Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan kuulumisia 30.11.2016 Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kela, Lakiyksikkö, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä
Puheenvuoron sisältöä Joitain perustietoja Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutujista Kela kuntoutuksen kehittäjänä Kehittämisen painopisteet Kehittämishankkeet: Etäkuntoutuksen kehittäminen Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittäminen Nuorten kuntoutuksen kehittäminen.
Kelan kuntoutustoiminta Kelan on lain mukaan järjestettävä ammatillinen kuntoutus vaativa lääkinnällinen kuntoutus (aiemmin vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus) kuntoutuspsykoterapia harkinnanvarainen määrärahasidonnainen lääkinnällinen kuntoutus.
4 Kelan kuntoutujamäärät
Kelan kuntoutuspalvelukustannukset vuonna 2015 39,8 M 33,5 M 182,2 M 87,3 M Kustannukset yhteensä 342,5 milj. euroa 5
Kelan rooli kuntoutuksen kehittäjänä Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä kuntoutuksen kehittäjiä Valtiontalouden säästöt - vaikuttavien palveluiden kehittäminen entistä tärkeämpää Kehittäminen kohdistuu Kelan kuntoutuksen keskeisiin palveluihin ja yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat palvelujärjestelmien rajapinnoille. 6
Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminta Tavoitteena kehittää kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluita eri kohderyhmille Voidaan kehittää uusi palvelu olemassa olevalle tai uudelle kohderyhmälle olemassa olevaa palvelua työ- ja mittausmenetelmiä yhteistyötä eri sektoreiden välillä. 7
Kuntoutuspalveluita kehitetään Yhteiskuntapoliittisesta tarpeesta käsin Yhteistyökumppaneiden aloitteesta Kelassa havaitusta tarpeesta käsin Avoimen haun kautta tulevien ideoiden avulla Haku kaksi kertaa vuodessa Hakuohjeet www.kela.fi/kehittamistoiminta 8
Rahoitus 9 STM, kuntoutusasiain neuvottelukunta ja Kelan hallitus valvoo rahoituksen myöntämistä Vuosittain käytettävä rahamäärä vahvistetaan osana harkinnanvaraisen kuntoutuksen 3v. Suunnitelmaa Vuonna 2016 KKRL12 :n mukaisia hankevaroja n. 9 milj. euroa kehittämiseen (6,9) ja tutkimukseen (2,1).
Kehittämistoiminnan painopisteet 10 1. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen 2. Etäkuntoutuksen kehittäminen 3. Kuntoutukseen ohjautumisen tehostaminen Uudet keinot tiedottamiseen ja ohjaukseen 4. Nykyisten palveluiden tuloksellisuus Erilaisten muutosten vaikutukset kuntoutukseen (laki- ja toimintamallien muutokset) Kuntoutuksen kohdistuminen oikea-aikaisesti oikealle kohderyhmälle Uusien terapiamuotojen vaikutukset, pitkät terapiat 5. Sektorein välisten palveluiden kehittäminen Rinnakkainen palveluyhteistyö (esim. päihdekuntoutus ja Kelan kuntoutus, maahanmuuttajien kuntoutus)
Meneillään oleva Kelan kuntoutuspalvelujen kehittäminen eri elämänvaiheisiin 2015-2020 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 L A K U E T Ä L A K U Uudet terapiat Etäterapia Pitkät terapiat OMA-VÄYLÄ Tiedon virtaa PU RA MAHKUprojekti VIESTI Muutos-hanke KILPA KauKo- IKÄ Etäkuntoutuksen kehittämishanke KOPPI Nuoret Lapset Nuoret Aikuiset aikuiset Ikäihmiset 11
12 Kelan etäkuntoutuksen kehittämishanke 2015-2019
Miksi etäkuntoutusta kehitetään? Yleinen digitalisaatiokehitys Jos laitosjaksoja voidaan korvata etäkuntoutuksella, mahdollistaa tämä merkittävät kustannussäästöt Maantieteellisen epätasa-arvon vähentäminen Kuntoutuksen arkeen viennin parantaminen Kuntoutukseen osallistumisen kynnyksen madaltaminen Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen 13
Kelan etäkuntoutuksen kehittämishanke 2015-2019 Etäkuntoutushankkeen tavoitteena on kuntoutuspalveluiden kehittäminen siten, että tulevaisuudessa asiakkailla on mahdollisuus osallistua Kelan kuntoutuspalveluihin etäteknologian välityksellä. 14
Miten tavoite saavutetaan? 1. Luodaan uudenlaisia etäkuntoutusta hyödyntäviä kuntoutuspalveluita, jotka ovat nykyistä keveämpiä ja kustannustehokkaampia 2. Kehitetään Kelan olemassa olevia kuntoutuspalveluita 15 3. Jalkautetaan olemassa olevat ja uudet etäkuntoutusmallit vakiintuneeksi osaksi Kelan järjestämää kuntoutusta
Kelan etäkuntoutuksen kehittämishanke 2015-2019 Esiselvitys valmistunut: hyvät etäkuntoutuskäytännöt ja tekniset reunaehdot määritelty (Etäkuntoutus kirja, julkaistu keväällä 2016. http://www.kela.fi/julkaisut_uusimmat-tutkimusjulkaisut) Hankepäällikkö Jarkko Honkonen Hankehaku maaliskuussa 2016 Hankkeessa mukana 13 projektia, joissa testataan erilaisia etäkuntoutusmalleja Projekteihin kuuluu arviointitutkimus Ensimmäiset projektit käynnistyvät alkuvuonna 2017 Kokeilujen tuloksia hyödynnetään uusia palveluita suunniteltaessa. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon 16toimijat.
Esimerkkejä testattavista malleista Reaaliaikainen etäkuntoutus Videoneuvotteluna toteutettu etäkuntoutus erilaisissa terapioissa (Puhe-, toiminta-, ja fysioterapia) Ryhmävideoneuvottelu esim. sopeutumisvalmennuksessa Omaisten osallistaminen videon välityksellä Ei-reaaliaikainen etäkuntoutus Wearable teknologian hyödyntäminen Mobiilisovellusten hyödyntäminen Nettiterapia Erilaiset verkkokuntoutusalustat 17
Kelan etäkuntoutus-hankkeen projektit Gerocenter: Omaishoitajien psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen verkkopohjaisen etäkuntoutusintervention avulla. HUS: Ketterästi kuntoon kehittämishanke Invalidiliitto: Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena JAMK: EETU - Etäkuntoutuksen menetelmistä tukea lasten toimintaterapian verkostotyöhön Jyväskylän yliopisto: Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelut KK-Verve: eakse -etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutumiskeskus Apila: OMA-etäkuntoutushanke 18
Kelan etäkuntoutus-hankkeen projektit MLL: Yhteys kotiin - kuntoutuksen tulokset arkeen videoyhteyden avulla Munuais- ja maksaliitto: Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Neuron: Aivohalvauksen sairastaneiden moniammatillisen yksilöllisen osittaisen etäkuntoutuksen kehittäminen Peurunka: Etäkuntoutusmalli mielenterveysongelmiin Sanapolku: Erityislapsen arki kuntouttavaksi etäpuheterapian keinoin 19
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittäminen, Mahku hanke 2015-2018 Hankkeen taustaa: Maininta maahanmuuttajien kuntoutuspalveluiden käytön selvittämisestä jo vuosien 2008-2010 kolmivuotissuunnitelmassa Vuonna 2010 käynnistettiin Maahanmuuttajat kuntoutuspalveluiden asiakkaina tutkimus ja Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa rekisteritutkimus Kela rahoitti myös THL:n Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - tutkimusta Vuonna 2014 julkaistiin Kokemuksia ja näkemyksiä maahanmuuttajien suomen kielen taidon huomioon ottamisesta kuntoutus- ja työllistymispalveluissa työpaperi. 20
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittäminen, Mahku hanke 2015-2018 Lisäksi tehtiin esiselvitys, joka sisälsi: Kirjallisuuskatsauksen Selvityksen maahanmuuttajien kuntoutuskokemuksista Aineiston tilastollisesta kuvailusta Asiantuntijakuulemiset. 21
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittäminen, Mahku hanke 2015-2018 Esiselvityksen tuloksia: Maahanmuuttajat käyttävät Kelan kuntoutuspalveluita vähemmän kuin kantasuomalaiset. Erityisesti työikäiset maahanmuuttajat hakeutuvat harvemmin kuntoutukseen ja heille myönnetään erityisesti ammatillista kuntoutusta harvemmin kuin kantaväestölle Maahanmuuttajille suunnatulle ammatillista kuntoutusta ja kielenopetusta yhdistävälle palvelulle, jossa on kulttuurisensitiivinen työote ja jossa kiinnitetään huomiota oppimisvaikeuksiin on tarvetta. Kielitaidon puute on aikaisempien tutkimusten mukaan yksi suurimmista kuntoutuksen toteuttamista hankaloittavista tekijöistä. Aikaisemmat tutkimukset, kirjallisuuskatsaus sekä asiantuntijoiden kuuleminen tukivat tätä palveluntarvetta. 22
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittäminen, Mahku hanke 2015-2018 Esiselvityksen tuloksia: Palveluntuottajien ja Kelan henkilöstön kouluttamiselle ja ohjeistamiselle on tarvetta Aikaisemmissa tutkimuksissa ja esiselvitykseen liittyvissä selvityksissä nousee toistuvasti esille se, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kulttuuritaustaan kiinnitetään kuntoutuspalveluissa liian vähän huomiota. Ohjeistaminen ja kouluttaminen nousi myös kirjallisuuskatsauksessa yhdeksi käytetyimmistä vuorovaikutusmallien käytännön sovelluksista Kuntoutuksesta tiedottamista on tehostettava Tietoisuus Kelan kuntoutuksesta on maahanmuuttajien keskuudessa heikkoa. Tästä kielii esim. esiselvityksessä haastateltujen kuntoutujien kuvaukset siitä, etteivät he usein tienneet mihin kuntoutukseen ovat menossa ja missä kuntoutuksessa ovat olleet. 23
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittäminen, Mahku hanke 2015-2018 Hanke jakaantuu kolmeen alaprojektiin: 1. Koulutus osioon Koulutetaan Kelan palveluntuottajat kulttuurisensitiiviseen / kulttuurisen kompentenssin huomioivaan työotteeseen 2. Tiedotus osioon Tiedotetaan Kelan kuntoutuspalveluista maahanmuuttajille ja terveydenhuollolle 3. Kuntoutuspalveluiden pilotointi, mahdollisesti ammatillinen kuntoutus yhdistettynä kielen opiskeluun 24
Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeen nuorille Oma väylä hanke (v. 2013-2018) kehittää neuropsykiatrista kuntoutusta Kohderyhmänä on 18 35-vuotiaat, joilla on diagnosoitu toiminnallisesti korkeatasoinen autisminkirjon häiriö (mm. F84.5 Aspergerin oireyhtymä) ja/tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90.0 ADHD/ADD) ja jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen oirekuvan vuoksi tukea. Tavoitteena on kehittää yksilö- ja ryhmäkuntoutusmalli vahvistamaan kohderyhmän kuntoutujan opiskeluvalmiuksia, työelämävalmiuksia, arjentaitoja ja sosiaalisia taitoja. 25
Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeen nuorille PURA toiminnasta työkykyä hanke (v.2014-2017) Kohderyhmänä ovat 17-28 -vuotiaat nuoret, joilla on psykososiaalisia ja/tai mielenterveyden ongelmia sekä päihdeongelma, jotka vaikeuttavat nuorten työelämään, opiskeluun tai hoitoon kiinnittymistä. Tavoitteena kokeilla ja kehittää työpajaympäristössä kuntoutuksen viitekehyksessä toimintalähtöistä työ- ja toimintakyvynarviointia sekä työkykyvalmennusta, joka voidaan toteuttaa limittyneenä päihdekuntoutukseen tuottaa nuorten työpajoille toiminnallisen työkyvynarvioinnin ja kuntoutumisen malli edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutumista, työelämävalmiuksien parantumista ja työelämään sijoittumista 26
Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeen nuorille Tiedonvirtaa projekti (v.2015-2022) kehittää kognitiivista kuntoutusta Kohderyhmänä ensipsykoosiin sairastuneet 18-35-vuotiaat henkilöt, joilla on diagnosoitu skitsofreniaryhmän psykoosi tai skitsotyyppinen häiriö (ICD-1 tautiluokituksen koodit F20, F21) Tavoitteena Edistää skitsofreniaryhmän ensipsykoosiin sairastuneen nuoren aikuisen mahdollisuuksia jatkaa kouluttautumista ja työelämään pääsyä Kohentaa kuntoutujien kognitiivista toimintakykyä ja ehkäistä psykoosin puhkeamiseen liittyneen kognitiivisen toimintakyvyn laskun psykososiaalisia vaikutuksia Edistää alueellista kattavuutta kognitiivisen kuntoutuksen saannissa Luoda projektin ja siihen liitettävän arviointitutkimuksen tulosten pohjalta kognitiivisen kuntoutuksen malli, joka on jalkautettavissa Kelan vakiintuneeksi kuntoutuspalveluksi Juuri päättynyt Kuntoutusviestinnän projekti (v.2014-6/2016) Projektissa lähestyttiin erityisesti nuoria tehostamalla kuntoutuksen markkinointia ja verkostoitumista sosiaalisessa mediassa sekä herättämällä nuorten mielenkiinto Kelan kuntoutuspalveluihin 27
Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeen nuorille Opiskeluvalmennus projekti alkanut syksyllä 2016 Projektin tavoitteena on kehittää kuntoutuspalvelu Kelan ammatillisen kuntoutuspäätöksen (koulutuspäätös) saaneille opiskelijoille. Palvelun avulla opiskelijoita pyritään tukemaan opintojen loppuun saattamisessa. Tällä hetkellä ammatillisen kuntoutuspäätökseen saaneet opiskelijat saavat Kelasta ainoastaan rahallista tukea. Tämän lisäksi osalla opiskelijoista on esiselvityksen mukaan selkeä tuen ja ohjauksen tarve opintojen etenemisen varmistamiseksi. Palvelumallin suunnittelu käynnistynyt syksyllä 2016. 28
Lisätietoa www.kela.fi/kehittamistoiminta Kela Twitterissä: @Kelankuntoutus @Kela_uutiset @Kelantutkimus @Kelantilastot Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen hanna.pakkala@kela.fi 29
Kiitos mielenkiinnostanne! 30 Kuvaaja Anni Toikka, Vanguardian basenjis -kennel