Johtajan katsaus Vuosi 2001 oli kielikeskuksessa vertailun ja arvioinnin aikaa. Osana Helsingin yliopiston koulutuksen ja tutkintojen arviointia kielikeskus toteutti keväällä laajan itsearvioinnin selvittääkseen, miten opetus ja sen tukipalvelut edistävät laitoksen tavoitteita. Syksyllä tutkijalehtori laati koko kielikeskusta koskevan arviointiraportin sekä erikseen seitsemän kielikohtaista raporttia, joita käytettiin kieliryhmien tavoitekeskustelujen pohjana marraskuussa 2001. Edellisenä vuonna aloitettu Korkeakoulujen arviointineuvoston tukema kielikeskuksen ja neljän pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun (Helia, Laurea, Arcada Nyland, Haaga Instituutti) välinen benchmarking-hanke päättyi loppukeväästä yhteiseen seminaariin ja arviointiraportin julkistamiseen. Hankkeen osapuolet mukana lisäksi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ovat jatkaneet hanketta epävirallisesti yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti ja hyödyntäneet toistensa parhaita käytänteitä. Kertomusvuoden alussa kielikeskukseen perustettiin Kielipalvelut-yksikkö, johon yhdistettiin maksulliset Kielikoulutus- ja käännöspalvelut sekä yliopiston henkilökunnan maksuton Käännös- ja kielentarkistuspalvelu. Samassa yhteydessä yliopistolaisten kielentarkistuspalvelua laajennettiin ja osa palvelun kustannuksista kohdennettiin käyttäjille. Palvelujen laajennus vaati uusia työntekijöitä ja näille työtilat. V. 2001 kielikeskuksen maksullisen toiminnan yksikkö vietti 10-vuotispäiväänsä. Arvioinnin ohella kertomusvuoteen liittyi kiinteästi kielikeskusten yhteinen Virtuaalikielikeskushanke (VKK-hanke), jonka suunnittelu käynnistyi syksyllä. HY:n kielikeskuksesta ja kolmesta muusta laitoksesta on edustus hankkeen ohjausryhmässä. Opetusministeriö on rahoittanut hankkeen suunnitteluvaiheen vuoden 2002 loppuun. VKK-hankkeen pohjana ovat aiemmat opetusministeriön tukemat yhteisprojektit, kuten v. 1996 alkanut neljän kielikeskuksen Kieliverkkohanke ja v. 1998 käynnistynyt kolmen kielikeskuksen hanke Muille kuin kielten opiskelijoille tarkoitetun kielenopetuksen kehittäminen pääkaupunkiseudun korkeakouluissa. Kertomusvuonna Euroopassa vietettiin kielten teemavuotta, jonka kunniaksi Euroopan maat järjestivät ohjelmaa. HY:n kielikeskus osallistui aktiivisesti mm. seuraaviin tapahtumiin (asiasta tarkemmin jaksossa Kansainväliset yhteydet): kielikeskuspäivät Otaniemessä 30.-31.3.; Communication Skills Workshop Pärnussa 4.-6.5.; opiskelijajärjestö AEGEE:n suunnittelema ohjelma HY:n keskustakampuksella Euroopan kielten päivänä 26.9.; hollannin, portugalin ja suomen kielen nettiopiskelupäivä kielikeskuksen tiloissa 28.11.; Nordisk Nytta luentosarja syyslukukaudella. Seuraavana vuonna vietettävää pohjoismaista vuotta kielikeskuksessa valmisteltiin osallistumalla yliopiston Pohjoismaisuus-työryhmään ja perustamalla yhdessä Nordican kanssa oma työryhmä teemapäivää suunnittelemaan. TOIMINTAKERTOMUS 2001 1
KIELIKESKUS 2 HELSINGIN YLIOPISTON Kielikeskus jatkoi sekä lisensiaatin tutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta että laitoksen sisäistä pedagogista koulutusta (HILC). Yliopisto myönsi jatkokoulutukseen hankerahoitusta vuosiksi 1999-2001, mutta vastedes kielikeskus huolehtii koulutuksesta omin resurssein. Opettajien pedagogiseen koulutukseen sekä opetuksen kehittämiseen suunniteltiin uusia linjauksia itsearvioinnin yhteydessä syntyneiden parannusideoiden pohjalta ja tutkijalehtorin johdolla. Tavoitteena on mm. entistä suurempi opiskelijakeskeisyys, ja tästä syystä pyrimme lisäämään opiskelijajäsenten määrää eri työryhmissä. Niinpä kielikeskuksen johdon ja HYY:n syksyisessä tapaamisessa hahmoteltiin kielikeskukselle eri tiedekuntien opiskelijoista koostuvaa opiskelijaneuvostoa. Joulun alla Ylioppilaslehti julkaisi rekrytointi-ilmoituksen tarkoituksena saada neuvosto kokoon seuraavan vuoden alussa Kielikeskuksen opetushenkilöstön virkarakennetta ja pätevyysvaatimuksia käsiteltiin kertomusvuonna kahdessa työryhmässä. Kevätlukukauden toiminut virkarakennetyöryhmä pohti virkarakenteen mahdollisia muutoksia ja virkojen uudelleen kohdentamisen kriteerejä. Syyslukukaudella portfoliotyöryhmä työsti kielikeskuksessa toimivalta yliopistonlehtorilta vaadittavan portfolion rakennetta ja sisältöä koskevan ohjeistuksen. Tässä ohjeistuksessa otetaan huomioon kielikeskusopetuksen erityistarpeet tiukemmin kuin HY:n konsistorin hyväksymässä dokumentissa Yliopistoportfolion periaatteet ja sisältö. Joulukuussa kielikeskuksen henkilökunta koki mieluisan yllätyksen: vuoden 2001 laaturaati myönsi kielikeskukselle laadukkaan toiminnan kannustuspalkinnon perusteluina laitoksen osoittama yhteisöllisyys, kehityssuuntautuneisuus ja tulevaisuusvastuu. Esimerkkeinä laadukkaasta toiminnasta mainittiin yhteistyönä laadittu henkilöstösuunnitelma, tiedekuntien kanssa käydyt neuvottelut, kansainvälinen yhteistyö, arviointihankkeet sekä henkilöstön tieteellinen ja pedagoginen koulutus. Pirkko Forsman Svensson Johtaja
Opetus Kielikeskuksen perustehtävänä on suunnitella ja järjestää Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien tutkintoihin kuuluvat kieliopinnot. Tutkintoon kuuluvien vieraan kielen opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle niin kattava kielitaito, että hän kykenee lukemaan alansa tieteellistä kirjallisuutta, ymmärtää sekä yleisluontoista että alallaan tarvittavaa puhuttua kieltä ja pystyy keskustelemaan kyseisellä kielellä niin arkipäivän asioista kuin oman alansa kysymyksistä. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija pystyy laatimaan ammattialaltaan kirjallisen esityksen apuneuvoja hyväksi käyttäen. Kielitaidon tulee vastata kaksikielisellä alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Tiedekuntien tutkintovaatimusten mukaisia kielten opintojaksoja voi suorittaa englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/finska), saksassa ja venäjässä. Tutkintoihin kuuluvat kielten opintojaksot on mahdollista suorittaa joko kielikokeella tai osallistumalla kursseille. Kaikille yhdeksälle tiedekunnalle järjestetään eriytettyä kieltenopetusta englannissa ja ruotsissa (osin jopa koulutusohjelmittain tai oppiaineittain), osalle myös ranskassa, saksassa ja venäjässä. Näillä kursseilla otetaan erityisesti huomioon opiskelijan tieteenalan terminologia. Espanjassa, italiassa, ranskassa, assa, saksassa ja venäjässä kieliopinnot voi aloittaa kielikesk eskuksessa peruskurssitasolta, urssitasolta, kosk oska näiden kielten kouluopisk ouluopiskelu on huomattavasti vähäisempää kuin englannin ja ruot- sin. Opiskelijoilla on mahdollisuus syventää kielitaito- aan englannissa ja ruotsissa osallistumalla Academic and Professional English -kursseille ja Avancerad svenska -kursseille. Ransk anskassa assa on tarjottu kielen ja kulttuurin EU-intensiivik -intensiivikursseja kolmella tasolla yh- teensä 30 opintoviikkoa. oa. Muissa kielissä kielitaitoa voi syventää osallistumalla erilaisille maantuntemus- - ja kulttuurik ulttuurikursseille. ursseille. Englannin-, espanjan-, ranskan- ja saksankielisiin maihin kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevillä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kielikeskuksessa erikoiskursseja, joiden aikana tutustutaan vaihtomaan käytännön elämään sekä opiskelu- ja tapakulttuuriin. Seitsemässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) on mahdollista koota useista moduuleista 10-20 opintoviikon opintokokonaisuus, jonka voi oman tiedekuntansa suostumuksella sisällyttää tutkinnon sivuaineeksi tai vapaasti valittaviin opintoihin. Opintokokonaisuuksiin voi sisällyttää kursseja myös Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kielikeskuksista sekä Helsingin yliopiston kieltenlaitoksista ja muista laitoksista (esim. Renvall-instituutti). Kielikeskus tarjoaa lisäksi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille joidenkin Suomessa vähemmän opiskeltujen kielten perus- ja jatkokursseja. Näitä kieliä olivat vuonna 2001 arabia, hollanti, japani, kiina, norja, persia, portugali, romania, tanska, unkari ja viro. Helsingin yliopistoon saapuville ulkomaalaisopiskelijoille järjestettiin englannin (English for foreign students) ja ruotsin kursseja (Swedish for foreigners). Ruotsinkielisille opiskelijoille järjestettiin suomen opetusta Helsingin seudun korkeakoulujen yhteisen Språkalliansen-hankkeen tuella. Laaja kielivalikoima mahdollistaa monipuolisen kielitaidon sitä haluaville ja toisaalta syvällisen taidon joissakin kielissä. Vuonna 2001 opetusta annettiin 18 kielessä. Opintosuorituksia kertyi noin 12 700 ja opintoviikkoja noin 22 000. Kielten kesäopetuksen järjesti Avoin yliopisto. Kielikeskus järjesti erillisen sopimuksen mukaisesti kolmen Helsingin seudun taidekorkeakoulun kieltenopetuksen (Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius- Akatemia). TOIMINTAKERTOMUS 2001 3
KIELIKESKUS 4 HELSINGIN YLIOPISTON Kielikeskuksen tavoitteena on tarjota monimuotoisia, oppijan toiveet huomioivia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja. Perinteisen luokka- ja pienryhmäopetuksen rinnalla tarjotaan mm. tieteenalan sisällön opetukseen integroitua kielenoppimista, verkkopohjaista opiskelua, ohjattuja itseopiskelukursseja sekä ALMS-kursseja (Autonomous Language ModuleS). Eri kieliryhmissä kehitettiin opetusta monin eri tavoin vuonna 2001. Kaikki kieliryh- mät kirjoittivat oman opetussuunnitelman, jossa kuva- taan koulutuksen tavoitteet, kurssitarjonta, oppi- materiaalit, opetus- - ja opiskelumenetelmät, oppimisen arviointi sekä koulutuksen arviointi ja kehittäminen. Seuraavassa on esimerkkejä ejä muista vuoden 2001 kehittämishankk ehittämishankkeista. eista. Espanjan ja venäjän vasta-alkajille ajille kehitettiin lehti- kielen kurssit, joiden avulla on mahdollista saavuttaa lukuvuoden aikana hyvä tekstinymmärtämisen taito. Italian kielessä aloitettiin hyvän kielitaidon saavuttaneille tarkoitetut Italian historiaa ja yhteiskuntaoloja käsittelevät kurssit, joilla syvennetään maantuntemusta ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa. Saksassa aloitettiin ympäristösaksan (Umweltdeutsch) kurssi, jossa suuri osa työskentelystä tapahtuu verkkoympäristössä rinnan pienryhmätapaamisten ja koko ryhmän yhteisten istuntojen kanssa. Kurssin verkkosivuilta löytyy mm. kurssimateriaalia, tehtäviä apuneuvoineen, linkkejä internetiin sekä jatkuvasti täydennettäviä sanastoja. Sivut toimivat myös osanottajien välisenä keskustelufoorumina. Joillakin ranskan kursseilla on myös otettu käyttöön verkkopohjainen itseopiskelujakso. Eräät englannin opettajat kehittivät opettajien itse- ja vertaisarviointia helpottavia toimintakäytäntöjä ja arviointilomakkeita. Helsingin yliopisto pani toimeen koulutuksen ja tutkintojen arvioinnin vuosina 2001-2002. Myös kielikeskuksessa toteutettiin vuonna 2001 arvioinnin ensimmäinen vaihe, itsearviointi. Ulkoisen arviointipaneelin oli määrä vierailla arvioimassa Helsingin yliopiston kieli- ja kommu- nikaatio-opintoja huhtikuussa 2002. Arvioinnin tavoitteena on kehittää kielikeskuksesta entistäkin parempi paikka oman alan opintojen ja tulevan ammatin vaatimien kielitaitojen opiskeluun. Laaditussa itsearviointiraportissa selvitettiin, miten käytännön opiskelu- ja opetustoiminta tukee ja toteuttaa julki lausuttuja tavoitteita. Raportissa kuvattiin ja arvioitiin neljää koulutuksen osa-aluetta: 1) koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt; 2) koulutuksen toteutus; 3) koulutuksen arviointi ja kehittäminen; 4) koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat. Kielikeskuksen 10-jäseninen Laatutyöryhmä suunnitteli itsearvioinnin toteutuksen. Pääosa arviointiaineistosta kerättiin keväällä 2001. Useimmilla maalis-toukokuussa päättyneillä kielikursseilla jaettiin kurssiarviointilomake, jolla opiskelijat arvioivat oppimistaan ja opetusta kyseisellä kurssilla sekä myös yleisemmin omia kielitaitotarpeitaan ja kielikeskuksen toimintaa. Lomakkeita kerättiin 166 kurssilta, ja vastaajia oli yhteensä 2305. Keväällä haastateltiin myös 10:tä opiskelijaryhmää (yhteensä 34 opiskelijaa 8 tiedekunnasta), jotka kertoivat opiskelukokemuksistaan kielikeskuksessa sekä kielitaitotarpeistaan nykyisissä opinnoissa ja tulevassa ammatissa. Itseopiskelustudion ja opintotoimiston henkilökunta keräsi kyselylomakkein palautetta asiakkailtaan. Keväällä haastateltiin myös 40:tä kielikeskuksen opettajaa, joiden kanssa keskusteltiin mm. opiskelu- ja opetuskäytännöistä, opetuksen ja opiskelun ongelmista sekä kielikeskuksen kehittämistarpeista ja -ideoista. Lisäksi henkilökunta vastasi syksyllä kyselyyn, jossa kartoitettiin työssä jaksamista, työviihtyvyyttä ja sitoutumista nykyiseen työhön ja kielikeskukseen työpaikkana. Itsearviointiraportissa hyödynnettiin myös erilaisia kirjallisia dokumentteja sekä henkilökunnan yhteisiä keskusteluja. Itsearviointi nosti esille erilaisia kehittämistarpeita, joista osaan ehdittiin tarttua jo syksyllä 2001. Kielikeskuksen tavoitteena on suunnitella ja järjestää kieliopinnot niin, että koulutustarjonta vastaa sisällöltään, määrältään ja laadultaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Tote-
simme, että meidän on syytä olla entistä aktiivisempia koulutustarpeiden kartoituksessa. Toivomme tiedekunnilta nykyistä enemmän tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri alojen opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan. Vaikka tiedekunnista ei löytynekään täsmällistä tietoa tulevaisuuden työelämän tarvitsemasta kielitaidosta, voinemme saada ainakin suuntaviivoja muuttuvista tarpeista. Ryhdyimmekin kehittelemään uudenlaista tiiviimpää yhteistyötä, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2002. Totesimme myös, että kielikeskus tarvitsee ehdottomasti opiskelijoiden aktiivisempaa osallistumista koulutuksen suunnitteluun. Koska meillä ei ole omaa opiskelija- tai ainejärjestöä tuomassa luontevasti omaa näkökulmaansa ja asiantuntemustaan opetuksen suunnittelu- ja arviointitilaisuuksiin, panimme vireille Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ystävällisellä avustuksella oman opiskelijaneuvoston kokoamisen. Neuvostoon tulee edustaja jokaisesta tiedekunnasta, ja se aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2002. Totesimme, että kielikeskuksessa tehdään paljon töitä opiskelijoiden hyväksi, mutta voisimme tehdä enemmän yhdessä heidän kanssaan alkaen opetussuunnitelmien laadinnasta ja arvioinnista yksittäisten kurssien yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin. Näin voidaan varmistaa, että opetus vastaa opiskelijoiden tarpeita. Tällä tavoin voisimme varmasti myös tukea paremmin opiskelijoiden itseohjautuvuutta, joka on kirjattu kielikeskuksen tärkeäksi tavoitteeksi mutta joka ei näytä vielä toteutuvan riittävän hyvin. Samoin osittain ongelmalliseksi koettu opiskelijoiden sitoutuminen kurssien suorittamiseen ja ahkeraan työntekoon saattaisi parantua yhteisen suunnittelun myötä. Opiskelijoiden elinikäisen oppimisen motivaation ja valmiuksien kehittyminen on myös yksi kielikeskuksen tavoitteista. Opetuksen kehittämiseksi järjestimme vuonna 2001 yhdeksän koko henkilökunnalle tarkoitettua koulutus- ja keskustelutilaisuutta, joissa käsiteltiin useita itsearvioinnistakin nousevia teemoja: verkkopohjainen opiskelu, Helsingin yliopiston opetuksenkehittämisohjelma ja kielikeskuksen tavoitteet kieliryhmien opetussuunnitelmien lähtökohtana, opetuksen kehittämisen käytännöt, opiskelijakeskeisyys, opiskelijoiden vertaistuutorointi, koulutuksen laatu ja laadunvarmistus. Lisäksi parikymmentä henkilökunnan jäsentä osallistui toukokuussa 2001 kaksipäiväiselle Palmenian järjestämälle kurssille, jossa käsiteltiin opetuksen ja oppimisen laatua yliopistossa sekä laatujärjestelmän rakentamista tässä kontekstissa. Syyslukukauden aikana järjestettiin lisäksi kaikissa kieliryhmissä kehitys- ja tavoitekeskustelu, jossa tarkasteltiin itsearvioinnin esille nostamia asioita kunkin kielen kohdalla erikseen. TOIMINTAKERTOMUS 2001 5
Opintoviikot tiedekunnittain vuonna 2001 muut eläinl. 1 % maat.-met. 1 % 9 % teol. 4 % oik. 12 % valt. 16 % lääk. 3 % KIELIKESKUS 6 HELSINGIN YLIOPISTON kasv. 7 % mat.-lu. 19 % hum. 28 % teol. 780 oik. 2605 lääk. 559 hum. 6409 mat.-lu. 4132 kasv. 1608 valt. 3572 maat.-met. 1870 eläinl. 205 muut 114 yhteensä 21853
Opetuksen palvelut Opintoasiainpalvelut Kielikeskuksen opintoasiainpalveluissa asioi vuosittain yli 10 000 Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden korkeakoulujen opiskelijaa. Opintotoimisto neuvoo, palvelee ja informoi opiskelijoita kielikursseihin ja kokeisiin liittyvissä asioissa. Tällaisia ovat ilmoittautuminen ja siihen liittyvä tiedottaminen, muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukeminen (käsiteltyjä hakemuksia kertomusvuonna 662 kpl), opintosuoritusten rekisteröinti, todistukset kielikeskuksessa suoritetuista kokeista ja kursseista (todistuksia laadittu 167 kpl) sekä kielten opintokokonaisuuksista (opintokokonaisuustodistuksia laadittu 22 kpl). Opiskelijoiden ohella opintotoimisto palvelee myös kielikeskuksen opettajia esim. opetuksen ja kokeiden suunnitteluun, järjestelyihin sekä salivarauksiin liittyvissä asioissa. Kielikeskus osallistui Helsingin yliopistossa vuosina 2001-02 järjestettyyn koulutuksen ja tutkintojen laadun arviointihankkeeseen. Osana tätä hanketta arvioitiin myös opetuksen tukipalvelut. Kielikeskuksen opintotoimisto keräsi opiskelijoilta kyselylomakkeella palautetta toiminnastaan loppukeväästä ja alkusyksystä 2001. Lomakkeita jaettiin opiskelijoille opintotoimistossa sekä myös satunnaisesti valituilla kielikursseilla. Lomakkeen täytti yhteensä 254 opiskelijaa. Arviointilomakkeessa kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä mm. opintotoimiston palveluajoista ja palveluiden laadusta, opinto-ohjauksesta, kokeisiin ja kursseille ilmoittautumisesta, tulosten saamisesta ja suoritusten rekisteröinnistä, kielitodistuksista, kieliopintojen hyväksilukemisesta, opintotoimiston tiedotuksesta, opinto-oppaasta sekä opintotoimiston verkossa olevista palveluista. Tärkeimmät opiskelijoiden käyttämät tiedonlähteet opintotoimiston palveluista olivat painettu opinto-opas sekä kielikeskuksen verkkosivut. Kielikeskuksen opinto-opas toimitetaan vuosittain opintotoimistossa. Oppaan painosmäärä on 30 000 kpl, ja oppaan ovat saaneet kaikki opiskelijat ilmoittautuessaan yliopistoon. Kielikeskuksen opas ilmestyi verkkoversiona heinäkuussa ja painettu opas elokuun alussa. Tiedekuntien uusille opiskelijoille lähetettiin kieliopinnoista kertova infokirje, jonka tiedekunnat postittivat opiskelijoilleen kesällä hyväksymispäätöksien mukana. Syksyn alussa eri kielten opettajat ja opintosihteeri kävivät tiedekuntien pyynnöstä kertomassa kielten opiskelusta opiskelijatuutoreiden koulutustilaisuuksissa sekä uusien opiskelijoiden orientaatiotilaisuuksissa. Tiedot ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista englanninkielisistä kursseista toimitettiin tiedoksi ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille jaettavaan opinto-oppaaseen. Lisäksi kielikeskuksen opintosihteeri tarkisti ja päivitti yhteistyössä tiedekuntien opintosihteereiden kanssa tiedekuntien opinto-oppaissa olevat kieliopinnoista kertovat tekstiosuudet. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä palveluaikoihin ja opintotoimistossa saatavaan palveluun samoin kuin opinto-ohjaukseen, tulosten saantiin ja suoritusten rekisteröintiin. Opintotoimiston palveluaikoja muutettiin syksyllä 2001 siten, että syyskuun ja tammikuun alussa toimistossa palvellaan pidennetyin aukioloajoin opetuksen käynnistämiseen liittyvän ruuhkan purkamiseksi. Muina aikoina toimistossa voi asioida neljänä päivänä viikossa. Kehittämistarpeita tuli erityisesti koe- ja kurssiilmoittautumiskäytäntöjen, opintotoimiston tiedotuksen sekä opinto-oppaan sisällön osalta. Keväällä 2001 opintoasiainpalvelut pohti ilmoittautumisjärjestelmän ja käytäntöjen kehittämistä lukuvuotta 2001-2002 varten. Lokakuussa kokoonnuttiin uudestaan ja käytiin läpi arviointikyselyssä opiskelijoilta saatua palautetta sekä syksyn ilmoittautumisista saatuja kokemuksia. Päätettiin perustaa työryhmä, jossa ovat mukana opintotoimiston edustajat, kielikeskuksen atk-suun- TOIMINTAKERTOMUS 2001 7
KIELIKESKUS 8 HELSINGIN YLIOPISTON nittelija, opettajajäsen sekä opiskelijoiden edustajia. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää OODIn (Opetuksen ja Opiskelun Tuen Tietojärjestelmä) tämänhetkinen tilanne opiskelijaliittymän osalta sekä miettiä mahdollisia parannusehdotuksia kielikeskuksen nykyiseen ilmoittautumisjärjestelmään ja -käytäntöihin ja niiden toteutusta. Tiedottamiseen liittyvien toiveiden osalta opintotoimisto lisäsi ja paransi syksyn aikana kielikeskuksen verkkosivuilla tapahtuvaa tiedottamista mm. opettajien poissaoloista, vastaanottoajoissa tapahtuneista muutoksista sekä uusista kursseista ja kielikokeista. Verkkosivuilla tullaan jatkossa tiedottamaan kursseille hyväksytyistä sekä kokeiden ja kurssien tuloksista. Syksyn aikana aloitettiin myös opintotoimiston 2. kerroksessa sijaitsevien ilmoitustaulujen uusiminen. Opinto-oppaan sisältöön liittyvä palaute pyritään huomioimaan keväällä 2002 uutta opintoopasta toimitettaessa. Vuonna 2000 aloitettua opintoasiainhallinnon tehtävien ja toimenkuvien kehittämistyötä jatkettiin. Tämän kehittämistyön tavoitteena on laatia opintotoimistolle oma laadunvarmistusjärjestelmä osana koko kielikeskuksen tulevaa laadunvarmistusjärjestelmää. Opintotoimistossa tapahtui syksyn aikana henkilövaihdos, kun osastosihteerin avoimeksi jäänyt virka laitettiin hakuun vuoden lopulla ja täytettiin vuoden 2002 alusta lähtien. Osastosihteerin toimenkuvaan kuuluu erityisesti opintosuoritusten rekisteröinti ja rekisteröinnin kehittäminen OODI-järjestelmässä, opintotoimiston www-sivujen laatiminen ja päivittäminen sekä tiedotuksen kehittäminen. Syksyllä opintotoimisto neuvotteli yliopiston opiskelijarekisterin kanssa muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukemisten rekisteröinnin siirtämisestä kokonaan kielikeskuksessa tehtäväksi vuoden 2002 alusta. Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan kielikeskukselle omaa hakemuslomaketta, jonka opiskelija voi myös tulostaa verkosta suoraan itselleen. Opintotoimisto seuraa aktiivisesti virtuaaliyliopisto- ja virtuaalikielikeskusympäristöissä tapahtuvaa kehitystä osallistumalla aiheeseen liittyviin seminaareihin ja koulutukseen. Näitä olivat syksyllä mm. opintohallinnon päivät 17.- 18.9.2001 Otaniemessä sekä Virtuaaliyliopistoseminaari 4.12.2001. Itseopiskelupalvelut Kielikeskuksessa on itseopiskelustudio ja -tietokoneluokka, joissa voi opiskella kieliä apuneuvoina kasetit, videot, tietokoneavusteiset kieltenopiskeluohjelmat sekä satelliitti-tv. Itseopiskelijoiden tukena oli myös opettajatuutoreita (englanti, ruotsi, saksa, espanja, venäjä ja ranska), jotka olivat lukukausien aikana tavattavissa itseopiskelustudiossa kerran viikossa. Itseopiskelumateriaalia oli 45 kielestä: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, hausa, heprea, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kiina, korea, kreikka, kroaatti, latina, latvia, liettua, ndonga, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saame, saksa, serbi, somali, suahili, suomi, tanska, tiibet, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam, viittomakieli ja viro. Kirjattu käyntimäärä vuonna 2001 oli 3 280. Todellinen käyntimäärä on kuitenkin suurempi, koska vain osa käyttäjistä kirjaa käyntinsä. Noin 95 % käyttäjistä oli Helsingin yliopiston ja noin 5 % yhteistyökorkeakoulujen opiskelijoita. Käyntimäärittäin laskettuna opiskelluimmat kielet olivat englanti, saksa, espanja, ruotsi, ranska ja venäjä. Vuonna 2001 aloitettiin hanke, joka jatkossa vaikuttaa huomattavasti kielikeskuksen itseopiskelupalveluihin. Kielikeskuksen viereiselle tontille Fabianinkatu 28:aan valmistuu keväällä 2003 oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelijoille kirjasto- ja atk-palveluita ja opettajille opetusteknologiapalveluita. Kielikeskukselle tarjottiin mahdollisuutta osallistua tämän keskuksen opiskelijapalvelujen tuottamiseen, sillä kielten itseopiskelutoiminnan katsottiin luontevasti täydentävän oppimiskeskukseen jo suunniteltuja muita palveluja. Keväällä 2003 itseopiskelupalvelut sekä osa autonomiseen opiskeluun perustuvaa ALMS-opetusta siirtyvätkin oppimiskeskuksen tiloihin. Uudet itseopiskelutilat ovat kool-
taan suunnilleen entisten kokoiset, mutta sijainti on opiskelijoille nykyistä käytännöllisempi, koska kielten itseopiskelu tulee samoihin tiloihin kuin muut opiskelijoiden paljon käyttämät palvelut. Uusiin tiloihin pääsevät helposti myös liikuntarajoitteiset opiskelijat. Tekninen varustetaso paranee, esim. puhe- ja ääntämisharjoituksille saadaan omat tilat, satelliitti-tv:n katselumahdollisuuksia laajennetaan ja kielten opiskelukäyttöön saadaan lisää tietokoneita. Myös opettajatuutorit saavat oman vastaanottohuoneen, joka puuttuu kokonaan nykyisistä tiloista, minkä lisäksi itseopiskelutilojen läheisyyteen tulee kielten opiskeluun varustettu erikseen varattava ryhmätyötila. AV-palvelut Opettaja- ja itseopiskelustudiokäyttöön hankittiin oppimateriaalinauhoitteita, videoita ja ATK-ohjelmia. Opetuskäyttöön nauhoitettiin myös radio- ja TV-ohjelmia, mm. Pique-nique 3, Molto piacere ja Kielten maailma. Maksupalvelutyönä tehtiin studioäänityksiä ja nauhoitekopiointeja, mistä kertyi tuloja 9.535,50 markkaa. Lisäksi kielikeskuksen kustantamaa äänitettä Marjukka Kenttälän suomen kielen oppikirjaan Kieli käyttöön myytiin (Yliopistopainon kautta) 41sarjaa (20 kasetti- ja 21 CDsarjaa). Äänitysstudiossa äänitettiin ja editoitiin mm. materiaalia Marjukka Kenttälän Tavataan taas! verkkomateriaaliin. Viimeiseenkin Fabianinkatu 26:n luokkaan saatiin video-tv-yhdistelmä ja kaikkiin luokkiin myös CD/kasettisoittimet. Hankittiin myös kevyt digitaalinen videokamera, jolla on yksinkertaisempaa käydä esim. videoimassa vieraskielisiä luentoja. AV-palveluiden hankintatoivelistalle jäi toimintakertomusvuoden aikana vielä digitaalinen videoeditointiohjelma. Tavoitteena on edelleen myös hankkia n. 20.000 euron hintainen virtuaalikielistudio-ohjelma kielikeskuksen tietokoneluokkaan. Vastaava ohjelma on käytössä kielikeskuksen tiloissa Viikin multimediastudiossa. Kirjastopalvelut Vuonna 2001 otettiin kielikeskuksen kirjastossa kuten muuallakin Helsingin yliopistossa käyttöön kirjastoja varten kehitetty Voyager-tietokoneohjelma. Kirjaston kehittämisen tärkeimpänä päämääränä on ollut palvelujen parantaminen ja lisääminen esimerkiksi luettelointia ajantasaistamalla. Luetteloinnissa kielikeskus on tehnyt yhteistyötä Humanistisen tiedekunnan Historialliskielitieteellisen kirjaston sekä Topelia-kirjaston kanssa. ATK-palvelut Keväällä 2001 kielikeskuksessa suoritettiin tietoliikenneverkon remontti, jonka avulla itseopiskeluluokan, tietokoneluokan ja opettajien käytössä olevien koneiden liikennenopeus saatiin kymmenkertaistettua aikaisempaan verrattuna. Samalla rakennettiin koko Fabianinkatu 26:n kattava langaton tietoliikenneverkko. Sen avulla kaikkiin opetustiloihin saatiin mahdollisuus tietoverkon käyttöön opetuksen apuna. Konekanta uudistui reipasta vauhtia. Itseopiskeluluokassa vaihdettiin kaikki 10 konetta uusiin, ja taloon hankittiin kaikkiaan 13 muuta uutta tietokonetta lähinnä korvaamaan vanhentuneita laitteita. Kannettavat tietokoneet ja muutama pöytäkone liitettiin langattomaan verkkoon. Myös opettajien omiin kannettaviin tietokoneisiin annettiin käyttöön muutama langattoman yhteyden vaatima verkkokortti. Verkkosivuston käytön huippu osui edellisen vuoden tapaan juuri kurssi-ilmoittautumisten aikaan. Elosyyskuun aikana kielikeskuksen kotisivustoon tehtiin liki 900 000 sivunavausta. Syyslukukauden ilmoittautumisia otettiin vuoden loppuun mennessä vastaan yli 12 000 kappaletta verkon välityksellä. Tietomäärä asetti henkilökunnallekin vaatimuksia kehittää omaa ammattitaitoaan ohjelmistojen käytössä ja tietojen suodattamisessa. TOIMINTAKERTOMUS 2001 9
Kielipalvelut KIELIKESKUS 10 HELSINGIN YLIOPISTON V uoden 2001 alussa yhdistettiin kaksi kielikeskuksen yksikköä: vuodesta 1983 toiminut yliopiston rahastojen varoin rahoitettu Käännös- ja kielentarkastuspalvelu, joka on tarjonnut yliopiston henkilökunnalle ilmaisia kielentarkistuspalveluja (hallinnolle myös käännöspalveluja), ja vuodesta 1991 toiminut markkinarahoitteinen, kaikille avoimia kielikursseja, räätälöityä kielikoulutusta sekä kielentarkistus-, käännös- ja muita kielipalveluja tarjoava Kielikoulutus- ja käännöspalvelut. Uuden yksikön nimeksi tuli Kielipalvelut (Language Services). Tarve organisaatiomuutokseen tuli kielikeskuksen ulkopuolelta: taustalla oli yliopiston henkilöstön kielentarkistuspalvelujen kasvava kysyntä. Rehtori Kari Raivion aloitteesta lisärahoitus päätettiin hankkia muuttamalla kyseiset palvelut (subventoidusti) maksullisiksi. Koska kielikeskuksessa oli jo ennestään maksullisen toiminnan osaava yksikkö, oli toimintojen yhdistäminen järkevintä. Rehtori esitti muutosehdotuksensa ensimmäisen kerran tulosneuvotteluissa 1999, ja asian valmistelu aloitettiin heti. Muutos toteutettiin yhdessä kaikkien muutosprosessiin joutuvien henkilöstöryhmien kanssa, mikä on näkynyt vuoden 2001 aikana hyvänä yhteistyönä ja toiminnan sujumisena. Myös yliopiston henkilöstöä informoitiin ajoissa ja kattavasti kielentarkistuspalvelujen maksullistumisesta, ja muutos on toteutunut kitkatta. Kielipalvelujen henkilöstöön kuului vuoden 2001 aikana 135 työntekijää, joista päätoimisia oli 16 ja sivutoimisia 119. Kielipalvelut järjesti vuoden 2001 aikana yhteensä noin 8200 tuntia kaikille avoimia kielikursseja sekä yrityksille ja julkisyhteisöille mm. Helsingin yliopiston eri yksiköille ja ammattikorkeakouluille räätälöityä kielikoulutusta; kasvua oli vuoteen 2000 verrattuna noin 1000 tuntia. Helsingin yliopiston henkilökunnalle tarjottiin henkilöstöosaston tilaamana ja kustantamana kielikoulutusta sekä rahastojen varoista subventoituja maksullisia kielentarkistuspalveluja. Henkilöstölle räätälöitiin työssä tarvittaviin kielitaitotarpeisiin englannin, ranskan ja ruotsin kursseja, ja tämän lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua Kielipalvelujen kaikille avoimille kielikursseille, joista suosituimpia olivat ulkomaalaisille tarkoitetut suomen kielen kurssit. Kielentarkistuksia tehtiin kaikille tiedekunnille, useimmille erillislaitoksille sekä keskushallinnolle. Eniten tarkistuspyyntöjä tuli humanistisesta tiedekunnasta, seuraavina olivat lääketieteellinen, kasvatustieteellinen, valtiotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Vuoden 2001 aikana tarkistettiin n. 23 000 sivua, mikä on n. 2500 sivua enemmän kuin v. 2000. Valtaosa tarkistetuista teksteistä oli englanninkielisiä (1 230 tilausta), seuraavaksi kysytyimmät kielet olivat ruotsi (8 tilausta), saksa (7 tilausta) ja ranska (4 tilausta). Eniten tarkistettiin artikkelikäsikirjoituksia, tiivistelmiä, väitöskirjoja ja esitelmiä. Yliopiston hallinnolle tarjottiin kielentarkistusten lisäksi käännöspalveluja. Myös yliopiston ulkopuoliset saattoivat tilata Kielipalveluista mm. esitteiden, vuosikertomusten, artikkeleiden yms. käännöksiä ja kielentarkistuksia. Kielipalvelujen kielivalikoimaan kuului n. 30 kieltä: arabia, englanti, espanja, hollanti, indonesia, italia, japani, korea, kreikka, liettua, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbokroaatti, slovakki, suomi, tanska, tsekki, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro. Maksullinen toiminta oli myös vuonna 2001 kannattavaa, eikä siihen käytetty kielikeskuksen virkatyöresursseja. Kaiken kaikkiaan muutosvuosi 2001 oli vaativa mutta menestyksekäs. Kielipalveluita johtaa koulutuspäällikkö Seija Korhonen.
Jatkokoulutus ja tutkimus Vuodeksi 2001 yliopisto myönsi kielikeskukselle kolmannen kerran hankerahoitusta henkilökunnan jatkokoulutukseen. Huhtikuussa valmistui ensimmäinen lisensiaatin tutkinto, alana suomen kieli (tutkielma: Suomen kielen solmukohdat suomi toisena/vieraana kielenä), ja vuoden lopulla kolme lisensiaatintutkielmaa oli viimeistelyvaiheessa. Jatkokoulutettaville myönnettiin vuoden aikana lyhyehköjä tutkimusjaksoja, jotka mitoitettiin edellisten vuosien tavoin 100-150 tunnin vapautukseksi kontaktiopetuksesta. Kertomusvuonna neljä jatkokoulutettavaa käytti tutkimusaikaa eri vaiheissa oleviin tutkielmiinsa. Syksyllä jatkokoulutukseen liittyi kolme uutta opettajaa. Koulutustilaisuuksia olivat sekä Otaniemen kielikeskuspäivät (30.-31.3.) että Pärnun Communication Skills Workshop (4.-6.5.), sillä kumpikin konferenssi tarjosi kielikeskuksen henkilökunnalle räätälöityjä plenaariesitelmiä ja työpajoja. Kielikeskuspäivien ohjelmaan jatkokoulutettavat osallistuivat myös esitelmin ja posterein. Päivillä julkistettiin kielikeskuksen verkkojulkaisu Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference papers in the New Millennium, jossa oli useita jatkokoulutettavien kirjoituksia. (http:// www.helsinki.fi/kksc/verkkojulkaisu/2_2001_1.html). Lisensiaattiseminaareja järjestettiin kertomusvuonna seitsemän. Näistä yksi oli ideointityyppinen suunnitteluseminaari, yhdessä vierainamme oli viisi suomen laitoksen tuoretta maisteria osa heistä laitoksensa jatko-opiskelijoita jotka esittelivät omia tutkimuksiaan; muissa seminaareissa käsiteltiin kielikeskuksen jatkokoulutettavien omia tutkimuksia. Aiemmissa toimintakertomuksissa mainitsemattomia tutkimusaiheita ovat mm. ruotsin opiskelijoiden kirjallisten tuotosten ongelmakohdat ruotsin kieli monikielisessä työympäristössä (kielisosiologinen tapaustutkimus). Tutkijalehtori järjesti lisäksi sekä kevät- että syyslukukaudella jatkokoulutettaville tutkimuksenteon tukikursseja, joilla käsiteltiin mm. tutkimussuunnitelmaa sekä tutkimusaineiston keruuta ja analysointia. Tutkimusta tehtiin myös opetustyön ohella ja ulkopuolisella rahoituksella. Yksi ruotsin lehtoreista oli toista vuotta virastaan vapaana väitöskirjatyöhön saamansa apurahan turvin. Kolmen englannin lehtorin yhteishanke Vieraalla kielellä opettaminen (1998-2000) sai yliopistolta rahoituksen myös vuodeksi 2001; jatkohankkeessa lehtorit tukevat ja arvioivat ekologian ja systematiikan laitoksen englanninkielistä koulutusta. Johtaja piti kahden kuukauden tutkimusjakson ja jatkoi Vetenskapsrådetin rahoittamaa hankettaan Studier i finsk syntax från 1600-talet till mitten av 1800- talet. Artikkeleita, postereita ja esitelmiä kielikeskuksessa tuotettiin vuoden aikana noin 60. TOIMINTAKERTOMUS 2001 11
Kansainväliset yhteydet KIELIKESKUS 12 HELSINGIN YLIOPISTON Helsingin yliopiston kielikeskus oli seitsemättä vuotta kielikeskusten eurooppalaisen kattojärjestön CercleS:n jäsen. Kattojärjestön tiedotuslehdestä CercleS Bulletinista on tullut tärkeä foorumi myös HY:n kielikeskukselle: Bulletin on julkaissut useita kielikeskuksemme toimintaa esitteleviä artikkeleita, ja uusia on tulossa. Lehdessä tiedotamme myös suunnittelemistamme konferensseista ja muista tapahtumista. Kielikeskusjohtajien neuvoston seminaarissa kesäkuussa 2001 pohdittiin liittymistä CercleS:iin yhteisjärjestönä, mutta asia jätettiin toistaiseksi päättämättä. Kansainvälisten yhteyksien merkitys korostui kertomusvuonna, kun vietettiin Euroopan kielten teemavuotta (European Year of Languages 2001). HY:n kielikeskus oli järjestämässä tai sponsoroimassa viittä kielivuoteen liittyvää tapahtumaa, joissa tehtiin tunnetuksi Euroopan kieliä ja eurooppalaista kielikoulutusta. Opetushallituksen koostamassa teemavuoden kansallisessa tapahtumakalenterissa mainitaan Otaniemen kielikeskuspäivät (30.-31.3.), Pärnun Communication Skills Workshop (4.-6.5.) sekä syyslukukauden ajan jatkunut luentosarja Nordiskt språkår 2001: projektet Nordisk Nytta för finländare. Tapahtumat järjestettiin eri korkeakoulujen yhteistyönä, mutta HY:n kielikeskuksen opettajilla oli niissä tärkeä osuus ja suuri järjestelyvastuu. Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta AEGEE (Association des Etats Généraux des Etudiants de l Europe) organisoi Helsingin yliopistossa tapahtuman Building Language Bridges European Day of Languages. Kielikeskus sponsoroi tapahtumaa tarjoamalla opetustiloja ja opettajia sekä lahjoittamalla toimijoille T-paitoja. Marraskuussa (28.11.) Gentin, Helsingin ja Porton yliopistot organisoivat kukin tahollaan suurelle yleisölle tarkoitetun avoimien ovien päivän Why English Is Not Enough, jonka tavoitteena oli herättää kiinnostusta vähemmän puhuttuihin kieliin ( lesser used languages ). Yleisö sai tutustua tietoverkkojen avulla hollannin, portugalin ja suomen kieleen ja maiden kulttuuriin. Helsingin yliopistossa tunteja ohjasivat kielikeskuksen opettajat tietokoneluokassa. Kielikeskukseen tehtiin kertomusvuonna eri maista tutustumis-, tutkimus- ja opetusvierailuja. Vierailijoita oli mm. Englannista, Ruotsista, Saksasta, Uudesta Seelannista, Venäjältä ja Virosta. Tammikuussa pietarilainen opettaja vietti Helsingissä kahden viikon tutkimusjakson stipendin turvin ja tutustui samalla kielikeskuksen opetukseen. Kesäkuussa laitoksessamme vieraili viiden hengen delegaatio Uumajan yliopistosta tutustumassa kielikeskuksen toimintaperiaatteisiin; Uumajan yliopistoon on perusteilla kielikeskus, ja sille haettiin toimintamallia. Riksföreningen Sverigekontaktin edustaja Lennart Limberg kävi opetusvierailulla sekä helmi- että lokakuussa ja jatkoi näin vakiintunutta yhteystyöperinnettä. Uusseelantilainen kielikeskustyyppisen opetuksen asiantuntija Moira Hobbs teki marraskuussa Helsinkiin viikon pituisen tutkimusvierailun ja piti samassa yhteydessä ALMS-opetukseen liittyvän vierailuluennon. Tallinnan pedagogisen yliopiston kielikeskukseen tehtiin vastavuoroinen tutustumiskäynti. Monentyyppiseen yhteistyöhön perustuvia suhteita ylläpidettiin mm. Iranin ja Romanian suurlähetystöihin (persian ja romanian opetus), Ranskan kulttuurikeskukseen (kurssit ja luentovierailut), Hanasaaren kulttuurikeskukseen (pohjoismainen yhteistyö) sekä Amerikan suurlähetystöön ja U.S. Information Serviceen (American Teaching Fellow -toiminta). Konferensseihin ja muihin tilaisuuksiin kielikeskuksen henkilöstö osallistui niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ohella konferenssimaita olivat mm. Egypti (Kairo), Englanti (Brighton), Espanja (Barcelona), Irlanti (Cork), Itävalta (Wien), Ruotsi (Lund), Sveitsi (Lucarno), Tanska (Kööpenhamina), USA (Ann Arbor, Michigan), Venäjä (Joškar-Ola, Marin tasavalta) ja Viro (Pärnu, Tallinna, Tartto).
Kielikeskuksen ulkomaalaiset vieraat vuonna 2001 14.-28.1. Yelena Konovalova onovalova, Pietarin yliopisto 8.2. prof.. Lennart Limberg, Riksföreningen Sverigekontakt 2.3. Natalia Koliadina ja Marina Shoutova, Moscow School of Economics and Social Sciences 13.3. Christal Meriwether, Culture and Education Officer, U.S. Embassy 30.-31.3. Wolfgang Mackiewitz, Freie Universität, Berliini 10.4. Richard Bradford, International House, Lontoo 19.4. Giuseppe Nencioni, Uumajan yliopisto 19.-20.6. Uumajan yliopiston delegaatio: Anneli Granberg, Raija Kangassalo, Peter ja Ulla Sedlacek, Irene Ulrich 24.9. Deborah Mason, Oxford University Language Centre 9.10. Vera era Borisovna Sandanova, Burjatin valtionyliopisto 11.10. prof.. Lennart Limberg, Riksföreningen Sverigekontakt 21.-22.11. Moira Hobbs, Language Learning Centre, School of Languages and School of English and Applied Linguistics, UNITEC, Auckland, New Zealand TOIMINTAKERTOMUS 2001 13
Julkaisut, esitelmät ja jäsenyydet Kaija Ervola, FM JULKAISUT Musiikkisanakirja. Englanti suomi englanti. Oy Finn Lectura. 367 s. Briody Mícheál, M.A. JULKAISUT From Carrickbeg to Rome The story of Fr. Michael O Hickey. Decies 57. Journal of the Waterford Archaeological & Historical Society s. 143-166. ESITELMÄT The genesis and development of Séamus Ó Duilearga s ideas on collecting folklore and certain related matters, Department of Folklore, University College, Cork, helmikuu 2001. Tóstal lánghléasta leipreachán ( A pageant of fully-dressed leprechauns ): Some discordant voices on folklore and folklorists, Folklore & Ethnology Society, University College, Cork, maaliskuu 2001. The State Papers of the Unknown Irish Dead : Twentieth century collections of folklore as a mirror on earlier Irish oral tradition, Understanding Tradition: A Multidisciplinary Exploration, University College Cork, 22.-23.6.2001 JÄSENYYDET Comann Litreachas Gàidhlig na h-alba/scottish Gaelic Texts Society KIELIKESKUS 14 HELSINGIN YLIOPISTON Ullamaija Fiilin, FK JULKAISUT Kokemuksia verkkopohjaisen ruotsin kieliopin kertauskurssista. Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference Papers in the New Millenium. Helsingin yliopiston kielikeskuksen verkkojulkaisu, toim. Pirkko Forsman Svensson & Jukka Rydenfelt. http://www.helsinki.fi/kksc/verkkojulkaisu/2_2001_1.html Språknät ruotsin kielioppia Internetissä. Tempus 7/2001 s. 24-25. ESITELMÄT Språknät uusia osioita, Kielikeskuspäivät, TKK, Otaniemi 30.-31.3.2001 (yhdessä Lis Auvisen kanssa). Nätundervisning i svenska (luento), Ammattikorkeakoulun kieltenopettajien koulutuspäivät 27.10.2001, HELIA Millaisin taidoin yliopistoon?, Peruskoulun ja lukion A-ruotsin opettajien koulutuspäivä 1.12.2000. JÄSENYYDET Valtion kielitutkintolautakunta Pohjola Norden, kielipoliittinen lautakunta Pirkko Forsman Svensson, FD JULKAISUT Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference Papers in the New Millenium. Helsingin yliopiston kielikeskuksen verkkojulkaisu, toim. Pirkko Forsman Svensson & Jukka Rydenfelt. http://www.helsinki.fi/kksc/verkkojulkaisu/2_2001_1.html Partitiivipredikatiivi varhaisnykysuomen kynnyksellä. XXVII Kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000, toim. Helena Sulkala ja Leena Nissilä. Oulun yliopisto s. 46-54. The University of Helsinki Language Centre and the Commercial Challenge. CercleS Bulletin 13 s. 7-8. Particip på -s som satsmotsvarigheter i ett par 1700-talstexter. Verkkojulkaisussa Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference Papers in the New Millenium. Extending the Language Classroom: Introduction and The Pedagogical Framework. Verkkojulkaisussa Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference Papers in the New Millenium. Nominativus ja instructivus absolutus eräissä vanhan suomen ja varhaisnykysuomen aineistoissa. Virittäjä 3/2001 s. 411-430. Suomen kielen alkeisoppikirja ruotsalaisille aikuisopiskelijoille (arvostelu). Virittäjä 4/2001 s. 684-692. Potentiaali varhaisnykysuomen kynnyksellä. Sananjalka 43 s. 7-25. ESITELMÄT Aistihavaintoverbien määritteet varhaisnykysuomen kynnyksellä, Kielitieteen päivät 17.-19.5.2001, Jyväskylän yliopisto. Muille kuin kielten opiskelijoille tarkoitetun kieltenopetuksen kehittäminen pääkaupunkiseudun koskeakouluissa, Kielikeskuspäivät 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi. Particip på -s som satsmotsvarigheter i ett par 1700-talsalster, Kielikeskuspäivät 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi (posteri).
JÄSENYYDET Suomen kääntäjien tutkintolautakunta (suomen kieli) CercleS:n (Euroopan kielikeskusten kattojärjestö) ja Suomen kielikeskusten yhteyshenkilö Kotikielen seura Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys (AFinLA) Virtuaalikielikeskuksen ohjausryhmä Språkalliansenin ohjausryhmä Pohjoismaisuus-työryhmä Rita Forsnabba, FM JÄSENYYDET Itä-Uudenmaan kieltenopettajat, hallituksen varajäsen Valtion kielitutkintolautaunnan apujäsen Raija Hämelin, FM JÄSENYYDET Helsingin yliopiston Renvall-instituutti/Studiehelheten Norden Eija Hämäläinen, FK JÄSENYYDET TEMPUS, toimituskunnan jäsen. Marja Härmänmaa, FT ESITELMÄT Futurist Pilot. Marinetti, futurism and flying in the 1930 s, Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksen kansainvälinen seminaari, 20.1.2001, Kiasma, Helsinki La Lega Nord e il discorso politico antipolitico, Skandinaavisten italianistien kansainvälinen seminaari, 15. - 18.8.2001, Lundin yliopisto, Ruotsi Uusi uljas ihminen - Mario Carlin teos L Italiano di Mussolini ja kuva uudesta fasistisesta italialaisesta. Luentosarja Näkökulmia aatehistoriaan, Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ja Järvenpään työväenopisto 1.11.2001, Järvenpään työväenopisto. JÄSENYYDET Villa Lanten ystävät, toimielimen jäsen. TOIMINTAKERTOMUS 2001 15 Sinikka Karjalainen, FM, LuK JULKAISUT On Students Views of Language Learning in a Self-Access Learning Environment. All Together Now. Teoksessa Papers from the 7th Nordic Conference and Workshop on Autonomous Language Learning. Toim. Leena Karlsson, Felicity Kjisik, Joan Nordlund. Helsingin yliopiston kielikeskus, s. 122 128. ESITELMÄT Oppiiko omin päin? - Kielikeskusopiskelijoiden näkemyksiä itseopiskelusta kielenoppimismuotona, Kielikeskuspäivät 30.- 31.3.2001, TKK, Otaniemi. Leena Karlsson, FK, M.A. JULKAISUT All Together Now. Papers from the 7th Nordic Conference and Workshop on Autonomous Language Learning. Toim. Leena Karlsson, Felicity Kjisik, Joan Nordlund. Helsingin yliopiston kielikeskus. Harmony in Discourse: How teacher professionalism can enhance learner expertise in self-evaluation. Teoksessa All Together Now. Papers from the 7th Nordic Conference and Workshop on Autonomous Language Learning, s. 129 135. ESITELMÄT In Search of Dialogue. Kielikeskuspäivät, 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi.
Kenneth Kidd, M.Sc. in Applied Linguistics, BA International Studies JULKAISUT Teacher Control in Autonomous Learning Situations. Teoksessa All Together Now. Papers from the 7th Nordic Conference and Workshop on Autonomous Language Learning, s. 136 138. ESITELMÄT Integrating Culture in Language Teaching. Second International Conference on Contrastive Rhetoric. American University in Cairo, Egypt, March 23 25. Self and Peer Evaluation of Teachers. Kielikeskuspäivät, Helsinki University of Technology, Otaniemi 30. 31.3.2001. Know Thyself: Intercultural Training and Learning. The Eighth Nordic Symposium on Intercultural Communication, Copenhagen School of Business, Denmark, November 23-25. JÄSENYYDET TESOL (Teachers of English to Speakers of Other Languages), toimielimen jäsen. KIELIKESKUS 16 HELSINGIN YLIOPISTON Felicity Kjisik, M.A. JULKAISUT All Together Now. Papers from the 7th Nordic Conference and Workshop on Autonomous Language Learning. Toim. Leena Karlsson, Felicity Kjisik, Joan Nordlund. Helsingin yliopiston kielikeskus. ESITELMÄT In Search of Dialogue, Kielikeskuspäivät 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi. JÄSENYYDET Nordic Group for Autonomous Language Learning, johtoelimen jäsen. Communication Skills Workshop Committee, puheenjohtaja. Marjaana Kuokkanen-Kekki, FK JULKAISUT Español Dos. Marjaana Kuokkanen-Kekki Katri Palmujoki. Oy Finn Lectura. Tuula Lehtonen, Ed.D. JULKAISUT What is international English? IATEFL Global Issues 1/01 (11) s. 9 10. Teaching through English: a Blessing or a Damnation? Teoksessa Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference Papers in the New Millenium. Helsingin yliopiston kielikeskuksen verkkojulkaisu, toim. Pirkko Forsman Svensson & Jukka Rydenfelt. http://www.helsinki.fi/kksc/verkkojulkaisu/2_2001_1.html ESITELMÄT What is International English? Who Decides?, IATEFL 17.-22.4.2001, Brighton, Iso-Britannia English Reading Comprehension for Students of Law: a Corpus-based Teaching Experience, Kielikeskuspäivät 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi. JÄSENYYDET Communication Skills Workshop Committee, puheenjohtaja. Pearl Lönnfors, FK JULKAISUT What is international English? IATEFL Global Issues 1/01 (11) s. 9 10. ESITELMÄT Teaching Methodology and the Use of a Lingua Franca, Kielikeskuspäivät 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi What is International English? Who Decides?, IATEFL 17.-22.4.2001, Brighton, Iso-Britannia Tailoring language support for international programmes: practical aspects, 7th Communication Skills Workshop 4.-6.5.2001, Pärnu, Viro. Know thyself, the Eighth Nordic Symposium on Intercultural Communication, Copenhagen Business School, Tanska 23.- 25.11.2001
Maire Mäkinen, FK, M.A. JULKAISUT An Innovation in an English Reading Comprehension Course Using a Computer System. Vuoden 2000 konferenssien satoa. Conference Papers in the New Millenium. Helsingin yliopiston kielikeskuksen verkkojulkaisu, toim. Pirkko Forsman Svensson & Jukka Rydenfelt. http://www.helsinki.fi/kksc/verkkojulkaisu/2_2001_1.html ESITELMÄT Virtuaalisen farmasian englannin tekstikurssin opiskelijoiden kokemuksista, Kielikeskuspäivät, TKK, Otaniemi 30. 31.3.2001. Englannin tekstinymmärtämisen virtuaalikurssi (tell and show esitys). Ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien koulutuspäivät 27.10.2001, HELIA. Joan Nordlund, M.A. JULKAISUT All Together Now. Papers from the 7th Nordic Conference and Workshop on Autonomous Language Learning. Toim. Leena Karlsson, Felicity Kjisik, Joan Nordlund. Helsingin yliopiston kielikeskus. ESITELMÄT Autonomous Learning Modules in Helsinki University Language Centre, maaliskuu, Barcelona, Espanja Anu Virkkunen-Fullenwider, Ph.D. JULKAISUT What is international English? IATEFL Global Issues 1/01 (11) s. 9 10. ESITELMÄT What is international English? Who Decides?, IATEFL 17.-22.4.2001, Brighton, Iso-Britannia Teaching Methodology and the Use of a Lingua Franca, Kielikeskuspäivät 30.-31.3.2001, TKK, Otaniemi. EFL National High School Exit Examination in Finland, 3rd Annual Midwest Association of Language Testers Conference (MwALT) 11.-12.5.2001, Ann Arbor, University of Michigan, Yhdysvallat. JÄSENYYDET Kielitutkintotoimikunta Euroopan kielten teemavuoden 2001 Suomen johtoryhmä Suomi-Amerikka yhdistysten liitto ry:n apurahasäätiön hallitus Helsingin yliopiston lehtorit ry. TOIMINTAKERTOMUS 2001 17 Leena-Maija Åberg-Reinke, FM JÄSENYYDET Ylioppilastutkintolautakunta Helsingin yliopiston tieteentekijät ry.
Talous Vuoden 2001 voimavarat Kielikeskuksen tulot vuonna 2001 olivat 25 Mmk. Pääosa rahoituksesta (23,1 Mmk) tuli valtion budjettivaroista. Mainittu summa sisältää sekä perusrahoituksen että hankkeet. Toimintamäärärahat kasvoivat edellisestä vuodesta 0,9 Mmk. PERUSRAHOITUS TULOT MK Toimintamenot määräraha 16 272 000 Tilat 3 978 000 Poolivirat 276 000 Kielistrategiaohjelma 950 000 Sopimuksen mukaan taideyliopistoista 911 000 KIELIKESKUS HANKERAHAT Yliopiston omat hankkeet - Opetuksen kehittäminen 75 000 - Kieliverkkopalvelut 40 000 - jatkokoulutusohjelma 150 000 18 HELSINGIN YLIOPISTON MUUT TULOT - Moniste- ja kopiopalvelut 395 000 - Muu maksullinen toiminta 13 000 - Julkisoikeudelliset suoritteet 37 000 - Lisäykset toimintamenot määrärahaan - (palkankorotuksia) 500 000 - Siirto vuodelta 2000 1 369 000 TULOT YHTEENSÄ 24 966 000 MENOT MENOT MK Palkkamenot 18 221 000 Muut toimintamenot 442 000 (toimistotarvikkeet, kirjat, lehdet, matkat...) Tietokoneet, atk-ohjelmat, av-laitteet 112 000 Moniste- ja kopiopalvelut 404 000 Tilakustannukset 3 978 000 Siirrot vuodelle 2002: 1 809 000 (toimintamenot, hankerahoitus, julkisoikeudelliset suoritteet,maksullinen toiminta) MENOT YHTEENSÄ 24 966 000 YLIOPISTON OMAT VARAT Edustus 20 000 Koulutuksen tutkintojen arviointi 30 000 YHTEENSÄ 50 000
Kielikeskuksen toimintamenomäärärahat tiedekunnittain vuonna 2001 Kielikeskuksen budjetista kohdistettiin tiedekunnille yhteensä n. 15 milj. mk. Kohdistamisperusteena on käytetty 1) tiedekuntakohtaisten opetustuntien määrää v. 1999 ja 2) yhteisillä kursseilla suoritettujen opintoviikkojen määrää v. 1999. Kohdistamisprosentiksi tulee siis näin saatujen prosenttilukujen keskiarvo. (1000 mk) Teologinen 622 Oikeustieteellinen 1 722 Lääketieteellinen 234 Humanistinen 4 503 Matemaattis-luonnontieteellinen 2 409 Kasvatustieteellinen 1 322 Valtiotieteellinen 2 718 Maatalous-metsätieteellinen 1 678 Eläinlääketieteellinen 113 Yhteensä 15 322 Valtiotieteellinen 18 % Maatalous-metsätieteellinen 11 % Kasvatustieteellinen 9 % Eläinlääketieteellinen 1 % Teologinen 4 % Oikeustieteellinen 11 % Lääketieteellinen 2 % Humanistinen 28 % TOIMINTAKERTOMUS 2001 19 Matemaattis-luonnontieteellinen 16 % Kielipalvelut 2001 MAKSULLINEN TOIMINTA TULOT Siirto vuodelta 2000 1 502 000 Tulot 4 090 000 TULOT YHTEENSÄ 5 592 000 MENOT Palkkamenot sivukuluineen 2 886 000 Muut menot 974 000 MENOT YHTEENSÄ 3 860 000 Ylijäämä 1 732 000 YLIOPISTON HENKILÖSTÖN KIELENTARKISTUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUT TULOT Yliopiston omat varat 2 000 000 Laskutus 557 000 TULOT YHTEENSÄ 2 557 000 MENOT Palkkamenot sivukuluineen 2 007 000 Muut menot 114 000 MENOT YHTEENSÄ 2 121 000 Ylijäämä 436 000
Kielikeskuksen johtokunta H elsingin yliopiston konsistorin määräämään johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan kolmivuotistoimikausi alkoi 1.1.1999 ja päättyi 31.12.2001. KIELIKESKUS 20 Varsinainen jäsen Professori Kim von Weissenberg (pj.) Professori Eeva Martikainen Professori Arto Mustajoki (varapj.) Opiskelija Matti Vapaakallio Opiskelija Tiina Vainiomäki Opintopäällikkö Hannele Ketomäki Lehtori Eija Hämäläinen Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Varajäsen Professori Martti Marvola Professori (mvs.) Reeta Pösö Professori (mvs.) Esa Penttinen Opiskelija Johanna Haapala Opiskelija Helene Homström Toimistopäällikkö Marjo Immonen Lehtori Tuula Lehtonen Erikoissuunn. Juha Ketolainen HELSINGIN YLIOPISTON