YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN Loppuraportti 16.12.2010 1
Sisällysluettelo 1. HANKEKUVAUS... 3 1.1 Hankkeen osapuolet... 3 1.2 Taustaa... 3 1.3 Hankkeen sisältö... 3 2 METSÄHOITOYHDISTYSTEN PUUKAUPALLINEN TOIMINTA... 4 2.1 Puunmyyntisuunnitelma... 4 2.2 Puukauppa valtakirjalla... 4 2.3 KORJUUN JA MITTAUKSEN VALVONTA... 5 2.4 Puunostajille tarjottavat palvelut... 5 3 Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu... 6 3.1 Lisäarvoa metsänomistajalle... 6 3.2 Metsänhoitoyhdistyksen edut... 6 3.3 Puunkorjuupalvelun riskit... 7 3.4 Toiminta metsänomistajien kanssa... 7 3.5 Toiminta puunostajien kanssa... 8 3.6 Puun korjuu... 8 4 Toimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin... 9 4.1 Toimintamallit... 9 4.2 Metsähaketoimitusten potentiaali... 10 4.3 Toiminnan testaus... 11 4.4 Toimintamallin koulutus... 11 5 SAAVUTETUT TULOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 12 5.1 Metsäomistajille uusia mahdollisuuksia metsänhoitoon ja puukauppaan... 12 5.2 Metsänhoitoyhdistysten sopimukset ja hyödyt... 12 5.3 Uusia ja uudistuvia työpaikkoja maaseudun metsäkoneyrittäjille... 12 Lopuksi... 12 2
1. HANKEKUVAUS 1.1 Hankkeen osapuolet Hankkeessa rakennettiin yhteistoimintamalli metsänhoitoyhdistyksille metsähakkeen hankintaan, tuotantoon ja toimituksiin. Hankkeen toteutukseen osallistuvat Oulunkaaren seutukunnan hallinnoimasta Uusiutuvan energian yrityskeskuksesta Markus Auniola, Tero Paananen ja Jari Meriläinen. Keskeisessä roolissa mallin laatimisessa ovat Pohjois-Pohjanmaan Metsänhoitoyhdistykset sekä Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, joka vastasi yhteistoimintamallin koostamisesta vastuullisena tekijänä Heikki Ala-aho. Toimintamallissa metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli, koska niillä on yhteys asiakasrekisterin ja tietojärjestelmien kautta energiapuumarkkinoiden lähin ja luontevin yhteys metsänomistajiin ja metsäkohteisiin, joista energiapuuta on mahdollista korjata. Toisaalta metsänhoitoyhdistyksillä on jo tällä hetkellä toiminnassaan mukana urakoitsijoita metsähoidollisiin toimenpiteisiin sekä haketus-toimitus-urakoitsijoita. 1.2 Taustaa Hankkeen taustalla on visio mineraaliöljyvapaasta Oulunkaaresta vuonna 2015, joka pohjautuu Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelman energiastrategiaan. Tavoitteen saavuttamista varten perustettiin Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke. Yrityskeskus tarjoaa liiketoiminnan kehittämispalveluja energia-alan yrityksille ja sen kautta saadaan tietoa kansallista ja kansainvälisistä energia-alan tekniikoista. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri käyttäjäryhmissä sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella. Uusiutuvan yrityskeskuksen yhtenä useista kehittämistoimenpiteistä oli laatia yhteistoimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin. Alueelta on puuttunut metsänhoitoyhdistysten yhteinen toimintakonsepti, jossa metsänhoitoyhdistyksien raaka-aineen kohdevalintaan perustuva asiantuntemus ja integraatio metsänhoitoon voidaan hyödyntää suorassa toimitusketjussa asiakkaalle. Tähän tarpeeseen sopii hyvin hankkeessa laadittu yhteistoimintamalli, jossa metsänhoitoyhdistykset laajentaa raaka-aineosaamisensa asiakaspalveluun. Toimitusketjun toimitusvarmuus edellyttävät keskitettyä toimittajaa, joka voi vastata eri asiakkaiden tarpeisiin. 1.3 Hankkeen sisältö Hankkeessa kuvattiin metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut metsänomistajille sekä puunkorjuupalvelu energiapuun osalta, eri osapuolten roolit yhteistoimintamallissa ja vastuunjako. Lisäksi laadittiin tarvittavat sopimusmallit. Raaka-ainepotentiaalin kartoittamiseksi arvioitiin metsänhoitoyhdistyksittäin raaka-aineresurssit (hakkuutähde, nuoren metsän kunnostuspuu ja kannot), sekä kartoitettiin metsänhoitoyhdistysten kanssa mahdolliset tuotannon lisämäärät. Tarkoituksena on vahvistaa metsänhoitoyhdistysten metsänomistajien edunvalvontaa luomalla metsäenergialle vaihtoehtoiset markkinat, jotka pohjautuvat isompiin ja pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin. Tarkoituksen toteuttamiseksi metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen ja korjuupalvelun ohjeistus päivitettiin nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Tavoitteena oli saada kasvatettua metsänhoitoyhdistysten energiapuun tuotantomääriä siten, että laajempi raaka-aineen hankinta-alue ja kustannustehokkaat logistiset ratkaisut mahdollistavat toimitussopimukset suoraan myös isompiin polttolaitoksiin siten, että luvatut polttoainetoimitukset pystytään hoitamaan myös keli- ja laiterikkojen sattuessa. Tavoitteena oli organisoida metsänhoitoyhdistysten energiapuun hankinta sekä metsähakkeen tuotanto ja - toimitukset valittujen korjuu-, haketus- ja toimitusurakoitsijoiden kautta, joiden kanssa verkosto on tehnyt urakointisopimukset. Metsänhoitoyhdistykset pystyvät tarjoamaan yhdessä sopimusurakoitsijoille jatkuvammin töitä, joilla on puolestaan vaikutusta kustannusrakenteeseen. Myös tuotteen ja toimitusten laatuun on helpompi vaikuttaa, kun toiminnassa on mukana sitoutuneita, asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tuntevat myös polttolaitosten tarpeet. Yli-Ii Piisilta 1, 91100 Ii Puh (08) 5536 500 Faksi (08) 5536 507 www.oulunkaari.com 3
2 METSÄHOITOYHDISTYSTEN PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Metsänhoitoyhdistyslaki säätelee yhdistysten toimimista puukaupassa. Metsänhoitoyhdistyksellä tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje puukaupan vastuista, riskeistä ja menettelytavoista. Puunmyyntisuunnitelma voidaan tehdä kokonaan tai osaksi metsänhoitomaksuvaroilla, muu puukauppatoiminta kuuluu liiketoimintaan. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden myös energiapuumarkkinoiden toimivuuden. Metsänhoitoyhdistysten tavoitteena on kannattavan metsätalousyrittämisen turvaaminen. Tämä edellyttää metsänhoitoyhdistyksissä puun hintakehityksen seuraamista ja kestävien hakkuumahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä puun kysynnän sallimissa rajoissa. 2.1 Puunmyyntisuunnitelma Metsänhoitoyhdistykset laativat metsänomistajien toimeksiannosta puunmyyntisuunnitelmia ennen puukauppaa. Puunmyyntisuunnitelma eli leimaus laaditaan metsänomistajan toiveiden perusteella. Sitä käytetään puuerän kilpailuttamisessa ja kaupan teossa. Puunmyyntisuunnitelma sisältää mm. seuraavia tietoja: tiedot puumarkkinatilanteesta hakattava alue hakkuutavat arvio hakattavan puuston määrästä arvio hakattavan puuston arvosta puunkorjuuseen liittyviä asioita, kuten korjuu- ja kuljetuskelpoisuus ja ennakkoraivauksen tarve suunnitelma metsänuudistamistöistä, kun kyseessä on päätehakkuu kohteelle saatavat Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset rahoitustuet metsänkäyttöilmoitus 2.2 Puukauppa valtakirjalla Metsänomistaja voi antaa puukaupan valtakirjalla metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. Tällöin metsänomistaja päättää itse, kuinka aktiivisesti osallistuu puukaupan tekoon. Metsänhoitoyhdistys pyytää tarjoukset kaikilta kyseeseen tulevilta puunostajilta tai metsänomistajan toivomalla tavalla. Kohde kilpailutetaan aina, jos metsänomistaja ei nimenomaan valitse yhdistyksen puunkorjuupalvelua tai nimeä ostajaa valtakirjan ja puukaupan toimeksiantosopimuksen tekemisen yhteydessä. Tästä metsänomistajan valinnasta on jäätävä myöhemmin todennettava dokumentointi. Puukaupan tarjousten paremmuus lasketaan Metsänhoitoyhdistyksissä Mhy-Asiakaspalvelut ohjelmistolla, tarjouspyynnön määräajan umpeuduttua. Tarjousten keskinäisen vertailun lisäksi tarjouksia verrataan keskimääräiseen hintatasoon paikkakunnalla ja lähiseudulla metsänhoitoyhdistysten keräämiä hintatilastoja hyväksikäyttäen. Tarjouksista pyritään löytämään ja esitetään metsänomistajalle kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Metsänomistaja voi valita toisen ostajan tai kauppamuodon tai siirtää leimikon myymisen myöhemmäksi, jos kaupan ehdot eivät tyydytä. Tällöin leimikosta otetaan uudet tarjoukset sovittuna ajankohtana. Myyntipäätöksen jälkeen tehdään kauppasopimus. Ennen sopimuksen allekirjoitusta varmistetaan, että tarjouksen ehdot täyttyvät kauppakirjassa. 4
2.3 KORJUUN JA MITTAUKSEN VALVONTA Puunkorjuu pitää tehdä metsänhakkuusopimuksessa olevien kauppaehtojen mukaisesti. Metsänhoitoyhdistys valvoo, että puunkorjuu, runkojen katkonta ja puutavaran mittaus tehdään hakkuusopimuksen mukaisesti. Hakkuusta ei saa aiheutua haittaa muulle metsälle, puustolle tai ympäröivälle alueelle. Korjuun valvonnasta metsänomistaja saa kirjallisen raportin, johon on kirjattu myös mahdollisesti havaitut poikkeamat. Jos ongelmia on havaittu, raporttiin kirjataan myös toimet, joista ostajan kanssa on sovittu niiden hoitamiseksi. 2.4 Puunostajille tarjottavat palvelut Metsänomistaja voi valtuuttaa puunostajan tai -korjaajan hankkimaan tarpeellista ammattiapua metsänhoitoyhdistykseltä (Metsänhoitoyhdistyslaki 7 2). Erillisiä ostajille tarjottavia palveluita ovat esimerkiksi leimikoiden paikka- ja ominaisuustietojen siirto ostajan tietojärjestelmiin leimikon korjuuteknisen rajauksen suorittaminen ostajan lukuun korjuu korjuun työnjohto. Valtuutuksesta tulee olla asianmukainen maininta puukaupan toimeksiannossa. Puunostajille tarjottavilla palveluilla ei saa asettaa puunostajia eriarvoiseen asemaan. 5
3 Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Puunkorjuupalvelulla tarkoitetaan sekä aines- että energiapuunhakkuuta, lähikuljetusta, välitystä ja mahdollista kaukokuljetusta metsänomistajan lukuun. Yhdistyksen välittämistä puista tehdään ostajien kanssa hankintasopimukset (valtakirjalla yksittäisten metsänomistajien puista) tai toimitussuunnitelmat (valtakirjat oltava viimeistään omistusoikeuden siirtyessä). Metsänhoitoyhdistyksessä tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje puunkorjuupalvelun menettelytavoista, vastuista ja raportoinnista. Toiminnanjohtaja / puunkorjuupalvelusta vastaava toimihenkilö tekee kirjalliset sopimukset metsurien ja yrittäjien kanssa. Korjuuresurssien (koneet, metsurit ym.) tarkoituksenmukainen taso edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua. Suositeltava toimintamalli metsänhoitoyhdistyksissä on, että korjuumäärien kasvaessa (>50 000 m3/vuosi) korjuutoiminta eriytetään korjuupalveluvastaavalle (kenttäpäällikkö, korjuuesimies tms.). 3.1 Lisäarvoa metsänomistajalle Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu on perinteisen pysty- tai hankintakaupan vaihtoehto. Puunkorjuupalvelun tavoitteena on parantaa metsänomistajan tulonsaantimahdollisuuksia puukaupassa. Lisäarvoa metsänomistajalle antavat seuraavat tekijät: Metsävähennystä voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin pystykaupoissa, koska laskentapohjana ovat tienvarsi- tai toimitushinnat. Saadaan markkinoita kasvatushakkuista korjattavalle puutavaralle Puuston myyntiarvo paranee, kun erikoispuutavaralajit hyödynnetään ja tukkirunkojen katkonta optimoidaan Edistetään puunostajien kilpailuttamista ja puun käyttöarvon mukaisen hinnan saamista Puunkorjuun tehostuu, kun metsänhoitoyhdistys voi ketjuttaa leimikot korjuu- ja myyntikelpoisuuden mukaan Tuetaan metsänomistajan hankintahakkuita ja omatoimisuutta Puukauppasaatavia turvataan ostajan taloudellisissa vaikeuksissa 3.2 Metsänhoitoyhdistyksen edut Metsänhoitoyhdistykselle voidaan katsoa koituvan puunkorjuupalvelusta seuraavia etuja Organisaation toiminta, talous ja imago vahvistuvat Palvelut monipuolistuvat Henkilökunta voi erikoistua puunkorjuuseen ja puukauppaan Työllisyys tasaantuu (esim. metsurit) Saadaan ajankohtaista tietoa puunkorjuusta, sen kustannuksista ja puun hinnan muodostuksesta Vaikutusmahdollisuudet puumarkkinoilla metsänomistajien edunvalvojana kasvavat 6
3.3 Puunkorjuupalvelun riskit Puunkorjuupalvelun riskeistä on tiedostettava, että Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajien edunvalvojana säilyttävä selkeänä Taloudelliset riskit ovat todellisia esim. yksittäisen puunostajan taloudellisissa vaikeuksissa Metsänhoitoyhdistyksen resursseja on hyödynnettävä suhdanteista riippumatta Puunostajien suhtautuminen metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kautta tulevaan puutavaraan vaihtelee Suhdanteet vaihtelevat 3.4 Toiminta metsänomistajien kanssa Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojalla on vastuullinen asema puukaupan asiantuntijana ja metsänomistajan neuvonantajana, kun ostotarjouksia käsitellään ja puunkorjuupalvelua verrataan pystykauppaan. Kohde on kilpailutettava aina, jos metsänomistaja ei nimenomaan valitse yhdistyksen puunkorjuupalvelua toimeksiantosopimuksen (valtakirjan) tekemisen yhteydessä. Kilpailuttamistilanteessa puunkorjuupalvelun kantohintalaskelma on jätettävä ennen tarjousajan päättymistä sähköpostilla tai muulla tavalla, jolloin kantohintalaskelman jättämisajankohta pystytään todentamaan. Metsänomistaja ja metsäneuvoja sopivat puunkorjuupalvelusta kirjallisella valtakirjalla ja puukaupan toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimuksesta ja sen liitteistä (leimausseloste, kartta ym.) tulee ilmetä kohteena oleva alue, korjuumenetelmä, korjuuaika ja arvioitu korjuuajankohta, tieoikeudet ja varastopaikat sekä niihin liittyvät kunnostusvastuut. Lisäksi toimeksiantosopimuksella sovitaan maksuerien tilitysperusteista ja tilityksestä sekä ennakonpidätyksestä. Metsänomistajalle annetaan kantohintalaskelma, joka sisältää yksikköhintojen ja määrien lisäksi arvion kokonaiskantorahatulosta. Lisäksi sovitaan kestävän metsätalouden rahoituslain tukien (Kemera-tuki) hakemisesta ja maksatuksista. Metsänomistajalle tiedotetaan puunkorjuun aloittamisesta, korjuutyön etenemisestä ja mahdollisista ongelmista viipymättä. Metsäneuvoja / korjuuesimies valvoo työmaalla korjuun laatua samalla periaatteella kuin pystykaupoissa. Jos työmaalla ilmenee ongelmia korjuujäljessä tai runkojen katkonnassa, metsäneuvoja ilmoittaa asiasta välittömästi metsänomistajalle ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Työmaakohtainen loppuselvitys tehdään mahdollisimman pian puutavaran luovutuksen jälkeen. Mhy tilittää metsänomistajalle puukaupasta saadut maksut vähennettynä korjuupalvelun kuluilla, mikäli puukaupan maksut on sovittu tilitettäväksi yhdistyksen puumaksutilin kautta. Muussa tapauksessa metsänomistajalta laskutetaan korjuupalvelusta aiheutuneet kulut. 7
3.5 Toiminta puunostajien kanssa Metsänhoitoyhdistys luo toimivat ja luottamukselliset suhteet puunostajiin. Yhdistys kohtelee tasapuolisesti kaikkia ostajia. Vallitseva puumarkkinatilanne ja eri puunostajien tarpeet kartoitetaan. Metsänhoitoyhdistys laatii kunkin puunostajan kanssa erikseen toimitussuunnitelman, josta käy ilmi puutavaralajien hinnat, määrät ja toimitusaikataulut, mitta- ja laatuvaatimukset, käytettävät mittausmenetelmät ja mahdollisesti käytettävät vähennykset ja lisät. Samassa yhteydessä määritellään puukauppamaksuissa käytettävät tilitysperusteet ja pankkitilit sekä neuvotellaan puunostajittain ennakkomaksut ja pankkitakaukset hallituksen päätösten mukaisesti. Puutavara luovutetaan ostajille metsänomistajien kirjallisilla valtuutuksilla. Puunostaja maksaa toimitussuunnitelmassa sovitun tilitysmenettelyn mukaisesti. Metsänomistajalle maksetaan puusta virallisten mittausmenetelmien perusteella. Toimeksiannossa on sovittu maksuperusteesta. 3.6 Puun korjuu Metsänhoitoyhdistys ketjuttaa hakkuutyömaat toimitusaikataulujen ja työmaiden korjuukelpoisuuden mukaan. Metsänomistajia kohdellaan tasapuolisesti korjuujärjestyksen ja korjuun ajankohdan valinnassa. Korjuuesimies hoitaa puunkorjuun työnjohdon, tarkistaa leimausselosteen, hankintasopimuksen ja puukauppavaltakirjan sekä tekee korjuussa tarvittavat maastomerkinnät. 8
4 Toimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin 4.1 Toimintamallit Metsänhoitoyhdistysten suhde metsänomistajiin oli keskeisessä asemassa toimintamallia laadittaessa. Metsänhoitoyhdistykset eivät voi ostaa energiapuuta omaan lukuunsa, eivätkä siten voi tehdä toimitussopimuksia suoraan asiakkaiden kanssa. Toimintamallin pohjaksi laadittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi otettiin perusmalliksi. Myös muut valmistelussa olevat toimintamallit ovat mahdollisia käytettäväksi. Toimintamallit perustuvat metsänhoitoyhdistysten ja energiapuun ostajan kassa tehtäviin sopimuksiin. Ostaja on kaikissa malleissa asiakassuhteessa polttoaineen käyttäjiin. Muut toimijat verkostossa ovat erilaisissa sopimussuhteissa sekä metsänhoitoyhdistyksiin että ostajaan. Kaavio perusmallista: Perusmalli perustuu metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluun, josta kertyvän eri energiapuuerät ostaja ostaa tienvarressa sovitulla mittausmenetelmällä. Tästä eteenpäin ostaja hoitaa logistiikan asiakkaalle. Logistisesti ostajan materiaalivirta jakautuu kahtia: 1)sopivat puuerät tuodaan terminaaleihin, jossa jatkokäsittely tapahtuu, 2) pääosa metsähakeraaka-aineesta haketetaan metsävarastossa joko suoraan asiakkaalle tai terminaaliin. Perusteluna logistiikkaketjuille on asiakashinnan minimointi ja metsänomistajahinnan maksimointi. Lisäksi merkittävässä roolissa on asiakastarpeiden tyydyttäminen toimitusvarmuudella. 9
Kaavio vaihtoehtoisista toimintamalleista: Hankkeessa valmisteltiin tarvittavien sopimusten luonnokset, joista merkittävimmät ovat seuraavat: metsänhoitoyhdistysten ja ostajan välinen energiapuun toimitussuunnitelma metsäkoneyrittäjän urakointisopimus metsähakeyrittäjän sopimus Sopimuksissa on huomioitavaa että: sopimukset ovat metsänhoitoyhdyslain mukaisia ja metsänhoitoyhdistysten palvelukuvausten mukaisia metsähakkeen toimittajan toimitusriskiä on pienennetty 4.2 Metsähaketoimitusten potentiaali Toimitusten volyymin määrittelevät voimalaitosasiakkaiden metsäpolttoainetilaukset/sopimukset, sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun resurssit. Kun arvioidaan energiapuun saatavuutta, on muistettava, että metsänhoitoyhdistysten rooli metsänomistajien edunvalvojana. Hankkeen aikana on tehty useita pieniä toimitussopimuksia ja yksi suuri pitkäkestoinen sopimus alueen suurimman energiapuun ostajan kanssa. Määrät ovat hankkeen päättyessä lisääntyviä. Toiminnan alkuvaiheelle on ominaista huoltovarmuutta turvaavan varastotason kasvattaminen tuotannossa. Kassavirta tuo tulorahoitusta viiveellä toimitusketjuun. Siten toimintamallissa mukana olevien on varauduttava ulkopuoliseen rahoitukseen, kunnes kasvuvaihe on vakiintunut. Osalle polttoaineista (terminaalipuu) on tyypillistä pitkä kiertoaika, josta aiheutuvaa rahoitusriskiä tosin loiventaa polttoaineen priimausmahdollisuus. Rahoitustarvetta voidaan sovittaessa pienentää, jos hankinnan maksuehtoja voidaan pidentää ja toimitusten maksuehtoja voidaan aikaistaa. 10
Toimintamallissa ja kumppanuusajattelussa on yleensä tarvetta lisätä avoimuutta. Tässä hankkeessa on pyritty avaamaan sekä metsänhoitoyhdistyksille että asiakkaille kustannustietoja ja toimittajille puustamaksukykyä eri tilanteissa. 4.3 Toiminnan testaus Toimintamallia testattiin käytännössä perusmallilla eri metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kokemukset olivat hyviä, sillä riski metsänhoitoyhdistyksille ja metsänomistajille poistuu kun energiapuuerät ostaja ostaa heti tienvarressa ja maksu suoritetaan välittömästi. Ostaja pääsi kokeilemaan erilaisia logistiikkavaihtoehtoja toimintamallin testausvaiheessa. Riskit logistiikkavaihtoehtojen testauksesta jäi ostajalle. Logistiikkavaihtoehtojen kokemukset johtivat siihen, että terminaaliin kannattaa tuoda vain karsittua energiapuuta kelirikkovarastoksi sekä pienet kokopuuta sisältävät karsimattomat energiapuuerät talviteiden varsilta. Pienten erien kohdalla jää siten pois talvitien tekokustannukset, jotka voivat olla usein suuremmat kuin kuljetuskustannukset terminaaliin. Lisäksi pienten erien kohdalla on ongelmana haketuskapasiteetin riittävyys talvikaudella. 4.4 Toimintamallin koulutus Toimintamalli ja siihen perustuvat metsänhoitoyhdistyksiä koskevat sopimusluonnokset on valmisteltu yhteistyössä osapuolten kanssa siten, että luonnokset on käsitelty yhteisessä palaverissa. Toimintamalli ja sopimusten ydinkohdat on käsitelty asiakkaiden ja verkoston yhteispalaverissa 2.6.2010. Mhy:ten toimihenkilöiden koulutustilaisuuksia on pidetty etupäässä yhdistyskohtaisesti. 11
5 SAAVUTETUT TULOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 5.1 Metsäomistajille uusia mahdollisuuksia metsänhoitoon ja puukauppaan Hankkeella pyrittiin lisäämään eri osapuolten valmiutta käynnistää energiapuuliiketoimintaa, joka tuottaisi positiivisia vaikutuksia toiminta-alueen talouteen ja ympäristöön. Metsäpolttoaineiden hankinta alkaa metsänomistajien metsäkuvioilta raaka-ainelähteittäin. Nuoren metsän kunnostuspuun käyttö energiaksi edesauttaa vastaavan hoitotoimenpiteen kustannuspaineissa. Vaikka metsäpolttoaineiden kaupallinen merkitys metsänomistajalle on toistaiseksi vähäinen, on polttoainehankinta vaihtoehtona merkitykseltään kasvava metsätaloudessa. 5.2 Metsänhoitoyhdistysten sopimukset ja hyödyt Hankkeessa mukana olevat metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisissa sopimussuhteissa ostajan kanssa, joka toimittajana on asiakkaisiin nähden kooltaan sopiva tekemään vastuullisia toimitussopimuksia. Metsänhoitoyhdistyksille on muodostunut luotettava ostaja energiapuumarkkinoille tämän hankkeen aikana. Metsänhoitoyhdistykset pystyvät lupaamaan yrittäjille ja metsureille töitä tasaisemmin ja vakaammin. 5.3 Uusia ja uudistuvia työpaikkoja maaseudun metsäkoneyrittäjille Metsäpolttoaineiden hankinta on merkittävä kasvuala metsäalan koneyrittäjille, kun teollisuuspuun hankinta ei enää kasva merkittävästi Suomessa. Yksi energiapuun hakkuuketju (moto+ajokone) korjaa vuosittain energiapuuta noin 15.000 kiintokuutiometriä, josta saadaan 30 MWh energiaa. Määrästä on metsähakkeena 37.500 irtokuutiometriä, joka työllistää sekä hakettajan että hakkeen kuljettajan. Hankkeen aikana on saatu lisättyä alueen metsänhoitoyhdistysten energiapuun korjuuta siten, että vuosittainen toimitusmäärä on jo vuonna 2010 noin 100 MWh eli työllisyysvaikutukset ovat noin 13 henkilötyövuotta. Käytännössä toiminta työllistää aluksi pääosin jo olevia koneyksiköitä ja niiden kuljettajia varsinkin, kun teollisuuspuun korjuu kausiluontoisuus tekee sille tilaa. Kasvuedellytykset hankinnan laajentamiselle ovat kuitenkin hyvät. Lopuksi Metsäpolttoaineiden hankinnan käynnistäminen metsänhoitoyhdistyksissä ja sen kehittäminen on oppimisprosessi kaikille hankkeessa mukana oleville, johon on panostettava jatkuvasti. Toimintamalli, joka on kehitetty tämän hankkeen avulla, perustuu kaikkien osapuolten keskinäiseen luottamukseen. Toimintamallia kehitetään koko ajan yhteisissä kehityspalavereissa, joita pidetään säännöllisesti pitkin vuotta. Erikoisen tärkeä on jatkuva asiakaspalaute kaikilta toimintamallissa mukana olevilta, metsänomistajasta hakkeen loppukäyttäjiin. Kehitystoiminnan myötä toimintamalliin rakentuu valmius täydentää, eriyttää ja/tai laajentaa tuotannollista toimintaa myös uusille asiakkaille. Heikki Ala-aho Pohjois-Pohjanmaan metsämarkkinat Oy 12