Kaarlo ja Emelie Bergbomin muistolle (EM099) Kaarlo ja Emelie Bergbomin patsasta paljastaissa 19 2/X 07 Oi tästä läksitte Här slocknat har Sekakuoro Sävelletty 1907 Käsikirjoitus Yleisradion nuotisto (kopio) Teksti A. V. Koskimies, ruotsintajaa ei tiedetä Ensijulkaisu Julkaisussa Sävelistö 8, Holm 1907 Hakumuoto Kaarlo ja Emelie Bergbomin muistolle, EM099 Lisätietoja Kaarlo Bergbomin päivästä, lokakuun 2:sta, tuli tänä syksynä tavallista suurempi juhlan aihe. Silloin näet paljastettiin Bergbomin sisarusten hautapatsas Helsingin vanhalla hautausmaalla. (...) Bergbomien vanhan ystävän, rouva Therese Hahlin, johtamana lauloi sekakuoro Erkki Melartinin A. V. Koskimiehen sanoihin säveltämän hymnin. (Koskimies 1953, s. 159) Melartinin teosluettelossa on maininta teoksesta opusnumerottomien sävellysten ryhmässä. Kadonnut unelma (EM100) Ma kerran unelmoin, sa olit omanani Lauluääni ja piano Säveltäjä Erkki Melartin salanimellä Eero Mela Sävelletty 1930 tai aikaisemmin Teksti Ture Ara salanimellä Topi Aaltonen Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Kadonnut unelma, EM100 Lisätietoja Käsikirjoitus SibA Mel 17:256 sisältää pianokadenssin tähän valssiin. Luonnoksessa SibA Mel 23:600 on päiväys 15.11.1930, mikä on yllättävän myöhäinen, kun laulu kuitenkin levytettiin jo toukokuussa Berliinissä ( Topi Aaltonen ja orkesteri, 21.5.1930 Berliini, HMV X 3654, BLR 6361-2, 30-5539). Muut Topi Aaltosen ja Suomi Jazz Orkesterin vuonna 1929 levyttämät iskelmät olivat luettelotietojen mukaan (...) E. Melan Kadonnut unelma (...). (Kukkonen 1980, s. 29) Salanimet olivat tyypillisiä 30-luvun iskelmämarkkinoille ja näyttävätpä olevan nykyäänkin, joskin osittain eri muodossa. 30-luvun salanimet olivat yleensä enemmän todellisia salanimiä tai ainakin sellaisiksi tarkoitettuja, eivät niinkään ns. taiteilijanimiä. (...) Eräät sävelsivät (iskelmiä) pelkästään salanimillä, esim. Ernest Pingoud (J. Loke ja Lauri Ilari), Martti Parantainen (Para), Edvin Heimovalta (Into Arpa) ja Erkki Melartin (Eero Mela). (Kukkonen 1980, s. 247)
Kallis asia (EM101) Asiastamme kalliista kertoellen soi Lauluääni Sävelletty Ei tiedetä Teksti Alkuteksti on ilmeisesti norjalainen, suomennos nimimerkin Hilja käsialaa Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Kallis asia, EM101 Lisätietoja Laulu on tarkoitettu toteutumattomaan kokonaisuuteen Kuusi laulua ilman säestystä. Kantaten vid Martha-föreningen 25-årsjubileum (EM102) Som stjärnor ur dunklet Sekakuoro 1. Hemmet 2. Fosterlandet Sävelletty 1924? Teksti Jacob Tegengren Käsikirjoitus Ei tunneta, kopio KK (kantaatit) Ensiesitys 15.5.1939 Finlands Svenska Marthaförbund -yhdistyksen 40-vuotisjuhlat, Svenska Oratorioförbund, johtajana B. Holmström Ensijulkaisu Ur Kantaten vid Martha-föreningens 25 årsjubileum, Wikstedt 1939 (kuoropartituuri) Hakumuoto Kantaten vid Martha-föreningen 25-årsjubileum, EM102 Lisätietoja Ajoitusarvio perustuu oletukseen, että tämä kantaatti on sävelletty samoihin aikoihin kuin suomenkielinen Kylväjät Helsingin Martta-yhdistyksen 25-vuotisjuhlille. Tämä ruotsinkielinen kantaatti esitettiin ja julkaistiin ensimmäisen kerran vasta ruotsinkielisten Martta-yhdistyksen 40-vuotisjuhlapäivänä, mutta kuten otsikosta voi päätellä, se on sävelletty 25-vuotisjuhlille.
Karjalainen kansanlaulusarja I (EM103) Lauluääni ja jousiorkesteri 1. Pilvet ne varjosti (Kun minä kotoani lähdin) 2. Rallati koputin (Niin kauvan minä raitilla) 3. Pappani pellolla 4. Hyvästijättö (Äitini maja) 5. Kun etelästä tuulee (Silloin se ilma lämmin on) 6. Sureva (Ei taida kukaan arvata) 7. Heilani (Joen takana on punanen talo) 8. Naapurin likka (Olen minä kulkenut maata ja merta) Sovitettu 17.12.1930 Teksti Kansanlaulutekstejä Käsikirjoitus SibA (Ture Aran jäämistö) Hakumuoto Karjalainen kansanlaulusarja I, EM103 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on lopussa päiväys Bxb 17.12.1930 ja alussa ohje, jonka mukaan jousiorkesteri voidaan korvata kvartetilla ja lauluääni puhallinsoittimella. Sovitukset on tehty epäilemättä Ture Aran käyttöön, mutta niiden esittämisestä ei ole tietoa. Useimmat näistä kansanlauluista Melartin julkaisi sovituksina jo opuksessa 55. Karjalan vahti (EM104) Karelens vakt Käkisalmen läänin rykmentin kunniamarssi Kexholms läns regementes honörsmarsch Kussa Laatokan kalliot kohoaa ja Vuoksi valtava vaeltaa Där Ladogas klippor mot stormarna stå Lauluääni ja piano Sävelletty 1920 Teksti A. R. G. Stenius Käsikirjoitus KK Ms Mus 163 Melartin; KK Ms Mus 168:5 Ensijulkaisu Julkaisussa Käkisalmen läänin rykmentin upseerikunnan muistojulkaisu, Otava 1921 Sovitukset Orkesteri (Eero Koskimies), käsikirjoitus Yle YN 3758 (nimellä Rannikkotykistön kunniamarssi) Hakumuoto Karjalan vahti, EM104 Lisätietoja Marssin nimi vaihtelee käsikirjoitusaineistossa siten, että joissakin se on Karjalan läänin..., toisissa Käkisalmen läänin.... KK:n kokoelmassa olevassa painetun julkaisun kappaleessa (Coll. 530:42) on omistuskirjoitus: Kunniamarssinsa säveltäjälle Professori Erkki Melartinille 10. I.-22 Kiitollisuudella ja kunnioittavimmin: Käkisalmen Rykmentin upseerikunta. Kustannussopimus tästä marssista on allekirjoitettu 2.7.1920. Orkesterisovituksessa on merkintä Radion 19/2 40, joten sävellys otettiin ehkä uuteen käyttöön talvisodan aikana.
Katajaisten marssi (EM105) Vanhan koulun reippaat veikot Unisonokuoro ja piano Sävelletty Teksti Käsikirjoitus Ensijulkaisu Hakumuoto Lisätietoja Ei tiedetä Arvid Lydecken Ei tunneta, kopio KK (kuo3) Erillispainate ilman aikaa ja paikkaa, mahdollisesti koulun omakustanne Katajaisten marssi, EM105 Nimi Katajaiset esiintyy Suomessa monen urheiluseuran ja muun yhteisön nimessä, joten tämän laulun kohdetta on vaikea tunnistaa. Katseet kiehtovat (EM106) Meidät kohtalo yhteen lie vienyt Lauluääni Säveltäjä Erkki Melartin salanimellä Eero Mela Sävelletty 1930-luku? Teksti N. Subow, suomentajaa ei tiedetä (mahdollisesti Melartin itse tai Ture Ara, Violatietokannassa on päädytty pitämään Melartinia itseään sanoittajana) Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Katseet kiehtovat, EM106 Lisätietoja Laulu on viihteellinen valssi, joka julkaistiin äänitteenä vasta Melartinin kuoleman jälkeen 26.2.1939 (Sointu 217, 4740-S-F, Ture Ara & Sointu-orkesteri). Katson virran kalvohon (EM107) Lauluääni Sävelletty 1909 tai aikaisemmin Teksti V. A. Koskenniemi Ensijulkaisu Kansanopiston laulukirja, Otava 1909 Hakumuoto Katson virran kalvohon, EM107
Kehtolaulu (EM108) Nyt on aika pienen miehen unten maille kiiruhtaa [Lauluääni ja] piano Sävelletty Lokakuu 1926 Teksti Arvid Lydecken nimimerkillä Arvily Omistus Rva Maj-Lis Lydecken Käsikirjoitus SibA Mel 24:765 Ensijulkaisu Julkaisussa Aamu, nro 5/1926, s. 53 Hakumuoto Kehtolaulu (Nyt on aika pienen miehen), EM108 Lisätietoja Käsikirjoitusluonnoksessa on päiväys 9.10.1926. Luonnoksissa on vain pianon osuus ja sanat, mutta ilmiselvästi kyseessä on kuitenkin yksinlaulu. Eräässä lyijykynällä pianolle tehdyssä luonnoksessa (SibA Mel 24:702) on otsikkona Kehtolaulu ja päiväyksenä 10.11.1908 Käkisalmi. Mahdollista yhteyttä tähän myöhempään teokseen ei ole tutkittu. Kesäilo (EM109) Orkesteri Sävelletty Käsikirjoitus Hakumuoto Lisätietoja 1930-luku? Yle YN 2847 (partituuri ja orkesteriäänet) Kesäilo, EM109 Melartinin omakätisessä partituurissa on vieraalla käsialalla merkintä Radion oma. Partituurissa on 16 sivua, tempomerkintä on Allegretto mobile. Teoksesta ei ole muita tietoja, mutta se lienee Radio-orkesterille tehtyjä 1930-luvun sävellyksiä. Keväinen kotiintuminen (EM110) Suli hei, hepo, astele arvelematta Lauluääni Sävelletty 1911 tai aikaisemmin Teksti Lauri Soini Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Kokoelmassa Suomen nuorison laulukirja, WSOY 1911 (nro 77) Hakumuoto Keväinen kotiintuminen, EM110
Kevätaamun unelma (EM111) Un sogno d una mattina primavera Näyttämömusiikkia orkesterille Sävelletty Helsinki 29.10.1905 Teksti Gabriele d Annunzio, suomennos Ilmari Hahl Käsikirjoitus SibA Mel 21:470; KK Ms Mus 168:7 (partituurin osia) Ensiesitys 15.11.1905 Helsinki Hakumuoto Kevätaamun unelma, EM111 Lisätietoja Käsikirjoitus on 39-sivuinen, kahdella eri ex libriksellä varustettu sidottu laitos. Lopussa on teksti Fine / 29.10.05 / Helsinki. Näytelmää esitettiin kaikkiaan 9 kertaa (Koskimies 1953, s. 446). Ensiesityksessä oli paikalla myös Alma Silventoinen (myöhemmin Kuula), joka kirjoitti päiväkirjaansa näin: Olin teatterissa katsomassa d Annunzion Kevätaamun unelmaa ja Oscar Wilden Salomea. Näihin kumpaiseenkin oli Erkki Melartin säveltänyt musiikin. Kevätaamun unelma oli ihmeellinen ja arvoituksen tapainen. (...) Erkki oli säveltänyt ihmeen ihanan musiikin tähän lintujen laulua, kukkien hyminä, kevätluonnon suloisuus ja mielipuolen suuri fantasia oli mainiosti kuvattu. (Kuula 1968, s. 112) Keväällä (EM112) Ei lintust yhtään Kaksi lauluääntä Sävelletty 1929 tai aikaisemmin Teksti T. S. Käsikirjoitus KK (lastenlaulut) Ensijulkaisu 30 ketjulaulua (kanonia) koulukäyttöön, WSOY 1929 Hakumuoto Keväällä, EM112 Kiinalainen surumarssi (EM113) Piano Sävelletty Ei tiedetä Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:6 Hakumuoto Kiinalainen surumarssi, EM113 Lisätietoja Käsikirjoituksessa ei ole signeerausta eikä päiväystä. Tempomerkintä on Lento. Kyseessä saattaa olla kokonaisuuteen 10 stycken till Pianoskolan tarkoitettu, mutta itse julkaisusta pois jätetty pikkukappale.
Komeroista (EM114) Sekakuoro Sävelletty 1928 Teksti Heikki Välisalmi Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 53) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja : nuottipainos, Sos.-dem. Puoluetoimisto 1939 (nro 42) Hakumuoto Komeroista, EM114 Lisätietoja Molemmat julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Melartin sävelsi keväällä 1928 ilmeisesti tilauksesta parisenkymmentä laulua, joiden tekstit olivat peräisin Työväen laulukirjan 10. painoksesta (1920). Asiaa koskevaa kirjeenvaihtoa ja sopimuksia Otavan johtaja Vihtori Suomalaisen kanssa on säilynyt Fazerin arkistossa. Kirjeessä 30.4.1928 olivat mukana pääsiäisaikana tekemäni laulut, joiden tekstit kauttaaltaan ovat otetut Työväen laulukirjasta.... 21.5.1928 päivätyllä luovutuskirjalla Melartin luovutti laulujen oikeudet Otavalle 200 mk kappalehintaan ja kuittasi näin hankkimansa 4000 markkaa 12.9.1928. Vaikka kyse oli selkeästä tilaustyöstä, eivätkä Melartinin säveltämät tekstit ole erityisen poliittisia, osallistuminen edes sosialidemokraattisen puolueen julkaisuun ei ollut 1920- luvulla yksinkertainen asia. Melartinin puoluepoliittisista sympatioista ei ole tarkempia tietoja, mutta tämän tilaustyön perusteella hän ei arkaillut esiintyä julkisesti ainoan sallitun vasemmistopuolueen yhteydessä 1920-luvun lopulla. Korven koski (EM115) Laulaa jylhää lauluansa korven koski vaahtovuo Lauluääni Sävelletty Ei tiedetä Teksti Rafael Engelberg Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Korven koski, EM115 Lisätietoja Tarkoitettu toteutumattomaan kokonaisuuteen Kuusi laulua ilman säestystä. Kotipihlajan laulu (EM116) Piano Sävelletty Ei tiedetä Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:6 Hakumuoto Kotipihlajan laulu, EM116 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on signeeraus, mutta ei päiväystä.
Koulutiellä (EM117) Porin tyttölyseon 50-vuotisjuhlakantaatti Syksy kultaviitta saapuu orhillansa Solistit ja kuoro 1. Syksy (melodraama) 2. Koulun pihassa 3. Pihlajan laulu 4. Synnyinmaa 5. Satusaareen 6. Elämän kangas 7. Kevät 8. Epiloogi Sävelletty 17.3.-20.4.1930 Teksti Anna Puranen Käsikirjoitus SibA Mel 18:289 Ensiesitys 3.6.1930 Ensijulkaisu Pori 1948 (Porin tyttölyseon entiset oppilaat, omakustanne) Hakumuoto Koulutiellä, EM117 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on lopussa päiväys Pukinmäellä pääsiäispäivänä 1930. Säv (17.III - 20.IV.1930) E. Melartin. Kantaatti on julkaistu Porin Tipulan seniorien julkaisemalla LP-levyllä (PTSLP 1) vuonna 1980. Kristallen den fina (EM118) Kristallen den fina som solen må skina Lauluääni ja piano Sovitettu Teksti Käsikirjoitus Hakumuoto Lisätietoja 1920-luvulla? Perinteinen suomenruotsalainen laulu Marianne Mörnerin kokoelma (Statens musikbibliotek) Kristallen den fina, EM118 Käsikirjoituksessa on maininta bearbetning för Marianne Mörner av Erkki Melartin. Melartin ja Mörner olivat 1920-luvulla läheisiä yhteistyökumppaneita tehden myös yhteisiä esiintymiskiertueita. Sovitus on ehkä tehty tällaisiin tarpeisiin. Kulkurin virsi (EM119) Lauluääni ja piano Sävelletty 24.8.1914 Teksti Larin-Kyösti Käsikirjoitus SibA Mel 23:506 Hakumuoto Kulkurin virsi, EM119 Lisätietoja Melartin on vetänyt käsikirjoituksen yhdeksän tahdin yli henkselit eli käytännössä hylännyt aloittamansa laulun. Käsikirjoituksessa on kuitenkin päiväys.
Kullan luo (EM120) Miksi, miksi viheltääpi Vilho? Sekakuoro / lauluyhtye Sävelletty 27.12.1896 Teksti J. H. Erkko (Paimenelta) Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:6 Ensijulkaisu Sävelistö 4, Holm 1898 Hakumuoto Kullan luo, EM120 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on päiväys 27.12.1896 Tapiola. Muistikirjassa on 8.7.1898 merkintä: I dag fick jag Ivr häftet af Sävelistö, där min Kullan luo för blandad kör ingår. Kummanko sävel somempi (EM121) Laula, laula, laululintu Mieskuoro Sävelletty 24.1.1925 Pukinmäessä Teksti A. O. Väisänen (Heimokannel I) Käsikirjoitus SibA Mel 16:166 (luonnoksia); KK (kopio, kuo3) Ensiesitys 24.4.1925, YL Ensijulkaisu Koiton kuoro 1925 Lisäjulkaisu Wikstedt 1929; Hugo Jäger Hakumuoto Kummanko sävel somempi, EM121 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on päiväys Bxb 24.I.1925. Melartinin teosluettelossa on maininta tästä teoksesta opusnumerottomien sävellysten ryhmässä. Kuoleman kautta (EM122) Niin kuin autio maa, lakastunut ja musta Rakkaani, rakkaani, ainoani! Yhdessä, ystävät, kuljemme vuorelle elämän valon Naisääni, baritoni ja piano Sävelletty 22.3.1927 Teksti Jussi Snellman Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5; SibA Mel 16:188 Hakumuoto Kuoleman kautta, EM122 Lisätietoja Laulussa on kummallakin laulajalla soolo, minkä jälkeen he laulavat varsinaisena duettona. Koko sävellyksen kautta kulkee säestävä basso, joka lienee pianon vasemmalle kädelle tarkoitettu. Sibelius-Akatemian kirjaston käsikirjoituksissa on päiväys 22.3.1927.
Kuutamossa (EM123) Orkesteri Sävelletty Käsikirjoitus Hakumuoto Lisätietoja 1930-luku? Yle YN 3953 (partituuri) Kuutamossa, EM123 Kyseessä on Sven Sandbergin tekemä orkesterisovitus jostain Melartinin sävellyksestä. Kyse lienee Radio-orkesterin käyttöön 1930-luvulla tehdystä sovituksesta, mutta teoksen alkuperän selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Kvällsvind spelade (EM124) Ranunkel och bläklocka stodo på äng (naisäänet) / Kvällsvind spelade (miesäänet) Sekakuoro Sävelletty Joulu 1903 Teksti Mikael Lybeck Käsikirjoitus SibA Mel 20:405; kopio KK Ms Mus 168:6 (alkuperäinen ei ole Melartinin käsialaa) Ensiesitys 26.4.1904 Ensijulkaisu Julkaisussa Sävelistö 8, Holm 1907? Lisäjulkaisu Julkaisussa Sångbok för blandad kör, Svenska folkskolans vänner 1926 Hakumuoto Kvällsvind spelade, EM124 Lisätietoja Melartinin teosluettelossa on maininta tästä teoksesta opusnumerottomien sävellysten ryhmässä. Melartin kirjoitti 28.4.1904: I förgår sjöng studenternas blandad kör min nya sång Kvällsvind spelade som jag komponerade i julas. (KK Coll. 530.23). Kylväjät (EM125) Kylvämme maita Kantaatti sekakuorolle ja orkesterille Sävelletty 1924-1925 Teksti L. Onerva Käsikirjoitus KK Ms Mus Coll. 824.1 (Kansallis-Kuoro) Ensiesitys 31.3.1925, Helsinki, Martta-yhdistyksen 25-vuotisjuhla Ensijulkaisu Hugo Jäger 1925 Lisäjulkaisu Wikstedt 1939; Jäger 1948 Hakumuoto Kylväjät, EM125 Lisätietoja Käsikirjoitusluonnoksessa (SibA Mel 24:814) on päiväys 11.5.1924, melkein vuosi ennen ensiesitystä. Käsikirjoituksessa on maininta, että teoksen orkesterisäestyksen on laatinut Helvi Leiviskä.
Kylän lahdella (EM126) Ja lahdelta kuului Lauluääni ja piano Sävelletty Tammikuussa 1899 Teksti Ei tiedetä, mahdollisesti kansanlaulu Käsikirjoitus SibA 23:508 Hakumuoto Kylän lahdella, EM126 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on päiväyksenä 21.1.99, signeerausta ei ole. Nuottikirjoitus on musteella, otsikko lyijykynällä. Kyntömiehen laulu (EM127) En uinunut untuvakehdossa A. Unisonokuoro B. Sekakuoro ja piano Sävelletty 1911 tai aikaisemmin Teksti Vihtori Auer Käsikirjoitus Ei tunneta, kopio KK (kuo2) Ensijulkaisu A. Julkaisussa Suomen nuorison laulukirja, WSOY 1911 Lisäjulkaisu B. Vakka-Suomen X:n Laulujuhlan ohjelma 1921 (versio sekakuorolle ja pianolle) Hakumuoto Kyntömiehen laulu, EM127 Lisätietoja Kirjekokoelmassa (KK Coll. 530.24) on kapellimestari August Widgrenille lähetetty kortti, jossa on pianosäestyksinen kuoronuotti laulusta ilman sanoja. Melartin kirjoittaa: Tässä se nyt on! Olen sovittanut sen melkein kokonaan diatonisesti, ettei se kadottaisi raikasta luonnettaan. Päiväyksenä on 30.6.1921. Widgren lienee ollut Vakka-Suomen kymmenensien laulujuhlien kapellimestarina, ja nuotti on epäilemättä lähetetty juhlilla tapahtuvia esityksiä varten. Kortti on palautunut Melartinille, koska osoitteena on ollut vain Turku (tai Kokkola). Käy seimelle (EM128) Käy seimelle, lapsonen siellä on Unisonokuoro Sävelletty 1927 tai aikaisemmin Käsikirjoitus Ei tunneta, kopio KK (kuo4) Ensijulkaisu Ruusu-Ristin laulukirja, Mystica 1927 Hakumuoto Käy seimelle, EM128
Käy työhön (EM129) Käy työhön työmies, uutteraan Sekakuoro Sävelletty 1928 Teksti Severi Nuormaa Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 22) Hakumuoto Käy työhön, EM129 Lisätietoja Julkaisu sisältää vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Köyhän lapsen joulukuusi (EM130) Köyhän lapsen joulukuusi hohtaa kankahalla Sekakuoro Sävelletty 1928 Teksti Aapo Pärnänen Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 182) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja : nuottipainos, Sos.-dem. Puoluetoimisto 1939 (nro 96) Hakumuoto Köyhän lapsen joulukuusi, EM130 Lisätietoja Julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen.