Korkeasti koulutettujen työllisyys



Samankaltaiset tiedostot
Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot

Työttömät* työnhakijat , lokakuu

Työttömät* työnhakijat , heinäkuu

Työttömät* työnhakijat , elokuu

Työttömät* työnhakijat , lokakuu

Työttömät* työnhakijat , joulukuu

Työttömät* työnhakijat , huhtikuu

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

*) %-yks. % 2018*)

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Helsingin yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden työllisyys tohtoriuraseuranta 2015, vuosina valmistuneet

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

muutos *) %-yks. % 2017*)

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Rakentamisen suhdannekatsaus

muutos *) %-yks. % 2016

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Elämää PISA:n varjossa

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Mitä tiedämme tohtorien työurista tohtoriuraseurannan rooli tulevaisuudessa

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Työttömät työnhakijat yhteensä

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

EU tutkimusrahoitus PK-yrityksille

Transkriptio:

Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari

Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön kuuluvat työlliset tai työttömät Osallistumisaste = työvoimaan kuuluvien osuus työikäisestä väestöstä Työllinen = ansiotyössä oleva 18 74 -vuotias, joka ei ole työttömänä työnhakijana eikä varusmies- tai siviilipalvelussa Työllisyysaste = työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä Työtön (Tilastokeskus) = työtä vailla oleva, aktiivisesti työtä hakeva henkilö, joka on valmis ottamaan vastaan työtä Työtön (TEM) = TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä ns. omaehtoisesti työttömyysturvalla opiskeleva Työttömyysaste = työttömien (huom: eri määritelmät) osuus työvoimasta Piilotyöttömyys = työnhausta luopuneet työtä vailla olevat 1

2 2 1 1 Työttömyys Suomessa, Euroopassa ja muualla 198-21 198 198 1987 1989 1991 199 199 1997 1999 21 2 2 27 29 211 21 Lähde: Eurostat 214 Spain Greece Croatia Portugal Latvia Ireland Slovakia Lithuania Bulgaria Cyprus Euro 18 Hungary Italy EU28 Poland Estonia France Slovenia Turkey USA Sweden UK Finland Belgium Denmark Romania Czech Republic Malta Iceland Germany Netherlands Luxembourg Japan Austria Norway

Työttömyysasteen nousu 19-luvun alusta alkaen Lähde: Tilastokeskus

Työttömien määrän muutos 1/1989 2/214 17 1 12 1 7 Kaikki työttömät Ylempi korkeakouluaste Tutkija-koulutus 2-2 4 Lähde: TEM

Työllisten määrät eri koulutusasteilla 21-21 12 1 1 1 8 Keskiaste Korkeakouluaste Perusaste 74 4 2 2 Arvio 21 määristä, työlliset yhteensä n. 2 4. Lähde: Tilastokeskus

Työllisyysaste iän mukaan 212 % 1 9 8 Korkeasti koulutetut 1 9 8 7 Koko väestö 7 4 2 1 Korkeasti Kaikki koulutetut Työllisyysaste, % 8,8 84,8 Työttömyysaste, % 7,8 4,2 Työvoiman ulkopuolella, % 2, 11, 4 2 1 Alle 2 2 29 9 4 49 9 4 Ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus

Työttömien määrät eri koulutusasteilla 1/21 12/21 Korkeakoulututkinnon suorittaneet 4 Kaikki, keskiaste, perusaste 4 2 2 1 1 2 2 1 1 Kaikki Perusaste Keskiaste 7 Lähde: TEM

Työttömien osuus työvoimasta 24 21, % Työttömät työnhakijat (TEM), tarkasteluvuoden vuosikeskiarvo per alle - vuotias työvoima (TK) tarkasteluvuotta edeltävän vuoden lopussa 12, 1, 8,, 4, Kaikki työttömät Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Tutkija-aste 2,, 24 2 2 27 28 29 21 211 212 21 8 Lähde: Tilastokeskus ja TEM, oma laskelma

Työttömien osuus työvoimasta 24 21 Joillakin akavalaisilla aloilla, % 12, 1, 8,, 4, 2,, 24 2 2 27 28 29 21 211 212 21 Taideaineet (ylempi korkeakoulututk.) Ekonomi, alempi korkeakoulututk. Humanististen tieteiden kand. Filosofian maist. (hum.) Luonnontieteiden kand. Filosofian maist. (luonn.) Insinööri (ml. AMK&rakennusarkkitehdit) Valtiotieteen/yhteiskuntatieteen maist. Ekonomi, ylempi kk Tradenomi Diplomi-insinööri Teologian koulutus (yl. korkeakoulututk.) Agronomi, maa- ja metsät. maist. Arkkitehti Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja Farmaseutti Lääkäri Hammaslääkäri 9 Lähde: Tilastokeskus ja TEM, oma laskelma

Työttömät* koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Lähde: TEM Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.) Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Taideaineet (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Luonnontieteiden kand. Lastentarhanopettaja Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Farmaseutti Lääkäri Hammaslääkäri Vähennys Lisäys -1 1 2 4 21/2 Muutos 214/2 24 81 79 281 2 4 22 4 284 29 42 2492 1711 28 1991 1472 22 197 117 18 1 71 211 972 71 14 84 88 18 84 1 1 77 7 9 79 119 8 88 278 4 22 17 29 292 22 4 27 1 29 184 118 12 77 28 1 11-9 1 8 24

Työttömyyden kesto 21 21 Korkeakoulututkinnon suorittaneet, työttömänäoloaika viikkoina, lokakuu -12 vko 1-2 vko 27-2 vko Yli vuoden 21 22 2 24 2 2 27 28 29 21 211 212 21 7 8 8 9 7 9 42 4 41 4 9 8 24 24 24 22 2 2 22 24 2 22 22 24 1 1 17 17 1 1 1 1 18 17 1 17 2 2 21 22 2 2 21 18 1 21 22 21 2 19 24 1 2 4 7 8 9 1 % 11 Lähde: TEM

Työttömien määrän kehitys 27 21 iän mukaan, lukumäärät Lkm 2 18 1 14 12 1 8 4 2 Lkm 41 Korkeasti koulutetut* 27 28 29 21 211 212 21 12 9 9 91 7 777 27 4 892 4 272 19 844 47 1 114 1 8 1-24 2-4 -44 4-4 -9-4 Ikäryhmä Muut kuin korkeasti koulutetut 27 28 29 21 211 212 21 4 1 29 87 42 44 4 892 47 14 4 4 9 7 7 992 29 1 24 21 2 14 7 1 1-24 2-4 -44 4-4 -9-4 Ikäryhmä 12 Lähde: TEM

Työlliset työnantajan mukaan 212 Korkeasti koulutetut ( ) Kaikki työlliset (2 424 ) Kaikki 11 28 8 Kaikki 22 12 Miehet Miehet Alle 11 1 7 Alle 7 78 9 1 1 4 1 9 8 17 Yli 14 24 47 1 Yli 1 8 24 Yhteensä 11 1 1 Yhteensä 1 9 1 Naiset Naiset Alle 8 4 Alle 4 2 4 11 4 41 7 48 9 Yli 14 44 29 12 Yli 7 4 41 11 Yhteensä 11 9 44 7 Yhteensä 4 2 8 2 4 8 1 % 2 4 8 1 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä 1 Yliopistojen palveluksessa olevat kuuluvat tässä yhteydessä valtiosektorille Lähde: Tilastokeskus

4-vuotiaiden työmarkkina-asema 2 211 Korkeasti koulutetut 2 1 7 2 4 4 27 28 7 1 29 4 4 4 21 4 211 7 2 Muut kuin korkeasti koulutetut 2 2 4 18 2 42 1 27 41 1 28 7 41 14 29 44 12 2 21 7 4 9 2 211 8 8 4 2 2 4 8 1 Työlliset Työttömät Eläkeläiset Työttömyyseläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella % Lähde: Tilastokeskus

Yhteenveto Erittäin pitkällä aikavälillä työttömyysaste ja työttömien määrä on ollut kasvusuunnassa, kuten myös ns. tasapainotyöttömyysaste. Onko perusteita tämän trendin kääntymiselle? Koulutuksen merkitys työmarkkinoilla säilyy vahvana. Ilman ammatillista koulutusta olevien työvoimaosuus vähenee ja korkeasti koulutettujen kasvaa. Korkea koulutus suojaa työttömyydeltä, mutta ei niin hyvin kuin ennen. Koulutuksen antama suhteellinen etu vähemmän koulutettuihin nähden on pienentynyt. Koulutusalan valinnalla on iso merkitys. Suomessa työttömyys kasvaa edelleen, mutta kasvunopeus on hidastunut. Ennusteiden mukaan työttömyys alkaisi hitaasti laskea vuonna 21. Taantuman pitkityttyä myös pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. 1