Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Benchmarkausmatka Saaristomeren kansallispuisto ja Örön linnakesaari 4.5.2015 Materiaalit ja ryhmätöiden tuotokset Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 -hankkeen toimenpiteitä rahoitetaan Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahasta. Hankkeen tavoitteena on parantaa Teijon kansallispuistossa ja sen vaikutusalueella olevien yritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä. Hanketta toteutetaan yhdessä Yrityssalon, Metsähallituksen luontopalveluiden, Salon kaupungin sekä yrittäjien kanssa.
Osallistujat Aurinkoruusu Oy,Salmenperä Liisa Ceracon Oy, Smeds Rasmus Hanhivaaran Liikuntakeskus, Saarinen Jussi Hanhivaaran Liikuntakeskus, Saarinen Sirpa Hotel Fjalar, Kesälä Tina Hotel Fjalar, Virkki Niina Kemiönsaaren Kunta, Donner Benjamin Kemiönsaaren Kunta, Shi Fanny Kemiönsaaren Kunta, Börman Tri Kemiönsaaren Oppaat ry, Grenman Marjatta Kirjakkalan Ruukkikylä, Elo Risto Kirjakkalan Ruukkikylä, Linnalaakso-Elo Eeva Koti- ja maatila-apu M & J, Penna Jyrki Koti- ja maatila-apu M & J, Penna Mirja Majatalo Onni & Rauha, Kiviranta Jouni Majatalo Onni & Rauha, Kiviranta Raili Metsähallitus luontopalvelut, Muuri Anne Pohjaluoto Sari ProAgria Länsi-Suomi, Kyyrä Henna Rannikkokuriiri Oy, Kämäräinen Jari R&M komp, Wuorio-Andersson Marika Rohan Tallit, Nuotio Anu Rohan Tallit, Nuotio Jaakko Rosala Handelsbod, Jurmu Hanna Rosala Handelsbod, Pick Maria Rosala Handelsbod,Jurisson Maarja Saaristokylpylä Kasnäs, Granlund Tanja Saaristokylpylä Kasnäs, Grönroos Susanne Salon seurakunta, Valkonen Tuula Salon kaupunki, Paranko Pirkko Salon Seurahuone, Hämäläinen Eija Salon Seurahuone, Lehtinen Maija Teijon alueen kyläyhdistys, Sarelius Pauli TjudaSkola, Eklund Patrik TjudaSkola, Eklund Lotten Tmi Sähkö-Siuvatti, Siuvatti Tarja Yrityssalo, Heinonen Jukka Yrityssalo, Nurmi Riikka
Ohjelma 4.5.2015 Kaksi erilaista kansallispuistoa, Teijo ja Saaristomeri, sekä matkailuyritysten palvelut kahden eri kunnan alueella luovat mahdollisuuksia houkutella uusia asiakkaita. Lähde mukaan tutustumaan näihin mahdollisuuksiin, löytämään uusia yhteistyökumppaneita sekä ideoimaan yhdessä tuotepaketteja ja kehittämistarpeita matkailun edistämiseksi. Matka on tarkoitettu Salon ja Kemiönsaaren alueella toimiville matkailuyrityksille. Varustauduthan matkalle mukaan ottamalla nipun yrityksesi esitteitä, tuotepaketteja sekä käyntikortteja! 7:30 Yhteiskuljetus lähtee Yrityssalon parkkipaikalta, Örninkatu 15, Salo 8:15 Pysähdys Kemiönsaaren matkailuneuvonta, Engelsbyntie 8 9:00 Saapuminen Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukkaan. Aamukahvi ja suolainen Saaristomeren ja Teijon kansallispuistojen erityispiirteet ja mahdollisuudet matkailuyrittäjille, Hanna Ylitalo, Metsähallitus luontopalvelut 9:45 Yritysesittelyt. Yritykset esittäytyvät ja kertovat palveluistaan ja tuotteistaan (2 min/yritys) 10:30 Lähtö M/S Minandralla Örön linnakesaarelle. 45 min. 11:15 Kävelykierros 4 km ja tutustuminen linnakesaaren ainutlaatuiseen luontoon ja historiaan oppaan johdolla. 13:15 Keittolounas ja kahvi. 14:00 Örö linnakesaaresta luontomatkailukeskukseksi, Jouni Vuorinen, Metsähallitus & Skärgårdskompaniet 14:45 Matkailuyhteistyön mahdollisuudet työpaja 15:45 Ajankohtaista matkailualan yrityksille, Jukka Heinonen, Yrityssalo Oy 16:00 Lähtö Kasnäsiin M/S Minandralla 16:45 Yhteiskuljetus Kasnäsistä Kemiönsaaren kautta Saloon. Salossa n. 18:00.
Teijon kansallispuisto Teijon kansallispuistossa näet Suomen luonnon monet kasvot tiiviissä paketissa. Lyhyeenkin retkeen mahtuu kaunista järvimaisemaa, suon ja metsän mosaiikkia, puroja ja jopa merta. Teijo tarjoaa tekemistä vauvasta vaariin: kalastusta, uintia, retkeily- ja hiihtoreittejä sekä vaikkapa pyöräilyä. Alueen ruukkikylät henkivät mennyttä aikaa. Monipuolinen perhekohde ruukkikylien tuntumassa. Tekemistä: Patikointi, kalastus, pyöräily
Kävijäprofiili 2008 Noin 70 000 käyntiä vuosittain 1/4 Pääkaupunkiseudulta, lähialueelta 20 % Ulkomaalaisia 5 % Keski-ikä 45 vuotta, 2-5 hengen seurueissa, 66 % oman perheen kanssa 68 % kävijöistä on vieraillut kp:ssa aikaisemminkin Päiväkävijöitä hieman enemmän, viipyvät noin 4 tuntia Yöpyjien käynnin kesto 2,5 vuorokautta Tyytyväisempiä oltiin luonnonympäristöön ja palveluista P-paikkoihin, reitteihin ja taukopaikoihin kuin esim. Jätehuoltoon ja erityistarpeiden huomiointiin Paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset 3,8 M ja 46 htv Toiveita: opasteet, polttopuuhuolto, luontotalon aukioloajat ja palvelut Luonto Kalastus Kävely Retkeily
Saaristomeri Maailman kauneimmaksi kuvaillussa saaristossa maisema vaihtuu jatkuvasti karuista kallioluodoista eläviin saaristokyliin ja ulkomeren ulapoista suojaisiin kalliopoukamiin. Saaristomerellä on enemmän saaria ja luotoja kuin missään muualla. Lähde lumoavalle seikkailulle saariston sokkeloihin tai hengähtämään avaran meren äärelle vaikkapa omalla veneellä tai ympäri vuoden yhteysaluksella! Koe maailman suurenmoisin saaristo. Tekemistä: purjehdus, melonta, vapaaehtoistyö
Kävijäprofiili 2014 Lähes 60 000 käyntiä vuosittain 40 % Varsinais-Suomesta, 1/3 Pääkaupunkiseudulta Ulkomaalaisia 5 % Keski-ikä 49 vuotta, 2-5 hengen seurueissa, 83 % oman perheen kanssa 92 % kävijöistä on vieraillut kp:ssa aikaisemmnkin Suurin osa yöpyy alueella, käynnin kesto 4,8 vuorokautta Päiväkävijät viipyvät noin 4 tuntia Tyytyväisempiä oltiin luonnonympäristöön ja siisteyteen kuin esim. palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin Paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset 6,3 M ja 77 htv Toiveita: rantautumispaikkojen lisääminen, paikallistuotteiden myyntiä, ruokapaikkoja, esitteet ja opasteet Tarinat, merenkulku, meriluonto, muinaisjäännökset, sotahistoria Luonto Purjehdus Virkistäytyminen Luonnon tarkkailu
Kuvia retkeltä Esityksen nimi / Tekijä
Kuluttajakäyttäytymisen muutos Miten muuttuu 5-10 vuoden aikana omissa kohderyhmissä? Millaisia haasteita se luo yrityksille? Miten niihin pitäisi valmistautua? Miten sen pitäisi näkyä yritysten palveluissa, niiden tuottamisessa ja viestinnässä?
Kuluttajakäyttäytyminen Paketit Mahdollisimman valmista Helposti ostettavaa elämää suurempaa (elämykset) Tietoisuus ympäristöasioista Turvallisuus korostuu Haasteita/mahdollisuuksia Yhtesityö Koulutus (lisäsäädöksiä ) Nouseeko asiakkaiden keski-ikä? (hyväkuntoisempia, pitkäikäisempiä, kynnykset, kaiteet, jne. / huonokuntoisempia nuoria??) Varukset viime tipassa Yrittäjyys joustavaa Kulkeminen (julkisten katoaminen, ekologisuus) Viestintä Sosiaalinen media Opastetauluja Digitaalisuus - tabletteja enemmän käytössä, sovelluksia Ideat Kännykätön retki/hetki Erottautuminen samojen palveluntarjoajien joukosta Miten vanhuksia marjaan/sieneen? Kohderyhmät
Alueen ydinpalvelut Alueen houkuttelevuustekijät? Vetovoimatekijät? Profiili? Segmentit? Kohderyhmät? Tuotteistuksen teemat ja mahdollisuudet? luonto kulttuuri ruoka hyvinvointi - aktiviteetit
Alueen ydinpalvelut / vetovoimatekijät Houkuttelevuustekijät / vetovoimatekijät Meren läheisyys Ruokamatkailu, yrtit Kalastus Uhanalaisten kasvien bongaus (kukat, linnut, perhoset, luonto, pimeys) Extream (kuulapyssyrata/-kenttä) Helppous, kulkuyhteydet Soutu, sukellus? Venäjän historia (salainen, kummitus, ) Profiili Sienimatkailu (Teijo) Pimeämatkailu Myrskyretket Ruokamatkailu Segmentit Varuskuntamatkailijat Venäläisturistit Kiinalaiset Eläkeläiset/seniorit (elvytyslaitteet???)
Yhteistyö Miten kansallispuistojen virkistys- ja matkailukäyttöä tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat paremmin alueen matkailutoimijoita? Puistojen välillä? Puistojen ja yritysten välillä? Yrittäjien rooli/vastuut? Puistojen rooli/vastuut? Yhteistyön muodot? Kuva Metsähallitus luonto kulttuuri ruoka hyvinvointi - aktiviteetit
Yhteistyö Säännölliset tapaamiset kansallispuistojen/metsähallitus, yrittäjien ja kuntaedustuksen välillä Jokaisen on nähtävä yhteistyön mahdollisuudet Alueiden yhteinen koordinointi ja markkinointi (Teijo- Saaristomeri) Yhteinen www-sivusto, esite, tuotteet Yrittäjän vastuu on asiakasrajapinnassa ja vastuussa asiakkaan tekemisistä Palvelut säilytettävä, mm. Hamarijärveen on istutettava kalaa
Myynti Mitkä on nykyiset ongelmakohdat? Miten alueen matkailutuotteiden myynti tulisi hoitaa? Eri asiakassegmenteille/kohderyhmille? Millaisia yhteistyömalleja voisi olla? Tutustumisen arvoisia alueita elävästä elämästä? luonto kulttuuri ruoka hyvinvointi - aktiviteetit
Myynti Miten myynti tulisi hoitaa? Yhteien myyntiorgaisaatio, esim. Saariston varauskeskus laajentaisi Rosalan viikinkikeskus? Nykyiset ongelmakohdat? Ymmärretään että yhteistyössä on voimaa, mutta ei tunneta alueen kohteita ja tarjontaa Tuotepaketit ja paketointi kuntoon Tutustumisen arvoisia alueita? Ahvenanmaa Yhteistyömalleista? Yrittäjien tapaamiset ja alueisiin tutustuminen
Yhteenveto tulossa elokuussa! Ota yhteyttä: Riikka Nurmi 040 501 7510 riikka.nurmi@yrityssalo.fi