Volkslieder aus Kexholm. Piano ja sanat

Transkriptio

1 Kansanlauluja Käkisalmelta, op. 55a Volkslieder aus Kexholm Piano ja sanat Sovitettu Käsikirjoitus KK Ms Mus 163 Melartin (osat 1-9) Ensijulkaisu Lindgren 1908 (ilman kustannusnumeroa) Lisäjulkaisu Lindgren A.E.L. 789; Westerlund 1946, R.E.W. 789; Fazer W Hakumuoto Kansanlauluja Käkisalmelta, op55a Lisätietoja Melartin keräsi opuksen 55 kolmeen kokoelmaan kaikkiaan 112 perinnesävelmää Käkisalmen alueelta. Kaikki eivät kuitenkaan ole paikallisia sävelmiä vaan joukossa on myös muualta Suomesta peräisin olevia melodioita. Helmi Krohn kuvaa Melartinin suorittamaa keräystyötä näin: Kesän alussa hän läksi sitten kansanlaulukeräysmatkalle Karjalaan. Matkan tuloksena oli suuri kokoelma kansanlauluja, joista hän julkaisi osan seuraavana syksynä. Palattuaan kotiin hän kertoo matkastaan ( ):»Nyt olen vihdoinkin kotona. Tulin vasta tiistai-iltana. Viivyin kauemmin kansanlaululukeräysteni tähden. Niitä olisin saanut melkein vaikka kuin paljon. Panin ylös 130 melodiaa ja suuren joukon sanoja. Joukossa on paljon hyvää ja uuttakin, mutta myös paljon, jolla on ainoastaan tieteellinen arvo, sen vuoksi, että ne ovat muunnoksia jo ennen tunnetuista lauluista. Mutta mikä minulle oli tärkeää, oli seurustelu kansan kanssa ja tottuminen sen ajatustapaan ja elämänkatsomukseen. Se oli suuri ilon aika minulle ja suuri oppimisen aika.» (Krohn 1945, s ) Sovitustyöstä Melartin kertoo kirjeessään Helmi Krohnille : En minäkään ole antanut miekkani ruostua. Olen noin 10 päivässä pianolle sovittanut ja puhtaaksikirjoittanut kokonaista 78 kansanlaulua ja tanssia (sen ohella pikkuisen muutakin). Luulen, että näistä valitsen noin 40 kappaletta kokoelmaksi. (Siteerattu Krohn 1945, s. 102) Jokaisessa opuksen kolmesta vihkosta on sama esilause (ensipainoksessa myös saksaksi), jonka Melartin on päivännyt Käkisalmella, syyskuussa 1908". Koska teksti valaissee parhaiten sovituskokoelman taustaa, se kannattaa toistaa tässä kokonaisuudessaan: Käkisalmen lähellä on pieni järvi, Ostamo nimeltään. Tämän yhdistää Vuokseen pikkunen luikertava joki, jonka yli kaunis silta vie komeaan taloon. Siinä talossa olen monet hauskat ajat elänyt ja sillä sillalla monet iloiset illat viettänyt. Kesällä kun päivän työ oli lopussa ja iltaruoka häthätää pistetty poskeen, kokoonnuimme talon joukko sillalle. Olimme siinä tavallisesti nuorimmasta vanhimpaan: muonamiesten kävelemistä harjoittelevista pikkulapsista kojon ukkoon saakka. Istuttiin ja juteltiin välillä aina laulettiin. Enimmät laulut kuitenkin, yksin surullisetkin ja hitaasti kulkevat, laulettiin piirilauluina. Huomasimme kohta kuinka tavattoman hauskoja nämä laulumme, leikkimme ja vanhat tanssimme olivat. Ei hauskuuteemme enää tarvittu mitään ulkomailta lainattuja kaupunkilaistansseja. Kuta enemmän laulettiin sitä enemmän johtui uusia mieleen, mitä ei yksi muistanut, muisti toinen. Siten tuli melkein kunnianasiaksi, ettei samana iltana samaa laulua kahteen kertaan laulettu; heti yhden lopetettua iski toinen uudelleen kiinni. Tällainen neljänkymmenen laulun vihko on siis suunnilleen yhden illan» ohjelma«sillallamme. Opin näitä lauluja rakastamaan ja kirjoitin kaikki muistiin, yli kaksi sataa, jotka minä parin kuukauden ajalla keräsin saman oman joukon keskuudesta. Julkaisen tässä osan niistä pianolle sovitettuna. Ehkä saan vastaisuudessa tilaisuudeen julkaista muutkin. Ei nämä laulut kaikki ole uusia, monetkin ovat hyviä vanhoja tuttuja kaikille. Pidän kumminkin tärkeänä, että kootessa yhden paikkakunnan lauluja merkitään muistiin kaikki. Se vasta antaa täydellisen kuvan siitä mitä ja miten siellä lauletaan. Aina muuten niissä tutuissakin lauluissa on sanojen ja nuottien suhteen hauskoja muunnoksia. Soinnutuksessa olen koettanut välttää sitä hirvittävää kaavamaisuutta, joka on tehnyt suuren osan kansanlaulusovituksista niin tympäisevän yksitoikkoisiksi. Samalla olen kumminkin tahtonut nämä niin yksinkertaisiksi ja helposti soitettaviksi, että hyvinkin vähän harjaantunut soittaja voi saada niistä jotain esille.

2 Hauskempi onkin, jos niitä samalla lauletaan. Ja suuremmalle osalle on eduksi, jos niitä oikein käytetään piirilauluina. Tärkeätä on vaan, ettei niitä hoiloteta aina yhtä nopeasti ja yhtä kovasti, kuten useimmin paikoin on piireissä tapana, vaan laulujen ja sanojen luonteen mukaisesti, useat sitäpaitsi sanojen vaatimia vuoroja (»tuureja«) noudattaen. Toivon hartaasti, että tämä kokoelma pienestä osastaan voisi houkutella yhä useampia harrastamaan kansamme lauluja ja leikkejä, ja huomaamaan, mikä rikas aarre leikillisyyttä, tunnetta, elämänviisautta j.n.e. meillä niissä on, ja kuinka niiden viljeleminen oikein käytännössä eikä vaan pianon ääressä on hyvä keino levittämään sitä mitä aikamme niin kipeästi kaipaa: yksinkertaista elämäniloa. Ensipainos julkaistiin kolmena vihkona, joilla on toisistaan poikkeavat otsikot (Kansanlauluja Piirilauluja Kansanlauluja). Myöhemmissä painoksissa vihkoilla on yhteinen kansilehti, jossa otsikkona on 112 kansanlaulua Käkisalmelta. Ensipainoksessa on laulujen nimet lueteltu myös saksaksi. 1. Tule, tule! Tule, tule kultani, joudu jo Sovitukset Sekakuoro, käsikirjoituskopio KK (Kajetski). Julkaistu kokoelmassa Sekaäänisiä lauluja sekakuoroversiona. 2. Pappani pellolla Pappani pellolla valkonen kivi se loistaa kuin lampun valo 3. Yöllä Mikä tuolla merellä pilkottaa? 4. Tytöt yksin Ja nyt on tytöt yksin, sun rallalalei 5. Iso ilo Iso ilo alkaa nuorukaisten kanssa keskellä hääsalin lattiaa! 6. Tallaralla Pari ringissä pyörien, talla ralla 7. Koivumetsässä Koivumetsän siimeksess on lintu lauleskellut 8. Erotessa Kataja on matala ja suvella se tuoksuu 9. Kodista vieroitettu Koivu on metsässä yksinänsä

3 10. Voi, voi, voi Pikkunen lintu se etelästä lensi 11. Harmiaveden ranta Muistatko tyttö, kun käveltiin sitä Harmiaveden rantaa 12. Voi niitä aikoja Voi niitä aikoja entisiä 13. Mene pois! Mene pois sie ylpiä likka 14. Tytöt Tämän kylän tytöt ovat tilulilulei 15. Illalla Tula tullalla, posket pullalla Sovitukset Lauluääni ja orkesteri (Nils-Eric Fougstedt), käsikirjoitus Yle YN Soutelin, soutelin Soutelin, soutelin kultani kanssa Laatokan lahden suussa 17. Merellä Kun minä merellä seilasin 18. Ähä, ähä! 19. Kun etelästä tuulee Silloin se ilma lämmin on kun etelästä tuulee 20. Tän kylän ämmät Tän kylän ämmille pittää panna tervaksia suuhun 21. Vienonlainen veto Taaskin on satehesta kastununna se viheriäinen keto

4 22. Hulivilipoika Hurjalla, hurjalla hulivililuonnolla ei salli olla hiljaa 23. Vanha tanssi Lisätietoja Tässä sovituksessa ei ole lainkaan sanoja. 24. Lammin rannalla Pienen lammin rannalla se harmajalintu seilaa 25. Kaurapellon pientarella Kaurapellon, kaurapellon pellon 26. Kuinka se joki Kuinka se joki taisi suora olla Älven (Skulle väl älven kunna snörrät vara) Flusswindung (Wie könnt der Strom noch grade Wege fliessen) Teksti Saksannos Elisabeth Kurkiala Lisäjulkaisu 54 suomalaista kansanlaulua (toimittanut Armas Maasalo), Fazer, F.M Lisätietoja Ruotsin- ja saksankieliset nimet ovat vain mainitussa Maasalon kokoelmassa. 27. Surressa Jos minä taitaisin linnun kielen 28. Hoilotus Näinpä ne ennen meijän tytöt huuteli 29. Joki Viherjäisen niityn poikki juoksee kirkas joki 30. Älä, tyttö, katsele Älä, tyttö, katsele kulkurin silmiin 31. Köyhä tyttö Mammani maja on matala 32. Niinkuin ne pienet lintuset Niinkuin ne pienet lintusetkin lentelevät ja laulelevat

5 33. Keskeltä Ostamo lainehtii 34. Rimputa, ramputa Rimputa, ramputa rihmasii 35. Meinasin, meinasin 36. Kaakkuri Kaakuri, kaakuri kirjava lintu 37. Turun linnan vanha kirkko Turun linnan vanha kirkko kalliolle kaatuu 38. Heilani Joen takana on punanen talo Vännen min (Bortom älven står en stuga) Mein Liebchen (Rotes Haus mit weisser Fensterbank) Teksti Saksannos Elisabeth Kurkiala Lisäjulkaisu 54 suomalaista kansanlaulua (toimittanut Armas Maasalo), Fazer, F.M Lisätietoja Ruotsin- ja saksankieliset nimet ovat vain mainitussa Maasalon kokoelmassa. 39. Mansikka Mansikka on punanen marja 40. Vuorolaulu Ja tytöt meni niitylle sun saalialla niitylle