SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 7.10.2016 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (23.9.-6.10.2016) Venäjä vahvistaa Syyriassa toimivia asevoimiaan. Venäjä ilmoitti jäädyttävänsä Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen asekelpoisen plutoniumin muuntamisesta hyötykäyttöön. Venäjä kiistää kansainvälisen tutkijaryhmän väliraportissaan esittämät tulokset malesialaisen MH17-matkustajakoneen turmasta. Putin esiintyi duuman avajaisissa, Volodin valittiin puhemieheksi. Rosatomin Kirijenko siirtyi presidentinhallintoon. Ihmisoikeusjärjestö Memorial lisättiin ulkomaisten agenttien listalle. Muutoksia vuoden 2016 budjettiin: puolustusmenot kasvavat. Varatalouskehitysministeri Lihatšov siirtyy Rosatomin johtoon. Rosneft ostaa valtion osuuden Bašneftista. Afrikkalainen sikarutto levisi Luoteis-Venäjälle. 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Venäjä pahoitteli Yhdysvaltain päätöstä katkaista neuvottelut Syyriasta. Yhdysvallat ilmoitti 3.10. katkaisevansa neuvottelut Venäjän kanssa vastalauseena Venäjän ilmavoimien tekemille ilmaiskuille Itä-Aleppossa. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharovan mukaan Yhdysvallat ei ole noudattanut maiden välistä sopimusta, mutta yrittää silti vierittää syyn neuvottelujen katkeamisesta Venäjän päälle. Venäjä ja Yhdysvallat jatkavat sotilasteknistä tiedonvaihtoa välttääkseen yhteenotot Syyrian ilmatilassa. Samaan aikaan Yhdysvaltain, Ranskan ja Saksan hallituspiireissä väläytetään Venäjälle asetettavien lisäpakotteiden mahdollisuudesta, ellei Venäjä lopeta Itä-Aleppoon tekemiään ilmaiskuja. (Gazeta.ru, Kommersant, NG, RG, TASS) Venäjä kritisoi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottajan John Kirbyn lausuntoa, jonka mukaan Venäjän ilmaiskut lisäävät terrori-iskujen mahdollisuutta venäläisiä vastaan. Kirby myös totesi Venäjän joutuvan lähettämään sotilaitaan kotiin ruumissäkeissä. Venäjän ulkoministeriön ja puolustusministeriön tiedottajat pitivät lausuntoa pöyristyttävänä uhkailuna ja osoituksena Yhdysvaltain tuesta terroristeille. Sanomalehti RBK:n haastattelemat asiantuntijat pitävät todennäköisenä, ettei Venäjä ja Yhdysvallat tule tekemään uusia Syyriaa koskevia sopimuksia ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja. (Gazeta.ru, Interfax, RT, RBK) Venäjä vahvistaa Syyriassa toimivia asevoimiaan. Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut vahvistaneensa joukkojensa ilmatorjuntaa ottamalla S-300-ilmatorjuntaohjuspatterin operatiiviseen käyttöön. Venäjä lähettää myös lisää taistelukoneita Syyriaan sekä mahdollisesti kolme sotalaivaa Venäjän Mustanmeren laivastosta. Puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti aiemmin lentotukialus Admiral Kuznetsovin siirtymisestä itäiselle Välimerelle. Venäjä on 30.9.2015 alkaneen Syyrian-operaation aikana suorittanut sanomalehti RBK:n mukaan noin 13 000 taistelulentoa sekä menettänyt mukaan noin 20 sotilasta kaatuneina. Hintaa operaatiolle on tullut vähintään 58 miljardia ruplaa. (Gazeta.ru, NG, RT, TASS, RBK)
Venäjä ilmoitti jäädyttävänsä Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen asekelpoisen plutoniumin muuntamisesta hyötykäyttöön. Sopimuksen jäädyttämistä perustellaan Yhdysvaltain epäystävällisillä toimilla Venäjää vastaan. Venäjä myös katsoo, että Yhdysvallat ei ole noudattanut sopimusta. Sopimuksen jäädyttäminen vaikeuttaa Venäjän ja Yhdysvaltain välistä yhteistyötä ydinaseriisunnassa. Venäjän ja Yhdysvaltain välirikko on sanomalehti Kommersantin mukaan saavuttanut sopimuksen jäädyttämisen myötä uudet mittasuhteet. (Gazeta.ru, Interfax, MT, TASS; Rossiya 1) Venäjä vaatii Yhdysvaltoja purkamaan Venäjän vastaiset pakotteet. Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut duumalle lakiluonnoksen, jossa vaaditaan Yhdysvaltoja poistamaan kaikki Venäjälle asetetut talouspakotteet ja maksamaan niiden aiheuttamista vahingoista korvausta, mikäli Yhdysvallat haluaa Venäjän noudattavan plutonium-sopimusta. Luonnos vaatii Yhdysvaltoja kumoamaan ns. Magnitski-lain, joka liittyy asianajaja Sergei Magnitskin vankilakuolemaan 2009. Lisäksi lakiluonnoksessa vaaditaan Yhdysvaltoja vähentämään joukkojaan ja sotilasinfrastruktuuriaan Natoon syyskuun 2000 jälkeen liittyneissä maissa. (Kommersant, RBK, RG, Vedomosti) Venäjä kiistää kansainvälisen tutkijaryhmän väliraportissaan esittämät tulokset malesialaisen MH17-matkustajakoneen turmasta. Onnettomuudessa menehtyivät kaikki 298 mukana ollutta matkustajaa ja miehistön jäsentä. Tutkimusryhmän mukaan MH17-kone tuhoutui Bukilmatorjunta-ohjuksen aiheuttamassa räjähdyksessä. Ohjus ammuttiin tutkimuksen mukaan separatistien hallussaan pitämältä alueelta. Venäjän ulkoministeriö syyttää tutkimusta puolueelliseksi ja valheelliseksi. Venäjän presidentinhallinnon tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan mikään ei viittaa siihen, että MH17-kone olisi ammuttu alas separatistien toimesta Buk- ilmatorjuntaohjuksella. Venäjän puolustusministeriö syytti Ukrainaa tutkimuksen manipuloinnista ja tietojen salaamisesta. (MID, Gazeta.ru, Kommersant, MK, MT, NG RG, RIAN, TASS; Rossiya 1) Venäjän presidentin avustaja Surkov ja Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Nuland keskustelivat Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisusta. Sanomalehti Moskovskii Komsomoletsin mukaan Nulandin ja Surkovin keskusteluaiheina olivat todennäköisesti Donbasin alueella taistelevia osapuolia erottavan rintamalinjan demilitarisointipyrkimykset sekä separatistialueilla järjestetyt esivaalit. Sekä Ukraina että separatistit ovat syyttäneet toisiaan taistelujoukkojen rintamalinjalta pois vetämistä säätelevän sopimuksen rikkomisesta. (MK, NG) 2. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Presidentti Putin esiintyi duuman avajaisissa, Volodin valittiin puhemieheksi, Rosatomin Kirijenko presidentinhallintoon. Venäjän seitsemäs duuma aloitti istuntokautensa 5.10. Presidentti Putin puhui seitsemännen duuman avajaisissa ja korosti vaalikampanjan olleen rehellinen, avoin ja kovan kilpailun sävyttämä. Yhden mandaatin vaalipiirien käyttöönotto sekä voimakkaasti uudistunut edustajajoukko vahvistivat presidentin mukaan yhteyttä äänestäjiin, alueisiin ja kansalaisyhteiskuntaan, mikä merkitsee myös lainsäädäntötyön laadun parantumista. Putin korosti duumaa odottavan heti alkuun kovan työn: talous on saatava kasvu-uralle purkamalla kilpailua ja investointeja häiritsevää lainsäädäntöä, tukemalla yrittäjyyttä ja takaamalla alueiden tasapainoinen kehitys. Duuman ensimmäisessä istunnossa valittiin 404/450 äänen vyöryllä uudeksi puhemieheksi presidentinhallinnosta duumaan siirtynyt Vjatšeslav Volodin. Presidentti nimitti 5.10.2016 valtion atomienergiayhtiö Rosatomin 54-vuotiaan pääjohtaja Sergei Kirijenkon Volodinin tilalle presidentinhallinnon ensimmäisen varajohtajan tehtävään. (Rossiskaja Gazeta, Kremlin.ru) Uuden duuman valiokuntien puheenjohtajat on valittu. Valiokuntien määrää on leikattu aiemmasta kolmestakymmenestä kahteenkymmeneenkuuteen. Uusista puheenjohtajista 13 on valtapuo-
lue Yhtenäisen Venäjän edustajia, 6 kommunistien, 6 liberaalidemokraattien ja 3 Oikeudenmukaisen Venäjän. Neljän valiokunnan johtajat ovat Euroopan unionin pakotelistalla: puolustusvaliokunnan Vladimir Šamanov, kansainvälisten asioiden valiokunnan Leonid Slutski, urheilu- ja nuorisovaliokunnan Mihail Degjatrev sekä Ivy-asioiden valiokunnan Sergei Kalašnikov. Kansainvälisten asioiden valiokunnan johtajaksi nouseva liberaalidemokraattien Slutski aiheutti kohua vuonna 2007 Tallinnan pronssisoturikiistan yhteydessä vaatimalla Viron silloisen hallituksen eroa. (Vedomosti, Rossiskaja Gazeta, Novaja Gazeta) Ihmisoikeusjärjestö Memorial lisättiin ulkomaisten agenttien listalle. Venäjän oikeusministeriö lisäsi maan vanhimpiin ja arvostetuimpiin ihmisoikeusjärjestöihin lukeutuvan Memorialin lokakuun alussa ulkomaisten agenttien listalle. Memorial tiedottaa sivuillaan pitävänsä päätöstä lainvastaisena, aikovansa valittaa päätöksestä sekä jatkavansa toimintaa Venäjällä. Memorial jakaantuu useisiin alajärjestöihin, joista osa on listattu jo aiemmin. Nyt agenttilistalle lisättiin varsinainen Memorialin pääjärjestö. Vuonna 2012 hyväksytyn lain mukaan kaikkien ulkomaista rahoitusta saavien, poliittista toimintaa harjoittavien kansalaisjärjestöiden tulee listautua ulkomaisten agenttien listalle ja ilmoittaa statuksestaan julkisen tiedotustoimintansa yhteydessä. Syyskuun alussa mielipidetiedusteluja teettävä riippumaton Levada-tutkimuslaitos lisättiin listalle. Ulkomaisten agenttien listalla on tällä hetkellä yhteensä 144 järjestöä. (Kaikki mediat) Aborttioikeus nousi päivänpolttavaksi puheenaiheeksi patriarkka Kirillin vaadittua valtiota lopettamaan aborttien tukemisen. Myös uusi lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsova ilmaisi oman kielteisen kantansa abortteihin. Virallisten tilastojen mukaan Venäjällä suoritetuista aborteista noin 90 % on julkisesti rahoitetun terveydenhuollon piirissä. Aborttien määrä on viime vuodet ollut laskussa, mutta on yhä verrattain korkealla tasolla. Vuonna 2015 Venäjällä suoritettiin virallisten tilastojen mukaan yli 900 000 aborttia, mutta todellinen luku on media-arvioiden mukaan korkeampi. (Kaikki mediat) Boris Nemstovin murhan oikeudenkäynti alkoi moskovalaisessa sotilastuomioistuimessa. Syytettynä on viisi Tšetšeniasta kotoisin olevaa miestä. Syyttäjän mukaan miehille luvattiin 15 miljoonan ruplan palkkio Nemtsovin murhasta, mutta murhan tilaajasta ei ole tietoa. Miehet kiistivät oikeudessa syyllisyytensä. Nemtsovin puolustus vaatii tutkinnan jatkamista, sillä murhan motiivia ja tilaajaa ei ole selvitetty, eikä kaikkia asianosaisia kuultu. Oikeudenkäynnin odotetaan jatkuvan ainakin vuoden loppuun saakka. Entinen varapääministeri ja liberaaliopposition kärkihahmo Boris Nemtsov ammuttiin kuoliaaksi Kremlin vieressä olevalla sillalla 27.2.2015. (Novaja Gazeta, Radio Svoboda, Lenta.ru, Tass, Interfax) Mihail Hodorkovskin Avoin Venäjä-järjestö alkaa tukea itsenäistä journalismia Venäjällä. Hodorkovskin Avoin Venäjä -järjestö perustaa rahaston, jolla on tarkoitus tukea uusia tutkivaa journalismia harjoittavia julkaisuja joulukuusta 2016 alkaen. Valitut julkaisut tulevat saamaan järjestöltä 30 miljoonan ruplan apurahan. Vankilasta vuonna 2013 vapautunut entinen Jukosyhtiön toimitusjohtaja Hodorkovski asuu nykyään Lontoossa, jossa toimii myös Avoin Venäjä järjestön päämaja. (RBK, Meduza, Ehko Moskvy, Radio Svoboda) FSB pidätti ukrainalaisen journalistin Moskovassa syyskuun lopussa syytettynä vakoilusta. Ukrinformille työskentelevä Roman Suštšenko on FSB:n mukaan ukrainan asevoimien eversti ja ollut Venäjällä vakoilemassa maan asevoimien toimintaa. Tuomioistuimen päätöksellä Suštšenko pysyy vangittuna ainakin seuraavat kaksi kuukautta. Suštšenko kiistää syytteet ja Ukrinformin mukaan hän oli Moskovassa lomamatkalla. Ukrainan ulkoministeriö on vaatinut hänen vapauttamistaan. (Meduza, NTV, Tass, Regnum)
3. Talous Venäjän raaka-aineriippuvuus vähentynyt. Muutoksia vuoden 2016 budjettiin puolustusmenot kasvavat. Varatalouskehitysministeri Lihatšov siirtyy Rosatomin johtoon. Rosneft ostaa valtion osuuden Bašneftista. Venäjä laatii kansallisen kilpailun edistämissuunnitelman. Arctech Helsinki rakentaa ensimmäisen nesteytetyllä maakaasulla toimivan murtajan. Venäjän rautateitä uhkaavat mittavat tappiot. Skolkovoon bioteknologiapuisto yhteistyössä Turku Science Parkin kanssa. Venäjä poisti vehnän vientitullin. Afrikkalainen sikarutto levisi Luoteis-Venäjälle. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee metsäpolitiikan toteutusta. Venäjän talouskasvu 2015 IH2016 Ennuste 2016 BKT:n kasvu % -3,7 % -0,9 % -0,6 % Reaalipalkka % -8,9 % 0,0 % -1,5 % Inflaatio % 12,9 % 7,2 % 5,8 % Vähittäiskauppa, % -10,1 % -5,7 % -2,7 % Teollisuustuotanto % -3,4 % 0,4 % 0,0 % Investoinnit % -8,4 % -4,4 % -3,1 % Vienti % -33,0 % -28,7 % -15,0 % Tuonti % -37,0 % -8,9 % -7,0 % Brentin keskihinta 51$/bll 38$/bll 40$/bll Budjetin yli/alijäämä -2,6 % -3,3 % 3,7 % Lähteet: Rosstat ja talouskehitysministeriön perusskenaario Vararahastot mrd. USD 1.9.2016 Vararahasto 32,2 Hyvinvointirahasto 72,2 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 395,0 Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi 6.10.2016 EUR/RUB 70,08 USD/RUB 62,46 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta 6.10.2016 Brent USD/bll 51,82 Urals USD/bll 48,73 Lähde: Neste Oil
S & P paransi Venäjän talouden näkymiä. Luottoluokituslaitos S & P (Standard & Poor's) nosti Venäjän talouden näkymät negatiivisista vakaiksi ulkoisten riskien huomattavan pienenemisen vuoksi. S & P uskoo, että Venäjän talous ja politiikka jatkavat asteittaista sopeutumistaan öljyn hintashokkiin ja talouspakotteisiin. S & P pudotti Venäjän luokituksen alimmasta investointiluokasta BBB- spekulatiivisen luokkaan BB+ alkuvuonna 2015. Venäjän mahdollisuus nousta budjettikaudella 2017 2019 uudelleen investointiluokkaan riippuu ennen kaikkea julkisen talouden vakauttamisesta ja raaka-aineriippuvuuden vähentämisestä. Talouskasvupotentiaalia kuitenkin heikentävät korruptio, valtion hallitseva ja tehottomuutta lisäävä rooli taloudessa ja huono investointi- ja liiketoimintailmapiiri. (Kommersant) Keskuspankin koronlasku oli odotettu. Keskuspankki laski keskeistä avainkorkoaan puolella prosenttiyksiköllä 10 prosenttiin, mikä oli markkinakonsensuksen mukainen päätös. Pääjohtaja Elvira Nabiullina ilmoitti pankin noudattavan edelleen tiukkaa rahapolitiikkaa, eikä koronlaskuja ole luvassa lähikuukausina. Vaikka inflaatio on ollut laskussa, keskuspankki haluaa nähdä, että trendi on pysyvä. Keskuspankki haluaa pitää reaalikorot positiivisena, jotta luottojen kysynnän kasvu ei aiheuttaisi inflaatiopaineita eikä säästämisaste pienenisi. Inflaation kasvuriskejä lisäävät myös federaation budjetin alijäämän rahoittaminen vararahastosta, sillä sen oletetaan kasvattavan pankkien rakenteellista ylilikviditeettiä. Keskuspankin vuoden 2016 inflaatioennuste on 5,5 6 prosenttia. Seuraava korkotasosta päättävä keskuspankin hallituksen kokous on lokakuun lopussa. (Keskuspankki) Reaalitulojen lasku kiihtyi elokuussa. Tilastokeskus Rosstatin mukaan venäläisten käytettävissä olevat tulot laskivat elokuussa 8,3 prosenttia viime vuoden elokuuhun verrattuna. Heinäkuussa reaalitulot laskivat 7,3 ja kesäkuussa 4,8 prosenttia. Nimellistulo per capita oli elokuussa 30 900 ruplaa (430 euroa) ja keskipalkka 34 000 ruplaa (470 euroa). (Nezavisimaja Gazeta) Venäläisten ulkomaanmatkailussa laskua 27,7 prosenttia. Venäjän turismialan liiton mukaan tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana venäläisten ulkomaanmatkojen määrä pieneni 3,97 miljoonaan. Tämä johtuu suosituimpien matkailumaiden, Egyptin ja Turkin, poistumisesta valikoimasta. Eniten kasvua oli Tunisiaan (+671,5 prosenttia), Jordaniaan (+544 prosenttia) ja Marokkoon (277,4 prosenttia) suuntautuvissa matkoissa. Suosituin kohde oli Thaimaa, jonne matkusti 370 800 venäläistä. Venäjän sisäinen turismi kasvoi 20 prosenttia. Venäjä on aiemmin kieltänyt turistimatkat Egyptiin ja Turkkiin, mutta charterlennot Turkkiin palautettiin 28. elokuuta. (Kommersant Dengi) Taloudelliset ulkosuhteet Venäläisen oluen päämarkkina on Ukraina. Venäjän oluenvienti on vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvanut 5,99 miljoonasta dekalitrasta 9,7 miljoonaan dekalitraan. Ukrainan osuus viennistä on 62,4 prosenttia. Vienti Ukrainaan on kasvanut 3,3-kertaiseksi (1,86 miljoonasta dekalitrasta 6,06 miljoonaan dekalitraan), vaikka Ukraina on asettanut tuontirajoituksia Venäjältä tuotaville tuotteille. Tuontirajoitukset ovat sisältäneet myös oluen. (Kommersant Dengi) Lentoliikenne Tukea kotimaiselle lentokone- ja autoteollisuudelle. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön mukaan valtiolliselle kuljetus- ja leasingyhtiölle myönnetään 5 miljardia ruplaa (68,5 miljoonaa euroa) tukea, josta 4 miljardia ruplaa aiotaan kohdentaa Suhoi Superjet (SSJ-100) - hankkeeseen ja loput tuesta L-410 lentokoneen valmistamisen aloittamiseen Venäjällä. Venäjän hallitus myöntää teollisuus- ja kauppaministeriölle myös 3,3 miljardin ruplan määrärahan
autonvalmistajien kansainvälistymiskulujen korvaamiseen. Korvaus koskee autojen teknisten ominaisuuksien parantamista ja kansainvälisten standardien vahvistamista autoteollisuudessa. (Kommersant Dengi) Energia Nord Stream 2 hakee rakennuslupaa Ruotsissa. Yhtiö on toimittanut lupahakemuksensa Ruotsin hallitukselle. Rakennuslupa tarvitaan Ruotsilta, Saksalta, Suomelta ja Tanskalta, joiden talousalueiden läpi putken reitti kulkee. Saksasta lupa on jo saatu, Suomessa ja Tanskassa lupaprosessi ei ole vielä alkanut. Hankkeessa oli alun perin mukana Gazpromin lisäksi viisi eurooppalaista yhtiötä. Elokuussa konsortio kuitenkin veti yhteisyrityshakemuksensa takaisin Puolan kilpailuviranomaiselta. Gazpromin mukaan kaikki yhtiöt ovat edelleen kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen ja yhteistyön muoto tullaan määrittämään lähikuukausina. (TASS) Kreikka valmis venäläiskaasun kauttakulkumaaksi. Venäjän energiaministeri Aleksandr Novak tapasi kreikkalaiskollegansa Panos Skourletisin Ateenassa. Skourletisin mukaan suunnitteilla olevaa Turkish Stream -putkea voitaisiin jatkaa Kreikan kautta muualle Eurooppaan. Hanke toisi Kreikkaan suoria investointeja ja tuhansia työpaikkoja. Skourletis kuitenkin painotti, että hankkeen toteuttaminen riippuu EU-komission kannasta. (RIA Novosti, Nezavisimaja Gazeta) Transneft lopettaa öljykuljetukset Baltian maiden kautta. Venäjän pääöljyputkista vastaava yhtiö tulee ohjaamaan nyt Riian ja Ventspilsin satamien kautta kulkevat kuljetukset Venäjän Lugan, Primorskin ja Novorossijskin satamiin. Viime vuonna Transneft kuljetti Baltian kautta 9 miljoonaa tonnia öljytuotteita, tämän vuoden arvioitu volyymi on 5 miljoonaa tonnia ja vuoteen 2018 mennessä kauttakulku lopetetaan. (Vedomosti) Lukoil voisi käyttää omia osakkeitaan Bašneft-kaupassa. Lukoilin johtajan Vagit Alekperovin mukaan yhtiö on edelleen kiinnostunut ostamaan valtion osuuden (50,1 %) Basneftista, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Alekperov totesi myös, että yhtiö voisi harkita omien osakkeidensa siirtoa Baškirian tasavallalle kaupan yhteydessä. Lukoilin omien osakkeiden (treasury shares) kanta on 16 prosenttia. (Vedomosti, Kommersant) Japanilaisyhtiöt kiinnostuneita lisäämään omistuksiaan Venäjän energiahankkeissa. Japanilaiset Mitsui ja Mitsubishi ovat osakkaina Venäjän ainoassa operationaalisessa nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksessa, Sahalin-2:ssa. Venäjän energiaministeri Aleksandr Novakin mukaan yhtiöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa myös hankkeen kolmannen vaiheen rakentamiseen ja rahoittamiseen. Lisäksi Jamal LNG hanke varmisti syyskuun alussa Kaukoidän talousfoorumissa 400 miljoonan dollarin rahoituksen japanilaispankki JBIC:lta. Novakin mukaan Japani voisi olla valmis muuttamaan lainsäädäntöään niin, että jo pitkään keskusteluissa ollut Japanin ja Venäjän välinen energiasiltahanke mahdollistuisi. (TASS) Maatalous, metsätalous ja elintarvikkeet Venäjä lisäsi suolan pakotelistalle. Venäjän hallitus on lisännyt joukon suolavalmisteita (tullinimike 2501 00) pakote-elintarvikkeiden listalle. Tuontikielto kohdistuu selvimmin ukrainalaiseen Artemsoliin, joka on ollut Venäjän merkittävin ulkomainen suolantoimittaja. Vuonna 2014 Artemsolilla oli Venäjällä viidenneksen markkinaosuus. Toiseksi merkittävin suolantuoja on Valko-Venäjä, jota pakotteet eivät koske. Venäjän oma suolantuotanto keskittyy kahteen yritykseen, joista toinen siirtyi heinäkuussa 2016 Venäjän pääsyyttäjän pojan omistukseen. Suolan tuontikielto astuu voimaan marraskuun alussa. (Vedomosti, RBK)
Venäjän raaka-aineriippuvuus vähentynyt. Venäjä on pyrkinyt vähentämään taloutensa raaka-aineriippuvuutta. Öljy- ja kaasutulojen osuus budjettituloista laski 35 prosenttiin tammi heinäkuussa, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 43 prosenttia. Viennin rakenne on muuttumassa. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla energiatuotteiden osuus viennistä oli lähes 40 prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 vastaavana aikana. Metalli- ja kemianteollisuuden-, puunjalostus- ja maataloustuotteiden vienti on kasvanut. (Izvestija) Muutoksia vuoden 2016 budjettiin puolustusmenot kasvavat. Finanssiministeriö julkaisi luonnoksen vuoden 2016 federaation budjettiin tehtävistä muutoksista. Budjetin alijäämä nousee 3,2 prosentista 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Budjetin menot ovat 16,4 biljoonaa ruplaa (234 miljardia euroa) ja menot 12,7 biljoonaa ruplaa (181 miljardia euroa). Budjetin tulopuoleen on laskettu mukaan Bašneftin ja Rosneftin biljoonan ruplan (14 miljardia euroa) yksityistämistulot. Mikäli kaupat eivät toteudu tämän vuoden puolella, budjetin alijäämä kasvaa. Kaikkia menoluokkia leikattiin lukuun ottamatta puolustusmenoja, jotka kasvavat 680 miljardia ruplaa (10 miljardia euroa). Kokonaisleikkaukset ovat 2,8 prosenttia. (Vedomosti) Finanssiministeriö ei esitä merkittäviä veronkorotuksia. Finanssiministeriö ja Kreml ovat olleet eri linjoilla verojen korotuksista. Finanssiministeriö ehdotti vielä syyskuussa muun muassa arvonlisä-, tulo-, ja kaivosteollisuuden verojen korottamista budjettitulojen kasvattamiseksi. Presidentti Putin päätti, että veroja ei koroteta ennen vuotta 2019. Finanssipolitiikan suuntaviivoja esittelevässä luonnoksessa mainitaan ainoastaan öljy- ja kaasusektorien tiettyjen valmisteverojen korotus. Samoin tupakan ja alkoholin valmisteveroja ehdotetaan korotettavaksi, mutta niillä on marginaalinen merkitys budjetin rahoittamisessa. Venäjän veroaste on 30,17 prosenttia Bkt:stä (OECD 34,44 % / BKT). (Vedomosti) Ulkomaiset sijoittajat merkitsivät Venäjän eurobondin. Venäjä laski liikkeelle 10-vuotisen 1,25 miljardin dollarin eurobondin, joka ylimerkittiin moninkertaisesti. Bondin tuotto oli 3,9 prosenttia. Sijoittajat olivat ulkomaalaisia, joista suurin osa USA:sta. Edellisen kerran Venäjä oli kansainvälisillä pääomamarkkinoilla toukokuussa, jolloin se laski liikkeelle lain sallimasta kolmen miljardin dollarin ulkoisesta velasta 1,75 miljardia dollaria. Toisin kuin nyt, kansainvälinen selvityskeskus Euroclear ei hyväksynyt bondia järjestelmäänsä. Eurobondin järjestäjänä toimi VTB Capital. (TASS, Interfax) Uudistukset voisivat vapauttaa Venäjän todellisen potentiaalin. WTO:n ensimmäisen Venäjää koskevan kauppapoliittisen selvityksen mukaan talouden uudistukset voisivat auttaa realisoimaan Venäjän oikean potentiaalin. Venäjän poliittisia ja taloudellisia uudistuksia vaikeuttavat hallinnon haasteet ja verrattain köyhät taloudelliset olosuhteet. Maan taloudellinen menestys tulevaisuudessa riippuu muun muassa öljyn hintakehityksestä ja kyvystä ratkaista geopoliittisia konflikteja. (Vedomosti, Kommersant) Taloudelliset ulkosuhteet Turkin ja Venäjän väliset suhteet ovat jo elpyneet? Maiden välisten suhteiden aktiivisesta vaiheesta kertoo presidentti Putinin lokakuussa tapahtuva Turkin vierailu. Maat ovat sopineet maiden välisen turismin elvyttämisestä, turkkilaisten tuotteiden Venäjän tuonnin uudelleen käynnistämisestä sekä Turkish Streamia ja Akkujun ydinvoimalaa koskevien energiahankeneuvottelujen jatkamisesta. Energiahankkeiden osalta Venäjä pohtii hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja hankkeiden vaatimien, mahdollisesti kymmenien miljardien dollarin investointien kannattavuutta. Venäläisten turistien turvallisuus on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, vaikka ei ole selvää miten Turkki pystyy nykytilanteessa takaamaan sisäisen turvallisuutensa. Taloudellisia sopimuksia
tärkeämpää on yhteisymmärryksen löytyminen alueellisen turvallisuuden kysymyksissä. (Nezavisimaja Gazeta) Venäjä-pakotteisiin on alettu sopeutua. National Agency for Financial Studies - tutkimuslaitoksen elokuussa 2016 tekemään kyselytutkimukseen vastanneista venäläisistä 56 prosenttia kertoi pelkäävänsä pakotteiden kielteisiä vaikutuksia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 66 prosenttia. Pakotteiden vaikutukset maan rahajärjestelmään huolestuttivat erityisesti 86 prosenttia Moskovassa ja Pietarissa kyselyyn osallistuneista, kun taas alueellisissa miljoonakaupungeissa vain 45 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa huolestunut asiasta. (Ekonomika i žizn, nacfin.ru) Putin ja Nazarbajev tapasivat Astanassa. Presidentti Putin teki työvierailun 4.10. Kazakstaniin, jossa hän osallistui presidentti Nazarbajevin kanssa Venäjän ja Kazakstanin alueidenväliseen yhteistyöfoorumiin. Putin totesi venäläisten yritysten sijoittaneen Kazakstaniin 9 miljardin dollarin arvosta ja kazakstanilaisten yritysten sijoittaneen Venäjälle kolmen miljardin dollarin arvosta. Kahdenvälisen kaupan arvo 2015 oli 15,5 miljardia dollaria. Putin totesi maiden välillä olevan yhteisiä hankkeita mm. kaivosteollisuuden, meriteollisuuden, koneteollisuuden, maatalouden ja kemianteollisuuden aloilla. Putin alleviivasi logististen yhteyksien kehittämistä Euraasian talousliiton puitteissa. (Rossiiskaja Gazeta, Venäjän presidenttihallinnon verkkosivut) Tuonti Aasiasta Kaukoitään helpottuu. Tuontitavaroiden tuontia Vladivostokin vapaasatamaan on helpotettu ja nopeutettu Venäjän hallituksen määräyksellä. Hallitus on asettanut määräajat merialusten, autojen ja junien tarkastuksille. Tullille jää kuitenkin oikeus lisätarkastusten tekemiseen. Kaikki tarkastuspisteet ovat siirtyneet toimimaan ympäri vuorokauden. Federaation tullipalvelun mukaan tavarantuonti Venäjän Kaukoitään kasvaa. Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon aikana tuotiin 15 miljoonaa tonnia tavaraa, joka oli 2 miljoonaa tonnia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. (Rossiiskaja Gazeta) Venäjän ja Italian talouskomissio kokoontui. Maiden hallitustenvälinen talouskomissio kokoontui 5.10. Roomassa Italian ulkoministeri Gentilonin ja Venäjän varapääministeri Dvorkovitšin johdolla. Dvorkovitš toivotti tervetulleiksi italialaisten yritysten investoinnit mm. maatalouteen, infrastruktuuriin, tuotannolliseen toimintaan ja energiasektorille. Dvorkovitš tapasi myös talouskehitysministeri Calendan. (Venäjän hallituksen verkkosivut) Mitä venäläiset pk-yritykset vievät? Venäjän vientiluottojen ja investointien takuulaitos EKSA- Rin mukaan Venäjällä on lähes 20 000 pientä vientiyritystä. IVY-maihin viedään siemeniä, jousia, rakennusmateriaaleja, vaatteita, huonekaluja, puuteollisuuden tuotteita ja kemianteollisuuden tuotteita. Eurooppaan menee elintarvikkeita, maataloustuotteita, pellavakuitua, sahateollisuuden tuotteita, polttoainebrikettejä, kalafileitä, metallintyöstökoneita. Aasia puolestaan ostaa mehu- ja juomatiivisteitä, koneiden varaosia, videovalvontajärjestelmiä, palonsuoja- ja palonkestomateriaaleja. Viennin kasvua hidastaa useat rahoitukselliset ja muut esteet. (Rossiiskaja Gazeta) Energia Varatalouskehitysministeri Lihatšov siirtyy Rosatomin johtoon. Lihatšov nimitettiin presidentin ukaasilla Sergei Kirijenkon seuraajaksi. Kirijenko puolestaan nimitettiin presidentinhallinnon johtajan ensimmäiseksi sijaiseksi. Vedomosti-talouslehden mukaan Lihatšov on Kirijenkon suojatti ja kuuntelee tämän mielipiteitä. Lihatšov ja Kirijenko tutustuivat jo 90-luvun alussa Komsomolin Gorkin aluekomiteassa. Talouskehitysministeriössä Lihatšov on vastannut mm. julkisista hankinnoista ja ulkomaankaupasta. Tässä roolissa Lihatšov on todennäköisesti ollut läheisessä
yhteydessä Rosatomiin. Kirijenkon kaudella yhtiö on kasvattanut voimakkaasti kansainvälistä liiketoimintaansa. Virallisesti Lihatšovilla ei ole kokemusta ydinenergia-alalta. (Kommersant, Vedomosti, Presidentinhallinnon verkkosivut) Rosneft ostaa valtion osuuden Bašneftista. Pitkän jatkuneen julkisen spekuloinnin jälkeen valtion öljy-yhtiö Rosneft näyttää saavan haluamansa, eli noin 50,1 prosentin osuuden öljy-yhtiö Bašneftista. Hallitus julkaisi 6.10. direktiivin, jolla hyväksytään Rosneftin osallistuminen yksityistämiseen ja määritellään sen ehtoja, kuten maksimissaan 330 miljardin ruplan (5,3 miljardia dollaria) hinta. Lehtitietojen mukaan Rosneft saisi valtionosuuden ilman kilpailutusta. Hallitus ilmoitti jo keväällä Bašneftin olevan yksityistettävien valtionyhtiöiden listalla. Kiinnostuneiksi ostajiksi ilmoittautuivat Lukoil ja Rosneft. Myös Rosneftista on tarkoitus yksityistää 19,5 prosentin osuus vuoden loppuun mennessä. Yksityistämistuloilla paikataan kuluvan vuoden budjettivajetta. (Vedomosti) Venäjä jäädyttää sopimuksensa tieteellisestä yhteistyöstä ydinalalla ja energia-alalla Yhdysvaltojen kanssa. Pääministeri Medvedev allekirjoitti asetuksen, jolla jäädytetään maiden välinen tutkimus- ja kehitysyhteistyö ydin- ja energia-aloilla. Aiemmin samalla viikolla Venäjä jäädytti Yhdysvaltain kanssa tehdyn sopimuksen asekelpoisen plutoniumin muuntamisesta hyötykäyttöön. Jäädytystä perustellaan Yhdysvaltain asettamilla pakotteilla ja ydinenergiayhteistyön rajoitteilla. Asetuksella lopetetaan myös Rosatomin ja Yhdysvaltain energiahallinnon välinen sopimus tutkimusyhteistyötä, joka koskee matalasti rikastettua uraania, (TASS, the Moscow Times) Italia näkee Nord Stream 2 vaikuttavan negatiivisesti Euroopan energiamarkkinoihin. Italian talouskehitysministeri Carlo Calendan mukaan Italia ei näe putkihankkeessa strategisia hyötyjä. Lisäksi Calenda kyseenalaisti kuljetuskapasiteetin keskittämisen Pohjois-Eurooppaan ja hankkeen taloudellisen logiikan. Calendan mukaan hanke johtaisi toteutuessaan tariffien nousuun, hintaeroihin ja markkinoiden monimutkaistumiseen. Italia tukee Ukrainan kauttakulkureitin säilyttämistä. (TASS) Gerhard Schröderistä Nord Stream 2:n hallituksen puheenjohtaja. Saksan entinen liittokansleri oli näkyvässä roolissa myös Nord Stream 1 konsortion johdossa. (TASS) Yritystoiminta Venäjä laatii kansallisen kilpailun edistämissuunnitelman. Venäjän talouden kehittymistä haittaa valtionsektorin dominoiva markkina-asema, tariffien sääntelyn puutteet sekä pkyrityssektorin kehittymättömyys, minkä vuoksi taloutta kannattelevat suuryritykset. Valtion ja julkisomisteisten yritysten osuus Venäjän taloudessa on noussut 10 vuodessa 35 prosentista 70 prosenttiin. Venäjän antimonopolivirasto on kritisoinut hallitusta kilpailun puuttumisesta ja kuvannut Venäjän taloutta "valtionmonopolikapitalismiksi". Hallitus aikoo kahden kuukauden kuluessa laatia kansallisen kilpailun edistämistä koskevan suunnitelman. (Rossiiskaja Gazeta, Vedomosti) Moskovan alueen antimonopolitoimet tuottavat tulosta. Moskovan alue on edistänyt kilpailua mm. luomalla keskitetyn hankintajärjestelmän, jonka käyttö tuottaa alueelle 17 miljardin ruplan säästöt vuosittain. Hankintakilpailuihin osallistuvien määrä on noussut ja aluehallinto on kannustanut erityisesti pienyrityksiä osallistumaan hankintakilpailuihin. Aluevertailussa Moskovan alue on ensimmäisellä sijalla, kun tarkastellaan rahoitus- ja talouskeskuksia ja vientiin suuntaavia raaka-aineentuottaja-alueita. (Nezavisimaja Gazeta)
Venäjän hallitus tukee pk-yrityksiä. Pääministeri Medvedevin mukaan hallitus myöntää vuonna 2017 pk-yritystoiminnan tukirakenteisiin ja pienyritysten leasing-keskuksiin alueilla yhteensä 20 miljardia ruplaa (274 miljoonaa euroa). Hänen mukaansa valtion tulee tehdä kaikkensa, jotta seuraavan kahden vuoden aikana perustettaisiin 435 000 uutta pienyritystä. (Interfax, Vedomosti) "Kuumat linjat" tehokkainta korruption torjuntaa yrityksissä. PwC:n tekemän tutkimuksen mukaan yritykset pystyvät tehokkaimmin torjumaan korruptiota omien korruptioilmoituksia vastaanottavien puhelinpalveluiden avulla. Tehokkuutta lisäävät myös yritysten lahjonnanvastaiset ohjelmat. Suuressa osassa yrityksiä on myös toinen linja rikkomuksista ja puutteista ilmoittamista varten. Tutkimuksessa kerättiin tietoja Venäjän 125 suurimmalta yritykseltä. (Vedomosti) Investoinnit Runa Capital sijoittaa saksalaiseen Smavaan. Venäläistä alkuperää oleva sijoitusrahasto Runa Capital sijoittaa saksalaiseen Smava-yritykseen, joka tarjoaa vertaisluottoja. Smava hakee yhteensä 34 miljoonan dollarin rahoitusta. Runa Capital mainitaan yrityksen johtavana sijoittajana, mutta sijoitusosuuden suuruutta ei ole paljastettu. Runa Capital hallinnoi kahta sijoitusrahastoa, joiden suuruus on 270 miljoonaa dollaria. (Vedomosti) Emiraateista pääomasijoituksia helikopterituotantoon Venäjällä. Yhdistyneiden arabiemiraattien rahasto Mubadala Development ja muutamat pienemmät rahastot osallistuvat Rostehin omistaman Vertoljoti Rossii -yrityksen 25 prosentin osakepaketin ostoon. Venäjän suorien investointien rahaston ja Lähi-idän valtiollisten rahastojen välillä allekirjoitettiin kesäkuussa sopimus osakkeiden myynnistä. (Vedomosti) Sääntely Lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia painostaa liikemiehiä aiotaan rajoittaa. Yrittäjyysalan oikeudenkäyttökäytäntöjä seurannut ja analysoinut työryhmä on valmistellut presidentti Putinin määräyksestä Venäjän lainsäädäntöön muutoksia, joilla voidaan sulkea pois mahdollisuus painostaa liikemiehiä rikostutkinnalla. Lainsäädäntöviranomaisten vastuuta laittomista tutkimuksista tullaan kiristämään ja maksimirangaistuksia nostamaan. (Interfax, Rossiiskaja Gazeta) Medialakia noudatetaan poikkeuksetta. Venäjän viestintävalvontavirasto Roskomnadzorin mukaan tiedotusvälineiden omistusta säätelevän lain noudattamista koskevissa tarkastuksissa ei ole löydetty varsinaisia rikkomuksia. 1.1.2016 voimaantulleen lain mukaan ulkomainen omistus tiedotusvälineissä voi olla korkeintaan 20 prosenttia. Virasto on tarkastanut 90 prosenttia yrityksistä, jotka asiakirjojen mukaan kuuluvat lain vaikutuspiiriin, ja kaikki yritykset noudattavat lakia. Virasto on löytänyt joitain teknisiä puutteita, jotka liittyvät lain tulkintaan. (Interfax, Nezavisimaja Gazeta) Venäjän keskuspankki harkitsee muutoksia vakuutusmyyjien toimintaan. Vakuutuksia välittävien tahojen toiminnan sääntely ei keskuspankin mukaan vastaa kansainvälisiä periaatteita. Erityisesti vakuutusvälittäjien mahdollisuutta välittää useiden vakuutusyhtiöiden samantyyppisiä vakuutuksia halutaan rajata. Myös vakuutusvälittäjien rekisteristä ja luokittelusta keskustellaan. (Vedomosti)
Liikenne Arctech Helsinki Shipyardilta ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla toimiva jäänmurtaja. Venäjän valtiolliseen telakkakonserniin OSK:hon kuuluva Arctech Helsinki Shipyard luovutti Suomen liikennevirastolle Polaris-jäänmurtajan. Alus on Suomen jäänmurtajalaivaston tehokkain. Liikennevirasto puolestaan luovutti jäänmurtajan Arctia Icebreaking Oy:lle. Polarismurtajassa on polttoaineteknologian lisäksi muitakin innovatiivisia ratkaisuja. (Novosti) Platon-järjestelmällä kerätyillä varoilla kunnostetaan alueellisia teitä. Federaation teiden käyttömaksujärjestelmään, Platoniin, on rekisteröitynyt yli 250 000 rekka-auton omistajaa ja 760 000 rekka-autoa. Järjestelmällä kerätään keskimäärin 50 miljoonaa ruplaa vuorokaudessa ja 1,6 miljardia ruplaa kuukaudessa. Vuoden loppuun mennessä järjestelmällä kerätään yhteensä 20 miljardia ruplaa (noin 285 miljoonaa euroa). Tänä vuonna varat käytetään alueellisten teiden kunnostamiseen. (Rossiiskaja Gazeta) Venäjän rautateitä uhkaavat mittavat tappiot. Vuonna 2017 Venäjän rautatiet (RŽD) yhtiötä uhkaa 142,4 miljardin ruplan (noin kahden miljardin euron) tappiot yhtiön ennusteen mukaan. Mainitun suuruinen tappio uhkaa jos otetaan huomioon yhtiöstä riippumattomien hankintahintojen nousu. Yhtiö ennustaa asiakkaiden käyttävän enemmän edullisempia kuljetuksia. Yhtiö on ilmoittanut jatkavansa kulujen optimointia tappioiden välttämiseksi. (Vedomosti) Aeroflotilla pyyhkii hyvin. Yhtiön osakkeen arvo on kivunnut historiallisen korkealle ollen 117 ruplaa osakkeelta. Yhtiön kulujen tehokas hallinta on mahdollistanut hyvän tuloksen. Aeroflotin matkustajamäärät ovat nousseet 8,9 prosenttia vuonna 2016. Kahtena aiempana vuonna Aeroflot on ollut tappiollinen. Tänä vuonna sen ennustetaan tekevän 320 miljoonaa dollaria puhdasta voittoa. Puhtaan velan määrä on pienentynyt 38 prosenttia vuoden 2016 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Aeroflotin valtion tukemilla lentoreiteillä matkustajien määrä on lisääntynyt huomattavasti, esim. Kaukoitään 43 prosenttia. Tänä vuonna Aeroflot pyrkii lisäämään maan sisäisiä lentokuljetuksia 10 prosenttia 28,9 miljoonaan matkustajaan. Yhtiön osuus sisämarkkinoista on 43,3 prosenttia, jos ulkomaiset lentoyhtiöt otetaan huomioon. (Vedomosti, Rossiiskaja Gazeta) Lentokonerakentamiseen etsitään varoja valtion budjetista. Il-114 ja Il-96 lentokoneiden ja PD-35 moottorin kehittämiseen ei löydy varoja valtiollisesta sektoriohjelmasta. Finanssiministeriö on ehdottanut Yhdistyneen lentokoneenrakennusyhtiö OAK:n ja Yhdistyneen moottorirakennusyhtiö ODK:n pääomittamista energiayhtiö Rosneftegazin osingoista, jos yhtiö maksaa yli 36 miljardia ruplaa osinkoja vuonna 2016. OAK uudistaa presidentti Putinin käskystä Il-114 syöttöliikennekonetta (64 paikkaa) sekä matkustaja- (yli 400 paikkaa) ja rahtikoneversioita Il-96 - laajarunkokoneesta. (Vedomosti) Kiina ja Venäjä suunnittelevat yhteistä lentokonerakentamishanketta. Hankkeen aieasiakirja on allekirjoitettu maiden välillä tänä vuonna. OAK:n pääjohtaja Juri Sljusarin mukaan venäläiskiinalaisen laajarunkokoneen kehittäminen maksaa 13-20 miljardia dollaria. ODK tulee kehittämään PD-35 moottorin tähän hankkeeseen. Kehitettävä laajarunkokone tulee kilpailemaan markkinoilla vastaavien Airbus ja Boeing koneiden kanssa. (Vedomosti, Interfax) Internet ja teknologiat Skolkovoon perustetaan bioteknologiapuisto yhteistyössä Turku Science Parkin kanssa. Skolkovon innovaatiokeskukseen yhteyteen tulevasta BioCitystä on sovittu Skolkovon biolääketieteellisen klusterin ja BioCity Technoparkin pääjohtaja Dmitri Gudimenkon välillä. BioCitystä
tulee kansainvälinen innovaatioekosysteemi biotech-yrityksille. Hanke perustuu Suomen kokemuksiin bioteknologiapuistoista. Suomen vahvuuksia ovat tiivis teollisuus- ja yliopistoyhteistyö. BioCityyn investoidaan noin 60 miljoonaa dollaria ja se keskittyy lääkkeiden ja lääketieteellisten välineiden kehittämiseen sekä maatalousalan vaatimien tuotteiden kehittämiseen. (Skolkovon internetsivut sk.ru) Venäjän talouden perustaksi digitaalisuus? Venäjän presidentin neuvonantaja German Klimenkon mukaan Venäjä voi siirtyä tulevaisuudessa talouden öljymallista digitaaliseen malliin. Hänen mukaansa muutoksesta voidaan puhua sitten, kun venäläisten verkkopalvelujen osuus maan BKT:stä nousee 10 prosenttiin. Nyt osuus on 2,4 prosenttia. Vuonna 2015 venäläisissä verkkopalveluissa sähköisten maksujen määrä oli 588 miljardia ruplaa (8,4 miljardia euroa). Viimeisen viiden vuoden aikana alalle on syntynyt 1,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Venäläisiä verkkopalveluja käyttää arviolta 86 miljoonaa kuluttajaa. (Rossiiskaja Gazeta) Internethyökkäykset arkipäivää venäläisille toimijoille. Kaspersky Lab -tietoturvayrityksen tekemän tutkimuksen mukaan 77 prosenttia yrityksistä joutuu vuosittain eripituisten DDoShyökkäysten kohteeksi, ja yli kolmannekseen hyökkäyksiä kohdistuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Suosituimpia hyökkäysten kohteita ovat toiminnassaan erilaisia verkkosovelluksia aktiivisesti käyttävät verkkokaupat, rahoituslaitokset, viranomaiset ja media sekä IT- ja tietoturvaalan organisaatiot. (Ekonomika i žizn) Apple Pay otettiin käyttöön lokakuun alussa. Applen mobiilimaksupalvelu Apple Pay on alussa mahdollinen vain Sberpankin MasterCardien käyttäjille. Maksusovellusta on mahdollista käyttää noin 200 000 maksuterminaalin kautta kahviloissa, ravintoiloissa, kaupoissa, huoltoasemilla jne. Potentiaalisen käyttäjämäärän arvellaan olevan noin 5 miljoonaa Applen älypuhelimen käyttäjää. Applen kilpailija Samsung lanseerasi oman maksupalvelunsa Samsung Payn syyskuussa. Apple Pay toimii Venäjän lisäksi kymmenessä maassa. (Vedomosti) Moskovan alueen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologioita. Moskovan alue on aktiivisesti käyttöönottamassa korkean teknologian sovelluksia terveydenhuoltoalalla, mm. sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä (ml. odotuslista), potilastietojärjestelmää ja sovellusta hätäapupyyntöihin reagoimisessa. Vuonna 2016 alueen asukkaista 2,4 miljoonaa on varannut sähköisesti ajan lääkärille. Yhteinen puhelinpalvelu (call center) on ollut aktiivisessa käytössä. Hyvin suosittu on ollut Dobrodel niminen järjestelmä, jonka kautta potilaat ovat voineet antaa palautetta viranomaisten toiminnasta. (Nezavisimaja Gazeta) Maatalous ja elintarvikkeet Venäjä poisti vehnän vientitullin. Venäjän hallitus on poistanut vehnän vientitullin 23.9.2016 alkaen 1.7.2018 asti. Vehnän maailmanmarkkinahinnan lasku ja ruplan vahvistuminen ovat tehneet viennistä kannattamatonta ja viljakauppa on käynnistynyt hitaasti. Tullin poistolla hallitus pyrkii edistämään vehnän vientiä. Venäjän valtio ostaa tällä hetkellä viljaa varastoon aiemmin päätetyin, markkinahintoja korkeammin hinnoin, mikä on saanut viljelijät varastoimaan viljaa paremman hinnan toivossa. Venäjän kokonaisviljasadon odotetaan olevan tänä vuonna 113 116 miljoonaa tonnia. Tästä 40 miljoonan tonnin arvioidaan menevän vientiin. Vehnän vientitulli ehti olla käytössä vuoden. (Vedomosti) Egypti ja Venäjä sopuun kasvinterveyskysymyksissä. Venäjän vehnänvienti tärkeimpään vientimaahan Egyptiin pysähtyi syyskuun lopulla, kun Egypti laski torajyvän sallitun maksimipitoisuuden vehnässä nollaan. Venäjä kielsi sen jälkeen kaikkien hedelmien ja kasvisten tuonnin Egyptistä kasvinterveyssyihin vedoten, millä ei tosin viranomaisten mukaan ollut yhteyttä Egyptin
tuontikieltoon. Maat pääsivät kuitenkin nopeasti sopuun molemminpuolisten rajoitusten purkamisesta, ja vehnänvienti Egyptiin käynnistyi uudestaan syyskuun lopussa. Ainoastaan egyptiläinen peruna jäi edelleen Venäjän tuontikiellon piiriin. (Vedomosti) Lihankulutus kääntynyt nousuun. Venäläisten lihankulutus on kääntynyt kahden lamavuoden jälkeen noin kolmen prosentin nousuun, kertoo VTB-Kapitalin tutkimus. Myös muut kuluttajatutkimuslaitokset raportoivat kuluttajien luottamuksen hienoisesta elpymisestä. Sianlihantuottajien liiton presidentti Juri Kovaljovin mukaan sianlihan kulutus on kasvanut kuluneena vuonna kahdeksan prosenttia, mikä johtuu ensisijaisesti sianlihan hinnan laskusta. Samaan aikaan naudanlihan kulutus on edelleen supistunut. Vuonna 2015 venäläisten keskimääräinen lihankulutus oli 71,5 kg henkeä kohden. Siipikarjan osuus kulutuksesta oli 45 prosenttia, sianlihan 33 prosenttia ja naudanlihan 20 prosenttia. (Vedomosti) Afrikkalainen sikarutto levisi Luoteis-Venäjälle. Afrikkalaista sikaruttoa on tavattu lukuisilla kotitarvetiloilla Vologdan ja Arkangelin alueilla. Vologdan alueella tautipurkauksia on rekisteröity yhdeksällä tilalla ja Arkangelin alueella 41 tilalla. Alustavan arvion mukaan kaikki tartunnat ovat peräisin samasta lähteestä, sillä sama henkilö on myynyt infektoituneita porsaita kaikille kyseisille tiloille. Porsaat olivat peräisin Voronežin alueelta ja ne myytiin ilman asianmukaisia todistuksia. (Rosselhoznadzor) Pernaruttoepidemia ohi, porokantaa pienennettävä. Jamalo-Nenetsiassa Jamalin piirissä todettu pernaruttoepidemia on ohi, ilmoittaa alueen kuvernööri Dmitri Kobylkin. Pernarutto tappoi alueella heinä elokuussa 2500 poroa, ja tartunta vahvistettiin lisäksi 24 ihmisellä, joista yksi menehtyi tautiin. Epidemian hävittäminen tuli maksamaan miljardi ruplaa (noin 14,3 miljoonaa euroa), ja osan kustannuksista kattoivat Jamalo-Nenetsiassa toimivat öljy- ja kaasuyhtiöt. Kuvernööri Kobylkinin mukaan alueella on liikaa poroja ja puutetta laitumista, minkä vuoksi poroja on laidunnettu pernaruttovaarallisilla alueilla. Nykyistä 700 000 eläimen kantaa tulisi kuvernöörin mukaan pienentää 100 000 poron verran. (RIA Novosti) Metsätalous Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee metsäpolitiikan toteutusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut Venäjän metsäpolitiikan toteutumista vuosina 2010 2015 ja tehnyt alueilla 2014 2016 tarkastuksia metsien käytöstä. Tarkastusraportti pitää metsäpolitiikan ja metsätalouden kehittämisohjelman (2013 2020) toteutusta heikkona. Suurin osa alueista ei huolehdi niille määrätyistä tehtävistä riittävällä tasolla, mikä näkyy erityisesti puutteina metsäpalojen torjunnassa. Federaation metsätalousvirasto ei toisaalta käytä lain tarjoamaa mahdollisuutta siirtää valtuuksia itselleen silloin, kun alueet eivät suoriudu tehtävistään. Metsien laatu ja rakenne sekä metsien käytön tehokkuus ovat heikentyneet kaikilla seuratuilla alueilla tarkastelujakson aikana. (Valtiontalouden tarkastusvirasto) Havupuun vientikieltoa ajanut edustaja putosi duumasta. Pyöreän havupuun vientikieltoa esittänyt liberaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja Dmitri Nosov ei tullut valituksi uuteen duumaan. Nosov yritti loikata jo keväällä Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen mutta osallistui duumanvaaleihin lopulta kommunistisen puolueen ehdokkaana. Nosovin esityksen ensimmäisen duumakäsittelyn on alun perin arvioitu tapahtuvan joulukuussa. Jalostamattoman puutavaran täyttä vientikieltoa esittänyt liberaalidemokraattisen puolueen edustaja Aleksandr Šerin valittiin myös uuteen duumaan. Luonnonvara- ja ympäristökomitea palautti aikanaan Šerinin esityksen takaisin laatijalleen muotovirheen vuoksi. (Kommersant, Federaation duuma)