Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka- ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia- ja resurssitehokas yhteiskunta Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta- ja pohjavesien hyvä laatu Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen
Kehityskuvavaihtoehtojen tausta - pohja-aineistona ennakointiteemat ja alueelliset näkökulmat Kaupungistuminen ja metropolikehitys kaupungistumiskehityksen tulevat suunnat metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikutus valtakunnalliseen kehitykseen muuttoliikkeen moninaistuminen maaseutukehitys elinympäristön laadun merkityksen kasvu työnteon muotojen muuttuminen Elinkeinorakenteen muutos kohti biotalous- ja osaamisyhteiskuntaa biotalous, uusiutuva energia luonnonvarat digitalisaatio (3D-tulostaminen, tietoverkot, osaamistalous, palvelujen uudenlainen järjestäminen, automatisaatio, robotit jne.) Uusi maantiede ja sen tarjoamat mahdollisuudet Venäjän merkitys arktiset alueet ja pohjoisten merireittien avautuminen Itämeren alueen yhteismarkkina-alue Tallinnan ja Baltian suunnan mahdollisuudet Priorisoinnin ja valintojen ajureita niukkenevat resurssit energian saatavuus ja hintakehitys Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys globaali kilpailu yritysten sijainnista EU:n rooli globaalitaloudessa
Kehityskuvien kolme näkökulmaa ennakointiteemojen ja alueellisten aineistojen perusteella on muodostettu kolme erilaista näkökulmaa kehityskuvan muodostamiselle Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi näkökulmat eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan edustavat erilaisia toisiaan täydentäviä kehityskulkuja
Kaupungistuminen ja metropolikehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Suurimmat ja vahvimmat kaupunkiseudut kasvavat ja työikäinen väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Yksilöllisyyden arvostus korostuu. Metropolialue laajenee eteläiseen Suomeen. Kasvavien keskisuurten kaupunkien verkko, valtakunnanosakeskukset vahvistuvat. Kasvukaupunkiseuduilla on monimuotoinen elinkeinorakenne. Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus korostuvat. Palvelujen Suomi Suurimmat kaupunkikeskukset kasvavat. Valikoiva pikkukaupunkirenessanssi ja pienet erikoistuneet osaamiskeskittymät. Matkailu- ja kulttuuriarvojen merkitys kasvaa. Alueellinen korkeakouluverkosto tukee osaamiskeskittymien syntymistä. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia kaupungistumisesta
Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantoa tukevat erikoistuneet palvelut kehittyvät. Erikoistumalla ja uuden teknologian soveltamisella lisätään teollisuuden tuottavuutta. Teknologioiden käyttöön ja huoltoon liittyvät palvelut kehittyvät. Tuotannon jalostusasteen kasvaa ja yritysrakenne monipuolistuu. Monipuolinen elinkeinorakenne Matkailu Matkailukeskittymä Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kaivostoiminta Viljantuotanto Maidontuotanto Viljan- ja maidontuotanto Elinkeinorakenteen muutokset Resurssitehokkuuden merkitys kasvaa. Luonnonvarojen hyödynnetään aiempaa enemmän. Biotalous ja kaivannaisteollisuuden kasvavat. Maatalous ja elintarviketeollisuus kasvavat. Kotimaisten luonnonvarojen jalostusaste kasvaa. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia aluetta luonnehtivista elinkeinoista Palveluvaltaistuminen nopeutuu ja palveluviennin merkitys kasvaa kaikilla aloilla. PK- ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti.
Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Pohjoiset merireitit avautuvat, Suomi käyttää Jäämeren satamia omissa kuljetuksissaan. Pietarin merkitys kasvaa ja yhteiset työmarkkinat pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän kanssa vahvistuvat. Uusi maantiede Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa. Luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa. Perämerenkaaren kehitys on nopeaa. Pohjois-Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän yhteinen työmarkkina-alue vahvistuu. Helsinki-Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu. Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa etenee kaikilla aloilla. Suomi Aasiareittivaihtoehto kuljetuskäytävät Norjan satamiin Barentsin alueen kasvu yhteiset työmarkkinat Venäjänyhteydet Perämerenkaaren käytävä Venäjänyhteydet Venäjänyhteydet Tukholma Pietarikäytävä Pietarin vaikutus Ruotsin-, Saksan-, Puolan- ja Baltianyhteydet Pietarin vaikutus Rail Baltica Helsinki- Tallinna yhteiset työmarkkinat