Investointikatsaus Kari Kuusela

Investointikatsaus 2013-2014 Kari Kuusela

Investointikatsaus Katsaus vuoden 2013 hankkeisiin - Vuonna 2013 valmistuneet hankkeet - Verkon arvon kehitys Katsaus vuoden 2014 hankkeisiin - Suurten hankkeiden eteneminen - Meneillään olevat merkittävät kehityshankkeet Työturvallisuus Rajasiirtoyhteydet

Verkkoinvestoinneissa edelleen työntäyteinen vuosi Vuotuiset investointitasot 2010 2011 2012 2013 toteuma 132 237 121 216 Projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät suunnitellusti Valmistuneiden projektien lisätyöt 3,1% (v. 2012 1,7 %) 10 sähköasema- ja voimajohtohanketta Fingridin työmailla palvelutoimittajat tekivät 639 henkilötyövuotta (v. 2012 593 henkilötyövuotta)

2013 valmistuneita verkkoinvestointiprojekteja 11 8 910 3 6 4 5 7 2 1 1. Yllikkälä-Visulahti voimajohto 2. EstLink2 yhteys 3. Rauhalahden sähköaseman perusparannus 4. Hyvinkää-Hikiä 5. Nurmijärvi-Hikiä 6. Hikiän sähköasema 7. Anttilan sähköaseman laajennus (AC) 8. Kemiön sähköaseman perusparannus 9. Hiukkavaaran johtojärjestelyt ja Kalajoki- Leväsuo muutokset 10. Pikkaralan sähköasemalaajennus ja muutokset Kalajoella ja Leväsuolla 11. Fennoskan 1 automaatiouudistus

EstLink 2 Inv.es. Investointituki Ennuste Kapasiteetti 154 M 50 M 149 M 650 MW / 450 kv Fingridin osuus hankkeesta, ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, tilanne 2/2014 Hanke jää historiaan poikkeuksellisen laadukkaasti toteutettuna HVDC -projektina Linkki annettiin markkinoiden käyttöön 7.12.2013 Perusteet: Eurooppalaisen sähkömarkkinoiden edistäminen ~90 m 400 kv AC Substation Anttila 650 MW Converter Station 450 kv DC OHL 450 kv DC Transition Station Nikuviken 450 kv DC Submarine Cable 450 kv DC Land Cable 650 MW Converter Station 330 kv AC Substation Püssi

Yllikkälä Huutokoski: Yllikkälä Visulahti voimajohto Hanke Investointiesitys Toteuma Kapasiteetti Yllikkälä- Visulahti Hankekokonaisuus 29M 29M 400 kv 84M 60M 400 kv, 110kV Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia eikä lunastuskustannuksia Perusteet: Siirtotarpeiden kasvu Kaakkois-Suomesta muuhun kantaverkkoon, sähkömarkkinoiden kehitys ja alueellisen käyttövarmuuden parantaminen. Pääurakoitsija: ETDE-Selpol Rakennustyöt valmistuivat alkukesästä 2013 viimeiset kriittiset keskeytystyöt maalis-huhtikuussa Positiivista: vaativa kokonaisuus onnistui sekä teknisellä laadulla, aikataululla että budjetilla mitaten hyvin Negatiivista: henkilön menehtyminen asennustöissä, vakavat loukkaantumiset nosturin kaatumisen johdosta, hanke selkeästi urakoitsijalle tappiollinen

Hyvinkää Hikiä hankekokonaisuus Inv.es. Toteuma Kapasiteetti Valmis 32 M 27M 400 kv yhteys 2013 Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia Perusteet: Uusi kantaverkon tekninen ratkaisu korvaamaan ikääntynyttä verkkoa Kanta-Hämeessä Osaprojektit: 400 kv Hyvinkää Hikiä ja 110 kv Nurmijärvi-Hikiä (Eltel Networks Oy) Hikiän 400/110 kv sähköasema (ABB Oy) Hankekokonaisuus eteni ja valmistui suunnitelman mukaisesti Positiivista: ensimmäinen peltopylväs otettiin käyttöön Hyvinkää Hikiä hankkeessa, Hikiällä 110 kv GIS-ratkaisu varmisti turvallisen toteutuksen

Verkon arvon kehittyminen Muutoksia arvossa Vuodelle 2014 indeksitarkistus +1,17 % Yksittäisiä tietovirhekorjauksia

Voimajohtojen ikäjakauma Imatra-Juva- Huutokoski (kunnostus 2014) Vanaja-Tikinmaa uusiminen 2019 Rautarouva poistuu 2014-2019 puupylväsjohtojen osuus 37 %

MEUR Fingridin verkkoinvestoinnit 2000-2023 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Estlink Reservivoimalaitokset Fenno-Skan 2 Kolmas yhdysjohto Kotimaan verkko Epävarmuutta riippuen ydinja tuulivoimahankkeista sekä 3:nnen yhdysjohdon toteutuksesta ja Helsingin verkkoratkaisusta

Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila - Koria Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Keminmaa Pyhänselkä Hirvisuo Tuovila 2014-2024: 400 kv voimajohtoja noin 1500 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Ulvila Petäjävesi Huutokoski Forssa Hikiä Koria Yllikkälä Lieto

Ulvila Kristinestad siirtoyhteys Inv.es. Sitoutunut Toteuma Kapasiteetti Valmis 78 M 65 M 49 M 400 kv yhteys 2014 Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, tilanne 2/2014 Ulvila-Kristinestad 400 kv johto, DTS (eteläinen osuus), Eltel Networks Oy (pohjoinen osuus) Ulvilan sähköasema, ABB Oy Kristinestadin sähköasema, Infratek Finland Oy Sähköasema- ja johtotyöt etenivät kaikissa projekteissa suunnitellusti Perusteet: Siirtotarpeiden kasvu Pohjanmaan rannikkoalueella. Hanke on osa Fingridin pitkänaikavälin verkkosuunnitelmaa, jossa alueen vanha 220 kv verkko korvataan laajentamalla 400 kv verkkoa.

Hikiä-Forssa siirtoyhteys Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, tilanne 2/2014 Voimajohtourakoitsijana SAG GmbH Sähköasemaurakoitsijana Infratek Finland Oy Rakennustyöt ovat käynnistyneet Voimajohtoprojektissa kokopäiväinen turvallisuusasiantuntija Runsaasti peltopylväitä

Investointiprojektit 2014 (voimajohdot) Vuonna 2014 käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet: 1) Varkaus-Hovinpaikka 110 kv 2) Hovinpaikka-Kontiolahti 110 kv 3) Ontojoki-Tihisenniemi 110 kv 4) Tikinmaa-Lavianvuori 110 kv 5) Kittilänjärvi-Niinisuo johdinvaihto 110 kv 11 10 5 6 12 3 6) Poikkimaantien johtomuutokset 110 kv 7) Ulvila-Leväsjoki 400 kv, 110 kv 8) Kristinestad-Leväsjoki 400 kv 9) Hikiä-Forssa 400kV, 110 kv 10) Hirvisuo-Kalajoki 400 kv 2 11) Kalajoki-Siikajoki 400 kv 12) Siikajoki-Pyhänselkä 400 kv 8 1 7 4 9

Investointiprojektit 2014 (sähköasemat) 14 20 17 9 15 11 19 18 13 5 Käynnissä olevat 1) Ulvila 2) Kristinestad 3) Lavianvuori 4) Naantalinsalmi 5) Ontojoki 6) Vähänummi 7) Forssa 8) Pyhävesi 9) Meltaus Käynnistyvät 10. Kangasala 11. Pirttikoski 12. Tuovila 13. Pyhänselkä 14. Hirvisuo 15. Petäjäskoski 16. Petäjävesi 17. Vajukoski 18. Siikajoki 19. Keminmaa,Taival-&Ossauskoski 20. Kuolajärvi 12 2 16 4 1 10 3 7 4 6 8

17 Kantaverkon rajaus Helsingissä Selvitettävänä olevat 400 kv kaapelireitit

Meneillään olevat merkittävät kehityshankkeet 2014 ELVIS toiminnanohjausjärjestelmä valtava ponnistus sekä Fingridin että palvelutoimittajien väeltä Työturvallisuuden kehitys Paikallisvarmistamisen kehitys ITOMS -benchmarking PI-online kunnonvalvontajärjestelmän kehitys Fennoskan 1 kaapelin luotettavuus Tuulipuistoliitännät PAS 55 sertifioinnin surveillance visit

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Työtapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus 44 23 22 34 16 16 19 19 14 12 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Palvelutoimittajien työtapaturmien vakavuus [SRP / tapaturmien lkm] Palvelutoimittajien vähintään 1 SRP työtapaturmataajuus Yhdistetty työtapaturmataajuus 13 16 30 13 9 2010, 2013: Kuolemaan johtanut tapaturma

Palvelutoimittajien vakavat työtapaturmat 2013 10 5 0 1 1 2 3 4 3 3 7 5 Lukumäärä (vakava = vähintään 30 sairauspäivää; SRP) 2013 1. Yllikkälä-Huutokoski 400 kv rakennustyössä sattui kuolemaan johtanut sähkötapaturma kannatusketjun oikaisutyössä. Noin 10 kv latausjännite aiheutti virran, joka kulki johtimen päällä olleen henkilön läpi, kun lisätyömaadoituksen vaiheliitin irtosi kesken työskentelyn ja henkilö tarttui siihen. Syynä oli virheellinen lisätyömaadoituksen kytkemistapa ja vaiheliittimen jättäminen kiristämättä. 2-3. Yllikkälä-Huutokoski 400 kv rakennustyössä kaatui 43 metrinen puominosturi, kun täyttömaa ei kestänyt yhden nostojalan alla. Nosto tehtiin rakennetun nostopaikan (murskepetin) vierestä, koska nostokone oli alimittainen työkohteeseen. Kaksi nostokorissa ollutta asentajaa (yhteensä n. 300 työkyvyttömyyspäivää) sekä nostokoneen ohjaaja loukkaantuivat (n. viikon työkyvyttömyys). 4. Savisillanhaaran ja Siekkilän välisen johto-osan maastotarkastuksessa asentaja kaatui murtaen kämmenluunsa. 66 työkyvyttömyyspäivää. 5. Kristinestad-Leväsjoki 400 kv Kaivinkoneen siirtäessä kiviä osui sen kauha pylväspuukasaan aiheuttaen päällimmäisen puun vyörymisen asentajan päälle. Puu osui asentajan selkään ja hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan. Seurauksena n. 60 työkyvyttömyyspäivää.

Vuonna 2013 tehtyjä turvallisuustoimenpiteitä MVR mittauskäytännön lanseeraminen työmaille ja MVRkoulutukset sekä Fingridin että urakoitsijoiden projektihenkilöille Turvallisilla linjoilla lehden lanseeraus Turvallisuuskoordinaattorikoulutukset Vastuullisuusaudiointien kehitys Turvallisuusfoorumi palvelutoimittajien johdolle Työturvallisuuspäivä urakoitsijoille Oulun turvapuistokehitystyö Turvallisuushavaintokampanja (yht. 96 havaintoa) Konsulttiavusteinen tapaturmatutkinta Mittava turvallisuuden sopimusehtojen päivitystyö Yhteistyö sidosryhmien kanssa Nolla tapaturmaa foorumi, Energiateollisuuden työturvallisuuspäivät, www.hengenvaara.fi kampanja Tiedotteet Yllikkälä Huutokoski tapahtumista urakoitsijoille ja turvallisuusviestinnän tehostaminen

Työturvallisuuden kehityshankkeet 2014 1. Turvallisilla linjoilla, Safety on the lines lehti 2. Turvallisuuden sopimusehtojen päivitys ja mittava sisäinen koulutuskierros 3. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinnan -toimintamallin kehitys 4. Korkealla työskentelevien pätevyyksien määrittely ja varmistaminen 5. Latausjännitteiden hallinnan ohjeistuksen päivitys ja koulutusmateriaalien laadinta 6. MVR-mittauksen mobiilialusta 7. 400 kv voimajohtoprojektien HSE advisor käyttöön ja toimenkuvan tarkastelu 8. Työturvallisuuden kannustimet 9. Yllikkälä-Huutokoski tapaturmien oppien varmistaminen 10. Työturvallisuuden raportointijärjestelmäkartoitus 11. Nostotöiden hallinta 12. Koulutusvideosarjat työturvallisuusasioista 13. Pätevyyksien ja koulutusasiakirjojen hallinta 14. Perehdytyksen kehittäminen 15. Keskeytyssuunnitteluprosessin kehittäminen työturvallisuuden näkökulmasta 16. +3m leveys rinnakkaisille johdoille 17. Kaivantojen luiskaukset sekä asemilla että johtotyömailla 18. Kunnonhallinnan erit. kasvustonkäsittelijöiden tarkastukset 19. Tikas- ja telineturvallisuus

25 Pohjoismaisen voimajärjestelmän tila (11.8.2014)

Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti Faktat: Olkiluoto 3 myöhässä järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa Sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW. Tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä. Pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen. Pohjoismaisella tasolla tuotantokapasiteettia on jopa ylimäärin. Joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleen Seuraukset: Suomen sähkön saanti erittäin riippuvainen sähkön tuonnista: puuttuva perusvoima tuodaan Suomeen muista Pohjoismaista Sähkön aluehinta Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa Järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynyt Mitä voidaan tehdä? Ennen Olkiluoto 3:n valmistumista ei mahdollista saada uutta tuotanto- tai siirtokapasiteettia Tuulivoimainvestoinnit tuovat energiaa, mutta eivät merkittävästi tehoa Virosta tai Venäjältä saadaan Suomeen sähköä, kun sähkön hinta Suomessa nousee riittävän korkeaksi

27 Itämeren alueen sähkömarkkinat F NO 4 30,4 SE 1 30,6 Skandinaavinen sähkön hinta on historiallisen edullinen Nettotuonti noin 20 prosenttia Suomen kulutuksesta Suomi omana hinta-alueena 3 prosenttia ajasta (1-6/2014) "Mini Baltic Ring" 2016: Latvian ja Liettuan markkinaintegraation loppuunsaattaminen NordBalt yhteys 2016 (700 MW) Kohti Eurooppaa: Liettua-Puola yhteys 2016 (500 MW) NO 1 25,2 NO 2 25,1 DK DK 1 1 29,8 DE 32,4 SE 2 30,6 SE 3 30,8 SE 31,1 4 9,4 2,0 FI EE 35,3 LV 46,3 LT 46,3 34,9 1,3 Elspot hinnat [EUR/MWh] ja pääsiirtosuunnat [TWh] 01-06 / 2014

28 Aluehintojen yhtenäisyys Pohjoismaissa (sama hinta % ajasta) 100 90 80 70 60 % 50 Pohjoismaat 40 Suomi-Ruotsi 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomi - Ruotsi

Verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteettien kasvattamiseksi 1 Ruotsin yhdysjohtojen sarjakompensointi 1997 2 Fenno-Skan tasasähköyhteyden tehonnosto 1998 3 P1 sarjakompensointi 2001 4 Alajärvi, täydennys 2003 5 Ruotsin yhdysjohtojen tehonnosto 2004 6 Pikkaralan uusiminen 2004 7 P1 sarjakompensointiasteen nosto 2007 8 Kangasalan SVC-laitos 2008 9 Keminmaa Pyhänselkä 400 kv yhteys ja Petäjäskosken 2009 uusiminen 10 Pohjoisen siirtoyhteyksien sarjakompensointi 2009 11 Fenno-Skan 2 2011 Ruotsin rajasiirtoyhteydet yhteensä 234 M 1 Länsisalmi - Kymi - Viipuri 400 kv yhteys 2002 2 Yllikkälä - Huutokoski B 2013 Venäjän rajasiirtoyhteydet yhteensä 73 M 1 Estlink 1 osto 2013 2 Estlink 2 (EU-tuki 50 M ) 2013 Viron rajasiirtoyhteydet yhteensä 139 M Kaikki rajasiirtoyhteydet yhteensä 446 M Pullonkaulatulot 1998-2014 yhteensä noin 229 M Kristinestad Tahkoluoto 2 11 Olkiluoto 1 Petäjäskoski Keminmaa Sellee Hirvisuo Tuovila Ulvila 5 Seinäjoki 8 4 Alajärvi Kangasala 3 7 Uusnivala Toivila Tuomela Pikkarala Vihtavuori Pirttikoski Asmunti Pyhänselkä Rauma Huittinen Forssa Hikiä Koria Lieto 1 Salo Nurmijärvi Kymi Tammisto Loviisa Anttila Inkoo Länsisalmi Espoo 1 9 6 2 10 Vuolijoki Alapitkä Huutokoski Visulahti 2 Yllikkälä

30 Fingridin HVDC yhteydet Fenno-Skan 1 Käyttöönotto 1989, automaatiouudistus 2013 400 kv, 500 MW, rajoitetaan pysyvästi 400 MW:iin Fenno-Skan 2 Käyttöönotto 2011 500 kv, 800 MW FS1 ja FS2 muodostaa +400/-500 kv bipolaariyhteyden EstLink 1 Käyttöönotto 2006, Fingridin omistukseen 2013 +/- 150 kv, 350 MW EstLink 2 Käyttöönotto 2013 450 kv, 650 MW

31 Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina: Suomi Ruotsi 1. Kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys 202X ja 5. P1 - johto 2. FennoSkan1 uusiminen 202X? 3. Kraftnät Åland on toteuttamassa yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen. Yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä rajasiirtokapasiteettia enimmillään 80 MW, toteutus 2015 1 1 Suomi Venäjä 4. Kahdensuuntainen tehonsiirto, suunniteltu toteutus vuoden 2014 2015 vaihteessa 2 3 4

Sisäiset prosessit Siirtokapasiteetin varmistaminen Strategiset tavoitteet - Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetti riittää asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin Varmistamme asiakkaiden laitteistojen liittämisen ja teknisen yhteensopivuuden Kehitämme verkkoa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa Ennakoimme tulevat siirtotarpeet Hyödynnämme verkon kapasiteetin täysimääräisesti Toimintamme on kustannustehokasta Luomme joustoja investointiohjelmaan mm. tehden YVA:t, lunastukset ja suunnittelun ennakoiden Käynnistämme hankkeet investointiperusteiden täytyttyä Optimoimme verkkokomponenttien elinkaaren Varmistamme alan palveluiden saatavuuden ja hankimme tehokkaasti Laatumme on oikein mitoitettu Varmistamme, että verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla Pidämme yllä verkon komponenttien korkean käytettävyyden Otamme ympäristö- ja maankäyttökysymykset pitkäjänteisesti huomioon Kehitämme osaamista, toimintatapoja ja työkaluja jatkuvasti