IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 780 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa palkkausmenojen siirtona momentilta 23.01.01 ja vähennyksenä 1 000 000 euroa kertaluonteisten investointien siirtona momentille 23.01.01. 2015 IV lisätalousarvio -780 000 2015 I lisätalousarvio 643 000 2015 talousarvio 40 725 000 2014 tilinpäätös 55 790 000 2013 tilinpäätös 60 816 000 41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 102 000 euroa. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtuus Vuonna 2015 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 10 562 000 euron arvosta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtuudesta 2 162 000 euroa aiheutuu ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta johtuen päätöksestä palauttaa käytetty ydinpolttoaine Yhdysvaltoihin sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijöistä. Valtuudesta 4 400 000 euroa (vuosien 2016 2019 osuudet) aiheutuu vanhan koereaktorin Otakaari 3:ssa sijaitsevien ydinturvallisuustutkimustilojen puhdistukseen liittyvistä menoista ja 4 000 000 euroa (vuosien 2015 2018 osuudet) CEA:lle (Ranskan vaihtoehtoisten energioiden ja ydinenergia komissio) toimitettavien Jules Horowitz -materiaalintutkimusreaktorin mittaus- ja koelaitteistojen toimituksista ja niiden kohonneiden kustannusten Suomen osuudesta. Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Vuoden 2015 sitoumukset: Ydinjätehuoltomaksu 1 102 1 060 2 162 Otakaari 3 -tutkimustilojen puhdistus 600 600 1 200 2 000 4 400 24.9.2015 14:22 Sivu 1
IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Jules Horowitz -materiaalitutkimusreaktori 1 000 1 000 1 000 1 000 4 000 Menot yhteensä 2 102 2 660 1 600 2 200 2 000 10 562 2015 IV lisätalousarvio 2 102 000 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää erityisavustuksen lisäksi myös yleisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön laajentaminen myös yleisavustukseksi mahdollistaa hallinnon keventämisen ohjelmamuotoisissa toimenpiteissä. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 2015 IV lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio 303 000 2015 talousarvio 51 792 000 2014 tilinpäätös 61 937 000 2013 tilinpäätös 36 122 000 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 35 738 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu tarkentuneista vuoden lopun korko- ja valuuttakurssimuutoksia koskevista menoarvioista. 2015 IV lisätalousarvio 35 738 000 2015 talousarvio 459 295 000 2014 tilinpäätös 478 981 208 2013 tilinpäätös 803 255 945 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 8 000 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osa- 24.9.2015 14:22 Sivu 2
IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV keyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. S e l v i t y s o s a : Vähennys johtuu lainavaltuuksilla rahoitettujen hankkeitten arvioitua hitaammasta toteutumisesta. 2015 IV lisätalousarvio -8 000 000 2015 talousarvio 140 500 000 2014 tilinpäätös 105 579 892 2013 tilinpäätös 101 511 668 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta saadun rahoituksen palautuksesta. Hanke ei ole toteutunut täysimääräisenä, joten EU:lle palautettava osuus on 6 287 000 euroa, josta 3 487 000 euroa voidaan kattaa aiemmin saadulla lisärahoituksella. EU:n rahoitusosuus on ollut puolet rahoitussuunnitelmasta. Saadut tulot on kirjattu momentille 12.32.99. 2015 IV lisätalousarvio 2 800 000 2015 I lisätalousarvio 2015 talousarvio 563 899 000 2014 tilinpäätös 504 475 000 2013 tilinpäätös 579 254 000 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 64 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve johtuu FINAS-akkreditointipalvelujen menoista Mittatekniikan keskuksen lakkauttamisen yhteydessä. 2015 IV lisätalousarvio 64 000 2015 talousarvio 18 613 000 2014 tilinpäätös 18 557 000 2013 tilinpäätös 18 230 000 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa. 24.9.2015 14:22 Sivu 3
IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu ohjelmakauden 2014 2020 arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä sekä ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuodelle 2015. Vähennyksestä 32 100 000 euroa arvioidaan kohdentuvan rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 27 900 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. 2015 IV lisätalousarvio -60 000 000 2015 talousarvio 444 990 000 2014 tilinpäätös 433 124 274 2013 tilinpäätös 466 306 515 60. Energiapolitiikka 40. Energiatuki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu merituulivoimahankkeen viivästymisestä. 2015 IV lisätalousarvio -10 000 000 2015 I lisätalousarvio -5 440 000 2015 talousarvio 80 908 000 2014 tilinpäätös 51 178 146 2013 tilinpäätös 29 282 488 41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 19 030 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu hankkeiden viivästymisestä. 2015 IV lisätalousarvio -19 030 000 2015 talousarvio 30 750 000 2014 tilinpäätös 2013 tilinpäätös 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 36 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta. 2015 IV lisätalousarvio -36 000 000 2015 talousarvio 214 000 000 2014 tilinpäätös 79 643 927 2013 tilinpäätös 57 532 024 24.9.2015 14:22 Sivu 4
IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV 70. Kotouttaminen 30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 9 400 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten arvioitua suuremmasta määrästä. 2015 IV lisätalousarvio 9 400 000 2015 I lisätalousarvio 1 500 000 2015 talousarvio 94 827 000 2014 tilinpäätös 106 568 835 2013 tilinpäätös 102 266 927 24.9.2015 14:22 Sivu 5
32.01.41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) Momentti on uusi. Momentille ehdotetaan määrärahaa 2 102 000 euroa ja sitomisvaltuutta 10 562 000 euroa. 1. VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin alasajosta aiheutuvaan lisämaksu valtion ydinjätehuoltorahastolle 2,162 milj. euroa. Merkittävimmät syyt kustannusten nousun taustalla ovat käytetyn ydinpolttoaineen palauttaminen Yhdysvaltoihin, ja sen kasvanut kustannus, sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijät. Tutkimusreaktorin ydinpolttoaine poikkeaa olennaisesti Posivan loppusijoitushankkeeseen Olkiluodossa sisältyvästä ydinvoimalaitosten käytetystä polttoaineesta. Tutkimusreaktoripolttoaineen palauttamista koskee erityinen Yhdysvaltain energiaministeriön (DOE) ohjelma. Tällä hetkellä palautusta ei vielä voida toteuttaa kansallisen Idahossa toimivan ydintutkimuskeskuksen haltuun. Ulkoministeriö on välittänyt asiaa koskevan notifikaation (29.6.2015) DOE:lle. Tavoitteena on saada palautussopimus vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen sovitaan kuljetuksen yksityiskohdat ja hankitaan sille viranomaishyväksyntä. Purkujätteen käsittelystä VTT solmii yhteistyösopimukset ydinvoimayhtiöiden kanssa. VTT:n vastuu ydinjätehuollon turvallisuudesta säilyy ydinenergialain mukaan loppusijoitustilojen sulkemiseen saakka eli useita vuosikymmeniä. TEM on vahvistanut VTT:lle vuoden 2015 rahastotavoitteen 9 705 000 euroa. Valtion ydinjätehuoltorahasto on vuoden 2014 edelleen tilinpäätöksessään vahvistanut VTT:n rahasto-osuudeksi 8 602 566,50 euroa (rahastossa 31.12.2014 oleva VTT:n osuus mukaan lukien osuus rahaston voitosta). Valtion ydinjätehuoltorahasto on määrännyt 26.2.2015 (VYR 11/2015) päätöksellään vahvistetun rahastotavoitteen ja VTT:n rahasto-osuuden perusteella ydinjätehuoltomaksun, yhteensä 1 102 433,50 euroa, joka on suoritettu rahastolle 31.3.2015. VTT on toimittanut ministeriölle tarkennetun arvion 29.6.2015, jossa kokonaiskustannukseksi arvioitiin 10 765 000 euroa. Kesällä 2015 toteutettu kustannusten uudelleenarviointi korotti rahastotavoitetta (vielä vahvistamaton) 1 060 000,00 euroa. Vuodelle 2015 vahvistettu ja vuodelle 2016 (vielä vahvistamaton) rahastotavoite on yhteensä 2 162 000 euroa. 2. VTT:n Otakaari 3:ssa sijaitsevien tutkimustilojen puhdistukseen 4,4 milj. euroa. FiR1 -tutkimusydinreaktorin yhteydessä olevat 1970-luvulla Otakaari 3:n rakennetut tutkimus- ja kuumakalliotilat, on purettava, siivottava ja ennallistettava. Koska tiloissa on vuosikymmenien ajan tehty ydinturvallisuuteen liittyvää tutkimusta, tilojen puhdistus vaatii merkittävän, esitetyn suuruisen rahoituksen. Rahoitus kattaa tilojen purun, tarvittavan välivarastoinnin ja puhdistuksen lisäksi huolellisen suunnittelun. 3. Jules Horowitz -materiaalintutkimusreaktorin (JHR MTR) Suomen osuuteen esitetään 4,0 miljoonaa euroa
Jules Horowitz -materiaalitutkimuksen koereaktorin rakentaminen aloitettiin Ranskassa 2000-luvun alussa. Suomi on sitoutunut hankkeeseen valtion tasolla. JHR on nimetty kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Hankkeen toteutusvastuu on annettu VTT:n hoidettavaksi. Osana JHR-hankketta VTT:n johtama konsortio tulee toimittamaan mittalaitteita CEA:lle Jules Horowitz -testausreaktoriin Cadaracheen, Ranskaan. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 10 milj. euroa. VTT:n vastuu alihankkijoiden työstä sekä vastuu monimutkaisten laitteiden toimivuudesta lisäävät merkittävästi VTT:n projektin riskiä. Suomessa tehty työ ja hankinnat arvotetaan vuoden 2005 tasolle kerran vuodessa indeksillä, joka perustuu Ranskan teollisuusindekseihin ja jonka kaikki JHR-konsortion jäsenet ovat hyväksyneet. Rahan arvon muuttuminen aiheuttaa sen, että 10 milj. euroa vuoden 2005 tasossa tarkoittaa nykyrahassa noin 12 milj. euroa. Projektin alussa VTT ja CEA sopivat, mitkä laitteistokokonaisuudet VTT toimittaa. Projektin edetessä raakaaine- ja valmistuskustannukset ovat nousseet. Lisäksi on käynyt selväksi, että laitetoimitukset ylipäätään ja erityisesti ydinvoima-laitoksiin edellyttävät merkittävää laadunhallintajärjestelmän muutosta normaalisti VTT:llä käytössä olevaan järjestelmään. Näitä kuluja ei voida sisällyttää täysimääräisesti hankkeen kustannuksiin. Laadunhallinta tarkoittaa myös VTT:n osalta mittavaa alihankkijoiden laadunvarmistusta, mihin liittyy Ranskan viranomaisen asettama velvoite erillisen surveillance-ohjelman perustamisesta valvomaan alihankintojen laatua (ns. INB 12 ORDER). JHR-hanke tulee maksamaan Suomelle tämän hetkisen arvion mukaan rakennusvaiheessa n. 14 milj. euroa (ilman arvonlisäveroa) eli 4 milj. euroa alkuperäistä kustannusarviota enemmän.
41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja ehdotetaan muutettavaksi siten, että määrärahaa saa käyttää erityisavustuksen lisäksi myös yleisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Ohjelmamuotoiset toimenpiteet rahoitetaan useilla eri hankepäätöksillä. Vuoden 2014 talousarvion määrärahoilla on tähän mennessä (lokakuusta 2014 ) tehty kaikkiaan 36 rahoituspäätöstä. Ohjelmista 33 on Finpron hallinnoimia, joille rahoituspäätökset on tehty. Rahoitetut hankkeet ovat laajoja ja luovat suuren hallinnollisen taakan niin ohjelmien toteuttajille kuin rahoittavalle viranomaiselle. Rahoitetut ohjelmat sisältävät huomattavilta osin sellaisia toimia, joita voitaisiin rahoittaa myös yleisavustuksena nykyisin valtion yleisavustusta saaville kansainvälistymistä edistäville yhteisöille (kuten Finpro). Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista mahdollistaa valtionavustuksen myöntäminen myös yleisavustuksena. Tällöin avustuksia voitaisiin myöntää yleisavustuksena laajempiin kokonaisuuksiin (ohjelmatoimintaan), jota voitaisiin ohjata valtioapuyhteisöjen tulos- ja omistajaohjauksen keinoin. Yleisavustuksen myöntäminen useista ohjelmista koostuvaan ohjelmatoimintaan mahdollistaisi myös ohjelmien resurssien (henkilöstö, ostopalvelut jne.) tehokkaamman yhteiskäytön ohjelmien välillä. Hallinnollisen taakan vähentäminen mahdollistaisi ohjelmien toteuttajaorganisaatioiden työpanoksen keskittymisen hallinnollisten töiden sijasta enemmän ohjelmien operationaaliseen toteuttamiseen. Rahoittavalle viranomaiselle tämä mahdollistaisi keskittymisen enemmän strategisempaan kehittämistyöhön.
32.20.80 Lainat viennin jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) Momentille ehdotetaan lisäystä 35 738 000 euroa. Lisäystarve aiheutuu tarkentuneista vuoden lopun valuuttakurssi- ja korkomuutoksia koskevista menoarvioista. Rahoitusmarkkinakriisin seurauksena otettiin Suomessa tilapäisesti käyttöön vientihankkeiden ns. jälleenrahoitusmalli vuosiksi 2009 2012 viennin ja kotimaisten alustoimitusten rahoitukseen. Suomen Vientiluotto Oy on jälleenrahoittanut OECD-ehtoisia koti- ja ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitosten suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja. Jälleenrahoituksen ehtona on Finnveran vientitakuu tai alustakaus. Suomen Vientiluotto Oy on rahoittanut väliaikaisen jälleenrahoitusjärjestelmän piiriin hyväksytyt hankkeet Valtiokonttorin myöntämillä lainoilla luottoaikojen loppuun asti. Uusia luottoja ei ole voitu enää myöntää lokakuun 2012 jälkeen, jolloin Finnveran varainhankinnalla tapahtuva luottojen rahoitustoiminta käynnistyi (laki 1543/2011). Vuotta 2015 koskevien talousarviovalmistelujen yhteydessä Valtiokonttorin jälleenrahoitustoimintaan liittyvät meno- ja tulopuolen laskelmat perustuivat viime keväänä vallitsevaan EUR/USD -valuuttakurssiin ja korkotasoon. Valtiokonttori on arvioinut elokuussa 13.8.2015 tekemässä laskelmassaan, että momentin 32.20.80 menot olisivat kuluvana vuonna yhteensä 511 784 000 euroa. Valuuttakurssi- ja korkokehitys aiheuttaa jatkuvasti muutoksia määrärahaan sekä menopuolelle (32.20.80) että vastaavasti tulopuolen momenteille (13.01.05/Korot muista lainoista ja 15.01.04/Muiden lainojen lyhennykset). Kaikkien jäljellä olevien jälleenrahoituslainojen nostojen on tarkoitus tapahtua vuoden 2015 kuluessa. Tämän jälkeen momentille 32.20.80 aiheutuu silti vielä tulevinakin vuosina suojaustoimenpiteisiin liittyviä menoja (liittyen lainakannan hoitamiseen) arviolta vuoteen 2023 saakka.
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 1. Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa 8 000 000 euroa. 2. Lisäksi momentin perusteluja ehdotetaan täydennettäväksi siten, että Valtiokonttorilla olisi oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttorilla tulisi olla myös mahdollisuus sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voitaisiin tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 1. Tekesille myönnettiin vuosina 2014 ja 2015 lisävaltuuksia 60 milj. euroa tiettyihin kohdennettuihin erityisalueisiin. Rahoituspäätösten tekeminen on painottunut näiden osalta vuoteen 2015, joten hankkeisiin liittyvät maksatukset painottuvat tuleville vuosille. Tästä syystä arviomäärärahaa voidaan tässä lisätalousarviossa vähentää 8 000 000 eurolla. 2. Muutos selkeyttäisi lainojen hallinnointia, koska vieraan pääomanehtoiset lainat voidaan maksaa takaisin vapaasti, toisin kuin pääomalainat, joita koskevat osakeyhtiölain edellytykset yhtiön taseasemasta ennen takaisinmaksua. Valtion asema velkojana paranisi, koska pääomalainat ovat viimesijaisia velkoja.
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2v) Momentin määrärahaan ehdotetaan lisäystä 2 800 000 euroa. Lisämäärärahan tarpeen aiheuttaa Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta aikanaan saadun rahoituksen palautukset. Hanke ei ole toteutunut täysimääräisenä, joten EU:lle palautettava osuus on yhteensä 6 287 000 euroa, josta 3 487 000 euroa voidaan kattaa aiemmin saadulla lisärahoituksella momentilla 32.30.51 (III LTA 2012: 4 426 000 euroa; TA 2013: 5 847 000 euroa; LTA 2013: 7 790 000 euroa = yhteensä 18 063 000 euroa). EU:lta saatu rahoitus on kirjattu tulomomentille, mutta palautus joudutaan tekemään momentilta 32.30.51. 1
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa 60 000 000 euroa. Määrärahatarpeen väheneminen aiheutuu ohjelmakauden 2014 2020 arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä. Hankkeiden maksatuspäätöksiä on voitu tehdä sähköisessä tietojärjestelmässä suunniteltua myöhemmin, minkä vuoksi maksatusmäärärahan tarve vuodelle 2015 on 30 milj. euroa ennakoitua pienempi ja siirtyisi tämän hetkisen arvion mukaan maksettavaksi vuonna 2016. Ohjelmakauden 2007 2013 maksatukset eivät tule toteutumaan odotetusti. Erityisesti yritystuissa ohjelmakauden toteuma on jäämässä 30 milj. euroa ennakoitua pienemmäksi. Vähennykset perustuvat rakennerahasto-ohjelmien hankkeita rahoittavien viranomaisten syyskuun 2015 alussa toimittamiin arvioihin maksatusten kertymisestä vuonna 2015.
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa 10 000 000 euroa. Merituulihankkeen aikataulu on viivästynyt ja maksatukset siirtyvät vuodella eteenpäin. Kokonaisuutena merituulivoiman maksatuksiin on alun perin budjetoitu 10 milj. euroa vuodelle 2015 ja 2016, joten vuodelta 2015 käyttämättä jäävä arviomääräraha tulee huomioida julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2017.
32.60.41 LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa 19 030 000 euroa. Manga LNG Oy:n Tornion Röytän satamaan rakennettavan terminaalihankkeen maksatukset siirtyvät vuodella eteenpäin ja Oy AGA Ab:n Rauman satamaan rakennettava terminaalihanke viivästyy. LNG-terminaalien investointituki (TAE 2015 perusta) 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Valtuus 33 90 123 Arviomääräraha 5 42 52 23 1 123 LNG-terminaalien investointituki TAE 2015 (7.8.2014) 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Valtuus siirr. 123* 0 Arviomääräraha 0 0 47 52 24 123 * 30,1 M siirtyy vuodelle 2015 LNG-terminaalien investointituki KEHYS 2016 2019 Valtuus 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Tehdyt päätökset 2015 Manga LNG Oy 33 155 400 16 577 700 9 946 620 6 631 080 33 155 400 Skangass Oy 23 441 500 11 720 750 7 032 450 4 688 300 23 441 500 Oy Aga Ab 8 619 200 4 309 600 2 585 760 1 723 840 8 619 200 Haminan Energia 27 660 000 13 830 000 8 298 000 5 532 000 27 660 000 Käyttämättä 30 123 901 15 061 950 9 037 170 6 024 780 30 123 901 Arviomääräraha 123 000 000 11 720 750 41 749 750 25 518 680 13 886 920 92 876 100 -M 11,7 41,7 25,5 13,9 92,9
32.60.44 Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa 36 000 000 euroa. Vähennys pääosin aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta. Arvio on muuttunut 4 500 GWh:sta 2 300 GWh:iin. TA 2015 Päivitetty arvio 1.9.2015 Tuulivoimalat 137 000 000 140 000 000 Biokaasuvoimalat 3 600 000 1 300 000 Metsähakevoimalat 70 200 000 36 400 000 Puupolttoainevoimalat 2 300 000 300 000 Yhteensä 214 000 000 178 000 000
32.70.30 Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Momentille ehdotetaan lisäystä 9 400 000 euroa. Vuoden 2015 talousarviossa ja vuoden 2015 I lisätalousarviossa momentille on osoitettu yhteensä 96 327 000 euroa. ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) on maksanut kunnille korvauksia 31.8.2015 mennessä pakolaisten vastaanotosta 44,2 milj. euroa. Lisäksi kunnat ovat lähettäneet KEHA-keskukseen 30,4 miljoonan euron edestä korvaushakemuksia, jotka eivät vielä näy kirjanpidossa. Määrärahan käyttö ja maksua odottavien korvausten yhteismäärä on 31.8.2015 arviolta 77 % momentille myönnetystä määrärahasta. Kuntien korvaushakemukset ovat aiempina vuosina painottuneet vuoden viimeisiin kuukausiin. Vuonna 2013 momentin 32.70.30 arviomääräraha ylitettiin 7,1 milj. eurolla ja vuonna 2014 11,9 milj. eurolla. Edellisten vuosien ylitysten, tämän hetkisen käytön sekä ELY-keskusten tekemien arvioiden perusteella määrärahan koko vuoden tarve tulee olemaan myönnettyä määrärahaa suurempi. Vuonna 2015 määrärahaa arvioidaan tarvittavan noin 9,4 milj. euroa jo myönnettyä enemmän. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaisesti momentilta maksetaan kunnille pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan (toimeentulotuki, tulkkipalvelut, alaikäisten huolto, erityiskustannukset).