LAUSUNTO Helsinki 20.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 22.9.2016 klo 10.00 Asia: Hallituksen esitys (HE 134/2016 vp) eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi, erityisesti STM:n hallinnonala SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 210 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 65 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa. Lisätietoja: pääsihteeri, Vertti Kiukas, puhelin 040 592 4287 vertti.kiukas@soste.fi pääekonomisti, Jussi Ahokas, puhelin 050 308 6870, jussi.ahokas@soste.fi kehittämispäällikkö, Aki Siltaniemi, puhelin 050 367 3447 aki.siltaniemi@soste.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
SOSTE KIITTÄÄ JA SUOSITTAA SOSTE kiittää Vesirokkorokotteen ottaminen mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan on merkittävä lasten hyvinvointiin tehtävä investointi Varhaiskasvatukseen suunniteltujen maksukorotusten tekemättä jättämistä ja pienituloisten 2-3 hengen perheiden päivähoitomaksujen keventämistä Eläkeläisten huomioimista kilpailukykysopimuksen veroratkaisun yhteydessä Tupakkaveron korottaminen on kansanterveyden kannalta kestävä toimi Omais- ja perhehoidon vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään 40 miljoonalla eurolla Nuorten kuntoutusrahaa ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa korotetaan takuueläkkeen tasolle ja yläikärajaa korotetaan Ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki ennen vuotta 1957 syntyneille Vanhemmuudesta aiheutuneiden kulujen tasaamista 2 500 euron kertakorvauksella työnantajalle tukee tasa-arvoista vanhemmuutta Ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamisen selvittämistä korottamalla ulosoton suojaosuutta SOSTE suosittelee Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu o Etuuksien leikkauksista syntyvää toimeentulotukiriippuvuutta ei tule lisätä, vaan on huolehdittava ensisijaisten etuuksien riittävästä tasosta o Asumistukea ei tule leikata. Asumiskustannusten nopea kasvu heikentää entisestään pienituloisten asemaa ja pakottaa ihmiset turvautumaan toimeentulotukeen. Tulonsiirtojen lisäksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista tulee tukea kasvukeskuksissa o Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen Muutetaan päätöksentekokulttuuria ennakoivaan ja arvioivaan suuntaan o Päätösten pidemmän aikavälin hyvinvointi- ja tulonjakovaikutukset on arvioitava, jotta voidaan varmistaa, etteivät ne todellisuudessa kasvata kustannuksia o Selvitetään leikkausten yhteisvaikutukset ja kasautuminen eri ihmisryhmille o Toteutetaan lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon yhteydessä Tuetaan työllisyyttä ja turvataan järjestöjen mahdollisuudet työllistää o Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukikatto tulee nostaa vähintään 10 000 henkilötyövuoteen
o Nostetaan työllisyyspoliittisten avustusten määrärahat vähintään vuoden 2015 tasolle 26 miljoonaan euroon o Varataan vuodelle 2017 vähintään 100 miljoonan euron lisämääräraha työllisyysmäärärahoihin. Erityisesti määrärahoja on kohdennettava työllistämistukiin, kuten palkkatukeen sekä starttirahaan o Kohtuullistetaan koulutukseen kohdistetut leikkaukset ja jaksotetaan sopeuttaminen useammalle vuodelle Toteutetaan oikeudenmukaista ja kansanterveyttä edistävää veropolitiikkaa o Kohdennetaan veronkevennykset pienituloisille palkansaajille. Näin poistetaan kannustinloukkuja o Korvataan makeisvero kansanterveysperusteisella sokeriverolla Säästetään julkista rahaa ilman leikkauksia o Siirretään palveluiden painopiste ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveystyössä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä panostamalla ennaltaehkäisyyn verrattuna siihen, että lapsi ja nuori syrjäytyy ja jää pitkäksi aikaa palvelujärjestelmän piiriin o Julkisten hankintojen kynnysarvot nostetaan direktiivien tasolle, sote-palveluissa 750 000 euroon. Tällä säästetään huomattava määrä kilpailutuksiin käytettävistä resursseista o Tehostetaan varattujen hoitoaikojen käyttöä (huomioiden käyttäjien kognitiiviset rajoitteet). Esimerkiksi yksistään HUS:n alueella ilman ilmoitusta jää vuodessa käyttämättä hoitoaikoja 30 miljoonan euron arvosta. Arvio koko maan kustannuksista on 100 miljoonaa. Järkeistetään palveluverkon työnjakoa keskittämällä leikkauksia ja hoitoja, kuten nyt sote-uudistuksessa ollaan tekemässä o Kehitetään palvelu- ja asiakasprosessien laatua ja varmistetaan palvelutuotannossa riittävät resurssit hoitaa asiat kerralla kuntoon o Luodaan valtakunnallisen koordinaation kautta sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhtenäiset tietojärjestelmät o Otetaan käyttöön sokerivero, joka vähentää sokerin liikakulutuksesta syntyviä haittoja ja terveyshuoltomenoja o Alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle vuosittain lähes 6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Lasketaan kustannuksia kansanterveysperusteisella alkoholipolitiikalla sekä turvaamalla ehkäisevän työn resurssit
LAUSUNTO Johdanto SOSTE katsoo, että hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on finanssipoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali ja aikaisempien vuosien talousarvioihin verrattuna paremmin suhdannetilanteen huomioiva. Jos Suomen talouskasvu jatkuu yksityisten investointien ja kulutuksen kannattelemana ja viennin veto viimein voimistuu, valittu finanssipoliittinen linja ei ole kasvun ja työttömyyden alenemisen esteenä. Yksityisen talouden näyttäessä viimein piristymisen merkkejä myös julkisella sektorilla tulisi olla rohkeutta kasvua ja hyvinvointia pidemmällä tähtäimellä tuottaviin investointeihin lyhyen aikavälin budjettivaikutuksista liikaa välittämättä. SOSTE suosittaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kiinnittämään talousarviota käsitellessään huomion erityisesti seuraaviin kohtiin: 1. Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu. Sosiaaliturvaetuuksien Indeksileikkaukset, asiakasmaksujen korotukset sekä monet muut leikkaustoimet lisäävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Vaikutukset pienituloisiin ja köyhyysriskissä eläviin tulee arvioida tarkemmin ja päätökset kohtuullistaa, ja kohdentaa siten, etteivät ne lisää köyhyyttä ja toimeentulotukiriippuvuutta (kannustinloukkuja). 2. Sairastamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa kasvaa. Lääkekorvauksien leikkaukset ovat sosiaali- ja terveyspoliittisesti kestämättömiä ja ne on korvattava kansanterveydellisin perustein luotavalla sokeriverolla, joka edistää terveyttä ja hyvin toteutettuna vähentää pitkällä aikavälillä terveydenhuolto- ja lääkekustannuksia. 3. Edistetään hyvinvointia ja terveyttä sekä oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Hyviä päätöksiä hyvinvointi-investointien ja terveyden edistämisen näkökulmasta on tarpeen jatkaa. Tupakkaveron korotukset, rokotusohjelmien laajentaminen sekä varhaiskasvatukseen suunniteltujen korotusten peruminen ovat oikean suuntaisia toimia. Näitä on hyvä täydentää mm. sokeriveron käyttöönotolla ja alkoholin kulutusta hillitsevällä alkoholi- ja veropolitiikalla sekä varmistamalla se, ettei välttämättömien hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävien ja edistävien palvelujen käyttö vaarannu korkeiden asiakasmaksujen vuoksi.
Talousnäkymät, talousarvioesitys ja talouspolitiikan linja Suomen talouden näkymät ovat alkaneet jossain määrin kirkastua, kun kotimaisen kulutuskysynnän kasvu on vahvistunut. Kulutuskysynnän kasvu on riittänyt kääntämään kokonaistuotannon kasvuun, vaikka investointien ja viennin kasvu on jatkunut heikkona. Myös lähitulevaisuus näyttää tältä osin hyvältä, sillä viimeiset tiedot kotitalouksien talousluottamuksen kehityksestä ovat olleet hyviä. Jos kotimaisten investointien kasvu vielä kiihtyy loppuvuonna, kuten rakentamisen suhdannearviot antavat olettaa, voi BKT:n kasvu yltää jopa kahteen prosenttiin. Ulkomaan sektorin negatiivinen kehitys viime kuukausina voi tosin painaa kasvua alas. Vuoden 2017 talousarvio on finanssipoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali valtion kulutus- ja verotus eivät siis vaikuta suuresti yleiseen taloudelliseen kehitykseen vuonna 2017. SOSTEn näkemyksen mukaan, talousarvio on nykyiseen suhdannetilanteeseen suhteutettuna paremmin mitoitettu kuin aikaisempien vuosien budjetit. Jos viennin kasvu vahvistuu ja yksityiset investoinnit jatkavat kasvu-uralla, neutraali budjetti mahdollistaa työttömyyden alenemisen edelleen. Työttömyys on kuitenkin noussut korkeaksi ja erityisesti yhä lisääntyvä pitkäaikaistyöttömyys on jo huolestuttavalla tasolla. Pitkittyvä työttömyys aiheuttaa sekä sosiaalisia että taloudellisia haasteita lisäämällä syrjäytymistä, terveys- ja toimeentulo-ongelmia sekä vaikuttaen negatiivisesti työn tarjontaan tulevaisuudessa. Tällä tavalla työttömyys lisää kustannuksia ja heikentää talouskasvua pidemmällä tähtäimellä. SOSTE korostaa, että nykytilanteessa finanssipoliittinen elvytys ja aktiivinen sekä riittävän laajamittainen työvoimapolitiikka, joka huomio myös pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten tarpeet, ovat keinoja, joilla negatiiviset kasvuvaikutukset pitkällä aikavälillä estetään. Yksityisen talouden näyttäessä viimein piristymisen merkkejä myös julkisella sektorilla tulisi olla rohkeutta kasvua ja hyvinvointia tuottaviin investointeihin lyhyen aikavälin budjettivaikutuksista liikaa välittämättä.
Huomiot sosiaali ja terveysministeriön hallinnonalalta Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää mittavat sosiaaliturvaleikkaukset. Indeksisidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien pienentäminen vuosina 2016 ja 2017 sekä indeksijäädytykset vuosina 2018 2019 siirtävät toteutuessaan suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Leikkausten vaikutukset näkyvät välittömästi tulo- ja hyvinvointierojen kasvuna. Lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia leikataan 0,85 prosenttia, ja sen odotetaan vähentävän valtion menoja yli 70 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkausten seurauksena syntyvä toimeentulotukiriippuvuuden lisääntyminen pahentaa kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Perusturvan varassa elävillä nykyinen tulotaso ei kata kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta. Tilanne heikentyy vuosi vuodelta. Ensi vuodelle suunnitellut leikkaukset laskevat etuuksien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan etuuksien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015 2019, jos indeksijäädytykset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti Suunnitellut leikkaukset koskettavat kaikkia kotitalouksia, mutta eniten ne heikentävät pienituloisten eläkeläisten, lapsiperheiden, työttömien sekä opiskelijoiden toimeentuloa. Leikkaukset kasautuvat usein samoille kotitalouksille. Lisäksi indeksisäästöjen vaikutukset kumuloituvat ja yhdessä aiemmin tehtyjen säästöjen kanssa ne heikentävät erityisesti pienituloisten tilannetta. Etuuksien heikennyksiä tehdään työttömyysturvaetuuksiin (kulukorvauksia leikataan ja omavastuuaikaa pidennetään), sairauspäivärahaan (korvauksen tulorajoja ja korvausprosenttia muutetaan), opintotukeen (tukiaika lyhenee, lainapainotteisuus lisääntyy ja korkea-asteen opintoraha vähenee lähes sadalla eurolla kuukaudessa, 250,28 euroon) sekä yleiseen ja eläkkeensaajien asumistukeen (mm. enimmäisasumismenoihin ei tehdä normaaleja tarkistuksia). Pienituloisiin ja heidän etuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla ei tulla saavuttamaan todellisia säästöjä koko kansantalouden tasolla. Etuuksien ja indeksien leikkauksista syntyy toimeentulotukiriippuvuuden ja toimeentulotukimenojen lisääntymistä. On järkevämpää huolehtia ensisijaisten etuuksien riittävästä tasosta, kuin siirtää niitä toimeentulotukimenoista katettavaksi ja lisätä samalla köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Kotitalouksien toimeentuloa heikentävät myös muut samanaikaisesti tehtävät säästötoimet, kuten korotukset polttoaineveroon, liikennepolttoaineiden verotukseen, kiinteistöveroon ja
ajoneuvoveroon sekä asuntolainan korkovähennyksen asteittainen laskeminen. Niiden yhteenlasketut säästöodotukset ovat lähes 320 miljoonaa euroa. Lisäksi kotitalouksien toimeentuloa rasittaa asumiskustannusten kasvu lähes kolmen prosentin vuosivauhtia samanaikaisesti, kun tulokehitys polkee paikallaan. Asumistukeen suunnitellut leikkaukset johtavat siihen, että asumistuen taso jää entisestään jälkeen yleisen asumiskustannusten ja vuokratason kehityksestä. SOSTE pitää positiivisena varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotusaikeiden perumista sekä pienituloisten 2-3 hengen perheiden päivähoitomaksujen keventämistä. Toteutuessaan alkuperäinen ehdotus olisi lisännyt entisestään lasten ja perheiden taloudellista eriarvoisuutta. Perheiden kiristyvällä taloudellisella tilanteella on moninaisia negatiivisia vaikutuksia lasten tasapainoiseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina ja se ehkäisee syrjäytymistä. Ulosoton suojaosuuden korottaminen on myönteinen askel ylivelkaantuneiden työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi. Suunnitelma helpottaisi merkittävästi pienituloisten ylivelkaantuneiden asemaa. Myönteistä on perhevapaista aiheutuneiden kustannusten tasaaminen. Lapsiperheisiin kohdentuu samanaikaisesti kuitenkin monia raskaita säästötoimia. Mm. lapsilisän heikennykset, lasten päivähoito-oikeuden rajaaminen, päivähoitoryhmien suurentaminen, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus sekä verotuksen lapsivähennyksen poistuminen vuonna 2018 vaikuttavat perheiden talouteen ja hyvinvointiin. Sairastamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa kasvaa Budjettiesitykseen sisältyy 134 miljoonan euron säästötavoite lääkekorvauksista, josta valtion osuus on 60 miljoonaa euroa. Säästötoimenpide on jatkumoa vuoden 2016 alussa toteutetuille 25 miljoonan euron lääkekorvaussäästöille, jolloin otettiin käyttöön mm. kokonaan uusi 50 euron alkuomavastuu lääkekuluissa. Vuoden 2017 leikkaukset ovat koitumassa erityisesti diabeetikkojen maksettavaksi. Lääkekorvauksiin tehtäviä leikkauksia ei voi pitää sosiaali- ja terveyspoliittisesti oikeudenmukaisina. Rankimmin maksujen omavastuiden korotus on iskenyt niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Terveydenhuollon korvauksia on leikattu viimevuosina useasti ja kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990 jo ennen viimeisimpiä leikkauksia. Tehdyt leikkaukset vaarantavat tarkoituksenmukaisen hoidon saannin ja kansanterveyden kehityksen.
Vain muutamissa muissa EU-maissa kotitalouksien maksama osuus terveydenhuollon menoista on suurempi kuin Suomessa (OECD 2010). Jo tälläkin hetkellä pienituloiset tinkivät välttämättömistä lääkkeistä ja tarpeen mukaisesta hoidosta. Tämä voi edelleen kasvattaa edelleen sosioekonomisia terveyseroja, jotka jo nyt ovat OECD:n tutkimusten mukaan Suomessa huomattavia. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia Tupakkaveroa korotetaan budjettiesityksessä hallitusohjelman mukaisesti. Ensi vuoden aikana veroa korotetaan kaksivaiheisesti ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Nämä ovat kansanterveydellisesti merkittäviä positiivisia muutoksia Alkoholilain kokonaisuudistus tullee käsittelyyn tämän syksyn aikana. Talousarvioesityksessä alkoholin verollisen kulutuksen muutos on arvioitu olevan 1,5 prosenttia, ja verotuotot kohdistuisivat etyylialkoholiin ja olueen. Tämä luku on riippuvainen siitä, missä muodossa ja milloin alkoholilain kokonaisuudistus hyväksytään. Hallituksen tämänhetkiset alkoholilakiin kaavailemat muutokset ovat ristiriidassa STM:n terveyserojen kaventamistavoitteen kanssa, jonka mukaan alkoholipoliittisten päätösten tulisi olla kansanterveyslähtöisiä. Vesirokkorokotteen ottaminen mukaan Suoman kansalliseen rokotusohjelmaan on merkittävä lasten hyvinvointiin tehtävä investointi. Rokotteen käyttöönotto maksaa 4,2 miljoonaa euroa, mutta säästöjä syntyy arviolta noin 12 miljoonaa euroa sairaskulujen ja vanhempien työpoissaolojen vähentymisen seurauksena. Muilta osin terveyden edistämisen määrärahoja lasketaan, mikä haittaa kehittämistyötä ja uusien terveyttä edistävien keinojen käyttöönottoa. Toteutetaan oikeudenmukaista veropolitiikkaa Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen ja hallituksen verokevennyksen johdosta. Lähtökohtana on ollut veronkevennysten kohdistaminen pienija keskituloisille, mutta arvioiden mukaan palkansaajien käytettävissä olevat tulot kasvavat kaikissa tuloluokissa, myös suurituloisilla. Pienituloisille palkansaajille kohdennetaan erillinen 30 miljoonan euron veronkevennys. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti 135 miljoonalla eurolla. Analyysien mukaan eläketulon veronkevennyksistä hyötyvät selvästi eniten suurituloiset eläkeläiset. Pienituloiset eläkeläiset, eivät hyödy veronkevennyksistä.
Veronkevennysten odotetaan lisäävän ostovoimaa. Käytännössä kuitenkin muut verotukseen ja sosiaaliturvamaksuihin tehtävät muutokset ja säästötoimenpiteet lisäävät kotitalouksien menoja, jolloin ainakin osa ostovoiman kasvusta menetetään. Samalla kun kotitalouksien toimeentulon perusedellytyksiä heikennetään, hallitus on tehnyt päätöksen autoveron alentamisesta, esittänyt perintö- ja lahjaveron keventämistä sekä makeisten ja jäätelön veron poistoa. Nämä toimet vähentävät valtion verotuloja arviolta 186 miljoonaa euroa. Makeisten ja jäätelön vero hyväksytään yleisesti kansalaisten keskuudessa keinona edistää kansanterveyttä. Veron poistamisen sijaan, sitä on mahdollista kehittää. Ns. sokerityöryhmä esitti makeisten ja jäätelön veron korvaamista sokeriverolla. Tässä mallissa veron piirissä olevien tuotteiden määrää kasvatetaan ja vero määräytyy sokeripitoisuuden mukaisesti. Sokerivero on perusteiltaan kansanterveydellinen, joten se ei ole valtiontukisääntöjen vastainen toimi. Työllisyyspolitiikkaan liittyviä huomioita sekä STM:n että TEM:n hallinnonaloilta: tuettava työllisyyttä ja turvattava järjestöjen mahdollisuudet työllistää SOSTE pitää positiivisena ja inhimillisenä ratkaisuna ikääntyneiden kertaluonteista eläketukea. Ottaen huomioon tavoitteen eläkeiän nostosta, on hyvä, että kyseessä on tähän suhdannetilanteeseen liittyvä yleinen koko ikäluokkaa koskeva ja kertaluonteinen päätös. Kertaluontoinen päätös ei kuitenkaan ratkaise kaikkien ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Ratkaisuja tulisi etsiä palvelujärjestelmästä esimerkiksi työttömien terveyttä ja työkykyä ylläpitävistä palveluista. Työttöminä työnhakijoina on suuri joukko myös nuorempia henkilöitä eri ikäryhmissä, jotka ovat käytännössä työkyvyttömiä, mutta eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuorempien ikäluokkien osalta tulisi tarkastella työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn kriteereitä heidän todellisen työkykynsä mukaisesti. Yhdistyksille ja säätiöille on budjetissa varattu palkkatukimäärärahoja enintään 3000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Määrärahoihin on kohdistettu merkittävä leikkaus, sillä vuonna 2015 järjestöissä palkkatuella aloitti 5 250 henkilöä. Järjestöjen palkkatukipaikkoihin ohjautuu henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikot. Järjestöjen kokemuksellisen osaamisen kautta henkilöiden osaaminen vahvistuu, itsetunto paranee ja työelämävalmiudet kohenevat. Järjestöt työllistävät palkkatuella henkilöitä myös suunnittelemaan ja järjestämään muille työttömille ja heikompiosaisille toimintaa esimerkiksi kohtaamispaikoissa. Näillä on sosiaalisten vaikutusten lisäksi myös työllistymistä edistäviä vaikutuksia.
Työllisyysmäärärahojen merkittävällä leikkauksella on suuri vaikutus kansalaisjärjestötoimintaan. Järjestöt ovat kuntien lisäksi toinen merkittävä palkkatukityöllistäjä, ja palkkatukivarojen loppuminen ajaa suoraan alas myös kansalaisjärjestötoimintaa. Palkkatuen loppuminen vähentää sekä työllistymismahdollisuuksia, että kansalaisjärjestöjen tarjoamaa tukea ja palveluja. Kun määrärahat loppuvat, myös järjestöjen esimerkiksi lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille tarjoama tuki ja toiminta uhkaavat loppua sekä erilaiset asukastalot ja muut kohtaamispaikat sulkeutua. Työllisyyspoliittisen avustuksen määrärahat ovat pienentyneet viime vuosina merkittävästi. Budjettiesityksessä esitetään jälleen määrärahan pienentämistä. Työllisyyspoliittisen avustuksen tavoitteena on työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen. Määrärahan pienentäminen heikentää työllistämismahdollisuuksia. Aktiivitoimenpiteiden määrää esitetään lisättäväksi laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta siten, että valtion työttömyysetuuksiin osoittamia määrärahoja voisi jatkossa käyttää liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä ja alentaa rakenteellista työttömyyttä. Tavoite on kannatettava ja luo joustavuutta. Uudistuksen käytännön vaikutukset jäävät vielä avoimiksi.