TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ajalle

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ajalle 1.1.2017 31.12.2017

2 Sisällys Työpaikka... 3 Työterveysasema... 3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ... 4 Yrityksen toiminnan ja henkilöstön kuvaus... 4 Työsuojeluyhteistyö... 5 Työterveyshuollon toimintatavoitteet... 5 Työterveysyhteistyön tavoitteet... 5 KELA KORVAUSLUOKKA I (lakisääteinen toiminta)... 5 Työpaikkaselvitykset... 5 Terveystarkastukset... 7 Työhöntulotarkastus... 7 Määräaikaistarkastukset... 7 Ikäryhmätarkastus... 9 Tapaturmat ja ammattitaudit... 10 Työkykyä ylläpitävä toiminta... 10 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus... 10 Tietojen anto ja ohjaus... 11 Osatyökykyisen työssäselviytymisen seuranta... 12 Työyhteisötyö... 12 Ensiapuvalmius... 13 Päihdetyö... 13 KELA KORVAUSLUOKKA II (sairaanhoito)... 13 Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen... 14 Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi... 14

3 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ajalle 1.1.2017 31.12.2017 Työpaikka Yritys Nimi Naantalin kaupunki Osoite Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali Puhelin 4345111 Y-tunnus 013545-2 Fax 4353060 Sähköposti etunimi.sukunimi@naantali.fi Toimiala 751 Julkishallinto Yhteyshenkilö Laura Saurama, henkilöstöpäällikkö Tilikausi 1.1-31.12 Tapaturmavakuutus Pohjola Eläkevakuutus Kuntien Eläkevakuutus, Valtionkonttori Työterveysasema Perustiedot Nimi Työterveyshuolto Aurinkoristeys Osoite Tuulensuunkatu 8 b Puh 02 4343170 Sähköposti etunimi.sukunimi@raisio.fi aurinkoristeys@raisio.fi Fax 02 4354392 Ajanvaraus lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolle Työterveyshuolto Aurinkoristeyksen ajanvaraus palvelee arkisin klo 8.00-14.00 puh.(02) 4343170 Työterveyshoitajan päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 8.00-10.00 Yritykselle nimetty työterveyshuoltohenkilöstö Työsuojeluhenkilöstö Työterveyslääkäri Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työfysioterapeutti Työpsykologi Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluasiamies Työsuojeluasiamies Maija Badeau Silva Eriksson Tuire Halme Sari Wallenius Sari Kilpinen Elina Mäkilä Anu Kaarlela Anne Anttila Anne Järvinen Juha Takanen Nina Koskinen Santeri Enqvist

4 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen (Lk I) Sairaanhoito (Lk II) Ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta Perussopimus (yleislääkäritasoinen sairaanhoito, sisältäen avoterveydenhuollon tavanomaiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä toimenpiteet) Erikoislääkärikonsultaatiot ja -tutkimukset työterveyslääkärin lähetteellä laajemmissa työkykyyn liittyvissä selvittelyissä Yrityksen toiminnan ja henkilöstön kuvaus Henkilöstö Naantalin kaupungin palveluksessa on vakituisessa työsuhteessa km. 1247 työntekijää, joista suurin osa on naisia. Altisteet / kuormitustekijät Altisteet ja kuormitustekijät vaihtelevat työpisteen ja työtehtävän mukaan, kuten vuorotyö työn vaatima tarkkuus ja vastuullisuus työergonomia henkilökunnan ikääntyminen ihmissuhdetyön aiheuttama psyykkinen kuormitus organisatoriset, toiminnalliset tai tiloihin liittyvät muutokset ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen yksintyöskentely Altisteet voidaan luokitella seuraavasti: Fysikaaliset melu, valaistus, kylmät ja kuumat esineet ja tilat Kemialliset Biologiset Fyysiset / ergonomiset lääkeaineet, kemikaalit, sisäilman kemialliset epäpuhtaudet, liuotinaineet veriteitse tarttuvat taudit, muut tartuntataudit, sisäilman epäpuhtaudet ja homeet näyttöpäätetyöskentely, istumatyöpisteen mitoitus, käsin tehtävät nostot ja siirrot, yläraajan staattinen työ/ toistotyö, laite- ja työväline-ergonomia, työn fyysinen kuormittavuus Yötyö yli 20 yövuoroa vuodessa Psykososiaaliset ihmissuhdekuormitus, työilmapiiri, väkivallan uhka, kuormittavat työajat, kiire, yhteistoiminnan ja tiedonkulun ongelmat, työyhteisötaitojen haasteet Tapaturmavaara liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, puristuminen esineiden väliin, viilto ja leikkautumisvaara, pistovaara

5 Työsuojeluyhteistyö Työterveyshenkilöstö osallistuu yhteistyötoimikunnan, sisäilmatyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan kokouksiin sekä muihin työyhteisöjen asioita käsitteleviin kokouksiin kutsusta. Työterveyshuolto tekee yhteistyössä työsuojelun kanssa työpaikkakäyntejä ja työturvallisuuden parantamista suunnitellaan yhdessä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Ensiapuvalmiuden tarve arvioidaan työpaikkaselvityksessä ensiaputaitojen ja ensiapuvälineiden tarpeen ja työpaikan erityisvaatimusten osalta. Työpaikkakohtaisten ensiapukaappien huolto tapahtuu työpaikan nimetyn henkilön toimesta. Ensiapukoulutuksen työnantaja hankkii joko työterveyshuollosta tai koulutukseen erikoistuneelta taholta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon kanssa. Suunnitelmaa seurataan erityisesti noin joka toinen kuukausi pidettävässä työterveyshuollon ja työsuojelun yhteispalaverissa, johon henkilöstöpäällikkö osallistuu. Yhteistyötoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä sekä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle. Työterveyshuollon toimintatavoitteet 1. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 2. Hyvin toimiva työyhteisö 3. Työntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin tukeminen sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy Työterveysyhteistyön tavoitteet 1. Laadukkaan työterveysyhteistyön toteuttaminen ja kehittäminen 2. Työnantajan tukeminen varhaisen tuen ja työkykyjohtamisen toteutuksessa 3. Jo alkanut työpaikkaselvitysten tehostaminen ja kehittäminen jatkuu KELA KORVAUSLUOKKA I (lakisääteinen toiminta) Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon toiminnan perusta ja osa organisaation systemaattista turvallisuustoimintaa. Työterveyshuolto arvioi altisteiden ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja antaa siihen liittyviä suosituksia. Toiminta perustuu työnantajan, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestelmälliseen yhteistyöhön. Työpaikkaselvityksen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta. Lisäksi tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvitys tehdään suunnitelmallisesti noin viiden vuoden välein, työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työpaikalta tai työsuojeluhenkilöstöltä tulevan aloitteen tai työterveyshuoltohenkilökunnan harkinnan perusteella. Suunnattu selvitys tehdään jonkin tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella tai esim. työyhteisön ongelmatilanteessa.

6 Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshuollosta työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä työfysioterapeutti ja työpsykologi siten, kuin työterveydenhuollon ammattihenkilöt katsovat sen tarpeelliseksi. Työterveyspsykologi selvittää psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja / tai työyhteisön toimivuutta. Työfysioterapeutti arvioi työolosuhteita sekä fyysistä ergonomiaa ja työn fyysistä kuormittavuutta. Tavoitteena on, että Naantalin kaupunkia hoitava työterveyshuollon tiimi tuntee työpisteet ja niissä tehtävän työn mahdollisimman hyvin. Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta. Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa (liite 4). Työpaikkaselvitysraportti tulee pitää työntekijöiden nähtävillä ja se suositellaan käytäväksi läpi työpaikalla yhdessä. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö perustuu yhteisesti tehtyyn tarvearvioon, arvion perusteella sovittuihin toimenpiteisiin ja määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin. Toteutettuja työpaikkaselvityksiä ja suosituksia seurataan terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä sekä suunnitelmallisesti seurantalomakekyselyin (vuoden sisällä selvityksestä). Seurantakyselyjen raportit käsitellään työsuojeluvaliokunnan kokouksissa. Vuosittaiset suunnitelmat työpaikkaselvityskohteista tehdään yhteistyössä työterveyshuollon, henkilöstöpäällikön ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työterveyshuolto käyttää apuna työpaikkaselvityksessä esiselvityslomaketta ja työpaikoilla tehtyjä riskien ja vaarojen arviointia. Työpaikkaselvityskohteet on suunniteltu vuosille 2017-2018 2017 (alustava suunnitelma) Kirjastot: pää- ja sivukirjastot, keskusvirasto: kaupungintalo, sivistysvirasto: hallinto eli Tullikadun toimipiste, koulut: Karvetti, Kuparivuori, Taimo, lukio, päiväkodit: Kreivinniitty, Soininen, Keskusta, terveyskeskus: vuodeosasto, varastot: keskusvarasto ja terveyskeskus Suunnattu selvitys musiikkiopistolle kuuloon kohdistuvan riskin arviontia varten. Käytössä olevien kuulosuojainten arviointi ja kuulosuojauksen päivittäminen riskin arvioinnin perusteella. Siivous- ja ruokapalvelun työtapojen kehittäminen ja työergonomian tukeminen yhteistyössä työnantajan kanssa. Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville järjestetään tiedonanto, neuvonta ja ohjaus ryhmänä. 2018 (alustava suunnitelma) päiväkodit: Ruona, koulut: Lietsala, Maijamäki, Naantalin opisto ja musiikkiopisto, terveyskeskus: välinehuolto, konekeskus, keskusvirasto: Merimasku, Rymättylä

7 Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksissä esiin tulleisiin terveysriskeihin. Niissä pyritään ottamaan huomioon työpaikkakäynneillä esille tulleet tarpeet. Terveystarkastusten tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksilla seurataan työntekijöiden altistumista ja kuormittumista. Terveystarkastuksen tekee työterveyshoitaja. Jos työnantaja edellyttää työterveyslääkärin tarkastusta ja lääkärintodistusta, työterveyshoitaja ohjaa henkilön työterveyslääkärille. Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tehdään kaikille uusille työntekijöille, joiden työsuhde kestää yli kuusi kuukautta. Tarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos henkilö ollessaan kaupungin palveluksessa vaihtaa työstä toiseen, ellei työn luonne oleellisesti muutu. Terveystarkastus tulee tehdä nimenomaan työterveyshuollossa ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tartuntatautiasetuksen 11 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti tutkimukset tuberkuloosin toteamiseksi tarkastus tehdään sellaisille alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimiville, jotka hoitavat lapsiryhmiä pitkäaikaisesti, esim. päiväkodeissa, perhepäivähoitajana tai kehitysvammaisten huollossa. Varmistetaan vesirokon sairastuneisuus alle kouluikäisten lasten hoitoon osallistuvan työntekijän kohdalla. Annetaan rokotuksella suoja mikäli immuniteettia ei ole kehittynyt. Työterveyshoitajan tekemän työhöntulotarkastuksen sisältö: haastattelu, yleistila, pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys, kuulon- ja näöntarkastus, verenpaine, pulssi, mikrospirometria tupakoitsijoille, laboratorio: PVK, Gluk, GT, lipidit ja U-KemSeul sekä terveydentilan edellyttämät muut tutkimukset. Työterveyshoitaja ohjaa tarvittaessa työterveyslääkärin vastaanotolle. Fyysisesti kuormittaviin töihin tulevat työntekijät, tai työterveyshuollon ammattihenkilön niin tarpeelliseksi katsoessa, (hoitotyö, ruokapalvelu, siivoojat, päiväkotityöntekijät, viheryksikön työntekijät, yms.) ohjataan työfysioterapeutin vastaanotolle. Tarkastuksen sisältö: haastattelu, havainnointi, liikkuvuus-, lihasvoima-, ja tasapainotestaus (testaus suhteessa työn vaatimuksiin), tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työergonomiaan. Määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastuksia tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1-3 vuoden välein. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu töissä, joissa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa kyseisen riskin. (Valtioneuvoston asetus 1485/2001) Tarkastuksen sisältö: haastattelu (työ, terveys, elintavat), neuvonta, pituus, paino, painoindeksi ja vyötärönympärys, verenpaine, pulssi, kuulon- ja näöntarkastus, laboratoriokokeet. Tarvittaessa tehdään muut terveydentilan tutkimukset esim. keuhkojen toimintakoe, keuhkokuva, biomonitorointimittaukset ja rokotussuojan tarkastus (tetanus-d).

8 Vesihuoltolaitos, liikenneväylät ja venesatamat yksikkö Määräaikaistarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. AB-hepatiittirokote. Seuraava terveystarkastus on vuonna 2019. Konekeskus ja korjaamo Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2019. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rakennusosasto Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2019. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Maalarit Keuhkojen toimintakokeeseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2018. Laboratoriokokeina Alat, Krea, PVK+diffi, U-KemSeul. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Mittamiehet Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2018. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. A-hepatiitti- ja puutiaisaivotulehdusrokote. Näyttöpäätelasien tarvetta arvioitaessa on huomioitava maastossa käytettävän näytön koko näyttöpäätetyöskentelyn lisäksi. Viheryksikkö ja liikuntapaikat Terveystarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein. Seuraava tarkastus on vuonna 2019. Terveystarkastuksen sisältö: kuulontarkastus ja työfysioterapeutin ohjaama kuntoprofiilin kartoitus. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. AB-hepatiitti- ja puutiaisaivotulehdus-rokote. Kulttuuri- ja vapaa-aika Nuorten yökahvilassa työskentelevät B-hepatiittirokotus. Terveystarkastuksessa huomioidaan vuorotyön tuoma terveysvaara. Sosiaalityö Perhetyöntekijät, nuorten työpajatoiminta. B-hepatiittirokotus. Siivoustoimi Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Siivouspartio, joka työskentelee satama-alueella ja Naantalin kaupungin rannassa rokotetaan AB-hepatiitin varalle. Ruokapalvelu Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Röntgen Säteilytyöntekijän terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Hammashuolto Hammaslääkärit ja hoitajat

Terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein, erityishuomio hengitys- ja iho-oireisiin, spirometria tarvittaessa. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. B-hepatiittirokotus. Välinehuolto Terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein, erityishuomio iho- ja hengitystieoireisiin, kuulontutkimus. Melutyön alkaessa kuulontutkimus 1 vuoden välein 4 vuotta ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Yötyötä sisältävässä vuorotyössä olevat Yleissuosituksen mukaan: Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein 25-50 -vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin 50-60-vuotiaat: 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat: 1-2 vuoden välein Työelämän muut rokotukset B-hepatiittirokotus kaikille hoitotyötä tekeville työntekijöille henkilöille, jotka käsittelevät veren tai elin- ja kudosnesteiden tahrimia esineitä, kuten näytteitä, neuloja, instrumentteja, pyykkiä tai jätteitä lastenhoitajat, lastentarhanopettajat ja koulunkäynninohjaajat, jotka antavat insuliinipistoksia Puutiaisaivotulehdusrokotus pidetään voimassa riskinarvioinnin mukaan kaikille saaristoalueen ulkotyöntekijöille (mittamiehet, vesilaitoksen työntekijät, viheryksikön ja liikuntapaikkojen työntekijät, nuorisotoimen leireillä työskentelevät yms. Influenssarokotus kaikille työntekijöille tarjotaan mahdollisuus rokotteeseen Hinkuyskärokotus alle 6 kk:n ikäisiä hoitava henkilökunta mm. terveydenhoitajat, lääkärit ja päivystys, laboratoriohenkilöstö Muut rokotukset työnantajan määräämälle virkamatkalle tarjotaan matkustusmaahan suositellut rokotukset Jatkossa nyt vahvistettujen, rokotuksiin oikeutettujen ammattiryhmien ohella, esiin tulevissa yksittäisissä tapauksissa rokotus voidaan antaa työterveyshuollossa seuraavin perustein: työterveyshuolto arvioi riskin ko. työtehtävässä ja antaa suosituksen rokottamisesta. työnantajan edustaja (henkilöstöpäällikkö) luvalla työterveyshuollon suosituksesta Ikäryhmätarkastus Ikäryhmäterveystarkastuksiin kutsutaan 40 60 -vuotiaat viiden vuoden ja 60 vuotta täyttäneet kahden vuoden välein. Tarkastukseen kuuluu haastattelu, näön- ja kuulontarkastus, verenpaine, pulssi, vyötärönympärys, laboratoriokokeet (PVK, Gluk, GT, lipidit ja U-KemSeul) ja tarvittaessa ohjaus työfysioterapeutille ja/tai työterveyslääkärille. 9

10 55 vuotta täyttäneet: laboratoriokokeisiin lisätään krea, Ekg ja miehiltä PSA, työnantaja kustantaa ikäohjelman mukaisesti työterveyslääkärin määräämän fysikaalisen hoidon (5 krt vuodessa), jonka jälkeen työfysioterapeutin kontakti omahoidon tukena ja tarvittaessa vaivan jatkuessa muut tukitoimet työkyvyn edistämiseksi. 58 vuotta täyttäneet kutsutaan työfysioterapeutin ohjaamaan kuntoprofiilin kartoitukseen, saavat lähetteen laboratoriokokeisiin ja tarvittaessa terveystarkastukseen. Tehostetun tuen terveystarkastus Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työhön paluuta/työssä pysymistä tuetaan terveystarkastuksin. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, henkilö itse tai työterveyshuolto. Työkykyselvityksiin ja työkyvyn ollessa uhattuna on työterveyslääkärin arvion mukaan mahdollista tehdä tarvittavat jatkotutkimukset ja erikoislääkärikonsultaatiot. Näyttöpäätetyön vuoksi tehtävät tarkastukset Näyttöpäätetyön vuoksi tehdään työntekijälle tarvittaessa näöntarkastus optikon toteuttamana. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän optikon vastaanotolle. Optikon vastaanottoa edeltää työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonomiakartoitus. Ergonomiakartoituksessa arvioidaan näyttöpäätetyön määrää ja jaksotusta. Tarvittaessa optikko ohjaa silmälääkärin vastaanotolle. Tapaturmat ja ammattitaudit Työterveyshuolto edistää yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa työn ja työympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja ehkäisee työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuolto toimii riskien arvioinnin asiantuntijana. Työterveyshuollon tehtävänä on tunnistaa terveydelle haitalliset tekijät, arvioida niiden terveydellinen merkitys ja toimia aloitteentekijänä yhdessä työsuojelun kanssa työturvallisuus- ja ammattitautiasioissa. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta on ensisijaisesti työpaikan toimintaa. Ennalta ehkäisevää tyky- toimintaa suunnitellaan yhteistyössä esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Varhaisen tukemisen mallin avulla pyritään auttamaan työntekijää suoriutumaan työssä. Työterveyshuolto arvioi työntekijöiden kuntoutustarvetta ja ohjaa sekä ammatilliseen että lääkinnälliseen kuntoutukseen työkyvyn tukemiseksi (ammatilliset, lääkinnälliset ja sairauskohtaiset kuntoutukset). Tämän lisäksi Naantalin kaupungissa toteutetaan omaa ns. varhaiskuntoutusta. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työssä jaksamista nykyistä pidempään.

Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Vastuu työkyvyn edistämisen mallista on työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoa, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. Liite 1. Varhaisen tukemisen malli Liite 2. Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu Liite 3. Yksilöön ja työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Työnantaja huolehtii sairauspoissaoloseurannasta ja ilmoittaa työterveyshuoltoon, mikäli työntekijä on ollut sairauslomalla yli 30 päivää joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa. Tällöin otettaan käyttöön Varhaisen tuen malli, joka on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa (liite 1) Työntekijöiden sairauspoissaoloja, terveydentilaa ja työkykyä sekä tapaturmia ja työhön liittyviä sairauksia seurataan säännöllisesti yhdessä työnantajan kanssa Naantalin kaupungilla on oma päihdeohjelma (liite 5. ) Työterveyshuolto osallistuu riippumattomana asiantuntijana työhyvinvoinnin johtamisen tukemiseen Työterveyshuolto osallistuu toimenpiteisiin työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä. Työntekijöitä kannustetaan hakeutumaan alueellisiin ja valtakunnallisiin kuntoutuskursseihin. Esimiehiä tiedotetaan alueellisista kuntoutuskursseista, tavoitteena tiedonkulun lisääminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. 11 Tietojen anto ja ohjaus Työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu tarvittaessa neuvontaan ja ohjaukseen, jonka tavoitteena on työstä johtuvien vaarojen välttäminen ja terveyden edistäminen. Tarpeellinen ohjaus ja neuvonta työn terveysvaaroista sekä niiden välttämisestä määräytyvät työpaikkaselvitysten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai työyhteisölle. Työssä tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustetaan tarpeen mukaan. Kyseessä voi olla osatyökykyinen henkilö, jonka työkyvyn tukemiseksi työvälineisiin tai ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ergonomiatyöpaikkakäynnillä työfysioterapeutti kartoittaa mm. kalusteiden toimivuutta ja antaa suosituksia hankintoihin. Työterveyshuolto arvioi henkilökohtaisten muotoiltavien kuulosuojainten ja tukipohjallisten tarvetta ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Työterveyspsykologin toteuttaman tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen sisältönä voi olla esimerkiksi: työhyvinvointi ja sen edistäminen, työstressin ja työuupumuksen ennalta ehkäiseminen, käsittely ja niistä toipuminen, työn henkiset ja sosiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät; työyhteisön toimivuus; muutostilanteet; kriisit; ristiriitojen, väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja tilanteiden käsittely; työkyky ja sen tukeminen, esimiesten ja työntekijöiden terveyttä ja työhyvinvointia edistävä ohjauksellinen toiminta. Työterveyshuollon henkilöstö on tukena Savuton Naantali - hankkeessa.

Työfysioterapeutti osallistuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työtilojen ja työmenetelmien suunnitteluun yhdessä työyhteisöjen ja muutosta toteuttavan tahon kanssa. Tavoitteena on tukea työolojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Työpaikkaselvitysten jatkotoimena toteutetaan tarpeen mukaan suunnattuja ergonomiakartotuksia, ja neuvontaa ja ohjausta ryhmille. 12 Osatyökykyisen työssäselviytymisen seuranta Jos työpaikalla tai työterveyshuollossa huomataan työntekijän työkyvyn alentuminen, käynnistetään työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet: Esimies ja työntekijä käyvät keskustelun tilanteesta ja sen korjausmahdollisuuksista. Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Järjestetään tarvittaessa työterveysneuvottelu, jossa työterveyshuolto toimii koordinoivana tahona. Työntekijän kuntoutustarvetta arvioidaan, annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, työntekijä tai työterveyshuolto. Tavoitteena on ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy. Työyhteisötyö Työnantajalla on ensisijainen vastuu työyhteisönsä toimivuudesta ja sen edistämisestä. Kuitenkin kaikessa työterveyshuollon toiminnassa on elementtejä, jotka voivat edistää työyhteisön toimivuutta. Työyhteisön toimivuuden edistäminen kattaa kaiken työterveyshuoltotoiminnan työpaikkaselvityksestä toimintasuunnitelman laatimiseen ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työyhteisön toimivuuden edistäminen on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa työterveyshuolto pyrkii lisäämään työterveyden näkökulmasta työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä. Tavoitteena on toimiva työterveysyhteistyö työnantajan ja työterveyden kesken. Työterveyshuollon rooli ja vastuu riippuvat käsiteltävästä asiasta. Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työn fyysisten kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä työtilojen ja -tapojen suunnittelussa moniammatillisesti ja yhteistyössä. Työterveyspsykologin rooli on keskeinen tilanteissa, joissa tarvitaan asiantuntemusta arvioimaan työn psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja jatkotoimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Psykologi voi antaa ennaltaehkäisevästi tietoja ristiriitojen ja konfliktien kehittymisestä ja niihin puuttumisesta työpaikoilla. Arvioinnin, selvittämisen, tiedonannon ja neuvonnan lisäksi työterveyspsykologin työ käsittää työ- ja toimintakykyä edistävän ohjauksellisen työskentelyn organisaation eri toimijoiden kanssa. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennalta ehkäisevässä että korjaavassa työyhteisötoiminnassa.

13 Työterveyspsykologi tekee tarvittaessa erityisselvityksiä ja osallistuu perusselvityksiin työpaikoilla, jossa psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät muodostavat terveydelle vaaraa. Tieto, neuvonta ja ohjaus työntekijöille, esimiehille, ryhmille ja yhteisöille toteutetaan suunnitellun mukaisesti tai ongelmatilanteissa todetun tarpeen mukaisesti. Kriisituki työterveyshuolto Aurinkoristeyksessä (Liite 4). Ensiapuvalmius Työterveyshenkilöstö osallistuu työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Työpaikkaselvityksissä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve Työpaikan tarpeen mukaan suositellaan hätäensiapu- tai EAI -koulutus. Ensiapukoulutettujen suositusmäärä riippuu arvioidun tapaturmariskin suuruudesta työpaikalla. Ensiapukoulutus tulee päivittää kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto ja työsuojelu arvioivat työpaikkaselvityksen yhteydessä, kunkin yksikön ensiapukoulutuksen ja välineiden tarpeen. Suunnittelussa otetaan huomioon yksikön erityisvaatimukset. Koulutus toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä väestönsuojelu- ja pelastustoimesta sekä ensihoidosta vastaavien organisaatioiden edustajien kanssa. Työterveyshuollossa on prosessi kriisitukeen ja jälkipuintiin työyhteisössä tapahtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi. Päihdetyö Riskienkartoitus päihteiden osalta kuuluu osana terveysneuvontaa. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa päihdeohjelman mukaiseen toimintaan. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus tapahtuu työterveyshuollon kautta voimassa olevan päihdeohjelman mukaan. Aloitteentekijöinä voivat olla henkilö itse, työyhteisö, esimies, luottamusmies tai työterveyshuolto (Liite 5). KELA KORVAUSLUOKKA II (sairaanhoito) Sairaanhoitosopimuksen sisältö Perussopimus Erikoislääkärikonsultaatiot Perussopimus sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ja työterveyslääkärin suorittamat pienet toimenpiteet.

14 Erikoislääkärikonsultaatiot ja erikoistutkimukset työterveyslääkärin lähetteellä laajemmissa työkykyyn liittyvissä selvittelyissä. Työterveyshuollon ulkopuolisia erikoislääkäripalveluita sopimus ei pääsääntöisesti kata, mutta työterveyshuollon lääkäri voi työkykyyn liittyvissä selvittelyissä ja työkyvyttömyyden pitkittyessä ohjata asiakkaan erikoislääkärin konsultaatioon ja jatkotutkimuksiin. Tällöin palaute käynnistä ja hoitovastuu palaavat aina työterveyslääkärille. Työterveyshuollon sairaanhoidonpalvelut eivät kata sellaisten sairauksien hoitoa, joita henkilö voi hoitaa yleisen terveydenhuollon kautta eli jotka eivät suoranaisesti liity työkykyisyyteen. Jos työterveyslääkäri katsoo tarpeelliseksi henkilön työkyvyn selvittämisen ja arvioinnin, sitoutuu Naantalin kaupunki näistä syntyviin kustannuksiin. Näistä sovitaan aina henkilöstöpäällikön kanssa. Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen Työnantaja saa tilikauden päätyttyä tiedot työterveyshuoltotoiminnasta Kelalle jätettävän korvaushakemuksen laatimista varten. Korvaus määräytyy Kelan kulloistenkin korvausperusteiden mukaan, korvaus on enimmillään 50 60 % työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi Työterveyshuolto vastaa siitä, että työterveyshuollon toiminta on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista. Työterveyshuollon ehdottamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta työympäristössä ja -yhteisössä seurataan työpaikkakäynneillä, terveystarkastusten yhteydessä sekä vuosittain toimintasuunnitelmaa tarkistettaessa. Työterveyshuolto vastaa siitä, että Kelan työterveyshuollon korvausten edellytyksenä olevat luvat työterveyshuoltopalveluiden tuottamiseen ovat voimassa. Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä seurataan vuosisuunnitelmaa, prosessikaavioita, asiakaspalautteen käsittelyä ja työterveyshuollon toiminnan säännöllistä arviointia. Asiakastyytyväisyyskysely suoritetaan vuosittain keräämällä palautetta työntekijöiltä ja työnantajalta.

15 Toimintasuunnitelman hyväksyminen Päiväys / 20 Työnantajan edustaja Päiväys / 20 Työterveyshuollon edustaja Toimintasuunnitelma on hyväksytty työsuojeluvaliokunnassa Päiväys / 20 Liitteet Liite1. Varhaisen tukemisen malli Liite 2. Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu Liite 3. Yksilöön ja työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Liite 4. Kriisituki työterveyshuolto Aurinkoristeyksessä Liite 5. Päihdeohjelma