntaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008 2016 toimet suojelevat metsäisiä luontotyyppejä ja metsälajeja. Luonnonsuojeluverkosto täydentyy vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologinen tila paranee alueiden ennallistamisella ja hoidolla. Itämeren ja pintavesien tilaa heikentävät paineet ovat vähentyneet ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski alenee. Vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman, merenhoitosuunnitelman ja HELCOM:in Itämeren toimintaohjelman toimeenpano jatkuu laajassa yhteistyössä. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovitus toimii kaupunkiseuduilla niin, että elinympäristön laatu ja ihmisten arjen sujuvuus paranevat, yhdyskuntarakenne eheytyy, liikenteen päästöt pienenevät ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen osuus kulkumuotona kasvaa. Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiaa säästäviä ratkaisuja ja uusiutuvia energiamuotoja otetaan käyttöön. Helsingin seudulla asuntotonttitarjonta ja asuntorakentaminen lisääntyvät parantaen kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä sekä vuokra- ja omistusasuntomarkkinoiden vakautta. Ympäristötiedon saatavuus ja hyödyntäminen paranevat sähköisiä palveluja ja tietovarantoja kehittämällä. Kansainvälinen ympäristöhallinto vahvistuu ja tukee kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanoa. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 10 10 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010 v. 2010 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 81 474 74 927 73 031-1 896-3 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 146 35 451 33 263-2 188-6 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 008 30 710 30 603-107 - 0 21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 805 716 815 99 14 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 8 465 6 000 6 350 350 6 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 050 2 050 2 000-50 - 2 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 103 363 102 817 119 536 16 719 16 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) 3 857 6 000 5 200-800 - 13 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 770 2 940 2 440-500 - 17 22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 13 160 13 160 0 (23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) 3 000-3 000-100 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 28 456 25 867 26 882 1 015 4 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 300 4 300 3 700-600 - 14 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 10 850 8 850 443 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 36 500 39 830 50 830 11 000 28 64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 4 000 4 000 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 300 300 300 66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 580 1 580 1 324-256 - 16 70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 3 800 850 850 0 (77.) Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 15 500 13 000-13 000-100 (88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 2 300 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 122 523 145 484 78 371-67 113-46 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 775 4 634 4 521-113 - 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
v. 2010 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 500 2 000 2 000 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 49 500 90 500 55 500-35 000-39 56. Suhdanneluonteiset avustukset asuntoosake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) 65 398 46 000 15 000-31 000-67 60. Siirto valtion asuntorahastoon 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 1 350-1 000-43 Yhteensä 307 360 323 228 270 938-52 290-16 Henkilöstön kokonaismäärä 999 949 941 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten intia kehitetään. Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta. Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle toiminnalliset tulostavoitteet ja myöntää niiden toteuttamiseen erillisrahoitusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Selvitetään ja kootaan yhteen tiedot merkittävimmistä alueellisista kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa maakunnilta ja kaupunkiseuduilta edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Vaikutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen ripeään etenemiseen ja rakentamisen ohjautumiseen ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamisella yhteistyössä maakunnallisten sidosryhmien kanssa. Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia valtakunnallisen jätesuunnitelman innin osoittamissa kohteissa. Aloitetaan jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpano. Tuetaan luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Perustetaan kaksi maisemanhoitoaluetta. Jatketaan vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman toimeenpanoa sekä aloitetaan toisen vesienhoidon suunnittelukierroksen valmistelu tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Edistetään merienhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelua sekä Itämeren suojeluohjelman mukaisia toimia tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen 2020. Toteutetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa 2004 2015. Tehostetaan ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia ja tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä. Tehdään yhteensä vähintään 2 500 valvontatarkastusta, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet. Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa. Kaavaohjauksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, liikennemäärien vähentämiseen ja liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseutujen lievealueiden hajarakentamista. Kaupan sijoittamista ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Korostetaan turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä kulttuuriympäristön merkitystä ja mahdollisuuksia alueiden vetovoiman kehittämisessä. Edistetään rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa. Parannetaan rakennuskannan energiatehokkuutta ja rakennusten turvallisuutta sekä ehkäistään kosteus- ja homeongelmia. Tunnuslukuja Indikaattori 2009 toteutuma 2010 toteutuma tavoite METSO-alueiden suojelu, ha 2 200 4 030 5 500 6 500 Maatalouden typpitase, kg/ha 38 55,4 46 46 Maatalouden fosforitase, kg/ha 2,7 4,8 5 5 Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 723 2 320 2 150 2 500 Valmistuneet siirtoviemärihankkeet, kpl 8 14 8 10 Valmistuneet pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 16 17 15 15 Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä 63,9 % 63,8 % 63,8 % 63,9 % 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 263 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä: 1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset 2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen 3) CE-merkityt rakennustuotteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta. S e l v i t y s o s a : Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaista laitteiden huoltajien pätevyyden totemista valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyysilmoitusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuva rakennustuotteiden markkinavalvonta on maankäyttö- ja rakennuslain 181 :n perusteella valtuutettu Tukesin hoidettavaksi. CE-merkittyjen tuotteiden määrä kasvaa edelleen eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä. Rakennustuotedirektiivin korvautuminen valmisteilla olevalla EU-asetuksella kasvattaa valvonnan ja neuvonnan tarvetta myös jatkossa. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Ecodesign direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008) ja sitä hoitaa Tukes. EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja. Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle : Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vaikutetaan siihen, että YK:n ilmastosopimuksen syksyn osapuolikokouksessa sovitaan toimenpiteistä vuoden jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaisia toimia EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi. Uudistetaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma painopisteenä pienentää kulutuksen hiilijalanjälkeä. Parannetaan julkisten hankkijoiden valmiutta kestäviin hankintoihin kehittämällä hankintamenettelyä ja perustamalla neuvontapalvelu. Valmistellaan jäteasetuksia ja järjestetään jätelain toimeenpanoon liittyvä ohjaus, tiedotus ja koulutus. Valmistellaan ympäristönsuojelulain (86/2000) kokonaisuudistusta ja EY:n teollisuuspäästödirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Päätetään tavoitteista ja toimista vaarallisten kemikaalien kansallisen ohjelman tarkistamiseksi. Tuetaan EU:n ja YK:n vihreän talouden aloitteita ja kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistusta Rio +20 huippukokouksessa. Valmistellaan merenhoitosuunnitelman edellyttämä alustava Itämeren nykytilasta, määritetään hyvä tila ja sitä kuvaavat indikaattorit muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Edistetään EU:n Itämeren alueen strategian ja sen toimintaohjelman ympäristöpilarin toteuttamista. Edistetään ravinteiden kierrätykseen tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä Suomen tekemän sitoumuksen (Itämeri-Summit) mukaisesti. Edistetään vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman toimeenpanoa valtioneuvoston vuonna hyväksymän periaatepäätöksen pohjalta ja raportoidaan tuloksista. Ohjataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista. Yhteensovitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 toimenpano. Järjestetään EU:n pintaveden ympäristönlaatunormidirektiivin mukainen haitallisten aineiden seuranta ja jatketaan veden kemiallisen tilan intia. Aloitetaan toimivuusinnin perusteella luonnonsuojelulain muutosten valmistelu. Valmistellaan säädösmuutokset geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Edistetään lajien ja luontotyyppien suojelua ja jatketaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
den inventointeja. Aloitetaan luonnonsuojeluohjelman valmistelu suoluonnon turvaamiseksi. Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti tulevan Manner-Suomen kehittämisstrategian ja -ohjelman valmisteluun sekä kansallisten suo- ja turvemaastrategian ja mineraalistrategian toimeenpanoon. Osallistutaan arktisen alueen kansallisen politiikan toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen. Edistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa suomalaisen ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiä. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja talousohjauksella. Kehitetään kokonaisenergiatarkasteluun perustuvaa päästövaikutusten intia kaavoituksessa ja liikkumisvyöhykkeiden huomioonottamista suunnittelussa. Edistetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista ja hyvää laatua. Parannetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä sekä suunnitelmien toteuttamisen ohjelmointia muun muassa aiesopimusmenettelyä kehittämällä. Arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita yhdessä alan toimijoiden kanssa. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla parannetaan. Vähennetään pitkäaikaisasunnottomuutta ja toteutetaan kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa. Kehittäminen ja suunnittelu Tuotetaan tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten intiin. Vuonna strategisia kehittämiskohteita ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan ja EU:n energia- ja ilmastopaketin toimeenpano, ympäristönsuojelulain uudistus ja uusi jätelainsäädäntö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä vesienhoitosuunnitelmien, meristrategiadirektiivin, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Rakennetussa ympäristössä kehittämispainopisteitä ovat energiatehokkuus, kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma, metropoli- ja asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, korjausrakentaminen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden inti. Momentin määrärahaa käytetään myös selvityksiin, jotka koskevat kansainvälisten ilmastoneuvottelujen sekä EU:n lähivuosien ja tulevaisuuteen ulottuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomeen samoin kuin rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin vaikutusselvityksiin. Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv) Tehtäväalue 2010 toteutuma ennakoitu Ympäristön suojelu 54 53 52 Luontoympäristö 51 51 50 Rakennettu ympäristö 85 86 85 Kansainväliset ja EU-asiat 23 20 20 Viestintä 17 15 15 Johto ja hallinto 58 58 59 Yhteensä 288 283 281 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 35 294 35 491 33 303 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Bruttotulot 40 40 40 Nettomenot 35 254 35 451 33 263 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 947 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 839 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 347 Valtiosihteerin ja sihteerin palkkaus 195 Tukes- ja Motiva-korvausten lisäys 500 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -45 Siirto momentille 35.10.22-1 000 Toimintamenosäästö (HO) -220 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -65 Tuottavuusvähennysten vuonna 2010 tehty ajoitusmuutos 126 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 100 Tuottavuustoimet (-2 htv) -90 Kelamaksun kertaluonteisen palautuksen muutos -81 Tasomuutos -1 955 Yhteensä -2 188 talous 33 263 000 III lisätalous 377 000 talous 35 451 000 2010 tilinpäätös 36 146 000 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 603 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä idaan käytettävän näihin tehtäviin 28 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus SYKEn tuottama tieto tukee politiikan ja lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, yhdyskuntien kestävyyteen, ekotehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien suojeluun ja vesivaroihin sekä Itämereen liittyvissä kysymyksissä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: SYKE tuottaa seuraavilla painopistealueilla analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita: Ilmastonmuutoksen hillintä, erityisesti energiakysymysten ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nousevat uudet ympäristökysymykset, ympäristöpolitiikan vaikuttavuus sekä ympäristönäkökulman integrointi muihin politiikka-alueisiin. Maankäytön, rakennetun ympäristön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ympäristönsuojelun näkökulmasta. Kestävä tuotanto ja kulutus, erityisesti materiaalivirrat, luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteen synnyn ehkäisy. Luonnon monimuotoisuuden suojelu suhteessa maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Yhdennetty vesien ja merialueiden käyttö, hoito ja suojelu Suomen ja EU:n vesi- ja meripolitiikan kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi. Nousevat aineet (emerging substances), erityisesti teolliset nanomateriaalit. SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi, samoin muuhun sektoritutkimuksen kehittämiseen ja tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. SYKE vahvistaa yhteistoimintaa yliopistojen, erityisesti Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja henkilökunnalla. SYKE osallistuu aktiivisesti eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä muiden maiden vastaavien laitosten kanssa. Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille. Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa. Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaan uudistamalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa. Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti Euroopan metrologiatutkimusohjelman hankkeisiin. Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta. SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöministeriön hallinnonalan tietoteknistä infrastruktuuria. Taloudellisuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja idaan kertyvän 3 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi idaan noin puolet. Lisäksi lähinnä ELY-keskuksille kohdentuvasta maksullisesta palvelutoiminnasta idaan kertyvän 1 milj. euroa. Muuta valtionhallinnon rahoitusta idaan saatavan 9 milj. euroa ja talousn ulkopuolista rahoitusta 6 milj. euroa, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta pyritään nostamaan myös tehostamalla tukipalveluja. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä, parantamalla ympäristötiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja lisäämällä tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla (Itämeri, ilmastonmuutos, biotalous ja kestävä maankäyttö) sekä aloittamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelu ja toteutus. Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi käynnistetään yhteinen, avoin datapolitiikka. Yhteensopivan IT-järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen aloitetaan, toteutetaan yhteisiä järjestelmähankintoja ja valmistaudutaan yhteistyössä Kieku-järjestelmän käyttöönottoon. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka. LYNET-laitosten yhteinen laboratorio otetaan käyttöön Oulun yliopiston kampuksella vuonna. Yhteistä laboratoriotoimintaa kehitetään tavoitteena yhteiset hankinta-, laatu- ja tuotantoprosessit. Kansainvälisten hankkeiden tukipalvelut pyritään tuottamaan keskitetysti koko yhteenliittymälle vuodesta alkaen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten itu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2010 2010 toteutuma tavoite Tehtäväalue kustannukset htv kustannukset htv kustannukset htv Tutkimus 24,5 294 25,8 287 26,2 287 Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 21,5 200 19,5 1) 170 19,3 170 Ympäristönseuranta ja tietojärjestelmät 6,0 70 6,0 68 6,0 68 Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 5,0 60 4,7 58 4,5 56 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 4,0 30 4,0 27 4,0 24 Yhteensä 61,0 654 60,0 610 60,0 605 SYKEn henkilöstömäärän idaan olevan 605 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen aluehallintoon siirrettävien säännöstelytehtävien johdosta sekä kolmen henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on alle 20 % henkilöstöstä. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. 2010 toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 51 825 49 157 47 603 Bruttotulot 19 826 17 000 17 000 Nettomenot 31 999 32 157 30 603 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 438 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 447 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2010 toteutuma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 8 298 8 000 8 000 EU:lta saatava rahoitus 3 374 3 300 3 300 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 720 2 700 2 700 Tuotot yhteensä 14 392 14 000 14 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 29 533 29 000 29 000 1) Vähennys sisältää siirrot Tukesille ja THL:lle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -15 141-15 000-15 000 Omarahoitusosuus, % 49 48 48 Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 394 Tietohallinnon palvelumaksujen nousu ja INSPIRE-direktiivi 200 Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) -60 Öljyntorjuntakeskuksen ylläpitomenojen poisto -100 Toimintamenosäästö (HO) -281 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -87 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 38 Tuottavuustoimet (-3 htv) -135 Tasomuutos -76 Yhteensä -107 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavista IT-palveluista aiheutuviin menoihin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot ja ympäristötietojärjestelmät sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut. talous 30 603 000 III lisätalous 325 000 talous 30 710 000 2010 tilinpäätös 32 007 999 21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 815 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 164 000 euron siirto momentille 35.01.65. talous 815 000 talous 716 000 2010 tilinpäätös 2 805 000 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 6 350 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että momentin 35.10.61 määrärahaan sisältyy lisäksi 1 650 000 euroa ympäristötyö- ja kunnostushankkeisiin liittyviä arvonlisäveromenoja. talous 6 350 000 III lisätalous 2 500 000 talous 6 000 000 2010 tilinpäätös 8 464 906 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tukia ja jäsenmaksuja koskevana säästönä 324 000 euroa ja lisäyksenä 164 000 euron siirto momentilta 35.01.21 sekä 160 000 euron kohdennus Itämerirahoituksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
talous 2 000 000 talous 2 050 000 2010 tilinpäätös 2 050 000 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalan ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat. Ympäristönsuojelu Vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita merialueilla. Itämeren tilan parantamiseen sekä siihen kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisyyn ja torjumiseen kohdistuvia toimenpiteitä toteutetaan ja rahoitetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Tähän liittyvää Itämeri-politiikkaa varten hallitus asettaa koordinaatioryhmän. Suojelutoimien tehostamisessa keskeisellä sijalla on yhteistyö muiden Itämerivaltioiden kanssa sekä EU:n meristrategiadirektiivin, HELCOMin toimintaohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpano samoin kuin yhteistyö Pietarin ja Leningradin alueen kaupunkien kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi edistetään tehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään erityisesti vesialueiden hyödyntämiseen tähtäävien hankkeiden haittavaikutusten imiseen ja ehkäisemiseen. Jätevesien käsittelyn keskittymistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään tukemalla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti vesien virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Vihreää taloutta edistetään kehitys- ja kokeiluhankkein, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten edellyttämillä vaikutusinneilla ja selvityksillä sekä ilmastopaneelin toiminnalla. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävä torjuntavalmius ehkäisee ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita. Sillä ylläpidetään vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Merikelpoiselle torjuntakalustolle on edelleen lisätarvetta. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008 2016 toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta maanhankinnan, yksityisten suojelualueiden ja sopimusmenettelyjen keinoin. Nykyisessä METSO-ohjelmassa tavoitteena on saada luonnonsuojelulainmukaiseen suojeluun 96 000 hehtaaria uusia metsäalueita vuoteen 2016 mennessä. Vuosina 2005 2010 on toteutettu noin 12 000 hehtaaria. Valtion luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia. Yksityisten suojelualueiden hoidolla ja ennallistamisella parannetaan myös Etelä- Suomen metsien suojelutilannetta. Natura 2000 -verkoston alueiden hoidon, käytön suunnittelun ja toteutuksen ensisi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
jaisena tavoitteena on parantaa lajien ja luontotyyppien suotuisaa suojelun tasoa. Alueiden hoitovastuu keskitetään pääasiassa Metsähallituksen luontopalveluille. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointeja pyritään edistämään kustannustehokkaasti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi tehostetaan toimia, jotka perustuvat uhanalaisten lajien vuonna 2010 valmistuneeseen kokonaisintiin ja vuonna 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuusinnin pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa. 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) Momentille myönnetään 5 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Menoihin saadaan korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10. Öljysuojamaksun väliaikainen korotus päättyy 31.12.. talous 5 200 000 talous 6 000 000 2010 tilinpäätös 3 856 924 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 440 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa 3) uhanalaisten eliölajien suojeluun ja hoitoon sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen 4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen 5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun 6) vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostamiseen 7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin, kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laaditaan hoitosuunnitelmia ja niiden inventointitietoja ajantasaistetaan. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Määrärahaa osoitetaan METSO-toimintaohjelman mukaisiin toimiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Suomen ympäristökeskukselle. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia. Maaainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan. talous 2 440 000 talous 2 940 000 2010 tilinpäätös 2 770 000 22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 13 160 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Määrärahaa saa käyttää: 1) ympäristön kunnostuksen ja hoidon kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon 3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan 4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen 5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin 6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 7) Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen 8) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen 9) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin sekä vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin 10) enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamisesta kohtien 1 4 tehtäviin sekä enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta kohtien 5 8 tehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.01.01 aluehallinnon yhteiseen kehittämistoimintaan, 3 000 000 euroa siirtoa momentilta 32.01.02 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan sekä 2 800 000 euroa siirtoa momentilta 35.10.(77) ympäristön- ja vesien kunnostushankkeiden valmisteluun ja yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon. Nämä määrärahat on tarkoitus kohdentaa ympäristöministeriön hallinnonalan virastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötoimialan tehtäviin. Itämeren tilan parantamiseen erityisesti liittyviin kohtien 5 8 tehtäviin on tarkoitus käyttää 3 840 000 euroa, josta 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.(23). Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoinneilla (VELMU-ohjelma) on tavoitteena saada vuoteen 2015 mennessä yleiskuva Suomen merialueella esiintyvien tärkeiden luontotyyppien ja lajien levinneisyydestä niin, että merialueen käyttö ja suojelu voidaan suunnitella ekosysteemilähestymistavan edellyttämällä tavalla. Itämeri-sitoumuksen mukaisesti Suomessa ryhdytään tehostettuihin toimiin tavoitteena Saaristomeren tilan parantuminen vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteillä edistetään erityisesti maatalouden ja eri sivutuotteiden ravinteiden kierrätystä tavoitteena saada Saaristomeren valuma-alue ravinneomavaraiseksi. Myös merenhoidonsuunnittelu toteuttaa osaltaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita Itämeren suojelun tavoitteita. Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennystavoitteiden vaikutusselvityksiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä vihreää taloutta edistäviin kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. talous 13 160 000 (23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta ja sen määräraha siirrettäväksi momentille 35.10.22. III lisätalous talous 3 000 000 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 26 882 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti: 1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin 2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen 3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14