SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/8 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen lausunnon ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. ASIA: Viite: Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Metsähallituslain uudistamisesta Lausuntopyyntö 10.11.2015 MMM004:00/2014 1. Yleisesti yhdistys pitää hyvänä, että luonnos metsähallituslaiksi on lähetetty lausunnolle. Yhdistys toivoo, että lausuntopalautteeseen kiinnitetään aidosti huomioita eikä lausuntokierros ole vain poliittinen muodollisuus. kiinnittää huomiota siihen, että maa- ja metsätalous/ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on todennut ottavansa vakavasti metsähallituslakikuulemisissa saadun palautteen. Mutta saamelaispykälien osalta saamelaisyhteisön viestiä ei haluttu kuulla. Saamelaisyhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että Metsähallituslakiin on lisättävä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja saamelaisten osallistumisoikeus. Julkisuudessa ja kuulemistilaisuuksissa on kuitenkin luotu kuva siitä, että saamelaisyhteisö olisi asiassa erimielinen, mikä on hyvin tehokasta politiikkaa. Rovaniemellä 20.10 järjestetyssä tilaisuudessa saamelaisyhteisönä kuultiin henkilöitä ja tahoja, joita saamelaisyhteisö ei pidä saamelaisina ja joilla ei ole kielellistä eikä kulttuurista yhteyttä saamelaisiin, vaan he ovat KHO:n ja Suomen valtion luomia saamelaisia. Metsähallituslaista on järjestetty kuulemisia, joissa kuultiin sidosryhmiä nopealla aikataululla tämän hetkisen lausuntoluonnoksen perusteella näennäisesti, mutta luotiin vastakkainasettelua Metsähallituksen luontopalvelujen sekä liiketoiminnan välille korostaen Metsähallituksen bioenergian ja metsätalouden näkökulmia. Oikeusministeriö on antanut tiedotteen 19.11., jossa se vakuuttaa valtioneuvoston edistävän saamelaisasioita. Yhdistys on antanut tiedotteesta kannanoton (liite 1). Oikeusministeriön tiedotteen ja metsähallituslakiesityksen välillä on hyvin suuri ristiriita, koska käsillä oleva hallituksen esitysluonnos ei kehitä saamelaisten oikeuksia, vaan jopa heikentää saamelaisten osallistumisoikeutta luoden uudenlaista byrokratiaa. Yhdistys ihmettelee kuitenkin lausuntopyynnön jakelua. Lausuntopyyntö on lähetetty vain yhdelle poliittiselle saamelaisjärjestölle. Yhdistys toivoo, että suppealla lausuntojakelulla ei pyritä vaikuttamaan lausuntopalautteen sisältöön. ry. kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia ei ole kuultu lakiesityksestä. Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia.
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 2/8 ry. on antanut metsähallituslaista kannanoton 13.10.2015. Yhdistys ei ryhdy toistamaan tässä lausunnossa kannanoton keskeistä sisältöä, mutta pyytää, että myös kyseinen kannanotto huomioidaan lain jatkovalmistelussa (liite 2). Yhdistys kiinnittää yleisesti huomiota siihen että lakiesityksessä ei käsitellä lainkaan ilmastokysymyksiä. Lakiesityksessä ei arvioida sen ilmastovaikutuksia eikä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastolaissa on asetettu velvoitteeksi selvittää ilmastovaikutuksia (609/2015). Metsähallituksella on merkittävän maaomaisuuden hallinnoijana, hyödyntäjänä ja viranomaisena keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, vieraslajidirektiivin toimeenpanossa ja biodiversiteetin turvaamisessa. Se, että hallituksen esityksessä ei ole pohdittu lainkaan hallintomallin uudelleenorganisoinnin vaikutuksia ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja biodiversiteetin suojeluun on suuri puute ja ongelmallinen asiakokonaisuus. -yhdistys on hyvin huolissaan esityksessä olevasta talousajattelumallia, jossa saamelaiskulttuurin ja luonnonsuojelu katsotaan olevan haitallisia ja tuottavan tappioita valtiolle metsähallituksen tuottotavoitteen saavuttamisessa. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2014 Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen alensi laskennallisesti liikevoittoa noin 55 miljoonaa euroa. Tästä luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin huomioon ottaminen metsätaloutta rajoittamalla oli 49 miljoonaa euroa, muut porotalouteen ja saamelaiskulttuuriin liittyvät tekijät, työllisyyden edistämisen sekä suunnittelukustannusten lisäys olivat 6 miljoonaa euroa. Tällainen ajattelumalli on hyvin huolestuttava erityisesti kun otetaan huomioon Metsähallituslain keskeinen uudistamistavoite. Millainen hintalappu olisi ilmastolle, ihmisten terveydelle biodiversiteetille ja saamelaiskulttuurille jos yhteiskunnallisia velvoitteita ei otettaisi huomioon? Metsähallituslakiesityksessä ei ole lainkaan huomioitu viimeisimpiä tutkimustuloksia biodiversiteetin ja luonnon vaikutuksesta ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja sairastavuuteen. ry. vaatiikin maa- ja metsätalousministeriötä arvioimaan, millaiset taloudelliset vaikutukset olisivat, jos yhteiskunnallisia velvoitteita, luonnon monimuotoisuutta tai virkistyskäyttöä ei otettaisi huomioon Metsähallituksen tulostavoitteessa? Todennäköisesti luku olisi huomattavasti suurempi kuin käsillä oleva 55 miljoonaan euron arvio ja lasku kumuloituisi vuosi vuodelta tuleville sukupolville ongelmina terveydessä, biotaloudessa, maataloudessa, huoltovarmuudessa ja kulttuurisessa rikkaudessa. Esimerkiksi luontomatkailun taloudellinen arvo on SYKE:n tutkimuksessa Luontomatkojen kokonaisarvo laskettu olevan 0,3 miljardia euroa/vuodessa. Millainen hintalappu voidaan määrittää esimerkiksi saamelaiskulttuurille ja sen katoamiselle? Nykyinen sektoriajattelu, jossa tarkastellaan vain yhden toimijan tuloja ja menoja sivuuttaa kokonaisvaltaiset vaikutukset. Mikäli poronhoidon harjoittamismahdollisuudet heikkenevät, millaiset vaikutukset sillä on saamelaisten kotiseutualeen verotuloihin, sosiaalimenoihin, väestöön ja aluetalouteen? Mutta nämä on -yhdistyksen mukaan arvioitava vastinpariksi nykyiselle laskelmalle yhteiskunnallisten velvoitteiden aiheuttamista oletetuista ja numeerisesti arvioiduista olemattomista taloudellisista menetyksistä.
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 3/8 Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä, astmalla, kroonisilla tulehdustaudeilla ja allergioiden lisääntymisellä on suora yhteys. Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt Suomessa erityisesti Etelä- Suomessa. Kelan arvion mukaan allergia ja astma aiheuttavat Suomessa vuosittain 1,5 miljardin euron kustannukset. Luonnon virkistyskäyttö tuo positiivisia terveysvaikutuksia paitsi liikunnan avulla, mutta myös vaikuttamalla stressihormonien tuotantoon ja vaikuttaen sydämen toimintaan ja verisuoniin positiivisella tavalla. Mielenterveyskuntoutujille luonnossa liikkuminen on yksi terapiakeino. Suomen valtio kutsuu Suomen luontoa kansallisomaisuudeksi. Luonnon on väitetty olevan Suomen imagonrakennuksessa osa suomalaista identiteettiä. Metsähallituslakiesityksessä on kysymys myös kansalaisten terveydestä ja suomalaisesta kansallisesta imagosta: onko Suomi enää luontoa arvostava kansakunta vai kvartaaliajatteluun pohjautuva maa, jossa hintalaput ratkaisevat, ei luonto. Metsähallituslakiesityksessä on kyse arvoista ja tulevaisuudesta, minkä tämä poliitikkosukupolvi jättää. Metsähallituslakia tulee uudistaa luonnon, kulttuurin, terveyden ja kestävän kehityksen ehdoilla siten, että pystymme turvaamaan turvallisen, puhtaan, monimuotoisen ja kulttuurisesti rikkaan elinympäristön myös tuleville sukupolville. Sámi Árvvut ry. korostaa, että metsähallituslain vaikutustenarviointi on puutteellinen. Vaikutusarvioinnin tulee kattaa laajempia kysymyksiä kuin talous- ja ympäristövaikutukset ottaen huomioon kestävän kehityksen koko kentän. Yhdistys käy seuraavassa metsähallituslakiesitystä läpi yksityiskohtaisemmin. 2.1. Metsähallituslain lähtökohdat ja yleisperustelut -yhdistyksen käsityksen mukaan metsähallituslakiesityksessä on EU:n varjolla perusteltu mittavia organisaatiomuutoksia, joita EU komissio ei ole vaatinut. EU edellyttää vain kilpailuneutraliteetin vaatimuksen toimeenpanoa ja konkurssisäännöksiä, ei tasesiirtoja eikä organisaation muutoksia. -yhdistyksen käsityksen mukaan MMM on pitkään edistänyt Metsähallituksen organisaatiomuutosta talouspainotteisemmaksi järjestelmäksi ja koska mitään kirjallisia dokumentteja EUkomission virallisesta kannasta Metsähallituslakiin ei ole julkistettu, lain uudistuksen perusteet ja tarpeet ovat hämärän peitossa. Näyttää vahvasti siltä, että esityksen perustana ei ole EU:n sääntely vaan vai talouspoliittiset tarpeet ja halu vapauttaa metsätaloustoiminta yhteiskunnallisesta ohjauksesta vapaammaksi talousorientoituneeksi metsänhakkuuksi. Lausuntoesityksen mukaan metsähallituslakien olisi tarkoitus tulla voimaan 15.3. 2016. Näin kiireinen aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että merkittäviä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen ei haluta tehdä eikä asianmukaisia kuulemisia järjestää eduskunnassa lakiesityksestä. Lausuntokierroksesta on vaarassa tulla näennäinen, ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa lausuntoesitykseen. Hallituksen esitysluonnoksen luvussa 3.2. esitetään metsähallituslain toteuttamisvaihtoehtoja. Huomionarvoista on se, että yhtäkään esitettyä vaihtoehtoja ei ole selvitetty
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 4/8 tai valmisteltu, vaan ne on hylätty virkamies-/poliittisessa valmistelussa ilman perusteellista arviointia tai valmistelua. Kappaleessa 3.3. todetaan seuraavasti: Metsähallituksen on toiminnassaan saamelaisalueella välttämätöntä kuulla muitakin kuin saamelaisia. Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvaroja koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on pidettävä huolta siitä, että valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa ratkaisuissa otetaan riittävällä tavalla huomioon kaikki paikalliset intressit sekä turvataan kaikkien paikallisten tahojen osallistuminen asioiden valmisteluun ja keskinäinen vuorovaikutus asioita valmisteltaessa. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös saamelaisten kotiseutualueelle perustettavista kuntakohtaisista neuvottelukunnista. Lakiesityksestä ei ilmene, miksi saamelaisten kotiseutualueella on kuultava muita intressejä enemmän kuin muualla Suomessa ja miksi tämä on välttämätöntä ja kenen kannalta. Metsähallituksen osallistuva suunnittelujärjestelmä jo nykyisinkin velvoittaa kuulemaan eri intressiryhmiä. Koska nykyisessä metsähallituslaissa tällaista säännöstä ei ole ja toisaalta lakiesityksessä ei myöskään ehdoteta saamelaisten osallistumisoikeuden kehittämistä millään tavoin, lakiesityksestä ei voi saada muuta käsitystä kuin sen, että tosiasiallisesti neuvottelukunnilla halutaan heikentää saamelaiskäräjälain 9 mukaista neuvotteluvelvoitetta. Lakiehdotus asettaa saamelaisten oikeudet vastakkaisiksi alueen muiden toimijoiden intressien suhteen ja heikentämällä saamelaisten tosiasiallisia vaikuttamismahdollisuuksia pyrkien heikentämään alkuperäiskansaoikeuksia luoden uusia byrokraattisia hallintohimmeleitä. Lakiehdotus ei myöskään selvennä, mitä nämä kaikki paikalliset tahot ovat ja mitä lisäarvoa neuvottelukunta toisi esimerkiksi laajoihin metsähallituksen yhteistyöryhmiin ja nykyisiin kuntakohtaisiin yhteistyöryhmiin verrattuna. Neuvottelukunnan kustannusvaikutuksia ei ole myöskään arvioitu. Kaikkien mahdollisten intressitahojen osallistuttaminen on myös taloudellinen kysymys, jota ei tule sivuuttaa, koska talous on nostettu hyvin keskeiselle sijalle lakiesityksessä. ry. ei hyväksy esitystä kuntakohtaisiksi neuvottelukunniksi ja vaatii niiden poistamista koska neuvottelukuntien tosiasiallinen tavoite on heikentää saamelaisten osallistumismahdollisuuksia ja hämärtää saamelaisten alkuperäiskansaasemaa ja sen tuomia oikeuksia. ry. pitää seuraavaa luvussa 4.4.3 esitettyä väitettä virheellisenä: Esityksen arvioidaan saamelaisten kotiseutualueelle perustettavien neuvottelukuntien vuoksi jossain määrin vahvistavan saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat keskeisiä elementtejä saamelaisessa kulttuurissa. Näiden elinkeinojen harjoittamisessa ei ole saamelaiskulttuurissa yhtä voimakkaita sukupuolieroja kuin valtaväestön kulttuurissa. Tämän vuoksi esityksen hyödyt kohdistuvat kumpaankin sukupuoleen. Oheinen kirjoitus on harhaanjohtava ja mielipide, ei vaikutusten arviointi. Kappale on täysin ristiriidassa kappaleen 3.3. keskeisen sisällön kanssa, jonka mukaan kuntakohtaisten neuvottelukuntien tavoitteena on päinvastoin turvata muiden intressiryhmien vaikutusmahdollisuuksia, ei saamelaisten. Neuvottelukunnalle ei anneta lakiesityksen mukaan mitään tehtäviä, jotka parantaisivat saamelaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maankäyttöön. Lakiesitys ei myöskään missään vaiheessa paranna saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kieltää ja kulttuuriaan eikä esimerkiksi poronhoitoa, vaan
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 5/8 korostaa poronhoidon ja saamelaiskulttuurin suojelun tuomia taloudellisia vaikutuksia. -yhdistyksen näkemyksen mukaan lakiesitys päinvastoin heikentää saamelaisten mahdollisuutta harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja ylläpitää alkuperäiskansa-asemaa. 2.2. Metsähallituslain yksityiskohtaiset perustelut ja lakiesitys 2 Metsähallituksen yleistehtävä ry. esittää, että pykälän ensimmäinen virke kuuluisi seuraavasti (kursiivilla lisäys ja yliviivaus esitetään poistettavaksi): Metsähallitus käyttää, hoitaa ja suojelee hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävän kehityksen mukaisesti kestävästi. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee todeta, että kestävä kehitys tarkoittaa ympäristöllisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. 5 Julkiset hallintotehtävät ry. vaatii, että julkisiin hallintotehtäviin palautetaan pykälän kohtaan 2) palautetaan seuraava viittaus: oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetussa laissa (204/1966) ry. vaatii, että yleiset vesialueet pysyvät luontopalvelujen taseessa. Vesiensuojelu, vesien virkistys- ja kalastuskäyttö, vesieliöstön suojelu ovat mitä suuremmassa määrin toimia, joissa Metsähallituksella on oltava julkinen hallintotehtäviin liittyvä intressi. 6 Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ry. esittää, että 1 momenttiin lisätään seuraava teksti: Metsähallituksen on lisäksi huomioitava ilmastonsuojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset toiminnassaan. 11 Hallitus Hallituksen ohjausvaltaa Metsähallituksen toimintaan nähden esitetään lisättäväksi. ry. pitää välttämättömänä, että hallituksen kokoonpanossa on luonnonsuojelun, biodiversiteetin että saamelaiskulttuurin asiantuntemusta. 16 Julkisten hallintotehtävien hoito Julkisten hallintotehtävien osalta lakiesityksessä on esitetty tasemuutoksia Lakiesityksessä tasemuutoksista ei ole kerrottu avoimesti, vaan viitataan että asia ratkaistaisiin erikseen. Sivulla 54 todetaan, lähtökohta on, että peruspääomaan osoitettaisiin maa-
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 6/8 ja vesiomaisuus, jota hyödynnetään taloudellisesti tai jonka taloudellista hyödyntämistä ei ole erikseen suojelu- tai kaavoituspäätöksillä tai muilla sen kaltaisilla maankäyttöpäätöksillä estetty. Saamelaisten kotiseutualueen osalta tämä tarkoittaisi Metsä-Lappi-sopimuksilla ja dialogisopimuksilla suojeltuja alueita, luontaiselinkeino- ja poronhoitoalueita, jouto- ja kitumaita, suojametsäalueita ja kokonaisuutena ns. monikäyttöalueita ja niiden sijoittamista yleiseen taseeseen, jossa suojelupäätösten purku olisi helpompaa ja niiden ohjaus perustuisi elinkeinollisille/taloudellisille intresseille, ei luonnonsuojelullisille ja kulttuurisille arvoille. ry. vaatii, että metsätalouden ulkopuolella olevat monikäyttöalueet tulee siirtää luontopalvelujen taseeseen. Uusien metsäkiistojen syntyminen saamelaisten kotiseutualueelle ei ole saamelaisille, Suomen valtiolle eikä Suomen kansainväliselle maineelle hyväksi vaan pikemminkin päinvastoin se synnyttäisi negatiivisen julkisuuskuvan Suomelle. Tasesiirto julkisten palvelujen taseeseen on hyvin perusteltua myös siksi, että OM:n tiedotteen (liite 1) mukaan Suomi aikoo selvittää ILO 169-sopimuksen ratifiointia. -yhdistys vaatii, että luontopalvelujen taseeseen siirretään kaikki ne alueet, joilla on virkistys-, suojelu-, kulttuurista arvoa. Liiketalouden taseeseen tulee siirtää vain ne alueet, joita käytetään jo nyt puuntuotantoon. Luontopalveluiden taseeseen tulee siirtää Ylä-Lapissa kaikki muut alueet, kuten rauhoitetut metsätalousalueet ja valtion retkeilyalueet. Lakiesityksen jako alueisiin niiden taloudellisten merkityksen johdosta on täysin vailla pohjaa. Jo nykyisinkin luontopalvelujen taseessa olevia alueita käytetään taloudellisesti hyväksi. Metsähallituksen arvion mukaan kansallispuistoilla on 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus ja 1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus. Saamelaisten kotiseutualueella kansallispuistojen tulovaikutus on esimeriksi merkittävämpi kuin metsätaloudesta saatu tuotto. Kansallispuistojen alueita hyödynnetään matkailun lisäksi myös poronhoidon laidunalueena, keräilyalueena, metsästysalueena Ylä-Lapissa ja kullankaivualueena. Perustana taseiden määrittämiselle ei tule olla taloudellinen hyödyntäminen, koska peruste on kestämätön, vaan alueiden merkitys ja monikäyttö. Lakiesityksessä ei ole selvitetty, miksi kolme erillistä tasejärjestelmää on tarpeen ottaa Metsähallitukseen, miten niiden operatiivinen ohjaus, hoito ja käyttö tapahtuu. Operatiiviselle toiminnalle, tulosohjaukselle ja käytännön toiminnalle malli on monimutkainen. Esityksessä ei ole selvitetty, voidaanko kolmannesta tase-erästä siirtää esimerkiksi metsätaloustoimintaan Metsähallituksen omalla päätöksellä alueita. 39 Neuvottelukunnat ry. ei hyväksy esitystä saamelaisten kotiseutualueen neuvottelukunniksi saatikka sitten esityksen perusteluita kappaleessa 2. esitetyillä perusteilla. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että neuvottelukuntien lausunnosta saa poiketa vain erityisestä syystä. Kotiseutualueen neuvottelukuntien tehtävänä toimisi-
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 7/8 vat neuvoa antavina eliminä esimerkiksi metsätaloutta, hakkuusuunnitelmia, maan myyntiä, ostoa, vaihtoa ja vuokrausta, luonnonvarojen käyttöä koskevia suunnitelmia ja valtion retkeilyalueiden järjestyssääntöjä, moottorikelkkareittien ja -urien suunnittelua, maksullisia maastoliikennelupia, metsästyslupia ja kalastuslupia sekä muita valtion vesien kalatalouskysymyksiä koskevissa asioissa. Käytännössä kaikissa asioissa, jotka koskevat saamelaisia. Perusteluissa todetaan, että neuvottelukunnissa olisivat edustettuina saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja asianomaiset kunnat. Lisäksi neuvottelukuntiin olisi tarkoituksenmukaista nimetä ammattikalastajia ja muita paikallisia olosuhteita tuntevia tahoja edustavia henkilöitä. Saamelaiset olisivat neuvottelukunnissa vähemmistönä. Luonnonsuojelujärjestöjä tähän työhön ei edes kutsuttaisi eikä paliskuntia, joiden jäsenet ovat aktiivisia luonnon käyttäjiä ja joiden toimintaan neuvottelukunnan työ vaikuttaisi. Väite siitä, että neuvottelukunnat parantaisivat saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, kuten lakiesityksen luvussa 4.4.3 on todettu, on täysin perusteeton ja virheellinen. Lakiehdotuksessa ei ole tuotu esille mitkä ovat uusien neuvottelukuntien kustannusvaikutukset, vaikka talous on nostettu hyvin keskeiselle sijalle lakiesityksessä. Lakiehdotuksessa ei myöskään perustella sitä, miksi vastaavia neuvottelukuntia ei esitetä perustettavaksi muuhun Suomeen, koska siellä on myös kuntia, ammattikalastajia ja paikallisia olosuhteita tuntevia henkilöitä. Erityisperustelut sille, miksi saamelaisten kotiseutualueella tulisi olla erilliset neuvottelukunnat muuhun Suomeen verrattuna eivät ole tosiasiallisia eivätkä valideja perusteluita, vaan pyrkimyksenä on lisätä kuntien vaikutusvaltaa metsähallituksen toiminnassa ja heikentää saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia. Välillisesti tämä voi johtaa metsätaloustoiminnan ja matkailun intressien ylikorostumiseen metsähallituksen toiminnassa saamelaisten kotiseutualueella lisäten toimintoja, jotka tosiasiallisesti heikentävät saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. ry. vaatii, että lakiin on palautettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja saamelaisten osallistumisoikeus maankäytön suunnitteluun erillisinä pykälineen ja kappaleineen. Lakiehdotuksia esitetään tarkennettavaksi kursiivilla esitetyllä tavalla, koska KHO:n tekemien päätöksien johdosta saamelaiskäräjistä on muodostumassa alueellinen elin, joka edustaa paitsi saamelaisia sekä alueen muita asukkaita. Mikäli KHO:n tekemiä päätöksiä täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saamelaisyhteisön kannan vastaisesti ei peruta, saamelaiskäräjien legiteemiteetti edustaa saamelaisia katoaa. Sámi Árvvut ry. esittää lisäksi, että lakiesitykseen palautetaan luku, joka koskee saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu ja saamelaiskulttuurin heikentämiskielto sen mukaisena kuin se on alla esitettynä. Luku : Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset a. Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu Valmisteltaessa saamelaisten kotiseutualueella valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä Metsähallituksen tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien, saamelaisyhteisön, pa-
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 8/8 liskuntien ja koltta-alueella kolttien kyläkokouksen kanssa selvittää suunnitelmista aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita mahdollisten haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. b. Heikentämiskielto Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvat, valtion maa- ja vesialueilla toteutettavat Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet on laadittava ja toteutettava siten, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan taikka kolttien elinolosuhteita tai näiden mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja kolttaalueella. Saamelaiskäräjillä, paliskunnilla, saamelaisyhteisöllä ja kolttien kyläkokouksella on oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että päätös on heikentämiskiellon vastainen. Lopuksi Sámi Árvvut ry. toteaa lausunnossaan, että yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakentavasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan 23.11.2015. Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti. Liitteet: Liite 1 Kannanotto OM:n tiedotteeseen 19.11 Liite 2 Kannanotto Metsähallituslaista 13.10.015 Jakelu (avoin): Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö