MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS



Samankaltaiset tiedostot
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Accommodation statistics

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Accommodation statistics 2013

Accommodation statistics 2011

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Museokäynnit vuonna 2018

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Matkailun kehitys maakunnissa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

Matkailun kehitys 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Matkailijat Keski-Suomessa

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Pankkibarometri 3/

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Matkailun kehitys maakunnissa

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso välttävä / tyydyttävä hyvä / erittäin hyvä.

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Miten väestöennuste toteutettiin?

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Number of patients entitled kustannukset ( )

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

MATKAILUTUTKIMUS 2016 KOTIMAAN MATKAILU KOTKAN JA HAMINAN KAUPUNKIEN YHTEENVETO

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Matkailun kehitys

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

Transkriptio:

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 MEK E:49 2005

Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266 www.mek.fi Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki Puh. 09-4770 330 Fax 09-4770 3399 www.tuomassantasalo.fi santasalo@tuomassantasalo.fi ISBN 952-5079-71-6 ISSN 0782-4432

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 1 SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2004 3 MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 5 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 5 Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 10 Trend in number of visitors Kävijämäärien kuukausivaihtelut 12 Monthly variation in number of visitors Ulkomaiset kävijät 29 Foreign visitors Kävijämäärät alueellisesti 33 Number of visitors by region Suhdannenäkymät vuodelle 2005 43 Outlook for visitors in 2005 SUURIMPIEN MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT RUOTSISSA, RANSKASSA, HOLLANNISSA JA ITÄVALLASSA 45 NUMBER OF VISITORS TO THE BIGGEST TOURIST ATTRACTIONS IN SWEDEN, FRANCE, THE NETHERLANDS AND AUSTRIA

2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET 53 KEY TO SYMBOLS Taulu 8 Matkailukohteiden kävijämäärät kohderyhmittäin 2001-2004 54 Table 8 Number of visitors to tourist attractions, 2001-2004 Taulu 9 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain 2001-2004 62 Table 9 Number of visitors to tourist attractions by region, 2001-2004 Taulu 10a Maksulliset matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli 100 000 henkeä 2004 69 Table 10a Tourist attractions charging anentrance fee with over 100 000 visitors, 2004 10b Maksuttomat matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli 100 000 henkeä 2004 70 10b Tourist attractions with free entry with over 100 000 visitors, 2004 Taulu 11 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohderyhmittäin 2004 71 Table 11 Visitors to tourist attractions per month, 2004 Taulu 12 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain 2004 85 Table 12 Visitors to tourist attractions by region per month, 2004 Taulu 13 Matkailukohdehakemisto 95 Table 13 Index of attractions

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 3 NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Since 1985, the Finnish Tourist Board has published a report on the number of visitors to Finnish tourist attractions. Most of the attractions in the report are either open all year round or only in the summer. The report also contains information on the numbers of skiers visiting the 14 largest ski resorts in Finland. In addition to round-the-year tourist attractions, the trend in the number of visitors to festivals, cultural events and housing fairs, which are important for tourism, is also dealt with. The trend in visitor numbers for all tourist attractions in the database over the years 2001-2004 is examined in the report. The tourist attractions are classified in the data by type and region. Information about visitor numbers for 2004 was received from 90 per cent of the 472 tourist attractions in the database. Some of the attractions that did not reply were closed last year and others had shut down. Information is obtained directly from the attractions, so the reliability of the data depends on the calculation methods used by each attraction. Tourist numbers are not, therefore, entirely comparable, but comparability between attraction types is good. The methods used for calculating the number of visitors to an attraction are shown in tables 9-11, which are attached. In 2004, the tourist attractions in the report were visited by 35.6 million visitors. Specialized shops had the most visitors per year. These attractions are, however, different from others and, therefore, not entirely comparable. The most popular of the actual tourist attractions are spas and leisure centres, which had a total of 3.5 million visitors in 2004. Amusement parks were visited by 2.3 million people last year, while festivals and cultural events drew 2 million visitors. The churches included in the report had 1.7 million tourists. The most popular individual tourist attractions in Finland in 2004, excluding the roadside tourist service centres, were Linnanmäki Amusement Park, Suomenlinna Sea Fortress, Särkänniemi Adventure Park, Korkeasaari Zoo and Temppeliaukio Church, each one with more than 0.5 million visitors. In 2004, 45% of the tourist attractions lost visitors. A growth in visitors was achieved by 54% of the attractions. Concentrations of visitor numbers at tourist attractions were checked throughout the whole of Finland. The attractions that were busiest in terms of visitor numbers were concentrated in the area formed by Helsinki, Vaasa and Turku in southwest and southern Finland. There was a similar concentration in Lapland from western Lapland to Kuusamo. In eastern Finland there was a more modest concentration of tourist attractions between Mikkeli, Kuopio, Kajaani and Joensuu. In the summertime, visitor numbers to tourist attractions are weighted quite clearly in favour of southern and southwest Finland. Northern Finland is better at collecting visitors during the wintertime. The predicted increase in 2005 for tourist attractions is on average 4.3%. 20% of the attractions forecast that the number of visitors will remain at the same level as in 2004. The biggest growth is expected by special exhibitions and Casino, which has moved to new premises in Helsinki and expanded its operations at the same time.

4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Most of the visitors to tourist attractions are from Finland. In total, about 3.2 million foreign tourists visited the places included in the report in 2004, which is about 9% of all the visitors to attractions. Churches have the largest numbers of foreign visitors, with about 42% of all visitors coming from abroad. Castles and fortifications are also of interest to foreigners. Attractions that interest foreigners are situated in the Helsinki, Tampere and Turku districts and in Lapland. Elsewhere, the impact of Finnish visitors is greater. Swedes make up the largest group of foreign visitors, Germans the second-largest and Russians the third-largest. The report compared the biggest tourist attractions in Finland, Sweden, France, The Netherlands and Austria. The level of visitor numbers to the most popular tourist attractions in these countries seem to be very much the same in relation to the population. About one fifth of the population visits tourist attractions annually.

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 5 MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Matkailun edistämiskeskuksen matkailukohteiden kävijämääräselvitystä on julkaistu vuodesta 1985 lähtien. Kävijämääräselvitykseen otetaan vuosittain mukaan uusia kohteita tai kohderyhmiä. Vuosittain myös osa vanhoista kohteista jätetään kävijämäärätietojen puuttumisen tai toiminnan lopettamisen vuoksi selvityksestä pois. Tässä selvityksessä on mukana 472 matkailukohdetta. Kohteille lähetettiin kysely vuoden 2004 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietoja. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia tai kesäkauden kohteita. Tämän lisäksi tilastossa on talvimatkailukohteina Suomen 14 suurinta hiihtokeskusta, joiden kävijämäärätiedot koskevat hiihtohissilippujen myyntiä. Varsinaisten matkailukohteiden lisäksi mukana ovat valtakunnallisesti merkittävät festivaali- ja kulttuuritapahtumat. Tänä vuonna selvitykseen kysyttiin mukaan yhteensä 27 uutta kohdetta. Mukaan tutkimukseen uusina kohteina saatiin yhteensä 12 kohdetta, joista kolme on festivaalit ja kulttuuritapahtumat -ryhmään kuuluvia tapahtumia. Kävijämääriltään merkittävimpiä uusia mukaan tulleita matkailukohteita ovat mm. Wiurilan kartano Halikossa, Työväen keskusmuseo Tampereella sekä Kierikkikeskus Yli-Iissä. Museoiden kohdeluokka täydentyi yhteensä kuudella kohteella. Merkittäviä, selvityksen ulkopuolelle jääviä kohteita ovat Unescon maailmanperintökohteista Sammallahdenmäki, Petäjäveden puukirkko ja Vanhan Rauman keskusta, joista ei ole saatu kävijämäärätietoja. Selvityksessä mukana olevista matkailukohteista valtaosa vastaa kävijämääräkyselyyn. Hiihtokohteiden kävijämäärätiedot saadaan keskitetysti Suomen hiihtokeskusyhdistyksestä. Festivaaleista ja kulttuuritapahtumista pääosa vastaa itse kävijämääräkyselyyn, mutta osa kävijämäärätiedoista saadaan Finland Festivals -järjestöltä. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 426 matkailukohteesta eli 90 % selvityksessä mukana olevista kohteista. Osa kohteista, joista vuoden 2004 kävijämäärätietoja ei saatu, oli vuonna 2004 kiinni tai lopettanut toimintansa. Liitteessä olevassa matkailukohdehakemistossa on yhteystiedot kaikista selvityksessä mukana olevista kohteista. Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Selvityksessä käsitellään kävijämäärätietoja vuosilta 2001-2004. Liitetauluissa 8-9 ovat kävijämäärätiedot tarkasteluvuosilta. Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka eivät ole vastanneet tai ovat olleet koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kävijämäärätiedot ovat kohteiden itse ilmoittamia ja ne eivät ole kaikilta osin vertailtavissa. Kohdeluokittaiset kävijämäärätiedot ovat yleensä keskenään vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kävijämäärätietojen luotettavuuteen vaikuttaa käytetty laskentamenetelmä. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla, osa määrittelee kävijämäärätietonsa henkilökunnan arvion perusteella. Kohteiden kävijämäärälaskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Yhteislippujen käyttö monipisteisissä matkailukohteissa vaikeuttaa kokonaiskävijöiden

6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 arvioimista. Särkänniemen Elämyspuistossa kesäkaudella lasketaan kaikki alueella vierailevat Elämyspuiston asiakkaiksi. Lisäksi asiakkaiden käydessä Akvaariossa, Planetaariossa, Delfinaariossa, Lasten eläintarhassa, Näsineulassa tai Sara Hildenin taidemuseossa, heidät kirjataan kävijöiksi myös näissä kohteissa. Elämyspuistossa käy kesäkaudella 644 000 matkailijaa ja talvikaudella näissä erilliskohteissa 82 000 matkailijaa. Elämyspuiston kävijämäärät tilastossa on kuitenkin ilmoitettu vain kesäkauden kävijöiden mukaan. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa hotelliasiakkaiden vapaa allasosaston käyttö. Näiden osalta allasosaston kävijämääriä on usein jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä eli kävijämäärät koskevat laskettelijoita. Taulukoissa 8-10 on lyhenteellä ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Kävijämäärälaskenta perustuu noin 35 %:ssa kohteista puhtaaseen pääsylippujen myyntiin. Saman verran käyttää laskentamenetelmänä pääsylippujen myyntiä ja tätä tukevia muita menetelmiä. Esimerkiksi ilmaiskävijät saatetaan kirjata erikseen. Vajaassa 20 %:ssa kohteista on käytössä joko yksistään tai muiden menetelmien yhdistelmänä kassatapahtumiin perustuva laskenta. Kassatapahtuman muodostaa tavallisesti oheistuotteiden myynti (esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti), mutta joillakin kohteilla kassatapahtumaksi kirjautuu myös pääsylippujen myynti. Optisia henkilölaskureita on käytössä noin 16 % kohteista. Seitsemällä prosentilla kohteista kävijämäärien seuranta on ainoastaan tukkimiehen kirjanpidon varassa. Noin 10 %:lla kohteista kävijämääräseuranta perustuu ainakin osittain henkilökunnan arvioon. Matkailukohteita on pyydetty antamaan arvio kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa 8-10. Selvityksessä mukana olevista kohteista 77 % ilmoittaa kävijämäärätietonsa luotettavuuden hyväksi, jolloin kohteen ilmoittama kävijämäärä poikkeaa alle viisi prosenttia todellisesta kävijämäärästä. Kohtuullisena (ero todellisiin kävijämääriin 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta pitää neljännes kohteista ja tyydyttävänä (ero 11-20 %) noin kuusi prosenttia kohteista. Tätä huonommaksi kävijämääriensä luotettavuuden arvioi ainoastaan kolme kohdetta. Noin kolmessa prosentissa kohteista joko ei ole tietoa kävijämäärien luotettavuudesta tai kysymykseen ei ole vastattu. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan yleensä pitää luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat on muutettu kävijämääriksi. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole pääsymaksua ja kävijämäärät niissä nousevat suuriksi. Kävijämäärien laskenta näissä kohteissa perustuu useimmiten kassatapahtumiin. Tienvarsikohteisiin on luokiteltu myös vierasvenesatamat ja niiden kävijämäärät on ilmoitettu venekuntina eli varsinaisia henkilökävijöitä kohteissa on todellisuudessa ilmoitettua enemmän. Muutama matkailukohde ei halua kävijämäärätietojaan julkisuuteen. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa ja karttoja laadittaessa. Liitteissä eijulkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuussekä laskentatapatiedot on peitetty.

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 7 Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksella mahdollistetaan toiminnoiltaan samantyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Viime vuonna selvitykseen otettiin mukaan uutena alaryhmänä elokuvakeskukset, jotka sijoitettiin luonteensa vuoksi vapaa-aikakeskusten ja suurtapahtumien ryhmään. Tienvarsikohteiden erikoismyymälät sisältävät myös matkailullisesti merkittäviä kauppakeskuksia tai -keskittymiä, kuten esimerkiksi kyläkauppa Veljekset Keskinen Tuurissa sekä kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRAC- TIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 3 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events 34 Asuntomessut Housing fairs 35 Elokuvakeskukset Cinema complexes 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES MYYMÄLÄT AND SHOPS 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres

8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 52 Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards 55 Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats 6 NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 73 Kartanot Mansions 79 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions Kävijämäärätilaston matkailukohteiden alueellista sijoittumista on tarkasteltu seuraavan sivun kartalla. Matkailukohteet jakautuvat eri puolelle Suomea, mutta selviä keskittymiä on suurten kaupunkien kohdalla. Kuva 1 Matkailukohteet vuonna 2004 Figure 1 Tourist attractions, 2004

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 9

10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Kävijämääräselvityksessä mukana olevissa kohteissa vieraili vuonna 2004 yhteensä 35,6 miljoonaa matkailijaa. Eniten kävijöitä vierailee erikoismyymälöissä. Näiden kohteiden kävijöistä osa ei kuitenkaan ole varsinaisia matkailijoita vaan kauppojen kanta-asiakkaita, joten kävijämäärät eivät ole muiden kohteiden kanssa vertailukelpoisia. Varsinaisista matkailukohteista suurin alaryhmä ovat kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, joilla oli yhteensä 3,5 miljoonaa kävijää. Alaryhmään kuuluu muutama kaupungin kylpylätyyppinen uimahalli, joten osa kävijöistä on kaupungin asukkaita. Huvipuistoissa kävi viime vuonna yhteensä 2,3 miljoonaa kävijää, festivaalien ja kulttuuritapahtumien kerätessä yhteensä 2 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevissa kirkoissa vieraili vuonna 2004 yhteensä 1,7 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevat kirkot ovat matkailullisesti merkittävimpiä kirkkoja Suomessa. Listalta kuitenkin puuttuu monia merkittäviä kirkkokohteita, joiden kävijätietoja ei seurata tai lasketa. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2004 Table 1 Number of visitors to tourist attractions in 2004 Kohteiden lkm Kävijät Kävijät Number of attractions yhteensä per kohde Yhteensä Vastanneet Visitors Visitors per Total Answered in total attraction 11 Huvipuistot Amusement parks 4 4 2 308 108 577 027 12 Puuhamaat Theme parks 14 11 676 754 61 523 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 7 7 172 429 24 633 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 14 14 1 761 753 125 840 21 Eläintarhat Zoos 3 3 751 493 250 498 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 10 9 1 192 211 132 468 31 Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 26 24 3 553 625 148 068 32 Pelikasinot Casinos 1 1 254 764 254 764 33 Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events 75 72 2 003 719 27 829 34 Asuntomessut Housing fairs 8 2 246 556 123 278 35 Elokuvakeskukset Cinema complexes 1 1 1 498 480 1 498 480 41 Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions 12 12 805 332 67 111 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 14 14 438 425 31 316 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres 8 5 1 914 688 382 938 52 Erikoismyymälät Specialized shops 7 5 7 093 206 1 418 641 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 2 1 2 191 716 2 191 716 54 Viinitilat Vineyards 12 5 90 676 18 135 55 Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats 4 3 12 929 4 310 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 10 8 219 508 27 439 62 Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres 10 8 71 639 8 955 63 Automuseot Car museums 4 4 37 817 9 454 64 Laivat Ships 4 3 61 811 20 604 71 Näkötornit Lookout towers 4 4 433 310 108 328 73 Kartanot Mansions 13 11 164 455 14 950 79 Muut rakennukset Other buildings 10 10 832 993 83 299 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 7 7 1 026 134 146 591 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 64 61 1 293 945 21 212 83 Ulkomuseot Open-air museums 12 11 160 527 14 593 84 Erikoismuseot Specialized museums 63 59 1 247 759 21 148 85 Taidemuseot Art museums 40 38 1 197 051 31 501 91 Luostarit Monastries and convents 2 2 183 150 91 575 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions 7 7 1 728 784 246 969 KAIKKI KOHTEET ALL ATTRACTIONS 472 426 35 625 747 83 629

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 11 Keskimäärin matkailukohteissa vierailee vuosittain noin 84 000 matkailijaa. Tienvarsien matkailukohteet eli opastuskeskukset, erikoismyymälät ja muut matkailukohteet ovat keskimäärin suurimpia matkailukohteita Suomessa. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, joissa vieraili vuonna 2004 keskimäärin yli puoli miljoonaa kävijää. Muita keskimääräistä suurempia matkailukohteita ovat mm. eläintarhat, kirkot ja kasino, joissa kaikissa kävi viime vuonna keskimäärin yli 200 000 matkailijaa. Elokuvakeskuksista mukana tänäkin vuonna on vain suurin, jossa kävijöitä oli vajaa 1,5 miljoonaa. Suurimmat yksittäiset varsinaiset matkailukohteet Suomessa olivat vuonna 2004 Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi yli puoli miljoonaa vierailijaa. Uusista matkailukohteista suurimmat olivat tapahtumakohteet mukaan lukien Tammerfest 91 000 kävijällään sekä Wiurilan kartano 46 000 kävijällään. Heinolan asuntomessuilla vieraili yli 190 000 kävijää. Keskimääräisiltä kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat vierasvenesatamat, automuseot ja taidenäyttelyt, joissa kaikissa oli keskimäärin alle 10 000 kävijää. Alle 20 000 kävijämäärän kohteita ovat ulkomuseot, kartanot sekä viinitilat. Matkailukohteiden vuoden 2004 kävijämääriä verrattiin edellisvuoden vastaaviin. Keskimäärin kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta noin neljä prosenttia, joka on noin 3400 uutta matkailijaa kohdetta kohden. Kaiken kaikkiaan kävijämäärät kasvoivat yli 1,1 miljoonalla kävijällä. Kehitys oli viime vuonna varsin hajanaista. Vertailluista kohteista 54 %:lla kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta, kahdella prosentilla pysyivät edellisvuoden tasolla ja 45 % kävijämäärät laskivat. Vuonna 2004 keskimääräisesti eniten kävijämääriään kasvattivat uusiin tiloihin muuttanut sekä konseptiaan monipuolistanut kasino (+26 %), ulkomuseot (+17 %) ja kulttuurihistorialliset museot (+16%). Useat kohderyhmät menettivät kävijämääriään vuonna 2004. Suurinta pudotus oli viinitiloilla, laivoilla ja automuseoilla sekä harrastuskohteilla ja puuhamailla. Taidemuseoilla ja -näyttelyillä kävijämääräheilahtelut ovat yleensä varsin suuria riippuen yleisön kiinnostuksesta kyseisen vuoden näyttelyitä kohtaan. Yksittäisien kohteiden kävijämäärämuutoksia tarkasteltaessa suhteellisesti eniten kävijämäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna muutamissa pienissä kohteissa, kuten Walter Runebergin veistoskokoelmassa ja Kouvolan pienoisrautatiemuseossa. Merkittävin kävijämäärän lisäys oli kuitenkin Linnanmäen huvipuistolla, joka kasvatti kävijämääräänsä 21 % eli yli 200 000 kävijällä. Lisäys on suurempi kuin Tykkimäen huvipuiston koko kävijämäärä. Suurista kohteista myös Ateneumin taidemuseon kävijämäärät kasvoivat 85 % eli 140 000 kävijällä. Kävijämäärän kasvun takana oli onnistunut näyttely. Uuteen toimipaikkaan siirtynyt Grand Casino Helsinki kasvatti kävijämääräänsä 26 % eli 50 000 kävijällä. Muutamat kohteet ilmoittivat nimenmuutoksestaan. Emil Wikströmin museo/kari-paviljonki on uudelta nimeltään Visavuoren museo, Casino Ray Grand Casino Helsinki, Järviluonnonkeskus Oskari-Linnansaaren luontokeskus sekä Tennispalatsi Tennispalatsi Finnkino.

12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 2 Kävijämäärien kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2004 Figure 2 Change in number of visitors from 2003 to 2004 Pelikasinot, Casinos Ulkomuseot, Open-air museums Kulttuurihistorialliset museot, Cultural history museums Eläintarhat, Zoos Tienvarsien matkailukohteet, Roadside tourist service centres Erikoismuseot, Specialized museums Huvipuistot, Amusement parks Kansallispuistot ja luontokeskukset, National parks and nature centres Hiihtokeskukset, Ski resorts Muut rakennukset, Other buildings Tiede- ja opetuskohteet, Science and educational attractions Näkötornit, Lookout towers Taidemuseot, Art museums Asuntomessut, Housing fairs Erikoismyymälät, Specialized shops Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Harrastuskohteet, Recreational attractions Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Luostarit, Monastries and convents Festivaalit ja kulttuuritapahtumat, Festivals and cultural events Elokuvakeskukset, Cinema complexes Kirkot ja muut kirkolliset kohteet, Churches and other religious attractions Muut eläinkohteet, Other animal parks Kartanot, Mansions Vierasvenesatamat, Harbours for visiting boats Puuhamaat, Theme parks Taidenäyttelyt ja -keskukset, Art exhibitions and centres Automuseot, Car museums Laivat, Ships Viinitilat, Vineyards -32 % -37 % -10 % -13 % -14 % -15 % -19 % -1 % -2 % -5 % 17 % 16 % 12 % 11 % 10 % 10 % 9 % 9 % 8 % 6 % 6 % 5 % 3 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 26 % -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly variation in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain. Vilkkain sesonki painottuu kesään ja tällöin erityisesti heinäkuuhun. Selvityksessä mukana olevissa kohteissa noin 51 % vierailijoista käy kesäkauden eli touko-elokuun aikana. Heinäkuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on noin 20 %. Eläin- ja näyttelykohteiden kävijämäärät painottuvat kaikkein selvimmin kesäkauteen. Toukoelokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on eläinkohteissa 81 % ja näyttelykohteissa 63 %. Osa eläin- ja näyttelykohteista onkin auki vain kesäisin. Tasaisimmin vuoden aikana vierailijoita käy tienvarsikohteissa, kylpylöissä sekä museoissa. Tienvarsikohteiden osalta on huomattava, että ryhmässä ovat mukana myymälät, ja aikaisemmin mukana olleet tienvarsien matkailupalvelupisteet ovat jääneet pois, joten myymälöiden sesongit näkyvät kävijöiden keskimäärissä. Etenkin joulukuu nousee merkittäväksi kuukaudeksi. Perhe- ja harrastuskohteissa hiihtokeskuksien vaikutuksesta kävijämäärät painottuvat kesän ohella myös talvikauteen. Vapaa-aikakeskuksissa ja suurtapahtumissa kävijämäärät levittyvät kohtalaisen tasaisesti ympäri vuoden johtuen mukana olevista kylpylöistä. Kuitenkin kesäaika painottuu voimakkaasti myös tässä pääryhmässä, koska mukana olevat tapahtumat eli asuntomessut sekä festivaalit ja kulttuuritapahtumat järjestetään pääosin kesällä. Toukokuu on museoille hieman vilkkaampi kuukausi kuin kesäkuu johtuen luokkaretkeläisistä, kun taas elokuu painottuu vilkkaana kuukautena ulkomaisten kävijöiden suosimissa kirkoissa. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita maakuntaan tietyn kuukauden tai viikon aikana. Heinäkuussa kävijämääriä kasvattaa

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 13 Satakunnassa Porin Jazz, Kymenlaaksossa Kotkan Meripäivät, Etelä-Savossa Savonlinnan Oopperajuhlat, Etelä-Karjalassa Imatran Big Band Festival, Pohjois-Karjalassa Ilosaarirock, Etelä-Pohjanmaalla Tangomarkkinat sekä Keski-Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festival. Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä- Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vilkkaat tienvarsikohteet jakavat kävijämääriä tasaisesti ympäri vuoden ja Päijät-Hämeessä Tähtihovin lisäksi Messilä sekä Sibeliustalo tasaavat kävijöitä koko vuodelle. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäkauden ulkopuolella samoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, joissa myös hiihtokeskukset tasaavat vuosittaisia matkailumääriä. Lapissa luonnollisesti hiihtokohteiden vuoksi kävijämäärät painottuvat talveen ja kevääseen, mutta myös joulumatkailu näkyy Lapin kävijämääräluvuissa. Alkukesällä ja -syksyllä kävijämäärät laskevat voimakkaasti, mutta heinäkuu on kävijämäärältään vilkkain kuukausi. Kuukausikohtaisissa liitetauluissa 11-12 ovat mukana vain ne julkiset kohteet, jotka ovat ilmoittaneet kuukausittaiset kävijätietonsa. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen festivaalien ja kulttuuritapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon suurin osa tapahtumasta on ajoittunut. Seuraavien sivujen kuukausikuvissa on pylväällä kuvattu vuoden 2004 kävijämäärien kuukausivaihtelua. Viivalla kuvataan vuosien 2001-2004 keskimääräisten kuukausikävijöiden vaihtelua. Suuret erot vuoden 2004 kuukausikävijöissä verrattuna keskiarvoon johtuvat useimmiten joidenkin kohteiden kuukausikävijämäärien puuttumisesta joiltakin vuosilta.

14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2004 sekä keskiarvot vuosilta 2001-2004 Figures 3-11 Monthly visitors to tourist attractions in 2004 and average for 2001-2004 Kuva 3 Figure 3 Perhe- ja harrastuskohteet Family and recreational attractions Perhe- ja harrastuskohteet 1 400 000 1 200 000 1 000 000 kävijöitä 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04 Kuva 4 Figure 4 Eläinkohteet Animal parks Eläinkohteet 700 000 600 000 500 000 kävijöitä 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 15 Kuva 5 Figure 5 Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat Leisure centres and events Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 kävijöitä 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04 Kuva 6 Figure 6 Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Tiede- ja opetuskohteet 300 000 250 000 200 000 kävijöitä 150 000 100 000 50 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 7 Figure 7 Tienvarsikohteet ja myymälät Roadside tourist service centres and shops Tienvarsikohteet ja myymälät 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 kävijöitä 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04 Kuva 8 Figure 8 Näyttelykohteet Exhibitions Näyttelykohteet 140 000 120 000 100 000 kävijöitä 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 17 Kuva 9 Figure 9 Rakennukset Buildings Rakennukset 350 000 300 000 250 000 kävijöitä 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04 Kuva 10 Figure 10 Museot Museums Museot 900 000 800 000 700 000 600 000 kävijöitä 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 11 Figure 11 Luostarit ja kirkot Monastries and convents Luostarit ja kirkot 300 000 250 000 200 000 kävijöitä 150 000 100 000 50 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04