Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination S U O M E N L E N T O L I I K E N N E Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I
LENTOLIIKENNESTRATEGIA Suomen maakuntalentoasemien lakkauttamistarvetta on perusteltu verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia vuodessa), summa on pieni. Lentoliikennestrategiassa esitetyt lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten kanssa.
LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA 0 Strategian taloudellisen vaikutusarvion tulos Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto. Skenaario 2: Helsinki- Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki- Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi- Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. IVL ENF KTT RVN KEM OUL KOK KAU VAA JYV SJY KEV POR TMP TKU HEL KAO KAJ KUO JOE VRK SVL MIK LPP MHQ HEM
LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA - 4 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki- Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki- Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi- Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. - 5,5 M IVL ENF KTT RVN KEM OUL KOK KAU VAA JYV SJY KEV POR TMP TKU HEL KAO KAJ KUO JOE VRK SVL MIK LPP MHQ HEM
LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA - 6 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki- Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki- Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi- Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M IVL ENF KTT RVN KEM OUL KOK KAU VAA JYV SJY KEV POR TMP TKU HEL KAO KAJ KUO JOE VRK SVL MIK LPP MHQ HEM
LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA - 9 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki- Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki- Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi- Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M IVL ENF KTT RVN KEM OUL KOK KAU VAA JYV SJY KEV POR TMP TKU HEL KAO KAJ KUO JOE VRK SVL MIK LPP MHQ HEM
LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA - 12 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki- Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki- Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, +1180 Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi- Tornion M lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. VAA ENF POR KTT KOK KAU SJY TKU KEM TMP RVN OUL KEV IVL JYV HEL KAO KAJ KUO JOE VRK SVL MIK LPP MHQ HEM
LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA - 12 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki- Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki- Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, +1185 Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi- Tornion M lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. VAA ENF POR KTT KOK KAU SJY TKU KEM TMP RVN OUL KEV IVL JYV HEL KAO KAJ KUO JOE VRK SVL MIK LPP MHQ HEM
LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämää palvelevana liikennemuotona ei ole huomioitu skenaariotarkastelussa KANSAINVÄLINEN MATKAILU VIENTITEOLLISUUS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 4,2 mrd vuodessa 40 % BKT:stä = 93 mrd vuodessa Kansalaisten liikkuminen Helsinkiin tai via HEL ei huomioitu ei huomioitu huomioitu
LENTOLIIKENNESTRATEGIA - Lentoasemien yksityistäminen on ollut yleinen trendi Euroopassa kilpailun avautumiskehityksen jälkeen. Laajamittaista lentoasemien sulkemista ilman korvaavaa ratkaisua ei sen sijaan ole tapahtunut. ENF KTT IVL - - - - - Lentoasemaverkkoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. Lentoasemat ovat valtion kannalta kriittistä infrastruktuuria, jonka kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävät päätökset tulisi olla markkinoiden päätösten sijaan poliittisia. Esim. Norjassa lentoaseman lakkauttamisesta päättää eduskunta. Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulisi huomioida lentoaseman ylläpitämisessä Nykyisenkaltaisen lentoasemaverkoston ylläpitäminen on edullista, mutta kerran suljetun lentoaseman uudelleen käynnistäminen maksaisi moninkertaisesti nykyiseen alijäämään verrattuna. Uudelleen avaaminen voi lupaprosesseista ja aikatauluista johtuen olla jopa mahdotonta. Strategiapaperi ei selkeytä lentoaseman yksityistämisprosessia. LPP MHQ VAA POR KOK KAU SJY TKU KEM TMP RVN OUL KEV JYV HEL HEM KAJ KAO KUO MIK VRK UTI LPP SVL JOE Lentoasemat, joiden siirtämistä verkoston ulkopuolelle esitetään lentoliikennestrategiassa Lentoasema, jonka yksityistämistä esitetään lentoliikennestrategiassa Kunnallisessa/yksityisessä omistuksessa oleva lentoasema
Skenaario 1 Nykytilavaihtoehto Vanhentunut LENTOLIIKENNESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN IVL Skenaario 5 Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Varkauden ja Porin liikenne loppunut Helsinki- Malmin lakkauttamisesta päätetty Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisneuvottelut odotustilassa ENF KTT KEM RVN KAO Skenaario 3a Finavian ylläpitovastuu poistuu myös Savonlinnan ja Kemi- Tornion lentoasemien osalta. Savonlinnaan ei ole markkinaehtoista liikennettä Kemi- Tornion lentokapasiteetti puolitettu Skenaario 3b Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 2 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Enontekiön ja Maarianhaminan lentoasemilta, mutta Tampereen ja Turun lentoasemat säilyvät verkostossa. Enontekiöllä ei ole säännöllistä, markkinaehtoista reittiliikennettä. MHQ KOK KAU VAA SJY OUL KAJ KUO JOE JYV VRK KEV MIK POR TMP UTI TKU HEL HEM SVL LPP? Skenaario 4 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun lentoasemilta. LPP Lentoasemat, joiden siirtämistä verkoston ulkopuolelle esitetään lentoliikennestrategiassa Lentoasema, jonka yksityistämistä esitetään lentoliikennestrategiassa Kunnallisessa/yksityisessä omistuksessa oleva lentoasema
LENTOASEMIEN SULKEMISEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN Lentoliikennestrategian skenaariot Kansantaloudellinen vaikutus Suomen BKT:hen 1: nykytila 0 2: suljetaan 12 lentoasemaa + 1 185 M 3: suljetaan 6-9 lentoasemaa + 60 M 4: suljetaan 12 lentoasemaa + 1 080 M 5: suljetaan 4 lentoasemaa - 5,5 M Lentoasema Sundsvall Timra 2013 Höga Kusten 2013 Örnsköldvik 2013 Ruotsissa lentoaseman aluetaloudellinen vaikutus on sitä suurempi, mitäsyrjäisempi sijainti sillä on. Vaikutus- alueen väkiluku Lentoaseman matkustajamäärä Lentoaseman sulkemisen vaikutus vuodessa (palkkasummaan*) 223 000 272 000-41 M 43 000 16 890-9 M 60 000 80 123-12 M Kalmar 2010 162 000 166 000-6 M Västerås 2009 250 000 173 187-1 M Växjö 2010 740 000 163 000-9 M Lentoliikennestrategian mukaan lentoasemien lakkauttaminen on Suomessa kannattavaa, vaikka muut tutkimukset osoittavat lentoaseman lakkauttamisen tuottavan selkeää kansantaloudellista tappiota. Lentoliikennestrategiassa esitetyt tulokset ovat päinvastaisia ruotsalaisiin tutkimuksiin verrattuna ja ristiriidassa Suomesta tehtyjenoxford Economicsin jaaci Europen tekemien tutkimuksien kanssa. *Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita
LENTOASEMAVERKKOTARKASTELU, case Norja - - Avinor on ministeriön aloitteesta arvioinut pienempien lentoasemien tarpeellisuutta. Arvioinnin pohjana käytettiin seuraavia kriteerejä: - - - - - - Ajoaika lähimmälle lentoasemalle pienempi kuin 1,5 tuntia Ajoaika lähimmälle suurelle (= pitkä kiitotie) lentoasemalle pienempi kuin 2,5 tuntia Kokonaismatka- aika Osloon pienempi kuin 4 tuntia Alueen tiet ovat suljettuna huonon sään takia vähemmän kuin 15 päivää vuodessa Lentoaseman tappio jaettuna PSO- tuen määrällä pienempi kuin 1000 NOK Lentoaseman vaikutusalue käyttää toista lentoasemaa yli 50 prosenttisesti - Analyysin perusteella päädyttiin lopputulokseen, ettei yhtään lentoasemaa suljeta. - Seuraava tarkastelu tehdään vuonna 2019. - Kahden lentoaseman osalta Avinor ilmoitti, että sulkeminen myöhemmin voisi olla mahdollista ja näiden kahden alueen kanssa on käynnistetty yhteistyö lentoliikenteen ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Esimerkiksi mahdollisuuksia hyödyntää kuntien henkilökuntaa lentoasemalla on tutkittu, sillä pienempien lentoasemien on haastavaa tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä. Lähde: http://media.avinor.no/documents (Lufthavnstruktur rapport 20. Mai2015)
FINNAIRIN REITIT
Muu maailma 300 000 Tilaus- liikenne 1,4 Kotimaa 2,4 miljoonaa matkustajaa Helsinki - Vantaa 15,3 miljoonaa matkustajaa Aasia 1,8 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Finavia Eurooppa 9,4 miljoonaa matkustajaa Jopa 70%:lle matkustajista Helsinki on päätepiste
350000 Oulu FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) 300000 250000 200000 Rovaniemi Kuopio 150000 Vaasa 100000 Joensuu Tampere Turku Ivalo Kittilä 50000 Kuusamo 0 Oulu Pariisi Lontoo Tukholma - Arlanda Kööpenhamina Rovaniemi Kuopio Göteborg Vaasa Brysseli Bangkok Oslo Tallinna Milano Rooma Zurich Amsterdam Dusseldorf Hong Kong Tokyo New York Peking Praha Shanghai Barcelona Wien Munchen Joensuu Osaka Tampere Soul Berliini Nagoya Frankfurt Singapore Turku Budapest Manchester Hampuri Ivalo Kittila Madrid Varsova Geneve Vilna Malaga Moskova Chongqing Riika Pietari Tukholma - Bromma Delhi Kuusamo Dubai Jekaterinburg Xi'an Dubrovnik Antalya Krakowa Ljubljana Nizza Tel Aviv Toronto Hanoi Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com
350000 FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) 300000 250000 200000 150000 100000 Bangkok Hong Kong Tokio Shanghai Peking Osaka Soul Nagoya Singapore 50000 Chongping Delhi Xi an Hanoi 0 Oulu Pariisi Lontoo Tukholma - Arlanda Kööpenhamina Rovaniemi Kuopio Göteborg Vaasa Bryssel Bangkok Oslo Tallinna Milano Rooma Zurich Amsterdam Dusseldorf Hong Kong Tokyo New York Peking Praha Shanghai Barcelona Wien München Joensuu Osaka Tampere Soul Berliini Nagoya Frankfurt Singapore Turku Budapest Manchester Hampuri Ivalo Kittilä Madrid Varsova Geneve Vilna Malaga Moskova Chongqing Riika Pietari Tukholma - Bromma Delhi Kuusamo Dubai Jekaterinburg Xi'an Dubrovnik Antalya Krakova Ljubljana Nizza Tel Aviv Toronto Hanoi Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com
FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) 350000 300000 Pariisi Lontoo Tukholma - Arlanda 250000 Kööpenhamina 200000 150000 100000 50000 Göteborg Bryssel Tallinna Oslo Milano Rooma Zurich Amsterdam Dusseldorf Praha Barcelona Wien München Berliini Manchester Budabest Hampuri Frankfurt Madrid Varsova Geneve Vilna Malaga Moskova Riika Pietari Tukholma - Bromma Jekaterinburg Dubrovnik Krakova Ljubljana Nizza 0 Oulu Pariisi Lontoo Tukholma - Arlanda Kööpenhamina Rovaniemi Kuopio Göteborg Vaasa Bryssel Bangkok Oslo Tallinna Milano Rooma Zurich Amsterdam Dusseldorf Hong Kong Tokyo New York Peking Praha Shanghai Barcelona Wien München Joensuu Osaka Tampere Soul Berliini Nagoya Frankfurt Singapore Turku Budapest Manchester Hampuri Ivalo Kittilä Madrid Varsova Geneve Vilna Malaga Moskova Chongqing Riika Pietari Tukholma - Bromma Delhi Kuusamo Dubai Jekaterinburg Xi'an Dubrovnik Antalya Krakova Ljubljana Nizza Tel Aviv Toronto Hanoi Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com
FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma 1400000 Suomi 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Suomi Ruotsi Saksa UK Ranska Japani Kiina Espanja Italia Tanska Sveitsi Venäjä Thaimaa Belgia Norja Viro Alankomaat Hong Kong USA Tsekki Itävalta Etelä- Korea Puola Singapore Unkari Liettua Latvia Intia Turkki Yhdistyneet arabiemiraatit Kroatia Slovenia Israel Kanada Vietnam Lähde: capstats.com
FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 Japani Kiina 200000 0 Thaimaa Hong Kong Etelä- Korea Singapore Intia Vietnam Suomi Ruotsi Saksa UK Ranska Japani Kiina Espanja Italia Tanska Sveitsi Venäjä Thaimaa Belgia Norja Viro Alankomaat Hong Kong USA Tsekki Itävalta Etelä- Korea Puola Singapore Unkari Liettua Latvia Intia Turkki Yhdistyneet arabiemiraatit Kroatia Slovenia Israel Kanada Vietnam Lähde: capstats.com
FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Suomi Ruotsi Ruotsi Saksa UK Saksa UK Ranska Ranska Japani Espanja Italia Tanska Kiina Espanja Italia Tanska Sveitsi Venäjä Norja Alankomaat Belgia Viro Sveitsi Venäjä Thaimaa Belgia Norja Viro Alankomaat Hong Kong USA Tsekki Itävalta Tsekki Itävalta Etelä- Korea Unkari Liettua Puola Puola Singapore Unkari Liettua Latvia Latvia Intia Turkki Turkki Yhdistyneet arabiemiraatit Kroatia Slovenia Kroatia Slovenia Israel Kanada Vietnam Lähde: capstats.com
AASIAN REITTIEN KAPASITEETTI 2014 (ISTUIN, LÄHTEVÄT) 14000000 12000000 10000000 8000000 6000000 4000000 2000000 0 Lähde: capstats.com
LENTOASEMIEN LIITYNTÄLIIKENNE
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 LENTOASEMIEN LIITYNTÄLIIKENNE Matkailukeskus Kaupunki Matkailualue Lentoasema Säännöllinen yhteys Kutsuliikenne Yhteys sesonkina Yhteys joiltain lennoilta Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Finavia, Lapin liitto