TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015

1 JOHDANTO... 2 2 IHMISOIKEUSTAVOITTEET JA VAIKUTTAMISEN PAINOPISTEET... 3 Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ... 4 Muu syrjinnän vastainen vaikuttamistyö... 5 1 Tyttöjen ja naisten oikeudet sukupuolittunut väkivalta... 5 Työriisto ja syrjintä työelämässä... 7 TSS-oikeudet (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)... 8 3 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET... 9 Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toimeksiantona tehdyt tutkimukset... 9 FRA-tutkimusten julkaisutilaisuudet... 10 Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta... 11 Selvitys suomalaisten järjestöjen tekemästä 1325-työstä... 12 4 IHMISOIKEUSKASVATUS JA -KOULUTUS... 12 Ihmisoikeudet.net... 12 Ihmisoikeuskasvatusta nuorille... 13 Opetussuunnitelma- ja oppikirjavaikuttaminen... 13 5 VIESTINTÄ... 13 6 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO... 15 Taloudellinen tilanne ja varainhankinta... 15 Henkilöstöhallinto ja johtaminen... 15 Vuoden 2015 henkilöstö... 16 Saadut avustukset... 17

1 JOHDANTO Ihmisoikeusliiton toiminnan temaattiset pääpainopisteet vuoden 2015 aikana olivat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän poistaminen, sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisy maahanmuuttajayhteisöjen parissa, siirtolaisten työriiston vastainen työ sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistäminen. 2 Vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaikuttamistyömme keskittyi eduskuntavaaleihin ja erityisesti hallitusohjelman sisältöihin vaikuttamiseen itsenäisesti ja yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Eduskuntavaalien alla ETYJin delegaatio kävi tapaamassa meitä vaaleihin liittyvän vierailunsa osana. Toimitimme ETYJille muilta järjestöiltä keräämäämme tietoa mm. äänestyspaikkojen esteettömyyteen, vankien sekä jehovantodistajien de facto äänestysmahdollisuuksiin liittyen. Ihmisoikeusliiton vuosiseminaarin aiheena toukokuussa oli taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, joiden edistäminen on Euroopan yhteiskunnallisessa tilanteessa entistä tärkeämpää. Järjestimme keskustelutilaisuuden samasta aiheesta myös huhtikuussa Suomen Sosiaalifoorumissa. Syrjinnän vastaisen työn osalta vuosi alkoi Ihmisoikeusliiton kannalta merkittävästi kun uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015. Osallistuimme lain valmisteluun oikeusministeriön asettamissa työryhmissä miltei kahdeksan vuoden ajan ja saimme useita tavoitteitamme lakiin mukaan. Syksyllä reagoimme Suomen yhteiskunnalliseen tilanteeseen kuten lisääntyneeseen vihapuheeseen aktivoitumalla rasismin vastaisessa työssä. Tärkeä saavutus oli, että kaikki eduskuntapuolueet uusivat sitoumuksensa eurooppalaiseen puolueiden rasismin vastaiseen peruskirjaan 5.11.2015 eduskunnassa. Ihmisoikeusliitto oli juhlallisen tilaisuuden pääjärjestäjä yhteistyössä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa. Tutkimustyössämme merkittävää oli, että EU:n perusoikeusvirasto FRA julkaisi kaksi isoa tutkimusta, joihin Ihmisoikeusliitto oli tehnyt vuoden 2014 aikana Suomea koskevat osuudet. Ensimmäisen aiheena oli lasten osallistuminen heitä koskeviin

oikeusprosesseihin, josta järjestimme julkaisutilaisuuden toukokuussa. Toisen aiheena oli ulkomaalaisten työsiirtolaisten vakava työhyväksikäyttö, jonka julkaisuseminaarin pidimme kesäkuussa. Kansainvälisestä yhteistyöstä mainittakoon, että maaliskuussa pääsihteerimme Kaari Mattila (ent. Päivi Mattila) osallistui YK:ssa naisten syrjinnän kieltävän sopimuksen valvovan komitean CSW:n (Committee on the Status of Women) vuotuiseen kokoukseen New Yorkissa. Kokous oli myös Pekingin historiallisen naiskonferenssin (1995) 20- vuotisseurantakokous. Pekingin konferenssiin aikanaan osallistunut Mattila oli ulkoasiainministeriön, UN Womenin ja naisjärjestöjen yhteisen Helvi Sipilä -seminaarin yksi pääpuhujista aiheenaan taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet sekä naisten asema. Lisäksi hän osallistui Suomen viralliseen delegaatioon. 3 2 IHMISOIKEUSTAVOITTEET JA VAIKUTTAMISEN PAINOPISTEET Ihmisoikeusliiton ydintyötä on vaikuttaminen tiettyjen temaattisten ihmisoikeuskysymysten edistämiseen. Temaattisen vaikuttamisen lisäksi osallistumme keskeisiin kansallisiin yleisiin ihmisoikeuskeskusteluihin. Järjestön vaikuttamisen tehostamiseksi ja tiedonvaihdon lisäämiseksi Ihmisoikeusliitto käynnisti muiden järjestöjen kanssa vuoden alussa ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen verkoston. Pääsihteeri veti verkostoa, joka kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa Ihmisoikeusliiton tiloissa. Mukaan verkostoon tuli vuoden 2015 loppuun mennessä noin 20 järjestöä, kuten keskeisiä lasten oikeuksien, vammaisten oikeuksien, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, pakolaisten oikeuksien ja mielenterveyskysymysten parissa työskenteleviä järjestöjä. Kevään ja kesän aikana verkosto toimi erityisesti sen puolesta, että uusi hallitus käynnistäisi toisen kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman valmistelun. Verkoston aktiivinen toiminta ja kolme yhteistiedotetta vaikuttivat osaltaan siihen, että oikeusministeriö käynnisti ao. ohjelman valmistelun syksyllä. Lisäksi tiedotimme yhteisesti Suomen pakolaispolitiikkaan liittyen syyskuussa EU:n pakolaiskonferenssin alla. Verkoston vetäminen ja koordinointi työllisti Ihmisoikeusliittoa ajallisesti melko paljon, mutta verkosto tiivisti järjestöjen yhteistyötä ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on tärkeä saavutus. Erityisen tärkeää tämä on aikana, jolloin järjestöt kamppailevat mm. talousvaikeuksien kanssa. Haluamme olla edistämässä järjestöjen yhteistyötä ja avointa tiedonvaihtoa mahdollisen poteroitumisen sijaan.

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ Yhdenvertaisuuden osalta pitkäaikainen vaikuttamistyömme uuden yhdenvertaisuuslain sisältöön sai yhden päätöspisteen, kun uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1. tammikuuta. Sekä toimiston asiantuntijoiden (Milla Aaltonen) että johtokunnan asiantuntijoiden (Liisa Murto, aiemmin mm. Tuomas Ojanen) pitkän linjan vaikuttamistyö yhdessä muiden järjestöjen kanssa oli vaikuttavaa: uudesta laista tuli aiempaa selvästi vahvempi mm. siten, että eri syrjintäperusteet asetettiin laissa samalle viivalle. Ihmisoikeusliitto mainitaan nimeltä jopa lakitekstissä. 4 Syksyllä julkaisimme viharikosesitteen, joka tarjoaa selkokielistä perustietoa viharikoksista niiden tunnistamisen tueksi ja kannustaa ilmoittamaan viharikoksista poliisille. Syksyllä reagoimme myös Suomen yhteiskunnalliseen tilanteeseen kuten lisääntyneeseen vihapuheeseen ja rasismiin. Aktivoiduimme jälleen rasismin vastaisessa työssä. Nostimme rasismiin puuttumista vahvasti viestinnässämme esille ja osallistuimme syyskuussa SPR:n koordinoimaan Ei rasismille tapahtumaan Helsingissä. Syksyn tärkeä saavutus oli se, että kaikki eduskuntapuolueet uusivat sitoumuksensa eurooppalaiseen puolueiden rasismin vastaiseen peruskirjaan 4.11.2015. Ihmisoikeusliitto oli tilaisuuden pääjärjestäjä yhteistyössä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa. Puolueista paikalla olivat joko puheenjohtajat (KD, SPD, Vihr) tai varapuheenjohtajat (Kesk, Kok, PS, RKP, Vas). Tilaisuuden toteutuminen ja kaikkien puolueiden saaminen mukaan edellytti runsaasti taustavaikuttamista. Lokakuussa fasilitoimme Euroopan neuvoston pyynnöstä järjestökuulemista, jossa Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutumista valvovan komitea tapasi vähemmistöjä edustavia kansalaisjärjestöjä tiloissamme. Olimme myös itse yksi kuultavista järjestöistä. Noin 15 järjestön kuulemiseen osallistui pääsihteerin lisäksi asiantuntijamme Saido Mohamed, joka toimii myös Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja. Mohamed toi vuoden aikana myös mediahaastatteluissa esille maahanmuuttajien kokemuksia rasismin lisääntymisestä. Romanien oikeudet: Ihmisoikeusliitto toteutti vuosina 2012-14 romanien perus- ja ihmisoikeuksien parantamiseen tähdännyttä Yhteisö voimavaraksi hanketta. Hanke päättyi vuoden 2015 alkupuolella, sillä RAY ei myöntänyt rahoitusta uudelle

hankekaudelle. Hankkeen tavoitteena oli, että romanit tuntisivat paremmin oikeutensa, tunnistaisivat sekä yhteisön ulkopuolelta että sisältä tulevan syrjinnän ja osaisivat toimia kohdatessaan syrjintää. Maaliskuussa julkaisimme romanien syrjintää ja sen tunnistamista koskevan esitteen ja toimitimme sitä romanijärjestöille. Joidenkin romanitoimijoiden kanssa käytiin keskusteluja väistämiskäytänöihin liittyvän dialogin mahdollisuuksista. Muutokset käytäntöihin vaatisivat vuosien tai jopa vuosikymmenien työtä yhteisön kanssa. Koska työhön ei ole enää asiantuntijaresursseja, sen mahdollinen aktiivinen jatkaminen siirtyy tuleville vuosille. 5 Muu syrjinnän vastainen vaikuttamistyö Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Jatkoimme transihmisten oikeuksien puolesta vaikuttamista viranomaisille kirjelmöinnin ja julkisen viestinnän kautta yhdessä Trasekin, SETAn ja Amnestyn Suomen osaston kanssa. Sisällöllinen vetovastuu on yhteistyöjärjestöillä. Kävimme myös lakiasiainvaliokunnan kuultavana translaista joulukuussa ja toimme esiin nykylainsäädännön ihmisoikeusongelmia. Vammaisten oikeudet: Pidimme esillä vaatimusta, että Suomen tulee ratifioida YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus viipymättä. Tämä oli yksi asioista, joita nostimme pääministeri Sipilän hallitukselle menneessä tavoitteita koskevassa kirjoituksessa huhtikuussa. Muu työ vammaisten oikeuksien hyväksi käsitti viestintää ja yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Saamelaisten oikeudet: Suomen hallitus valmisteli syksyn aikana metsähallituslakia siten, että lakiesityksessä laista oli poistettu saamelaisten oikeuksien heikentämiskielto. Vaikutimme lausunnoilla ja viestinnällä aktiivisesti siihen, että saamelaisten oikeudet turvattaisiin. Lisäksi verkostoiduimme saamelaisjärjestöistä City-Sámitin sekä Saamelaisten keskusjärjestön kanssa. Tyttöjen ja naisten oikeudet sukupuolittunut väkivalta Jatkoimme RAY:n tuella KokoNainen ja Kitke! hankkeita sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisemiseksi maahanmuuttajayhteisöjen parissa. Pidimme yllä sekä tyttöjen sukuelinten silpomisen että ns. kunniaan liittyvän väkivallan vastaista keskustelua useissa maahanmuuttajayhteisöissä. Kouluttamamme kunniaan liittyvän väkivallan vastaiset lähettiläät saivat tietoa ihmisoikeuksista ja kunniakysymyksistä edistääkseen

asennemuutosta omissa yhteisöissään. Ammattilaisten ja viranomaisten osaaminen sukuelinten silpomisesta ja kunniakysymyksistä lisääntyi koulutustemme myötä. Vuonna 2015 Ihmisoikeusliiton asema molempien ilmiöiden johtavana asiantuntijajärjestönä Suomessa vahvistui. Lähettiläskoulutus osallisti maahanmuuttajia: Pilotoimme maahanmuuttajataustaisille naisille ja miehille suunnatun lähettiläskoulutuksen, jonka tavoitteena on osallistaa lähettiläitä ns. kunniaan liittyvien konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun omissa yhteisöissään. Lähettiläskoulutuksessa käytiin vilkkaita keskusteluita, jotka auttoivat lähettiläitä ymmärtämään monipuolisesti kunniaan liittyviä kysymyksiä myös muissa kuin omassa yhteisössä. Keskustelut vahvistivat käsitystämme ilmiön ehkäisemisen tarpeellisuudesta. Koulutuksen suoritti 10 henkilöä. 6 Keskustelu maahanmuuttajayhteisöissä lisääntyi: Pidimme pääasiassa amharan-, somalin-, arabian- ja farsinkielisille ryhmäkeskusteluja, joihin osallistui yhteensä noin 800 ihmistä. Lisäksi neuvoimme useita yksittäisiä henkilöitä ja verkostoiduimme kyseisten yhteisöjen kanssa. Ammattilaisten ja viranomaisten osaaminen vahvistui: Yli 850 opetus-, sosiaali- ja terveys-, nuoriso- ja sosiaalitoimen henkilöä, opiskelijaa sekä vapaaehtoista ja järjestötyöntekijää sai tietoa kunniakysymyksistä koulutuksissamme ja seminaareissamme. Kunniaan liittyvän väkivallan vastaisesta verkostosta tuli keskeinen foorumi: Keväällä 2014 perustettu kunniaan liittyvän väkivallan vastainen verkosto vakiinnutti paikkansa kunniaan liittyvän väkivallan parissa työskentelevien järjestöjen ja viranomaisten tärkeänä kokoajana. Osallistuimme myös useiden muiden verkostojen ja työryhmien kokouksiin. Sekä viranomaistahot että muut tahot että nk. tavalliset ihmiset lähestyivät meitä usein monenlaisin yhteistyö- ja konsultointipyynnöin, mikä osoittaa, että asiantuntemustamme arvostetaan. Tapasimme mm. Kotouttamisen osaamiskeskuksen, UM:n konsuliyksikön, Migrin, Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen, Sopun ja Didarin, Solidaarisuuden, Planin, Unicefin ja Monika-Naiset liiton sekä Kotkan ja Sipoon maahanmuuttotyön yksiköt.

Nostimme esiin maahanmuuttajataustaisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien toteutumisen tärkeyttä: Toimme vaikuttamistyössämme esiin hankkeiden teemoja. Osallistuimme mm. kansalaisjärjestöjen Peking+20 rinnakkaisraporttiin ja järjestöjen kannanottoon uudelle hallitukselle naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tapasimme yhteistyössä kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa ulkoministeri Soinin, jolle annoimme kirjelmän seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien esilläpidon tärkeydestä. Osallistuimme lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan valmisteluun, jossa toimme esiin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin liittyviä erityiskysymyksiä peruskoulussa. 7 Medianäkyvyys kasvoi: Viestinnällisesti alkuvuosi oli vilkas ja tiimin jäsenet osallistuivat viestintään entistä enemmän. Kirjoitimme KokoNaisen työtä esittelevän artikkelin Oxfordin yliopiston julkaisemaan Forced Migration Review lehteen, julkaisimme kaksi muuta artikkelia, kaksi blogia sekä kaksi mielipidekirjoitusta (osin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa) sekä annoimme haastattelut viiteen artikkeliin. Kartutimme tietoa: KokoNaisen toimintaan osallistuville suunnattu kysely toi esiin mm. sen, että yksikään vastaajista ei kannata tyttöjen ympärileikkaamista, että ns. faraonisen ympärileikkauksen kokeneiden terveysongelmat helpottuvat niin kutsutulla avausleikkauksella ja että vastaajat pitivät hankkeesta saatua tietoa terveys- ja ihmisoikeusnäkökulmista tärkeänä syynä asennemuutokseen. Lähes kaikki heistä myös levitti saamaansa tietoa eteenpäin. Kysely on askel järjestelmällisempään tiedonkeruuseen asiantuntijoilla olevan ns. hiljaisen tiedon lisäksi. Tiedon avulla toimintaa kehitetään vastaamaan entistä paremmin kohdeyhteisöjen tarpeita. KokoNaisen toiminnassa mukana oleville tehdyn kyselyn kautta saimme tietoa mm. asennemuutoksesta ja sen syistä, avausleikkauksista sekä heidän roolistaan asennemuutoksen edistäjinä. Tiedon avulla toimintaa voidaan suunnitella entistä paremmin vastaamaan kohdeyhteisöjen tarpeita. FGM-konferenssi: Hankimme syksyllä 2016 pidettävään FGM-konferenssiin rahoituksen Pohjoismaiselta ministerineuvostolta ja kävimme yhteistyöneuvotteluita relevanttien järjestöjen, pohjoismaisen FGM-tutkijoiden verkoston (Foko) ja STM:n kanssa. Työriisto ja syrjintä työelämässä

Pääpaino työhyväksikäytön ja -syrjinnän vastaisessa työssämme oli ulkomaisten työntekijöiden työriistoa Suomessa koskevan tutkimuksemme julkaiseminen osana EU:n perusoikeusviraston laajaa tutkimusta (ks. luku 3). Julkaisutilaisuuden yhteydessä viestimme aiheesta laajasti ja kokosimme yhteen keskeisiä muita toimijoita. Alkuvuodesta laadimme yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmaohjeen. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen tulee 1.1.2017 alkaen pakolliseksi vähintään 30 työntekijän työpaikoilla, joten ohjeistukselle on tarvetta. 8 Syksyn tullen pidimme jälleen esillä ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden tilannetta. Pääsihteerimme Kaari Mattila vaati mielipidekirjoituksessa (HS 27.9.) marjanpoimijoille pääsyä työoikeuksien piiriin, minkä puolesta olemme myös aiemmin kampanjoineet. Olimme yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön ja SAK:hon ja viestimme asiasta aktiivisesti. Yritysten ja ihmisoikeuksien osalta vaikuttamistyömme oli osallistumista Finnwatchin koordinoimiin yhteiskannanottoihin koskien thaimaalaisen Natural Fruit yrityksen nostamia syytteitä englantilaista (Thaimaassa asuvaa) tutkijaa ja ihmisoikeusaktivistia Andy Hallia vastaan. Syytteet johtuvat Hallin Finnwatchille tekemästä siirtotyöläisten oikeuksia koskevasta raportista. Lisäksi pääsihteeri oli puhujana yritykset ja yhteiskuntavastuu -tapahtumassa toukokuussa yhdessä Stora Enson, Nokian, Pelastakaa Lasten ja Finnwatchin edustajien kanssa. TSS-oikeudet (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) Tavoitteena vuonna 2015 oli asemoitua TSS-oikeuksien puolesta työskentelevänä järjestönä sekä verkostoitua muutamien keskeisten toimijoiden kanssa. Pidimme TSSoikeuksia esillä viestinnässämme ja loimme yhteistyösuhteita Suomen Sosiaalioikeudelliseen seuraan ja SOSTEen. Lisäksi järjestimme kaksi omaa TSS-oikeuksia koskevaa seminaaria Suomen Sosiaalifoorumissa huhtikuussa sekä vuosikokouksessa toukokuussa. Kummassakin tilaisuudessa oli vaikuttava ja monipuolinen puhujajoukko. Vuosiseminaarissa johtokunnan puheenjohtajan Reetta Toivasen ja pääsihteeri Mattilan lisäksi johtokunnan jäsen Riitta-Leena Paunio piti puheenvuoron TSS-oikeuksien toteutumisen puutteista.

Järjestämämme tilaisuudet toimivat pohjatyönä kevään suurinta TSS-aiheista ponnistusta eli RAY:lle jätettyä TSS-oikeuksien hankesuunnitelmaa varten. Pääsihteeri ja viestintäavustaja Aki Tetri osallistuivati myös FIDH:n Dublinissa järjestämään Human Rights and Austeriry -konferenssiin, mikä myös pohjusti hankesuunnittelua. Valitettavasti RAY ei myöntänyt hankkeelle tukea. Loppuvuodesta käynnistimme SOSTEn asiantuntijoiden kouluttamisen ihmisoikeuksista sekä jatkoimme yhteistyöstä Suomen Sosiaalioikeudellisen seuran kanssa. Lisäksi kirjoitimme blogissa ja mediassa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien tärkeydestä leikkauspäätöksiä suunniteltaessa. Kävimme myös tapaamassa sosiaali- ja terveysministeriön edustajia perusturvan alhaisesta tasosta, josta myös Euroopan neuvosto on moittinut Suomea. 9 Lisäksi jatkoimme sopivissa tilanteissa vaikuttamista paperittomien henkilöiden oikeudesta terveyteen puolesta, olimme mukana järjestöjen yhteiskannanotoissa sekä annoimme aiheesta muutamia haastatteluja. 3 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toimeksiantona tehdyt tutkimukset Aiempien vuosien tapaan Ihmisoikeusliitto toimi Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) yhteyskeskuksena Suomessa yhdessä Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin kanssa. Uusi puitesopimus FRA:n kanssa nelivuotiskaudelle 2014 2017. Keväällä 2015 tutkijamme toteuttivat seitsemän erilaajuista tutkimustoimeksiantoa. Kaikki tutkimukset olivat ns. deskitutkimuksia eli perustuivat lainsäädännön analyysiin, muihin kirjallisiin lähteisiin ja viranomaisille tehtyihin tietopyyntöihin. Syksyllä 2014 aloitettu laaja tutkimus Biometric data in large EU IT-systems in the areas of borders, visa and asylum fundamental rights implications käsitteli biometristen tunnisteiden käytön perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Toinen laaja toimeksianto oli Migrants and their descendants: social inclusion and participation in society -tutkimus, joka käsitteli maahanmuuttajien kotouttamista ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Tammikuussa toteutettiin tiiviillä aikataululla pieni tietopyyntö Pariisissa tapahtuneisiin Charlie Hebdo lehteen kohdistuneisiin terrori-iskuihin ja niiden vaikutuksiin muslimiyhteisöissä, mediassa ja viranomaisten piirissä Suomessa. Maalis-huhtikuussa toteutettiin tietopyyntö, joka käsitteli ilman huoltajiaan EU-maasta toiseen siirtyneiden lasten palautuksia kotimaahan ja näissä tapauksissa tehtävää viranomaisyhteistyötä. Kevään ja kesän aikana toteutetut kolme lyhyttä temaattista raporttia käsittelivät oikeutta tulkkaamiseen ja kääntämiseen oikeusprosesseissa, vammaisten laitosasumisen deinstitutionalisaatiota ja oikeustuomioiden siirtämistä EU-maiden välillä. 10 Syyskauden ainoa FRA-toimeksianto oli vuosiraportti, jonka tutkijamme toteuttavat aiempien vuosien tapaan yhteistyössä Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin kanssa. Toimeksiantojen vaihteleva määrä aiheuttaa suuria haasteita Ihmisoikeusliiton taloudelle. FRA-tutkimusten julkaisutilaisuudet Keväällä 2015 julkaistiin kaksi aiemmin toteutettua FRA-tutkimusta. Lasten kuulemista oikeusprosesseissa käsitelleen haastattelututkimuksen julkaisutilaisuus pidettiin 5.5. Ihmisoikeusliiton tutkijat esittelivät tilaisuudessa tutkimuksen tuloksia, ja pyydetyt kommenttipuheenvuorot pitivät tutkija Virve De Godzinsky (kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto), lakimies Merike Helander (lapsiasiavaltuutetun toimisto) ja erityisasiantuntija Marianne Lindqvist (Lastensuojelun keskusliitto). Julkaisutilaisuuteen osallistui noin 20 asiantuntijaa, tutkijaa, viranomaista ja aktivistia. Tutkimustuloksista tehtiin myös tiedote ja siitä uutisoitiin useissa sanomalehdissä sekä YLE Fem-kanavan tv-uutisissa. Tutkimuksen tulosten perusteella lapsen oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeusprosesseissa ei toteudu riittävästi. Tutkimuksessa haastatellut ammattilaiset pitivät lasten kuulemisen ongelmina erikoistumisen puutetta, oikeusprosessien pitkittymistä sekä riittämätöntä ohjeistusta. Ulkomaalaisten työntekijöiden työriistoa käsitellyt, samoin viranomaishaastatteluihin perustunut tutkimus julkaistiin 2.6. Tutkijamme esittelivät julkaisutilaisuudessa tutkimuksen tuloksia. Pyydetyt kommenttipuheenvuorot kuultiin tutkija Minna Viuhkolta (Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heuni), kansainvälinen sihteeri Nina

Kreutzmanilta (Rakennusliitto) ja johtaja Natalie Gerbertiltä (Monika-naiset liitto). Julkaisutilaisuuteen osallistui noin 30 asiantuntijaa, tutkijaa, viranomaista ja aktivistia. Tutkimuksen tulosten mukaan siirtolaisten vakava työriisto on yleistä kaikissa EU-maissa tietyillä riskialoilla kuten rakennusteollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä ravintola- ja hotellialalla. Suomessa riskialoihin kuuluu myös siivous. Suomessa esiin nousi myös ongelman kieltäminen: Koetaan, että työriistoa tapahtuu muualla, mutta ei meillä. Tutkimuksesta tiedotettiin medialle ja siitä julkaistiin useita sanomalehtiuutisia. 11 Tutkijat ovat kirjoittaneet kummankin julkaistun tutkimuksen perusteella myös blogikirjoituksen Ihmisoikeusliiton blogiin. Työriistotutkimuksen tuloksia on esitelty myös Ihmiskaupan vastaisen verkoston tapaamisessa ja Vasen linja klubin paneelikeskustelussa. Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta Huhtikuussa 2015 käynnistyi selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen ehkäisemisestä, jota rahoittavat sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen kulttuurirahasto. Selvitys tukee Ihmisoikeusliiton yhteisö- ja vaikuttamistyötä kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi ja tuottaa uraauurtavaa tietoa kunniaan liittyvästä väkivallasta ja pakkoavioliitoista Suomessa sekä suosituksia niiden ehkäisemiseksi. Selvitys toteutetaan monimenetelmäisesti. Vuonna 2015 pääpaino aineiston tuottamisessa oli teemahaastatteluissa. Haastatteluja tehtiin viranomaisten ja muiden ilmiötä työssään kohtaavien ammattilaisten parissa sekä sellaisten maahan muuttaneiden henkilöiden kanssa, joiden lähtömaissa tiedetään kunniaan liittyvien käsitysten olevan erityisen merkityksellisiä. Loppuvuodesta laadittiin kysely opetusalan ammattilaisille ja haettiin oppilaitoksista tutkimusluvat sen toteuttamiseen. Poliisihallitukselta haettiin tutkimuslupaa poliisin tietoon tulleiden, poliisin kunniaan liittyväksi väkivallaksi identifioimien rikostapausten käsittelyasiakirjojen analyysiin. Selvityksen osana kartoitetaan kirjallisuuskatsauksen avulla pohjoismaisia hyviä käytäntöjä ilmiöön. Selvityksen tueksi koottiin ohjausryhmä, johon kuuluu aihepiiriä ja käytettävää metodologiaa hyvin tuntevia tutkijoita sekä tutkimuslaitosten ja rahoittavien ministeriöiden edustajia. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2016.

Selvitys suomalaisten järjestöjen tekemästä 1325-työstä Elo-syyskuussa 2015 Ihmisoikeusliiton tutkijat toteuttivat Suomen 1325-verkoston toimeksiannosta selvityksen suomalaisten järjestöjen tekemästä työstä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus toteuttamiseksi. Ihmisoikeusliitto on yksi verkoston jäsenjärjestöistä. Vaikka selvitys ei tukenut Ihmisoikeusliiton strategiaa, se auttoi täydentämään FRA-tilausten puutteen vuoksi alijäämäistä taloutta. 12 4 IHMISOIKEUSKASVATUS JA -KOULUTUS Ihmisoikeudet.net Aiempien vuosien tapaan Ihmisoikeusliitto ylläpiti Ihmisoikeudet.net-verkkoportaalia yhdessä Amnesty International Suomen osaston, Väestöliiton, Taksvärkin ja Maailma.netin kanssa. Hanketta rahoitti ulkoasiainministeriö viestintä- ja globaalikasvatustuella. Valitettavasti UM teki rahoituspäätöksen keväällä 2015 vain vuodeksi ja pian sen jälkeen tuli tieto koko tuki-instrumentin lakkauttamisesta toistaiseksi. Siten Ihmisoikeudet.net-hanke nykymuodossaan päättyi tammikuussa 2016 ja syksyn toiminnassa korostui uusien rahoituskanavien etsiminen ihmisoikeuskasvatustyölle. Ihmisoikeudet.netin vuoden 2016 tärkein toiminto oli verkkosivuston uudistaminen. Sivuston sisällön uudistamisesta vastasi ihmisoikeuskoulutuksen asiantuntija yhdessä verkkoviestintäkoordinaattorin sekä hankekumppaneista koostuvan pedagogisen työryhmän kanssa. Sivuston teknisen uusimisen ja uuden graafisen ilmeen toteutti Laboratorio Uleåborg. Uusi sivusto toimii myös mobiililaitteilla eli on entistä paremmin hyödynnettävissä luokkahuoneissa. Uudet sivut julkaistiin tammikuussa 2016 Educa messuilla ja ne palvelevat opettajia ja muita ihmisoikeuksista tietoa etsiviä huolimatta siitä, että sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen ei toistaiseksi ole resursseja. Ihmisoikeusliitto jatkoi Johdatus ihmisoikeusajatteluun verkkokurssin jalkauttamista. Kurssi käynnistyi syksyllä 2015 Diakonissa-ammattikorkeakoulussa osana sosionomiopiskelijoiden opintoja. Lisäksi Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Visio sekä Työväen akatemia jatkoivat kurssin opettamista.

Ihmisoikeuskasvatusta nuorille Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Ihmisoikeuskasvatusta nuorille - hankkeessa tarjottiin ihmisoikeuskasvatusta nuorten parissa työskenteleville toteuttamalla Johdatus ihmisoikeusajatteluun -kurssi HUMAK:ssa ja TAMK:ssa. Kurssia kehitettiin toteuttamalla kuusi luentovideota yhteistyössä ihmisoikeustyön asiantuntijoiden kanssa. Videoiden teknisestä toteutuksesta vastasi Metropoliaammattikorkeakoulu. Videoiden tuotannosta vastasivat yhdessä ihmisoikeuskoulutuksen asiantuntija, tiedottaja sekä verkkoviestinnän koordinaattori. 13 Useat muutkin Ihmisoikeusliiton työntekijät kouluttivat eri tahoja joko temaattisissa ihmisoikeuskysymyksissä (ks. myös KokoNainen, Kitke) sekä yleisesti. Opetussuunnitelma- ja oppikirjavaikuttaminen Teimme aktiivista vaikuttamistyötä koulujen ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamiseksi yhdessä globaalikasvatusverkoston kanssa. Ihmisoikeuskoulutuksen asiantuntija kommentoi lukion opetussuunnitelmia ihmisoikeusnäkökulmasta ja osallistui oppikirjakustantajiin vaikuttamiseen kommentoimalla lukion yhteiskuntaopin kirjaluonnoksia ihmisoikeusnäkökulmasta. 5 VIESTINTÄ Vuoden 2015 aikana kasvatimme näkyvyyttämme erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös ns. perinteisen median puolella saimme runsaasti näkyvyyttä. Blogikirjoitukset nousivat luetuimpien osioiden joukkoon nettisivuillamme. Medianäkyvyys: Perinteisen median puolella eniten huomiota keräsivät pääsihteeri Kaari Mattilan haastattelut Kreikan tilanteesta (HSTV, Yle Kioskin taustahaastattelut), Ihmisoikeusliiton avoin kirje Juha Sipilälle (mm. Yle uutiset, Uusi Suomi ja Yle News) sekä FRA:n tutkimus paperittomien terveydenhuollon turvaamisen säästövaikutuksista (STT:n kautta laajasti paikallislehtiin ja useita muita medioita). Eniten mediaosumia (vähintään 50) sai 4.11. yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan julkaisemamme tiedote: Eduskuntapuolueet

allekirjoittavat tänään rasismin vastaisen peruskirjan. STT:n uutisena tiedote levisi laajasti maakuntalehdistöön. Mielipidekirjoituksiamme julkaistiin myös useita vuoden 2015 aikana. Niistä eniten huomiota sai Kaari Mattilan ja Reetta Toivasen mielipidekirjoitus Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 18.12. Sosiaalinen media: Vuonna 2015 panostimme erityisesti näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa (Facebook ja Twitter). Jaoimme päivittäin omaa sisältöä kanavissamme sekä osallistuimme ajankohtaisiin keskusteluihin. Twiittasimme aktiivisesti useasta tilaisuudesta sekä uudelleentwiittasimme sidosryhmien sisältöä. Panostimme myös jonkin verran rahallisesti Facebook-mainontaan, joka toi lisää näkyvyyttä. 14 Suosituimpia Facebook-päivityksiämme olivat päivityksemme rasismin vastaisen peruskirjan allekirjoituksesta (501 tykkäystä, 54 jakoa), Faisa Kahiyen blogikirjoituksen jako (225 tykkäystä, 91 jakoa) sekä päivityksemme Helsingin Sanomissa julkaistusta ihmisoikeuksien universaalisuutta koskevasta puheenjohtajan ja pääsihteerin mielipidekirjoituksesta (291 tykkäystä, 71 jakoa). Sosiaalisen median seuraajamäärämme kasvoivatkin vuoden aikana merkittävästi. Facebook-sivujemme tykkääjien määrä lähes kolminkertaistui ja oli vuoden lopussa 4656. Myös Twitter-seuraajiemme määrä lähes kolminkertaistui ja seuraajia oli vuoden lopussa 4000. Kannanotot ja blogi: Vuoden aikana julkaisimme 22 kannanottoa tai tiedotetta joko itsenäisesti tai yhdessä muiden ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Lisäksi julkaisimme 14 blogitekstiä sivuillamme. Suosituimmaksi blogiksi nousi nuoren somalitytön Faisa Kahiyen kirjoittama Luulin olevani osa tätä yhteiskuntaa kirjoitus, jota käytiin lukemassa kymmeniä tuhansia kertoja. Lopulta sivumme kaatuivat suuren liikenteen vuoksi. Uutiskirje: Lanseerasimme kesäkuussa 2015 sähköisen uutiskirjeen. Uutiskirjettä markkinoitiin ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa. Uutiskirje ilmestyi noin joka toinen kuukausi. Vuoden loppuun mennessä tilaajamäärä oli kasvanut 370:een.

6 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Taloudellinen tilanne ja varainhankinta Vuoden 2015 tavoitteeksi asetettiin taloudellisen tilanteen parantaminen ja voitollisen tuloksen tekeminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin huomattava määrä avustushakemuksia (16 kpl) ja viestittiin jäsenyydestä ja lahjoitusmahdollisuudesta. 15 Taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi käynnistimme varainhankinnan työryhmän, johon osallistui toimiston edustajien lisäksi kaksi ulkopuolista kokenutta asiantuntijaa (johtokunnan jäsen Kaisa Koistinen sekä digivarainhankinnan ammattilainen Touko Sipiläinen). Ryhmä valmisteli Ihmisoikeusliiton jäsen- ja varainhankinnan ydinviestiä, kohderyhmää sekä konseptoi Ihmisoikeusliiton ensimmäistä varainhankintakampanjaa. Vuoden 2015 aikana tavoitteena oli siirtyä uuteen jäsenrekisteriin ja ottaa käyttöön uusia lahjoittamismuotoja mahdollistavia ratkaisuja (SMS ja verkkomaksupainikkeet), mutta em. uudistuksen viivästyivät 2016 alkuvuodelle. Vuonna 2015 tehtiin kaksi jäsenmaksukirjettä ja kaksi lahjoituspyyntökirjettä. Kirjeet tuottivat ennakoitua paremmin, minkä ansiosta jäsenmaksu- ja lahjoitustavoitteet ylittyivät: jäsenmaksutuottoja kertyi 9055 (budjetoitu 8000 ) ja lahjoitustuottoja 4130 (budjetoitu 3000 ). Vuoden 2015 tilinpäätöksen tulos oli 43 652,85 (-53 723,70 vuonna 2014). Voitollisen tuloksen taustalla on kulujen karsiminen, yhden toimistohuoneen alivuokraaminen sekä kasvaneet jäsenmaksu- ja lahjoitustuotot. Henkilöstöhallinto ja johtaminen Merkittävin henkilöstöhallinnon uudistus oli keväällä neuvoteltu uusi palkkamalli. Uusi palkkamalli perustuu työtehtäviä ja vastuita kuvaaviin vaativuusluokkiin. Aikaisemman palkkamallin koulutukseen perustuvasta pohjapalkasta on luovuttu ja kokemuslisien merkitystä vähennetty. Uusi palkkamalli on voimassa 31.12.2017 asti.

Keväällä päivitettiin työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstölinjaus ja luotiin koulutussuunnitelma ja siihen liittyvä sisäinen koulutuskalenteri. Tammikuussa 2015 siirryttiin Diacorin työterveydenhuollon asiakkaaksi. Syksyllä taloushallinto kilpailutettiin ja päätettiin siirtyä tammikuusta 2016 lähtien Netvisorin sähköisen taloushallinnon käyttäjäksi. Ihmisoikeusliiton johtokunta kokoontui seitsemän kertaa (19.1, 25.2, 30.3, 2.6, 8.9, 28.10. ja 7.12.). Vuosikokous pidettiin 19.5. ja sen yhteydessä järjestettiin seminaari aiheena Riittävä toimeentulo ihmisoikeutena taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet talouskurin aikana. 16 Henkilöstö osallistui työtyytyväisyyskyselyyn keväällä. Kesällä ja syksyllä järjestettiin työhyvinvointia ja kyselyn tuloksia käsittelevä henkilöstöpäivä. Työhyvinvointia edistävät virkistyspäivät pidettiin kesäkuussa ja marraskuussa ja pikkujoulut joulukuussa. Vuoden 2015 henkilöstö Yleistoiminta, viestintä ja hallinto: Pääsihteeri Kaari Mattila (ent. Päivi) Vt. talous- ja hallintopäällikkö Virpi Ruoholampi ajalla 19.1.-30.6. Talous- ja hallintopäällikkö Adam Kral 1.7.- (perhevapaalla 1.1.-30.6.) Tiedottaja Niina Karling ajalla 1.1.-30.8. (opintovapaalla 1.9.2015-31.5.2016) Vt. tiedottaja Reetta Helander 14.9.2015- Talous- ja toimistosihteeri Helena Kaivo-oja RAY-hankkeet: Tutkimuspäällikö Milla Aaltonen (perhevapaalla 1.4.2015-) Projektipäällikkö Johanna Latvala Kitke!-hankkeen yhteisötyön koordinaattori Majid Allahyari Kitke-hankkeen avustaja Dima Salih KokoNainen-hankkeen asiantuntija Solomie Teshome KokoNainen-hankkeen asiantuntija Saido Mohamed KokoNainen-hankkeen asiantuntija Janneke Johansson (jäi eläkkeelle keväällä) Tutkimus- ja ihmisoikeuskasvatus: Vt. tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen (1.4.2015-)

Tutkija Anni Sams Tutkija Anna-Maija Sorjanen Tutkija Saana Hansen Asiantuntija (Ihmisoikeuskoulutus) Nada Al Omair Verkkoviestintäkoordinaattori Aki Tetri Saadut avustukset 17 Opetus- ja kulttuuriministeriö - Yleisavustus 220 000 euroa - Ihmisoikeuskasvatusta nuorille -hanke 60 000 euroa - Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta 45 000 euroa Raha-automaattiyhdistys - Kitke!-hanke 140 000 euroa - KokoNainen-toiminta 122 000 euroa - Romanihanke 45 000 euroa Ulkoasiainministeriö - Ihmisoikeudet.net-hanke 66 000 euroa - Matka-avustus ETYJ-konferenssiin 400 euroa Työ- ja elinkeinoministeriö - Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta 27 000 euroa Sisäministeriö - Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta 15 000 euroa Oikeusministeriö - Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta 10 000 euroa Suomen Kulttuurirahasto - Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta 50 000 euroa Euroopan unionin perusoikeusvirasto - Yhteensä kahdeksan tutkimusta 116 900 euroa