NÄKÖKULMIA. LUKUVUOSIKERTOMUS 2003 2004 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

NÄKÖKULMIA. LUKUVUOSIKERTOMUS 2003 2004 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SISÄ LLYS OULUN SEUDUN AMMAT TIKORKEAKOULU Y TIMEKK Ä ÄSTI 3 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ytimekkäästi 3 Rehtorin katsaus 4 Tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystyö 6 Yhä enemmän hakijoita ja opiskelijoita myös verkossa 9 Kaupan ja hallinnon yksikkö 10 Kulttuurialan yksikkö 11 Luonnonvara-alan yksikkö 12 Raahen tekniikan ja talouden yksikkö 14 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 15 Tekniikan yksikkö 17 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 18 Kirjasto 19 Koulutus- ja kehittämispalvelut 19 Tilinpäätös 2003 20 Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenet 22 Tulosyksiköiden johtajat 22 Yksiköiden yhteystiedot 23 Toimittaja: Anne-Maria Haapala, viestintäpäällikkö Suunnittelu ja taitto: Mainonnan Työmaa MPM Oy Pääkuvat: Kati Leinonen Pikkukuvat: Oulun seudun ammattikorkeakoulun arkisto Painopaikka: Kalevaprint Oy Tehtävät opetuksen järjestäminen - korkeakoulututkintoon johtava koulutus (amk-tutkinnot, 140 180 ov; 3,5 4,5 v) - jatkotutkinnot (40 60 ov) - ammatilliset erikoistumisopinnot (20 40 ov) - ammatillinen opettajakorkeakoulu (pedagogisen pätevyyden antavat 35 ov:n opinnot) - täydennyskoulutus - avoin ammattikorkeakoulu aluekehitystyö tutkimus- ja kehitystyö Tunnuslukuja 7 850 opiskelijaa - 92 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 180 ulkomaista vaihtoopiskelijaa noin 50 maasta - 1 200 aikuisopiskelijaa 1 470 aloituspaikkaa (vuonna 2004) 1 125 tutkintoa 166 pedagogiset opinnot suorittanutta 30 koulutusohjelmaa, joista 3 englanninkielistä 715 opettajaa ja muuta henkilökuntaa; lisäksi 105 ulkomaista vierailevaa luennoitsijaa ja asiantuntijaa liikevaihto 44 miljoonaa euroa Kuusi koulutusalaa kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammattikorkeakoulu tarjoaa työ- ja elinkeinoelämälle koulutuspalveluja harjoittelijoita opinnäytetöitä projekteja ja kehittämishankkeita asiantuntijapalveluja työntekijöitä Hallinto Ammattikorkeakoulun hallinto on järjestetty Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (OSAKK) liikelaitoksena. Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenet ja tulosyksiköiden johtajat on esitelty sivulla 22. Koulutusvastuu Pohjois-Suomessa: 16 koulutusohjelmaa, joita ei ole muissa AMK:issa Opettajankoulutusta Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimipaikat ja koulutusvastuut vuosina 2003 2004 Toimipaikat Oulu Rovaniemi Oulu Kokkola Raahe Oulainen Koulutusvastuu koko Suomessa: 5 koulutusohjelmaa, joita vain yhdessä muussa AMK:ssa, 2 koulutusohjelmaa, joita vain kahdessa muussa AMK:ssa Aikuiskoulutusta Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Oulu Haapavesi Kuopio

4 REHTORIN K ATSAUS 5 Oulun seudun ammattikorkeakoulun päätehtävänä on järjestää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin tähtäävää korkeakouluopetusta. Opetuksen ja sen kehittämisen lähtökohtana on työelämän jatkuvasti muuttuvat osaamistarpeet, tutkimus ja kulttuurialalla myös taiteelliset vaatimukset. Lukuvuoden 2003 04 alussa voimaan tullut uusi ammattikorkeakoululaki määrittelee aikaisempaa selkeämmin ammattikorkeakoulujen aseman osana Suomen korkeakoululaitosta ja vahvistaa niiden roolia tutkimus- ja kehitystyössä sekä alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Uuden lain myötä ammattikorkeakoulun opetus- ja muu henkilöstö on uusien haasteiden edessä. Tutkimus- ja kehitystyö on tullut entistä laajemmaksi ja tärkeämmäksi osaksi opettajan työtä. Niinpä lukuvuoden yksi tärkeimpiä kehittämisen painopisteitä oli tutkimus- ja kehitystyö. Tarvitaan kuitenkin vielä useita vuosia jatkuva kasvu, ennen kuin saavutetaan sellainen tutkimus- ja kehitystyön laajuus ja vaikuttavuus, jota korkeakoululta voidaan edellyttää. Oulun seudun ammattikorkeakoulun asema Pohjois-Suomen johtavana ammattikorkeakouluna on vahva. Opiskelijamäärä on kasvanut lähes 8 000:een, ja vetovoima on Suomen parhaimpien joukossa, sillä yhtä aloituspaikkaa kohti oli 4,7 ensisijaista hakijaa. Opiskelijarekrytointi painottuu Oulun seudulle, sillä hakijoista lähes kolme neljäsosaa oli Oulun läänistä ja noin 10 % Lapin läänistä. Useita vuosia kestänyt opiskelijamäärän reipas kasvu on tasaantunut, mutta vuosittain valmistuvien määrä kasvaa edelleen. Lukuvuoden aikana yhteensä 1 125 opiskelijaa suoritti ammattikorkeakoulututkinnon, ja 166 henkilöä suoritti pedagogiset opinnot opettajakorkeakoulussa. Valmistuneiden työllistyminen pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla, vaikka kehityksen suunta vaihteli koulutusaloittain. Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2003 lopulla uuden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää muun muassa Suomen korkeakoululaitoksen keskeiset kehittämislinjaukset vuoteen 2008 saakka. Ammattikorkeakoulujen kannalta merkittävimmät linjaukset koskevat jatkotutkintojen vakinaistamista ja niiden aseman selkeyttämistä sekä tutkimus- ja kehitystyön toiminnan ja kansainvälistymisen vahvistamista. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on meneillään kaksi jatkotutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: yksi sosiaali- ja terveysalalla ja yksi tekniikan alalla. Ensimmäiset jatkotutkinnot valmistuvat piakkoin. Strategiassaan Oulun seudun ammattikorkeakoulu on visioinut itsensä yhdeksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Vision mukaan se on vetovoimainen, kansainvälinen ja arvostettu alueellinen vaikuttaja, haluttu yhteistyökumppani sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen edelläkävijä. Vision toteutuminen edellyttää muun muassa nykyistä selvästi enemmän kansainvälistä toimintaa. Opiskelijavaihdon volyymia on lisättävä reilusti samoin kuin ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia. Tutkimusja kehitystyön toiminnan haasteena on volyymin kasvattamisen ohella myös kansainvälisten hankkeiden lisääminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulun suuri uudisrakennushanke Oulun Kaukovainiolla eteni siten, että Tekniikan yksikön laajennusosa valmistui, ja rakentamistekniikan osasto saattoi muuttaa uusiin tiloihin lukuvuoden lopussa. Vastaavasti Kulttuurialan yksikön tilat valmistuvat vuoden 2004 lopulla. Vuosia jatkunut epävarmuus Luonnonvara-alan yksikön tulevaisuudesta sai myönteisen ratkaisun, kun ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päätti luopua suunnitelmasta keskittää koko luonnonvara-alan opetus Muhokselle. Koulutus- ja kehittämispalvelut, joka vastaa tekniikan ja liiketalouden täydennyskoulutuksesta, aloitti vuoden 2004 alussa toimintansa omana tulosyksikkönään. Aiemmin se oli osa Tekniikan yksikköä. Ammattikorkeakoulun johdossa tapahtui merkittäviä muutoksia, kun Sosiaali- ja terveysalan ja Raahen yksiköiden pitkäaikaiset johtajat Annikki Lämsä ja Aarne Meskanen jäivät ansaitulle eläkkeelle lukuvuoden lopussa. Heidän tilalleen valittiin 1.8.2004 alkavaksi nelivuotiskaudeksi tohtori Kari Virolainen ja diplomiinsinööri Timo Pieskä. Ammattikorkeakoulujen rahoituslain uudistus on valmisteilla opetusministeriössä. Tarkoitus on laajentaa rahoituksen perustaa siten, että opiskelijamäärän lisäksi myös suoritetut tutkinnot vaikuttavat ammattikorkeakoulun saamaan perusrahoitukseen. Viime vuosina yksikköhintojen nousu on jäänyt jälkeen palkkaja muun kustannustason noususta, joten ammattikorkeakoulun talous on kiristynyt. Toimintaa tehostamalla ja rationalisoimalla talous saadaan tasapainoon, sillä pitkällä aikavälillä Oulun seudun ammattikorkeakoulun rahoitus on terveellä pohjalla. Lauri Lantto, rehtori VALOISIA NÄKYMIÄ. Korkeakoulututkinto on työelämässä arvostettu: valmistumisvaiheessa yli 63 %:lla opiskelijoista oli työpaikka tiedossa.

6 TUTKIMUS - JA KEHIT YST YÖ SEK Ä ALUEKEHIT YST YÖ tutkimus- ja kehitystyön painoaloiksi. Yrittäjyyden edistäminen on keskeinen osa Kasvusopimuksen toteuttamista myös ammattikorkeakoulussa. kehittämistarpeisiin. Ammattikorkeakoulu pyrkii osallistumaan aktiivisesti toiminta-alueensa kehittämiseen toimimalla tutkimusja innovaatioketjussa lähellä elinkeinoelämää. 7 Perusta ammattikorkeakoulun osaamiselle Vuoden 2003 elokuussa voimaan tulleen uuden ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun uutena tehtävänä on opetusta palveleva sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottava soveltava tutkimusja kehitystyö. Näin ollen tutkimus- ja kehitystyön yhteys opetukseen ja ammattikorkeakoulun toimintaympäristöä palvelevaan toimintaan tulee olla vahvaa. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö on aivan alkuvaiheessaan ja etsii rooliaan ammattikorkeakoulun sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Tutkimus- ja kehitystyö antaa uudenlaisia mahdollisuuksia ammattikorkeakoululle sekä oman opetuksen kehittämiselle että alueelliselle kehitystyölle ja innovaatiotoiminnalle. Harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. KOULUTUS ASIANTUNTIJUUDEN K ASV U JA T YÖ EL Ä M Ä N KEH IT YS Tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on luoda uusia tai parannettuja tuotteita, tuotantovälineitä tai -menetelmiä ja palveluja. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä tehdään pääsääntöisesti työelämän kanssa yhdessä toteutettavissa hankkeissa. Tällöin tutkimus- ja kehitystyön tulokset ovat välittömästi käyttäjien hyödynnettävinä. Tutkimus- ja kehitystyö tuo ensisijaisesti opettajan työhön uusia haasteita. Tavoitteena onkin lisätä opettajien lisäksi myös opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotta tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen yhteys vahvistuisi. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ei ole yksiköiden toiminnasta erotettua tutkimusyksikköä. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään jokaisessa yksikössä ja siitä vastaa yksikön johtaja. Kehitysjohtaja vastaa tutkimus- ja kehitystyön yleisestä kehittämisestä ja koordinoinnista yhteistyössä ammattikorkeakoulun rehtorin, yksikön johtajien sekä tutkimus- ja kehitystyöryhmän kanssa. Mukana toteuttamassa Kasvusopimusta Oulu 2006 Kasvusopimus tukee Tavoite 2 -ohjelman toteutumista. Kasvusopimuksen tavoitteena on alueen osaamisen vahvistaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen hanketyön avulla. Kasvusopimushankkeissa yhteistyötä tehdään ensisijaisesti alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on sitoutunut Kasvusopimuksen toteuttamiseen ja valinnut sen painoalat tietotekniikan, hyvinvoinnin, ympäristön sekä sisällön ja median ammattikorkeakoulun Antaa työelämän ja sen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Octopus ja MobiArt Isoimpia ja laajimpia kasvusopimushankkeita ovat olleet tekniikan ja liiketalouden yksiköiden yhteinen mobiiliosaamisen koulutushanke Octopus sekä kulttuurialan MobiArt-hanke, jossa kehitettiin langatonta tiedonsiirtoa hyödyntäviä digitaalisia sisältötuotteita ja -palveluita kansainvälisille markkinoille. Ammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti myös PanOulu-verkon (Public Access Network) rakentamiseen Ouluun. PanOulu on maan suurin tämän tyyppinen langaton verkko. Lisäksi ammattikorkeakoulu laati kuntien hyvinvointistrategioita sekä osallistui alueellisten osaamiskeskusten toimintaan. Kulttuuritarjontaa laajennettiin tuottamalla erilaisia konsertteja ja tanssitapahtumia, kuten Arktiset Askeleet sekä oltiin järjestämässä elokuva- ja media-alan koulutusverkoston EAVEn (European Audiovisual Entrepreneurs) kansainvälistä konferenssia. Koulutusvastuu laaja Aluekehitystyön tärkein tavoite on Pohjois-Suomen korkeakoulutasoisen osaamisen vahvistaminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetustarjonta palvelee koko Pohjois-Suomea ja joiltakin osin koko maata. Ammattikorkeakoulun 30 koulutusohjelmasta on 16 sellaista, jota ei ole muissa Pohjois-Suomen korkeakouluissa. Lisäksi valtakunnallinen koulutusvastuu on seitsemästä koulutusohjelmasta. Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneista yli 80 % sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle. Aluekehitystyö tarvitsee yhteistyöverkoston Aluekehitystyötä maakunnassa tehdään sekä strategia- että toimintaohjelmien tasolla. Myös osaamiskeskusohjelmissa ammattikorkeakoulu on löytämässä oman roolinsa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö ankkuroituukin vahvasti koko Pohjois-Suomen yhteistyöverkostoihin ja niiden Esimerkiksi Raahessa Pehr Brahe -ohjelmistolaboratoriossa Oulun seudun ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa ohjelmistoratkaisuja ja -sovelluksia. Kuusamossa jatkuu Naturpolis-hanke, joka toimii korkean asteen koulutuksen alueellisena yhteistyöympäristönä. Maakuntakorkeakoulusta osaamisverkostoksi Yhteistyötä on kehitetty myös muiden pohjoisten korkeakoulujen kanssa Osaava Pohjois-Suomi -strategian mukaisesti Pohjois- Suomen korkeakoulujen rehtorineuvostossa ja sihteeristössä. Strategiaan pohjautuvan maakuntakorkeakouluhankkeen tavoitteena on kehittää muiden Pohjois-Suomen korkeakoulujen kanssa osaamisverkosto Koillis-Suomen ja Raahen seuduilla. Harvaan asutun maaseudun tai etäällä suurista keskuksista olevien alueiden menestyminen rakentuu vahvistamalla niiden omaa yritystoimintaa. Kuusamossa parannetaan luonto-osaamista ja Raahessa metalli- ja maaseutuyrittäjyyttä. Tutkimus- ja kehitystyö osaksi opetusta Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on pohjautunut suurelta osin EU-rahoitukseen. Tutkimus- ja kehitystyö on suuren muutoksen edessä, jos vuoden 2006 jälkeen ei enää saada alueelle vastaavaa rahoitusta. Uhkana on, että tutkimus- ja kehitystoiminta supistuu ellei korvaavaa rahoitusta jollakin tavalla järjestetä. Ammattikorkeakoulu pyrkiikin varautumaan tuleviin ohjelmakausiin ja teemarahoitteiseen vaativaan EU:n hanketoimintaan. Jatkossa ammattikorkeakoulun tulee vahvistaa omaa rooliaan alueen innovaatioympäristössä ja pyrkiä muodostamaan tutkimus- ja kehityshankkeistaan entistä selkeämpiä toiminnallisia kokonaisuuksia aluekehityksen ja opetuksen kannalta. Irene Isohanni, kehitysjohtaja TUTKIMUS - JA KEH IT YST YÖ Antaa tutkimuksiin ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta. Harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. ALUEKEHIT YST YÖ Tunnuslukuja vuonna 2003 (vuonna 2002) Henkilötyövuodet: 70 (61) henkilötyövuotta Hankkeiden lukumäärä: 67 (47) hanketta, joista uusia alkaneita hankkeita 30 (29) Tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta sekä tukee työelämän ja Pohjois-Suomen kehitystä. Opetustyöstä ja työelämästä nousee vastaavasti tarpeita, joihin tutkimus- ja kehitystyöllä vastataan. T&k-työn menot: 3 549 000 (2 461 000) euroa T&k- työn menojen osuus: 7,8 % liikevaihdosta

8 YH Ä ENEMM Ä N HAKIJOITA JA OPISKELIJOITA MYÖS VERKOSSA 9 HYVÄLTÄ NÄYTTÄÄ. Vetovoimaisuutemme parani edelleen. Kevään 2004 yhteishaussa jo 5 300 hakijaa ilmoitti ensisijaiseksi toiveekseen Oulun seudun ammattikorkeakoulun. Virtuaaliajan haasteisiin vastattiin Opintoasioissa siirryttiin yhä selkeämmin virtuaaliaikaan. Virtuaaliammattikorkeakouluyhteistyön myötä Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat suorittivat 3 540 opintoviikkoa virtuaalisesti ensisijaisesti oman ammattikorkeakoulun järjestämänä. Myös avoin ammattikorkeakoulu tarjosi joustavia mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, sillä markkinoiduista opinnoista viidesosa toteutui verkko-opintoina. Haluttu opiskelupaikka Virtuaalitoiminta näkyi opiskelemaan hakemisessakin, sillä noin puolet yhteishaussa hakeneista täytti hakemuksen internetin kautta. Nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen pyrki syksyn ja kevään yhteishauissa 17 481 hakijaa, kun edellisenä lukukautena hakijoita oli reilut 13 000. Vetovoimaisimpia koulutusohjelmia syksyn 2003 yhteishaussa olivat tietojenkäsittely ja sosiaaliala sekä kevään 2004 yhteishaussa viestintä ja fysioterapia. Suurin osa hakijoista (73 %) oli kotoisin Oulun läänistä, ja hyväksytyiksi tulleista 70 % oli ylioppilaita. Yhteishaun ulkopuolella oleviin vieraskielisiin koulutusohjelmiin oli yhteensä noin 430 hakijaa. Degree Programme in International Business -koulutusohjelmaan oli reilut 200 ja Degree Programme in Information Technology -koulutusohjelmaan noin 100 hakijaa. Määrät pysyivät ennallaan edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Ensimmäistä kertaa syksyllä käynnistyvään Degree Programme in Business Information Technology -koulutusohjelmaan oli hakijoita vajaat 100. Opiskelijat aloittain (lukuvuonna 2003 2004 yht. 7 845) Ammatillinen opettajakorkeakoulu 5 % Tekniikan ja liikenteen ala, Oulu 35 % Tekniikan ja liikenteen ala, Raahe 10 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Oulu 12 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Raahe 2 % Luonnontieteiden ala, Oulu 5 % Luonnontieteiden ala, Raahe 2 % Luonnonvara- ja ympäristöala 4 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 17 % Kulttuuriala 6 % Muut* 2 % *Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ja vaihto-opiskelijat Työllistyminen aloittain vuonna 2003, % Aloituspaikat koulutusaloittain (vuonna 2003 yht. 1 450) Kulttuuriala 8 % Luonnontieteiden ala 9 % Luonnonvara- ja ympäristöala 4 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 20 % Tekniikan ala 44 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 15 % Anne Anttinen, opintoasiain päällikkö 100 80 60 56 67 71 66 62 60 63 40 20 0 Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvaraja ympäristöala Sosiaali-, terveysja liikunta-ala Tekniikan ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Painotettu keskiarvo

10 K AUPAN JA HALLINNON YKSIKKÖ KULT TUURIAL AN YKSIKKÖ 11 Yritysmaailman tarpeisiin osaajia Suomen ja erityisesti Oulun seudun tuleva kehitys perustuu osaamisen hyödyntämiseen. Alueella on jo maailman huipputason teknologiaosaamista, mutta sen kaupallistamisessa on vielä runsaasti kehitettävää. Kaupan ja hallinnon yksikön, seudun yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyöllä pyritään teknologiaosaamisesta aikaansaamaan uusia kansainvälisesti menestyviä pk-yrityksiä. Yksikön vahvuutena on laaja-alainen käytännön liiketoiminta- ja informaatiosaaminen sekä laaja kansainvälinen yhteistoimintaverkosto. Kansainvälistyvässä ja verkottuvassa yritystoiminnassa tarvitaan muiden muassa liiketoimintaprosessien hallitsijoita, vieraiden kulttuurien tuntijoita, kieli- sekä vuorovaikutustaitoisia toimijoita, tietotekniikan hyödyntämisen asiantuntijoita ja peräänantamattomia yrittäjiä. Näitä tarpeita tyydyttämään valmistui toimintavuoden aikana 235 tradenomia. Vaikuttavaa yrityselämän kehittämistyötä tehtiin myös noin 200 työelämälähtöisen opinnäytetyön kautta. Kansainvälistymisvalmiuksia lisättiin Oulun seudun kansainvälistyvät yritykset voivat tulevaisuudessa hyödyntää toimintavuoden aikana vaihtoon lähtenyttä yli 100 tulevaa tradenomia sekä ulkomailta tullutta 50 vaihto-opiskelijaa ja työharjoittelijaa. Kansainvälistymisvalmiuksia laajennettiin edelleen solmimalla uusia yhteistoimintasopimuksia Unkariin, Itävaltaan ja Turkkiin. Lisäksi käynnistettiin Software Business Competence -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yksikön kansainvälistä ohjelmistotuoteosaamista sekä tehdä syksyllä 2004 alkanutta Business Information Technology -koulutusohjelmaa tunnetuksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusyrittäjyyttä tukevaa opetusta Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan tuhansittain uusia yrityksiä ja yrittäjiä ikääntyvien tilalle. Yksikössä on toimintavuoden aikana voimakkaasti panostettu yrittäjyyden koulutuksen vahvistamiseen ja uusyrittäjyyden toimintaympäristön rakentamiseen esihautomotoiminnan ja opiskelijayritys Trapesti Oy:n kautta. Seuraava suuri haaste on vakiinnuttaa uusyritysten kehittämistoimet koko ammattikorkeakoulua koskevaksi. Menestyvän liiketoiminnan perusedellytys on, että kilpailuedun perustana olevat strategiat, ydinliiketoiminnot ja -prosessit tunnistetaan sekä mallinnetaan ja hankkeistetaan tarvittavat kehittämistoimet. Tähän liittyen on toimintavuoden aikana edelleen kehitetty SAP:n toiminnanohjausohjelmistoihin perustuvaa virtuaalista oppimisympäristöä sekä tarjottu tämän alan erikoistumisopintoja. Lisäksi on toteutettu 14 pilottiyrityksen LLMV-projektia, joiden tavoitteena on laatu-, laskenta- ja menestystekijöiden mittausjärjestelmän yhdistävän johtamisvälineen luominen pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Liiketoimintaosaamisen asiantuntijuutta Lukuvuoden aikana alettiin valmistella Oulu 2006 Kasvusopimuksen yrityskehitysohjelmaan kuuluvana kärkihankkeena laajaa osaavan liiketoiminnan kehittämishanketta. Sen tavoitteena on luoda verkostomainen kehittämisfoorumi Oulun seudun kansainvälistyvien kehittämis- ja kasvuhaluisten yritysten liiketoimintaosaamisen ja -prosessien edistämiseksi. Paavo Similä, yksikön johtaja Koulutusvastuu osaksi valtakunnallinen Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Kulttuurialan yksikkö saavutti täyden laajuutensa nuorten koulutuksen osalta. Yksiköllä on alueellisesti tärkeä koulutustehtävä: se kouluttaa ainoana korkeakouluna Pohjois-Suomessa musiikkipedagogeja ja kirkkomuusikoita. Tanssinopettajan koulutus on valtakunnallisesti merkittävää, sillä yksikkö kouluttaa ainoana Suomessa kilpa-, seura- ja kansantanssinopettajia. Lisäksi koulutusohjelmassa voi opiskella klassisen baletin opettajaksi. Viestinnän koulutuksen synty liittyy Oulun seudun kehittämissuunnitelmiin, joissa halutaan kehittää teknologiaosaamisen rinnalle monipuolinen sisältöja mediatuotanto. Työelämäsuhteita vakiinnutettiin Yksikkö toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Sekä musiikin- että tanssinopettajaopiskelijoilla oli omia harjoitusluokkia ja -oppilaita Oulussa. Tanssin koulutuksen opetusharjoittelupaikkoina toimivat lisäksi monet oululaiset peruskoulut ja yksityiset tanssikoulut. Useat kirkkomusiikin opiskelijat harjoittelivat Oulun alueen seurakunnissa. Viestinnän koulutuksen keskeinen tapahtuma on ollut työelämäsuhteiden vakiintuminen. Koulutus on alusta saakka osallistunut aktiivisesti Oulu 2006 Kasvusopimuksen toteuttamiseen, ja sen tuloksena Ouluun on syntynyt yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkosto Media Forum. Viestinnän koulutus on vakiinnuttanut asemansa Media Forumin keskeisenä toimijana. Viestinnän osasto toteutti Media Forumin kärkihanketta nimeltä MobiArt, joka keskittyi sisältöjen tuottamiseen mobiili- ja monikanavajakelussa. Hanke päättyi keväällä 2004 ja sitä kiitettiin laajasti. MobiArtille on valmisteltu jatkohanke, joka keskittyy sisältöjen levityksen ja jakelun kehittämiseen kansainvälisille markkinoille. Hankkeen toteutuminen näytti lukuvuoden päättyessä todennäköiseltä. Ensimmäiset medianomit valmistuivat Kuluneen lukuvuoden aikana koulutuksesta valmistuivat ensimmäiset medianomit, ja yhteistyö työelämälähtöisten opinnäytetöiden merkeissä lähensi koulutusta alan yrityksiin. Viestinnän koulutus tuotti opiskelijatyönä useita multimediateoksia, muun muassa ammattikorkeakoulun esittely-dvd:n. Suomen ensimmäinen kilpa- ja seuratanssinopettaja (AMK) Opiskelijakonsertit, muut esitykset ja tapahtumat olivat näkyvä osa lukuvuoden toimintaa ja merkittävä lisä Oulun seudun kulttuuritarjontaan. Musiikin osaston opiskelijoiden opintoihin liittyvinä pidettiin yhteensä 50 konserttia. Tanssin koulutus järjesti lukuisia ja monipuolisia soolo- ja ryhmätanssien esityksiä sekä yhteistyössä Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:n kanssa valtakunnallisen lastentanssin katselmuksen Arktiset Askeleet. Tanssin koulutuksesta valmistui valtakunnallisesti ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittanut kilpa- ja seuratanssinopettaja. Tanssin koulutuksen yhteyteen perustettiin Kalevi Merikallion mestariluokka korkeatasoisen baletin opetuksen ja opetusharjoittelun edistämiseksi. Opiskelijat menestyivät Kansantanssinopiskelijat olivat näkyvästi esillä valtakunnallisissa tanssitapahtumissa. Musiikinopiskelija Suvi-Tuuli Kärkkäinen palkittiin valtakunnallisessa Lappeenrannan yksinlaulukilpailun fi naalissa ja musiikinopiskelijat Tuomas Kurki, Maria Ojamaa ja Tuomo Rahko valtakunnallisessa Lahden puhallinkilpailun fi naalissa. Airi Hirvonen, yksikön johtaja Koulutusohjelmat: Degree Programme in International Business / Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma / Liiketalouden koulutusohjelma / Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (140 ov) Opiskelijoita: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa 1 306 235 amk-tutkintoa (tradenomi) Koulutusohjelmat: Musiikin koulutusohjelma, 180 ov / Tanssinopettajan koulutusohjelma, 160 ov Viestinnän koulutusohjelma, 160 ov Opiskelijoita: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa 387 35 amk-tutkintoa (medianomi, musiikkipedagogi, tanssinopettaja)

12 LUONNONVAR A - AL AN YKSIKKÖ 13 Työllistyminen hyvää Luonnonvara-alan yksikkö on kooltaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun pienin. Se on joustava ja tehokas sekä reagoi nopeasti alan muuttuviin tarpeisiin. Yksikkö edustaa uudenlaista ajattelua maaseudun elinkeinojen ja ympäristön kehittämisessä. Yksikkö vaikuttaa tehtävänsä mukaisesti aluekehitykseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisena pitämiseen. Näihin tavoitteisiin se pyrkii kouluttamalla maaseudun osaajia tutkintoon johtavassa koulutuksessa nuorisoasteella ja aikuiskoulutuksessa sekä ammatillisissa erikoistumisopinnoissa. Kuluneen lukuvuoden aikana yksiköstä valmistui ennätysmäärä opiskelijoita tutkintoon johtavasta koulutuksesta, yhteensä 56. Heidän työllistymisensä oli Oulu seudun ammattikorkeakoulun paras, sillä 71 %:lla oli työpaikka tiedossa jo valmistumisvaiheessa. Maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen Aluekehitystä on edistetty projekteilla ja verkostoitumalla kotimaassa ja kansainvälisesti. Yksikkö liittyi Maaseudun kehittämiskeskuksen Oras-verkostoon, jossa on mukana kymmenkunta muuta toimijaa, muun muassa Oulun yliopisto. Lisäksi yhteistoimintaa tehostettiin MTT:n Ruukin tutkimusaseman kanssa. METLA:n Muhoksen tutkimusaseman kanssa tehtiin ansiokasta yhteistyötä Hyvä metsänhoito -projektissa. Yksikössä on määritelty tulevaisuuden pääpainoalueiksi Agribusiness, ympäristönhoito ja maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen. Keskeisiä maataloustuotteita ovat alueen luontaisista elinkeinoista lähtien peruna, maito ja liha. Kansainvälisiä kehittämishankkeita Kansainvälisesti yksikkö on mukana kolmessa eurooppalaisessa verkostossa, jossa on toimijoita 5 7 eri maasta. Hankkeet näissä verkostoissa ovat seuraavat: EURIS: pienpuun innovatiivisen käytön lisääminen WESST: puuenergiaketjussa toimivien henkilöiden koulutustarpeen kartoittaminen yhdessä työelämän edustajien kanssa FREET: metsien virkistyskäytön opetuksen kehittäminen ja siihen liittyvän käsikirjan `The Forest Recreation Handbook` tuottaminen. Hankkeilla syvennetään yksikön omaa osaamista. Erityinen painopiste on ollut bioenergia-alan osaamisen kehittämisessä ja verkostojen luomisessa. Reino Rossi, yksikön johtaja VISIOSTA TOT TA. Uudet innovaatiot syntyvät uusista näkökulmista. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö yhdessä työelämän kanssa tukee menestystarinoiden syntymistä Koulutusohjelmat: Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma / Puutarhatalouden koulutusohjelma (160 ov) Opiskelijoita: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa 302 56 amk-tutkintoa (agrologi, hortonomi, ympäristösuunnittelija)

14 R A AHEN TEKNIIK AN JA TALOUDEN YKSIKKÖ SOSIA ALI - JA TERVEYSAL AN YKSIKKÖ 15 Kansainvälinen korkeakoulukampus Elokuussa raahelainen ammattikorkeakoulutoiminta keskitettiin Pitkänkarin kampusalueelle. Tähän ympäristöön on muodostunut osaajien saari, Softpolis Island, johon on keskittynyt seutukunnan avainteknologioiden koulutus, tutkimus ja yritystoiminta. Englanninkielinen Degree Programme in Information Technology -koulutusohjelma luo alueelle kansainvälisen leiman. Opiskelijoita on paristakymmenestä maasta, joten tiiviin kampusalueen suomenkielisetkin opiskelijat kotikansainvälistyvät. Vilkastuneet opiskelija- ja harjoittelijavaihdot ulkomaalaisten partnerioppilaitosten kanssa lisäävät kansainvälistä vuorovaikutusta. Tutkimus- ja kehitystyötä vahvistettiin Tutkimus- ja kehitystyö Raahessa on toteutunut pääosin Pehr Brahe -ohjelmistolaboratoriossa. VTT, Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vastaavat kukin kolmasosalta laboratorion yleiskustannuksista. Laboratorio on palkannut tietotekniikan koulutusohjelman opetushenkilökunnasta ja opiskelijoista koko- tai osapäiväisiä tutkijoita. Lukuvuonna yksikköön nimitettiin myös liiketalouden osastolle tutkijayliopettaja. Näin yksikön mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä alueemme yritysten palvelemiseen laajenevat. Uusi koulutusohjelma tulossa Softpolis Raahe Oy on teknologiayritysten, alan oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden verkosto. Tässä yhteistyössä yksikkö tuo lisäarvoa alueen tietotekniikan yrityksille. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy hallinnoi ja koordinoi metallialan ProMetal- ja Steelpolis -osaamiskeskusohjelmia. Lukuvuoden aikana käynnistetty Steelpolis-tuotantostudiotoiminta palvelee konepaja- ja metallialan yrityksiä yhteistyössä yksikössämme syksyllä 2004 alkaneen kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman ja laboratorion kanssa. Lukuvuoden aikana aloitettiin kolmivuotinen Kasvualusta-hanke, jonka tavoitteena on yrittäjyyden edistäminen, uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen sekä alueen elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Hanke edistää myös alueella toimivien yritysten verkostoitumista. IT-parkki yritysten apuna Yritysten koulutustarpeeseen yksikkö on vastannut tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi järjestämällä erilaisia lyhytkursseja ja ammatillisia erikoistumisopintoja. Yhteistyötä koulutushankkeissa ja -suunnitteluissa on tehty Oulun yliopiston Raahen toimipisteen kanssa. Insinöörien ja tradenomien IT-parkki, valmistumisvaiheen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymistä helpottamaan perustettu palvelu, tarjoaa lyhytaikaista työvoimaa ja palveluja alueen yrityksille. Lukuvuoden aikana perustettiin IT-parkin alaisuuteen Softatori, joka auttaa yksityishenkilöiden ja yritysten akuuteissa tietotekniikan pulmissa. Projekti- ja opinnäytetyöt tehdään pääosin suoraan yrityselämän tarpeisiin, ja myös Pehr Brahe -ohjelmistolaboratorio valikoi tutkija-ainesta jo harjoitteluja opinnäytetyövaiheessa. Opiskelijat menestyivät Yksikkömme sai iloita menestyneistä opiskelijasuorituksista: valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen opinnäytetyökilpailussa insinöörityösarjan voittajaksi arvioitiin yksikössämme valmistunut päättötyö, ja Octopus Mobiilisovellus -kilpailussa yksikkömme opiskelijaryhmä palkittiin parhaana. Molemmat palkitut työt ovat valmiita, markkinakelpoisia tuotteita. Tyttöjä teollisuuteen tutustuttavassa WomenIT-projektissa yksikkömme Tekniikan portaat -projekti arvostettiin kuukauden parhaaksi toteutukseksi. Timo Pieskä, yksikön johtaja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskeskus Sosiaali- ja terveysalan yksikkö kouluttaa monialaisia asiantuntijoita hyvinvointia ja terveyttä edistäviin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Työelämäyhteistyö, asiantuntijaverkostot, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä konferenssit luovat uusia toimintatapoja sosiaali- ja terveysalan työelämäkäytäntöihin ja koulutukseen. Kansainvälinen opetussuunnitelmatyö yhdessä opiskelija- ja opettajavaihtojen kanssa tuovat oppimiseen laajempaa ja syvempää ulottuvuutta ja kulttuurista osaamista. Moniammatillisuus ohjaa opiskelua Opiskelijoiden kasvua moniammatilliseen yhteistyöhön tuettiin aloittamalla syksyllä 2003 yhteisesti tarjottavien opintojen opintokokonaisuus. Tavoitteena on myös luoda yhteisesti tarjottavien opintojen tarjotin opiskelijoille henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutuksen avuksi. Tarjonta on askel kohti joustavampaa opiskelua. Tarjonnassa olevien opintojaksojen avulla hahmotetaan sosiaali- ja terveysalan yhteistä tietoperustaa. Runsaasti kehittämishankkeita Työelämälähtöisten opinnäytetöiden lisäksi osa opetusta toteutuu yksikön hankkeiden ja projektien kautta. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö hallinnoi tai oli yhteistyökumppanina hankkeissa, joissa pyrittiin muiden muassa perusterveydenhuollon kehittämiseen, toimenkuvien laajentamiseen ja ennaltaehkäisevän työn tehostamiseen, perhetyön mahdollisuuksien rakentamiseen ja vammaisten ja pitkäaikaissairaiden parissa tehtävän vapaaehtoistyön kehittämiseen. Alan työvoimatarpeen ennakointi jatkui samoin kuin virtuaaliammattikorkeakoulun rakentaminen. Hyvinvointistrategioiden ja -ohjelmien tekeminen, käyttäjäkeskeisen toimintakeskuksen suunnittelu ja kriisi- ja traumatyön opintojen sisältöjen kehittäminen ja toiminnan tulosten raportointi jatkui. Uusina hankkeina käynnistyi muiden muassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen kunnissa -hanke sekä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutushanke. Lisäksi yksikkö oli mukana kumppanina ja alihankkijana lukuisissa kehittämishankkeissa tuottamalla niiden tarvitsemaa osaamista ja koulutusta sekä osallistumalla hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn. Vahvasti mukana alueellisessa kehittämisessä Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi Sosiaali- ja terveysalan yksikkö osallistui alueelliseen kehittämiseen muun muassa osallistumalla Pohjois-Pohjanmaan liiton strategia- ja ohjelmatyöskentelyprosesseihin sekä sosiaali- että terveysalan kansallisten kehittämisohjelmien johtoryhmätyöskentelyyn ja toimeenpanoon Pohjois-Suomessa. Pohjoissuomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen keskinäistä yhteistyötä systematisoitiin Osaava Pohjois-Suomi -strategian mukaisesti. Terveysalan Oulaisten yksikkö koordinoi Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen hyvinvoinnin kehittämisympäristöä ja Oulun Eteläisen hyvinvointiverkostoa. Kari Virolainen, yksikön johtaja Koulutusohjelmat: Bioanalytiikan koulutusohjelma, 140 ov / Ensihoidon koulutusohjelma, 160 ov / Fysioterapian koulutusohjelma, 140 ov / Hoitotyön koulutusohjelma (Oulainen ja Oulu), 140-180 ov / Optometrian koulutusohjelma, 140 ov / Radiografi an ja sädehoidon koulutusohjelma, 140 ov / Sosiaalialan koulutusohjelma, 140 ov / Suun terveydenhuollon koulutusohjelma, 140 ov / Toimintaterapian koulutusohjelma, 140 ov Koulutusohjelmat: Degree Programme in Information Technology, 160 ov / Liiketalouden koulutusohjelma, 140 ov / Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, 140 ov / Tietotekniikan koulutusohjelma, 160 ov Opiskelijoita: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa 971 145 amk-tutkintoa (insinööri, tradenomi) Jatkotutkintokokeilu: Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn jatkokoulutusohjelma, 60 ov Opiskelijoita: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa Oulaisissa 196 ja Oulussa 1 064 Oulaisissa 36 ja Oulussa 191 amk-tutkintoa (bioanalyytikko, ensihoitaja, fysioterapeutti, kätilö, optometristi, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, suuhygienisti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti)

16 TEKNIIK AN YKSIKKÖ 17 MYÖTÄTUULTA POHJOIS - SUOMELLE. Ammattikorkeakoulun alueellisesta kehittämistyöstä hyötyvät kaikki pohjoissuomalaiset: yritykset, opiskelijat, opettajat ja yhteiskunta. Kaikki toiminnot Kotkantielle Tekniikan yksikön uudisrakennushankkeessa päästiin vaiheeseen, jossa lähes 63 vuoden ajan tekniikan opetusta palvelleet Albertinkujan kiinteistön tilat luovutettiin ammattikorkeakoulun muuhun käyttöön. Kotkantielle valmistui kesäkuun alussa ajanmukaiset tilat rakennusalan ja hyvinvointiteknologian tarpeisiin. Vesi- ja ympäristölaboratorion rakennustyöt Kotkantie 2:n kiinteistössä ovat myös hyvässä vauhdissa. Uusia jatkotutkintoja valmisteilla Tekniikan ammattikorkeakouluopetuksen vetovoimaisuus Oulussa on pysytellyt valtakunnallisestikin hyvänä. Insinöörikoulutuksen ongelmaksi näyttää muodostuvan opintojen venyminen. Toiminnan painopiste oli edelleenkin opintojen ongelmakohtien paikallistaminen ja niihin vaikuttaminen. Korjaus- ja täydennysrakentamisen jatkotutkintokokeilu jatkui lukuvuoden ajan. Lopullista lainsäädäntöä odotellessa käynnistettiin valmistelutyö tekniikan alan jatkotutkintoja varten. Tavoitteena on jatkotutkinnon tarjoaminen yksikön jokaisen koulutusohjelman alalta. Intensiivisesti mukana hanketoiminnassa Viime vuosien toimintaa ovat leimanneet lukuisat tutkimus- ja kehitystyöhankkeet, muun muassa mobiiliteknologian Octopuskärkihanke. Hankkeiden koko on Oulu 2006 Kasvusopimusten myötä kasvussa. Olemme intensiivisesti mukana langattoman teknologian, hyvinvointialan sekä elektroniikan mekaniikan hankkeissa. Kiinteä vuorovaikutus työelämään Tekniikan yksikkö pitää jatkuvasti yhteyttä Oulun seudun elinkeinoelämään. Yhteyksiä ylläpidettiin koulutusohjelmien ohjausryhmien lisäksi osallistumalla Wellness Forumin, Mobile Forumin ja Eco Forumin työskentelyyn. Ammattikuvan selkiyttämiseksi kaikki aloittavat opiskelijat vierailivat opettajiensa johdolla oman toimialansa yrityksissä. Harjoittelun ja projektitöiden ohella opinnäytetyöt ja niiden ohjaus muodostivat edelleen merkittävän linkin yritysten ja yksikön välille. Kansainvälistymistä tehostettiin Yksikkö vahvisti yhteistyötä etenkin sellaisten kumppanien kanssa, jotka voivat tarjota riittävästi vaihtopaikkoja. Uusia sopimuksia solmittiin myös muiden ammattikorkeakoulun yksiköiden kumppaneiden kanssa, mikä on nopeuttanut yhteistyön alkamista. Kansainvälisen toiminnan rungon muodostavat säännöllisesti toteutettavat Internet Learning Enviroment ja Business Engineering -erikoistumisopinnot. Itävaltalaisen Kremsin yliopiston kanssa järjestetään vuosittain viikon mittainen jatkotutkintojakso, jossa perehdytetään opiskelijoita Oulun teknologiakehityksen toimintamalleihin. Eri aloilla on myös toteutettu monikansallisia intensiivikursseja. Luulajan teknillisen yliopiston kanssa käynnistettyä yhteistyötä tiivistettiin edelleen. Työkyvyn ylläpito tuottaa tuloksia Työkyvyn ylläpitoon jo vuosia suunnattu panostus näyttää tuottavan tulosta. Syksyllä tehty THB-kysely antoi rohkaisevia tuloksia yksikön henkilöstön työhyvinvoinnista. Sairaslomapäivien määrä oli vain noin 50 % kuntayhtymän keskiarvoluvusta. Risto Kimari, yksikön johtaja Koulutusohjelmat: Jatkotutkintokokeilu: Automaatiotekniikan koulutusohjelma / Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma / Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma / Laboratorioalan koulutusohjelma / Rakennustekniikan koulutusohjelma / Talotekniikan koulutusohjelma / Tietotekniikan koulutusohjelma (160 ov) Korjaus- ja täydennysrakentamisen jatkokoulutusohjelma, 40 ov Opiskelijoita: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa 2 620 391 amk-tutkintoa (laboratorioanalyytikko, insinööri)

18 AMMATILLINEN OPET TAJAKORKEAKOULU KIRJASTO 19 Pohjoisen Suomen tarpeisiin Ammatillisen opettajakorkeakoulun vastuualueena on huolehtia siitä, että Pohjois-Suomessa on pedagogisesti päteviä opettajia ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Opettajankoulutuksen vaikutusviive on yleensä pitkä, joskin pätevien opettajien luotsaamat tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuvat nopeasti työmarkkinoille. Opettajankoulutus on osa ketjua, joka alkaa ammatin oppimisesta ja johtaa osaamisen karttumisen myötä työ- ja elinkeinoelämässä kilpailukykyä edistäviin investointeihin. Päätepisteenä on kohonnut parempi työllisyys ja talouskasvu Pohjois-Suomessa. Monialaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyöverkostoja Toiminta-ajatuksena opettajankoulutuksessa on ammatillisen koulutuksen tarpeita palvelevan ammattipedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen. Tavoitteena on opettajaksi opiskelevien kasvu laaja-alaisiksi, itsensä kehittämiseen kykeneviksi ja yhteistyökykyisiksi opetustyön ammattilaisiksi, joilla on vahva ammattitaito opetusalallaan. Opettajankoulutus on luonteeltaan monialaista, ja siinä hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyöverkostoja. Opettajaopiskelijat tutustuvat oman koulutusalansa yrityksiin. Oulussa ovat edustettuina kaikki koulutusalat, suurimpana tekniikan ja liikenteen alan opettajien koulutus. Opetusharjoittelun ovat mahdollistaneet Oulun seudun ammattiopiston yksiköt ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tärkeä osa ammatillisten opettajien kasvutukea ovat olleet näissä yksiköissä toimivat kokeneet, tehtäväänsä koulutetut kenttäohjaajat. Opetusjärjestelyt niin opettajakorkeakoulun perusopetuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin tukevat työn ohella monimuotoista opiskelua, ja pohjoisen pitkien etäisyyksien erityisvaatimukset on onnistuttu huomioimaan. Päätoiminta on Oulussa ja sivutoimipiste Rovaniemellä. Pedagoginen asiantuntijuus haluttua Pedagogisen koulutuksen kysyntä on kasvanut vuodesta toiseen. Aloituspaikat Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksessa riittävät vain puolelle kelpoisista hakijoista, mikä ilmenee ammatillista kasvua hidastavana opettajapulana Pohjois- Suomessa. Henkilöstöä opettajakorkeakoulussa oli kertomusvuonna kaikkiaan 15. Opettajankoulutusosaamista on vahvistettu vierailevilla opettajilla ja määrätietoisella henkilöstökoulutuksella. Osaamispääomaa on kartuttanut myös tutkimus- ja kehitystoiminta, joka on kohdentunut ammatillisen opettajan työn haasteisiin tulevaisuudessa, opettajan pedagogisen ajattelun kehittymiseen ja opiskelijoiden osaamiseen. Tutkimuskohteita ovat olleet lisäksi Skills-valmennus, uudet oppimisympäristöt, koulutuksen vaikuttavuus ja opinnäytteiden ohjaus. Opettajakorkeakoulu on osallistunut Suomen ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisen strategian valmisteluun ja toteuttamiseen. Painopistealueena on ollut yhteisten verkko-opetuksen tuotantorenkaiden luominen. Pirkko Remes, johtaja Verkko-oppimateriaalia tiedonhankinnan opettamiseen Kirjastoaineiston käyttö tiedon hankintaan on taito, jonka opettamisesta kirjasto omalta osaltaan huolehtii antamalla opetusta ja tarjoamalla verkossa opetusaineistoa, jota valmistetaan yhteistyönä muiden saman alan korkeakoulujen ja kirjastojen kanssa. Kirjastomme osallistuu kahteen tällaiseen valtakunnalliseen projektiin. Toisessa on mukana kahdeksan yliopistokirjastoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulukirjastoa. Toisessa Kulttuurialan kirjasto on mukana työryhmässä, joka tuottaa musiikin tiedonhankinnan perustiedot ja -taidot tarjoavaa verkko-oppimateriaalia. Elektroninen MOT-sanakirja edelleen suosituin Elektroninen aineisto tekee kirjaston kokoelmista monipuolisia ja helpottaa aineiston käyttöä, koska se on käytettävissä aina ja kaikkialla. Aineistoa voivat hyödyntää ulkomaillakin työharjoittelussa tai vaihdossa olevat opiskelijat ja opettajat. Suosituin elektroninen aineisto on edelleenkin MOT-sanakirja, josta tehtiin 309 000 hakua. Painettuja lehtiä tilattiin kirjastoomme 760 ja elektronisia lehtiä viisinkertainen määrä. Lisäksi hankittiin elektronisia kirjoja. Näistä esimerkkinä mainittakoon kansainvälinen monialainen Ebrary-e-kirjapalvelu, johon kuuluu myös Byron Hoyt -nuottikokoelma. Laaja asiakaskunta Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoyksikköön kuuluu kahdeksan kirjastoa, kuusi Oulussa sekä kirjastot Oulaisissa ja Raahessa. Kirjasto myi palveluitaan toisen asteen oppilaitoksille: sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille Oulussa ja Oulaisissa sekä Oulussa kauppaoppilaitokselle ja kulttuurin ja tekniikan oppilaitokselle. Lisäksi Kulttuurialan kirjasto myi palvelujaan Oulun kaupungin konservatoriolle. Kirjaston käyttö: Kirjastokäyntejä 558 000 kertaa/lainoja (sisältäen uusintalainat) 518 000 Painettuja kirjoja: 135 000 Kirjaston talous: 4,3 % ammattikorkeakoulun käyttömenoista Pirkko Pietiläinen, kirjaston johtaja KOULUTUS - JA KEHIT TÄ MISPALVELUT Uusi yksikkö Koulutus- ja kehittämispalvelut on aloittanut toimintansa omana tulosyksikkönään vuoden 2004 alussa. Aiemmin se toimi osana Tekniikan yksikköä. Koulutus- ja kehittämispalvelut vastaa tekniikan ja liiketalouden täydennyskoulutuksesta. Yksiköllä on monipuoliset ja läheiset suhteet alueen yritysmaailmaan. Työelämäyhteistyö korostuu myös eri hankkeiden toiminnassa. Hankkeet TYLLI: Työhyvinvointi luotsaa liikkumaan (ESR-rahoitteinen) METRA: Merkonomista tradenomiksi Pudasjärvellä ja Oulussa Naisyrittäjyyskoulutukset Raahessa, Kuusamossa ja Oulussa Interreg-rahoitteinen Finnish Russian InfraNet. Erkki Komminaho, yksikön johtaja Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) suoritti 166 opiskelijaa Opiskelijoita: 423

TILINPÄ ÄTÖS 2003 20 Taloudellinen tulos tavoitteen mukainen Ammattikorkeakoulun varsinaisen toiminnan rahoitus perustuu opetusministeriön vahvistamiin yksikköhintoihin ja toteutuneisiin opiskelijamääriin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun keskimääräinen yksikköhinta oli 6 068 euroa ja investointilisä 262 euroa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun yksikköhinta oli 6 341 euroa. Opettajakorkeakoulun kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan valtio. Toteutuneen opiskelijamäärän mukainen perusrahoitus oli 35 583 000 euroa. Lisäksi opetusministeriö myönsi Oulun seudun ammattikorkeakoululle ylimääräisenä valtionavustuksena hankerahoitusta 853 600 euroa. Liikevaihto nousi Ammattikorkeakoulun liikevaihto oli 44 miljoonaa euroa (41,6 vuonna 2002). Liikeylijäämä ennen varauksia oli 110 404 euroa. Tilikauden ylijäämä tuloksen käsittelyerien jälkeen oli 1 049 016 euroa. Maksullinen palvelutoiminta kasvoi Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihto oli 6 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 11 %. Rauno Iinatti, talous- ja hallintopäällikkö TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2003 1.1. 31.12.2003 1.1. 31.12.2002 Sisäiset erät eliminoitu Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 44 040 692,91 41 625 799,34 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 1 932 902,77 2 283 679,60 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 19 703,00 11 988,43 Palvelujen ostot 7 223 827,59 9 176 433,36 7 304 325,34 9 599 993,37 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 22 430 417,77 20 593 626,83 Henkilösivukulut Eläkekulut 4 119 138,71 3 736 385,43 Muut henkilösivukulut 1 359 769,28 27 909 325,76 1 370 842,52 25 700 854,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 552 374,07 1 479 216,34 Arvonalentumiset 1 552 374,07 1 479 216,34 Liiketoiminnan muut kulut 5 292 155,11 4 174 964,94 Liikeylijäämä (-alijäämä) 110 404,61 670 769,91 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 2 620,12 3 096,95 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -3 212,83-592,71-1 837,53 1 259,42 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 109 811,90 672 029,33 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 109 811,90 672 029,33 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 132 902,01 746 583,01 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 755 000,00-1 166 436,15 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 51 302,71 78 978,02 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 049 016,62 331 154,21 TASE 31.12.2003 VASTAAVAA 31.12.2003 31.12.2002 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 202 284,96 66 501,33 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 31 356,29 34 206,89 Koneet ja kalusto 3 830 574,73 3 190 950,86 Muut aineelliset hyödykkeet 21 436,22 7 148,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 306 763,05 403 047,54 4 392 415,25 3 701 855,06 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0,00 19 703,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 324 249,89 704 225,81 Muut saamiset 821 443,50 1 359 973,70 Siirtosaamiset 1 439 543,85 1 383 828,50 Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit 3 037,58 3 357,83 Yhdystilit 1 462 074,68 2 460 570,25 4 050 349,50 5 931 659,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 442 764,75 9 633 514,15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot 0,00 51 302,71 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 374 068,21 42 914,00 Tilikauden yli-/alijäämä 1 049 016,62 331 154,21 1 423 084,83 425 370,92 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 867 743,22 1 000 645,23 Vapaaehtoiset varaukset 1 273 908,05 2 028 908,05 2 141 651,27 3 029 553,28 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 127 414,94 92 790,35 127 414,94 92 790,35 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 910 286,86 1 750 887,62 Muut lyhytaikaiset velat 1 357 420,36 1 455 471,63 Siirtovelat 2 482 906,49 2 879 440,35 4 750 613,71 6 085 799,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 8 442 764,75 9 633 514,15 Tuotot Myyntituotot, euroa/opiskelija 77 % Tuet ja avustukset 12 % Myyntituotot, muut 10 % Liiketoiminnan muut tuotot 1 % Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 % Palvelujen ostot 19 % Henkilöstökulut 61 % Poistot ja arvonalentumiset 3 % Liiketoiminnan muut kulut 12 % Avustukset 1 % 21

22 OULUN SEUDUN AMMAT TIKORKEAKOULUN HALLITUKSEN J ÄSENET YKSIKÖ IDEN YHTEYSTIEDOT 23 Ulla Hilmola, puheenjohtaja (varajäsen: Jorma Kivelä) Veikko Ervasti, varapuheenjohtaja (varajäsen: Erkki Urpilainen) Juhani Heikkinen (varajäsen: Hannu Hämäläinen) Eila Kähkönen (varajäsen: Heikki Klaavo) TULOSYKSIKÖ IDEN JOHTAJAT Kauko Lumiaho (varajäsen: Maarit Grekula) Taku Nieminen (varajäsen: Kaisa Öhman) Pentti Soini (varajäsen: Veera Jussila) Ammattikorkeakoulun rehtorina on toiminut FT Lauri Lantto ja rehtorin sijaisena kehitysjohtaja, FT Irene Isohanni. Ammatillinen opettajakorkeakoulu KT Pirkko Remes Luonnonvara-alan yksikkö MMM Reino Rossi Oulun seudun ammattikorkeakoulu PL 222, (Albertinkuja 20), 90101 OULU Puh. (08) 312 6011, faksi (08) 312 6009 www.oamk.fi info@oamk.fi Ammatillinen opettajakorkeakoulu Albertinkuja 20, 90100 OULU Puh. (08) 312 6040, faksi (08) 312 6059 Kaupan ja hallinnon yksikkö Teuvo Pakkalan katu 19, 90100 OULU Puh. (08) 312 6711, faksi (08) 312 6825 Kirjasto Kotkantie 1, 90250 OULU Puh. (08) 312 6411, faksi (08) 312 6404 Koulutus- ja kehittämispalvelut Kotkantie 1, 90250 OULU Puh. (08) 312 6455, faksi (08) 312 6456 Kulttuurialan yksikkö Kotkantie 1, 90250 OULU Puh. (08) 312 6011, faksi (08) 312 6078 Kuusamon toimipiste Oulangantie 1, 93600 KUUSAMO Puh. (08) 850 8418, faksi (08) 850 6014 Luonnonvara-alan yksikkö Metsäkouluntie, 90650 OULU Puh. (08) 312 6011, faksi (08) 312 6999 Raahen tekniikan ja talouden yksikkö Rantakatu 5 7, 92100 RAAHE Puh. (08) 210 1111, faksi (08) 210 1522 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Professorintie 5, 90220 OULU Puh. (08) 312 7111, faksi (08) 312 7300 Terveysalan Oulaisten yksikkö Kuntotie 2, 86300 OULAINEN Puh. (08) 479 3442, faksi (08) 479 3443 Tekniikan yksikkö Kotkantie 1, 90250 OULU Puh. (08) 312 6411, faksi (08) 312 6400 Kaupan ja hallinnon yksikkö FL, emba Paavo Similä Kirjasto FK Pirkko Pietiläinen (virkavapaalla 23.7.2004 31.5.2005) sijaisena FT Pirkko Kuisma-Kursula Koulutus- ja kehittämispalvelut DI Erkki Komminaho Kulttuurialan yksikkö FT, MuM Airi Hirvonen Raahen tekniikan ja talouden yksikkö DI Aarno Meskanen 1.8. 2004 alkaen DI Timo Pieskä Sosiaali- ja terveysalan yksikkö KL Annikki Lämsä 1.8. 2004 alkaen FT Kari Virolainen Tekniikan yksikkö TkL Risto Kimari

ALBERTINKUJA 20, PL 405, 90101 OULU PUHELIN (08) 312 6060, FAKSI (08) 312 6029 www.oamk.fi