SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK Ill MAATALO US 44 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1949 LANTHUSHÄLLNING 44 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÄR 1949 U AGRICULTURE ET UELEVAGE DU RETAIL ANNEE 1949 HELSINKI 1951
Helsinki 1951. Valtioneuvoston kirjapaino
Tekstiä: SISÄLLYS. Siv. I. Johdanto... 5 II. Maanviljelys...'... 7 Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys... 7 Sääsuhteet... 7 Syysviljat... 8 K evätviljat... 9 Peruna- ja juurikasvit... 10 Heinä ja laidun... 10 Maatalousmaan ala... 11 Pellon käyttö... 12 N iityn ala ja sen käyttö... 12 Hehtaarisadot ja sadon kokonaismäärä... 13 rehuyksikköinä... 13 Sadon arvo... 14 Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelma... 15 III. Kotieläimet... 16 Kotieläinten luku.... 16 Nautayksikköluku... 16 Kotieläimet ja pinta-ala... 17 IV. Meijeriliike... 17 Meijerien luku... 17 Maidonlähettäjien suurin lukumäärä... 17 Meijerien vastaanottama maito- ja kermamäärä 18 Meijerituotantoon käytetty maito ja kerma.. 19 Meijerien tuotanto... 19 Meijerien käynnissäolopäivien luku... 22 V. Maataloustyö nt e k ijäin palkat Vuonna 1949... 23 Vuosityöntekijäin palkat... 24 Muonapalkalla työskentelevien palkat... 25 Muonapalkalla olevien työntekijäin luontoisedut 26 Päiväläisten palkat... 27 Urakkatyöpalkat... 30 T aululiitteitä vuonna 1949. Taululiite N :o 1. Peltoala ja sato vuonna 1949, a) lääneittäin ja kihlakunnittain, b) maanviljelysseuroittain... 36 Taululiite N :o 2. Peltokasvien hehtaarisadot v. 1949, a) lääneittäin, b) maanviljelysseuroittain... 44 Taululiite N :o 3. Niityn pinta-ala ja sato, a) lääneittäin, b) maanviljelysseuroittain... 45 Taululiite N :o 4. Kotieläimet vuonna 1949, a) lääneittäin ja kihlakunnittain, b) maanviljelysseuroittain... 46 Taululiite N :o 5. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidon lähettäjien luku ja meijereiden vastaanottama raakaaine sekä tuotanto vuonna 1949 50 Text: INNEHÄLL. Sid. I. Inledning... 5 II. J o r d b r u k... 7 Väderleksförhällandena och. växtlighetens utveckling... 7 Väderleksförhällandena...'... 7 Höstsäden... 8 Värsäden... 9 Potatis och rotfrukter...... 10 Höet och betet... 10 Lantbruksj ordens areal... 11 Äkems användning... 12 Ängsarealen och dess användning... 12 Hektarskördarna och skördens totalbelopp... 13 en i foderenheter -... 13 ens värde... 14 Konsumtionsberäkning av brödsäd och potatis 15 III. Husdjuren... 16 Antal husdjur... 16 Antal nötkreatursenheter... 16 Husdjuren och arealen... 17 IV. Mejerirörelsen... 17 Antal mejerier... 17 Maximiantal mjölkleverantörer...'... 17 Av mejerierna mottagen mjölk- och gräddmängd 18 Tili mejeriproduktionen använd mjölk och grädde 19 Mejeriernas produktion... 19 Antal dagar, da mejerierna värit i gang... 22 V. Lantbruksarbetarnas löner Är 1949 23 Ärsarbetamas löner... 24 Pä stat varande arbetares löner... 25 Naturaförmänerna i arbetarna tillkommande stat 26 Daglönares löner... 27 Betingsarbetares löner... 30 T abelttilagor är 1949. Tabellbilaga N :o 1. Äkerareal och skörd är 1949, a) länsvis och häradsvis b) inom lantbrukssällskapens omr&den.. 36 Tabellbilaga N :o 2. Äkerväxternas hebtarskördar är 1949, a) länsvis, b) inom lantbrukssällskapen... 44 Tabellbilaga N :o 3. Ängsarealen och skörden, a) länsvis, b) inom lantbrukssällskapen... 45 Tabellbilaga N :o 4. Husdjuren är 1949, a) länsvis och häradsvis, b) inom lantbrukssällskapen.. 46 Tabellbilaga N :o 5. Antal mejerier och tiden, da mejerierna värit i gäng, antal leverantörer och mängden av i mejerierna mottaget räämne samt Produktionen är 1949... 60
I. Johdanto. Vuoden 1949 m aataloustilaston peltoalan k ä y ttö ä ja satom ääriä koskeva osa peru stu u kansanhuolto - m inisteriön ja valtioneuvoston asettam an sadonarvioim istoim ikunnan toim esta h an k ittu u n ensitietoaineistoon. K otieläim iä koskeva tilasto on la ad ittu k ansanhuoltom inisteriön helm ikuun viim eisenä p äiv än ä v. 1949 toim eenpanem an yleisen kotieläinlaskennan tu lo sten pohjalla. Tiedot peltoalan k äy tö stä k erä ttiin alueneuvojan toim esta n. s. tilastoviljelm iltä, joiden lu k u on n. 10 % viljelm ien luvusta. K untien kokonaispeltoalat on la sk ettu v. 1943 tilasto sta lisääm ällä niihin v u o sittain su o rite tu t valtion varoilla p alk itu t uutisraivaukset. N iitty alat on k o rja ttu v. 1941 su o ritetu n m aatalouslaskennan ja taksoituslautakuntien tie to ja sekä alueneuvojien käsityksiä ap u n a k ä y ttä e n. L eipäviljan, kau ran ja p erunan h eh taarisatojen selvittäm iseksi an n ettiin alueneuvoiien teh täv äk si valita toim intapiireistään, jo tk a k ä sittä v ä t yhden, kaksi ta i kolm e k u n ta a, piirin keskim ääräisiä kasvuolosu h te ita edustav ia tarkkailulohkoja, joiden h e h ta a risadot oli selv itettävä punnituksilla ta i m ittauksilla. Tällaisia lohkoja oli v alitta v a leipäviljalla kussakin alueneuvojapiirissä, riippuen kasvin viljelysalasta, enintään 5 ja lohkojen suuruuden tu li olla v äh in tään 0. 4. Perunalle v alittiin kaikissa kunnissa 4 tark - kailulohkoa. H einän hehtaarisatojen selvittäm iseksi alueneuvojat v alitsiv at alueeltaan v. 1949 4 tilastoviljelm ää, joiden k aik ilta heinälohkoilta selvitettiin sadot. Sadon arvioinnin su o ritu sta valv o ivat t a r kastusm atkoja tekem ällä m aakunnalliset sadonarvioim islautakunnat sekä v altak u n n an sadonarvioim istoim ikunta, joihin kuului valtiovallan sekä tu o tta ja in ja k u lu ttajain edustajia. K unkin alueneuvojapiirin keskim ääräiset h e h ta a risadot tark k ailu n alaisista viljelyskasveista on laskettu aritm eettisin a keskiarvoina tarkk ailu lo hkojen sa doista. K okonaissadot on la sk ettu k u n n ittain k ertom alla kunkin k u n n an viljelysala asianom aisen alueneuvojapiirin keskihehtaarisadolla. V iljasadot on m u u n nettu ulkokuivaa, ilm an erity is tä p u h d istu sta k au p p aan kelpaavaa puin titu lo sta vastaaviksi. P erunasatoon on la sk ettu kuuluvaksi m yöskin pienet ja ru tto ise t perunat. M uiden viljelyskasvien h eh taa risato ja ei ole selvite tty tarkkailulohkoilta, v aan ovat alueneuvojat saaneet ilm o ittaa satoarvionsa alueellaan tekem iensä I. Inledning. Ar 1949 ärs lan tb ru k ssta tistik, som bendlar äkerarealens användning och skördem ängderna, grundar sig p ä d et prim ärm aterial, som inf örskaffats p ä uppdrag a v folkförsörjningsm inisteriet och den av sta tsräd e t tillsa tta skördeuppskattningskom m issionen. Den del av S tatistiken, som bendlar husdjuren ä r uta rb e tad p ä grund av resu ltaten fö r den av folkförsörjningsm inisteriet den sista februari är 1949 verkställd a allm änna husdjursräkningen. U ppgifterna om äkerarealens användning insam - lades p ä uppdrag av k retsin stru k tö rern a frän de s. k. statistiklägenheterna, vilkas a n ta l ä r om kring 10 % av lägenheternas an tal. K om m unernas to ta la äkerarealer äro beräknade enligt 1943 ärs S tatistik genom a tt därtill tillägga de ärligen m ed staten s m edel verkställda, prem ierade nyröjningarna. Ä ngsarealerna äro korrigerade sä, a tt m an an v ä n t som h jälp 1941 ärs lantbruksräkning, taxeringsnäm ndernas uppgifter sam t k retsin stru k tö rern as uppfattn in g ar. F ö r a tt utred a hektarskörderna för brödsäd, vre och potatis gav m an i uppdrag ä t k retsin stru k tö rern a a t t u tv älja i sina verksam hetsdistrikt, vilka omfa tta d e en, tv ä eller tre kom m uner, av de viktigaste odlingsväxterna kontrollskiften, representerande distrik te ts genom snittliga växtförhällanden och vilkas h ek tarsk ö rd ar skulle utredas genom vägningar eller m ätn in g ar. S ädana skiften skulle väljas för brödsäden i v arje k retsin stru k tö rsd istrik t, beroende pä växtens odlingsareal, högst 5 och skiftenas storlek borde v ara m inst 0.4. F ö r p otatisen utvaldes i alla kom m uner 4 kontrollskiften. F ö r a tt u tre d a höets hektarskördar valde kretsin stru k tö rern a frän sina om räden är 1949 4 statistik läg en h eter, frän vilkas alla höskiften skördarna utreddes. V erkställandet av skördeuppskattningen bevakades genom företagna inspektionsresor av landskapens skördeuppskattningsnäm nder, sam t rikets skördeuppskattningskom m ission, tili vilka hörde representanter för producenter och konsum enter. M edelhektarskördarna fö r de kontrollunderkastade odlingsväxterna i v arje k retsin stru k tö rsd istrik t h ar m an b erä k n at som aritm etisk a m edelvärden för kontrollskiftenas skördar. T otalskördarna äro b e räk n a d e, kom m unvis genom a t t m ultiplicera varje kom m uns odlingsareal m ed m edelhektarskörden för respektive k retsin stru k t ö rsd istrik t. S pannm älsskördarna äro reducerade, sä a t t de m otsvara u te to rk a t u ta n särskild rensning köpdugligt tröskningsresultat. Till potatisskörden h ar räk n ats äv en sm ä och a v rö ta ang ripn a knölar. H ek tarsk ö rd arn a för an d ra odlingsväxter äro ej u tred d a frä n kontrollskiftena, u ta n k re tsin stru k tö rern a h a f ä tt uppgiva sin skördeuppskattning pä
6 yleisten vaintojen perusteella. Tällä tavalla on s a a tu sekaviljan, lantun, turn ip sin, m uiden juurikasvien ja pellavan sekä n iitty h ein än sato tilasto n p o h ja n a olevat tiedot. Sokerijuurikkaan sato on esitetty Suom en R aakasokeritehdas OY:n lask u tu sten p eru s ta n a olevien tieto jen m ukaisena. Ö ljykasvien sato on e site tty eri liikkeiden tekem ien viljelyssopim usten p eru stana olevien tietojen m ukaisena. K otieläinten laskenta su o ritettiin helm ikuun v iim eisenä päivän ä kaikissa m aalaiskunnissa ja k a u p paloissa. K aikkien karjanom istajien oli kansanhuoltolautakunnille ilm o itettav a helm ikuun viim eisenä p ä i v än ä llinnassaan olevien eri kotieläinten luvut. Tieto porojen lu v u sta on sa a tu P aliskuntain Y hdistykseltä. P orojen laskenta on su o rite ttu kesäkuun viim eisenä päivänä. M eijeritilasto ja palkkatilasto on la ad ittu sam oja p eria atteita n o u d attaen kuin edellisinä vuosina. grund av sina allm anna observationer p a om radet. P& d e tta s a tt h ar m an fa tt de uppgifter, som bilda grund for skordestatistiken for blandsad, kalrot, t u r nips, an d ra ro tfru k te r och lin sam t angsho. Sockerbetornas skord h ar fram stallts enligt uppgifter grundade p a F inlands R asockerfabrik AB:s fakturering. O ljevaxternas skord ar fram stalld p a grund a v u p p gifter over olika firm ors odlingsoverenskom m elser. H usdjursrakningen utfordes den sista februari i alia landskom m uner och kopingar. Alla boskapsagare voro skyldiga a t t till folkforsorjningsnam nderna uppgiva a n ta le t a v i deras besittning varande olika h u sd ju r den sista februari. U ppgift om a n tale t renar h a r m an fa tt fran R enbeteslagsforeningen. R akningen a v ren arn a h ar verkstallts den sista juni. Mejeri- och lonestatistiken a r uppgjord enligt sam m a p rinciper som u n der foregaende ar.
II. M aanviljelys. Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys. S ääsuhteista ja niiden vaikutuksesta kasvillisuuden kehitykseen viljelyskautena 1948 49 esitettäköön m aatalousllitukselle saapuneiden satotoiveilm oitusten sekä Ilm atieteellisen keskuslaitoksen kuukausitiedonantojen perusteella seuraavaa: Sääsuhteet. Talvi 1948 49 oli poikkeuksellisen vähälum inen ja leuto. K eskiläm pö oli ta lv ik u u k a u sina 3 6 norm aalia korkeam pi paitsi m aaliskuussa, jolloin se oli likim ain norm aali. K u n lisäksi sad e m ääräkin oli vain noin */6 norm aalista, pysyi m aa p aljaan a etelä-suom essa ja P ohjanm aan ran n ik k o alueilla suurim m an osan ta lv ik audesta. Keski-Suom essa vaihteli lum ipeitteen paksuus 5 35 cm :n ja pohjois-suom essa 15 80 cm :n välillä. Jonkin verran yhtenäisem pi lum ipeite m uodostui 13 14 päivinä m aaliskuuta, pysyen se kuitenkin vain kuukauden loppupäiviin saakka. H uhtik u u n 8 p äiv än ä alkaneet sateet a ih eu ttiv at uudelleen lähes yhtenäisen lum i p eitteen. K uukauden puolivälistä alkaen se alkoi kuitenkin nopeasti ja yhtäjaksoisesti hävitä, niin e ttä h u h tik u u n lopulla oli lu n ta pääasiallisesti enää v ain pohjois-k arjalassa ja Lapissa. V aikka lum ipeite kuluneena talv en a oli ohut, ei m aan ro u taan tu m in en ollut erikoisen voim akasta. R outakerros oli yleisesti 25 40 cm eli suunnilleen sam an v erran k u in edellisenä talvena. K evään tulo ta p a h tu i jonkin v erran m yöhem m in kuin vuonna 1948. K ev ät oli norm aalia noin 1 3 läm pim äm pi. Mm. touko ku u n keskiläm pötila oli 2 3 norm aalia k o r keam pi. K esäkuussa läm pötila sen sijaan oli n o r m aalia v astaava ja esiintyi kuun loppupuoliskolla jossain m äärin yölloja. H einäkuun alkupuolisko oli 1 3 norm aalia läm pim äm pi, m u tta kuukauden loppupuoliskolla jä i keskiläm pötila lähes 3 norm aalin alapuolelle. Tällöin esiintyi La 20 päivien välisenä aikana yleisesti koko v altak u n n an alueella yölloja, jo tk a m uo d ostuivat poikkeuksellisen tuhoisiksi v iljelyksille Pohjanm aalla, keski-suom en pohjoisosissa ja pohjois-savossa sekä Lapissa. P ahim pina llaöinä voitiin näillä alueilla m itä ia jopa 6 8 p ak k a sa stetta. M yöskin eteläm pänä, V arsinais-suom essa ja S a ta kunnassa, v ik u u tti lla perunaviljelyksiä ja paikoin alavilla m ailla ru ista ja ohraa. E lokuun alk up u oliskolla oli läm pötila norm aali, m u tta kuukauden loppupuolisko sen sijaan jälleen 1 1.5 norm aalia k y l m em pi. Elokuun 16 21 päivinä esiintyi uudelleen yölloja k a u tta m aan. A nkarim pina ne esiintyivät n y tk in jo m ainituille alueilla, joskin varsinainen lla-alue laajeni suhteellisen k auaksi etelään, k äsittä e n n y t m yös alueita etelä-p ohjanm aalta, pohjois- S atak u n n asta, pohjois-h äm eestä ja etelä-s avosta. II. Jordbruk. Väderleksförhällandena och växtlighetens utveckling. A ngäende väderleksförhällandena och deras inv erk an p ä växtlighetens utveckling un d er V egetationsperioden 1948 49 m ä m ed stö d av tili lantbruksstyrelsen ingàngna rapporter över skördeutsikterna sam t m eteorologiska centralanstaltens mänadsbulletiner anföras följande: Väderleksförhällandena. V intern 1948 49 v a r exceptionellt snöfattig och m ild. M edeltem peraturen v ar under vinterm änaderna 3 6 över det nórm ala utom i m ars m änad, dá den v ar n ästan norm al. D â dessutom även regnm ängden v ar blott 4/5 av det nórm ala, förblev jorden bar i syd-f inland och i Osterbottens kustom räden under stö rsta delen av vinterperioden. I m ellersta F inland varierade snötäckets tjocklek m ellan 5 35 cm ooh i norra F inland m ellan 15 80 cm. E tt nägonlunda enhetligt snötäcke bildades m ellan den 13 14 m ars, m en kvarstan n ad e likväl blott till de sista dagarna av m änaden. Snöfallen som begynte den 8 april förorsakade à nyo e tt nàgorlunda enhetligt snötäcke. B egynnande frän m edlet av m änaden började d et likväl sn ab b t och oav b ru tet a tt försvinna, sa a tt i slutet av april fanns det snö huvudsakligen blott endast i norra K arelen och L appland. E h u ru sn ö täck et under den förflutna vin tern v ar tu n t v ar ej tjälbildningen särskilt stark. Tjälen gick i allm änhet 25 40 cm d ju p t eller ungefär sásom föregaende vin ter. Värens ankom st inträffade nágot señare än ä r 1948. V áren v ar om kring 1 3 varm are än norm alt. Bl. a. v ar m aj m änads m edeltem peratur 2 3 högre än norm alt. I ju n i v ar tem p eratu ren därem ot m otsvarande det nórm ala och under señare delen av m ánaden yppade sig i nágon m an nattfro ster. F ö rra delen av juli v ar 1-3 varm are än norm alt, m en und er señare delen av m änaden understeg m edeltem p era tu re n m ed ungefär 3 d et nórm ala. D â inträffade m ellan den 15 20 allm änt inom hela rik et n a t t froster, vilka gestaltade sig exceptionollt ödesdigra för odlingarna i Ö sterbotten, i m ellersta F inlands nordliga dolar sam t i norra Savolaks och L appland. U nder de sváraste fro stn ättern a künde m an p ä dessa om räden u p p m äta ända tili 6 och 8 köldgrader. Även Sydligare i E gentliga F inland och i S atak u n ta skadade frosten potatisodlingarna och ställvis p ä läglänta m arker räg och korn. U nder fö rra delen av augusti v ar te m p eratu re n norm al, m en m ánadens señare del i stället à te r 1 1.5 kallare än norm alt. D en 16 21 augusti inträffade ányo n attfro ster över hela landet. S várast u p p träd d e de även nu p â de red an närnnda om ràdena, om även det egentliga frostom ràdet utbredde sig jäm förelsevis längt sö d eru t, o m fattan d e n u även om râden i sö d ra Ö sterbotten, norra S a ta k u n ta
8 Myös P ohjanm aan rannikkoalueet ja K ain u u k ärsiv ät tu n tu v ia vahinkoja. Syyskuun aik an a vallitsi sen sijaan 3 5 norm aalia läm pim äm pi kausi. K asv u kauden läm pösuhteet ovat olleet satotulosten k a n n alta poikkeuksellisen epäedulliset, ns. lla-alueella kerrassaan tu h o isat, k u ten viljelyskasveja koskevista selvityksistä voidaan to d e ta. E dellä jo m ain ittiin talv ik au d en vähäsateisuudesta. H uhtikuussa sen sijaan satoi runsaam m in. Etelä- Suomen alueella satoi tällöin noin 123 % ja pohjois - Suom en alueella 203 % norm aalista sadem äärästä. T oukokuu oli ta as poikkeuksellisen kuiva. S adem ä ä rä vaih teli m aan eri osissa y2 2/3 norm aalista. K esäkuussa sadem äärä oli su u rin p iirtein norm aali. H einäkuussa satoi sekä etelä-suom essa, e ttä pohjois- Suom essa v ain noin 60 % norm aalista. E lokuun a lk u puolisko oli suhteellisen runsassateinen, (n. 130 % norm aalista) m u tta kun kuukauden loppupuoliskolla sa to i norm aalia vähem m än, jä i koko elokuun sa d e m äärä norm aaliksi ta i hiem an sen alle. Syyskuun sa d em ä ärä oli vain 50 % norm aalista. K uun loppupuoliskolla satoi esim erkiksi V arsinais- ja etelä-s uom essa v ain noin 7 % norm aalista. Syyskaudella vallinneet p o u tasäät edistivät suuresti sadonkorjuutö itä ja saatiin k in ne p äätö kseen edullisissa olosuhteissa. Syysviljojen oraiden kehityksen k an n a lta ei p o utakausi sen sijaan ollut edullinen. O raat k e h itty i - vätk in aluksi epätasaisesti, m u tta p ara n iv a t m y ö hem m in syksyn kuluessa. K o rju u ja n o sto ty ö t s a a tiin päätökseen yleisesti lokakuun ensim m äisellä viikolla. E päedullisista sää- ja tällö in lähinnä lämpöolosu h teista jo h tu en m uodostuivat satotulokset heikom m iksi kuin edellisenä vuonna. V erraten laajoilla alueilla aih eu ttiv at h allat kevätviljojen, ru k iin ja perunan kohdalla suoranaista k ato a. Myös sadon la a tu kärsi lloista suuressa m ittak aav assa aina m a a n eteläisiä alueita m yö ten. E sim erkiksi kevätvehnäsato saatiin poikkeuksellisen heikkolaatuisena a in a etelärannikkoa m yöten. T äysin m oitteetonta, leivontakelpoista vehnää saatiin tu sk in m illään la a jem m alla alueella. V altiovallan to im esta ja ettiin k in huom attavia korvauksia ns. lla-alueen viljelijöille sattuneista vahingoista. Syysviljat. Syysviljojen kylvö- ja oraiden kehitysaik a oli syksyllä 1948 yleisesti suo tu isa, m istä jo h tu e n orastum inen ta p a h tu i tasaisesti. O raat kestivät poikkeuksellisen ta lv en v errate n hyvin., T alv eh tim inen ta p ah tu ik in yleensä ty y d y ttä v ä sti, joskin a la villa m ailla esiintyi jonkin verran jä äp o ltetta. Myös ruoste rvensi jossain m äärin syysviljojen o raita. S yysrukiin satotoiveet arvioitiin k esäkuun 15 p ä i v än ä koko m aassa k eskinkertaista parem m iksi (satoluku 5.7). H eilim öinti ta p a h tu i m aan etelä-osissa yleisesti kesäkuun 16 27 päivien välisenä aikana. K un sateet aih eu ttiv at heilim öinnissä h äiriö itä ja osa laihoista lakoutui voim akkaasti, laskivat satotoiveet kesäkuun arviosta satolukuun 5.3. H einäkuun p u o livälin jälkeen sa ttu n e et llat aih e u ttiv a t vahinkoja erikoisesti edellä m ain itu lla lla-alueella, niin e ttä norra T avastland och södra Savolaks. Även Österbottens kustom r&den och K ain u u ledo kännbara skador. U nder Septem ber m&nad r&dde därem ot en period 3 5 varm are än norm alt. V äxtperiodens värm eförh& llanden va för skörderesultaten v arit exceptionellt oförm&nliga, s& a tt säga pa frostomr&det heit enkelt fördärvbringande, säsom m an av utredn ingarna över odlingsväxterna k an ko n statera. Tidigare om näm ndes redan vinterperiodens snöbrist. I april regnade det därem ot rikligare. I södra Finland regnade det om kring 123 % och i norra F in land 203 % av den nórm ala regnm ängden. Maj m anad v ar ater exceptionellt to rr. R egnm ängden varierade i landets olika dolar fr&n % 2/3 av det nórm ala. I juni v ar regnm ängden i stora drag norm al. I juli regnade d et s&väl i södra F inland som i norra F inland blott om kring 60 % av det nórm ala. F ö ria delen av augusti v ar jäm förelsevis regnrik (ungf. 130 % av det nórm ala) m en dá det under señare delen av m ánaden regnade m indre än norm alt, blev heia regnm ängden för m ánaden norm al eller n&got därunder. Septem ber m anads regnm ängd v ar b lo tt 50 % av det nórm ala. U nder den señare delen av m ánaden regnade det blott ung. 7 % av det nórm ala. D et under höstperioden r&dande uppehällsvädret befräm - jade storligen skördearbetena och m an fick dem slutförda under gynnsam m a förhällanden. F ö r utvecklingen av höstsädesbroddarna v ar ej uppehällsvädret förm änligt. B roddarna utvecklades i b ö rjan ojäm nt m en förbättrades señare under höstens lopp. Bärgningen av skörden och upptagningen av ro tfru k ter fick m an slutförda allm änt under första veckan av oktober. Till följd av ogynnsam m a väderleksförllanden närm ast av tem peraturförhällandena blevo skörderesu ltaten svagare än under foregáende ár. P á jä m förelsevis v id sträck ta om ráden förorsakade frosterna d irek t m issväxt för varsäden, rágen och potatisen. Även skördens k v alitet led av frosterna i stor Skala ända tili och m ed inom landets sydliga om ráden. Till exem pel v ad v árv e tet beträffar fick m an en sk ö rd av exceptionellt svag k v alite t tili och m ed v id sydkusten. E tt füllt oklanderligt v ete till bakning fick m an k n ap p t p á nágot v id strä ck ta re om ráde. P á uppdrag av statsm ak ten utdelades b ety d an d e ersättningar för s. k. frostskador, som förorsakats beb rukarena p á frostom rádet. Höstsiiden. Sáningstiden för höstsäden och broddarnas utvecklingstid v ar om hösten 194 8 i allm änhet gynnsam, varpá berodde a tt broddbildningen skedde jä m n t. B roddarna uth ärd ad e den exceptionella vinte rn jäm förelsevis b ra. O vervintringen skedde överh u v u d tillfredsställande om även nágot isbränna visade sig. Ä ven blevo tili följd av rost hö stsäd esbroddarna nágot glesare. H östsädens skördeutsikter uppskattades den 15 juni i heia landet tili b ä ttre än m edelm áttigt (skördeta le t 5. 7 ). Blom ningen skedde i landets sydliga delar allm än t m ellan den 16 27 ju n i. D& regnen fö r orsakade störingar i blom ningen och en del av säden lade sig stä rk t, sjönko sk ördeutsikterna frán juni m ánads uppskattning tili sk ö rd etalet 5.3. De efter m edlet av juli inträffade frosterna förorsakade skador i synnerhet p á det tidigare näm nda frostom rádet, sá
9 osa laihoista jo u d u ttiin n iittäm ään rehuksi. H alla- ja lakoutum isvahingoista jo h tu en arvioitiin ruissato elokuun puolivälissä keskinkertaiseksi (satoluku 5. o, syyskuussa 4. 9). E pävakaiset sääsu h teet h id a s tu t tiv a t leikkuu- ja k o rju u tö itä huom attavasti. L eikkuu p ä ä tty i m aan eteläisissä lääneissä 11 14 päivinä elokuuta ja m uualla elokuun loppupuoliskolla. K o r ju u ty ö t saatiin päätökseen elokuussa vain m aan eteläisim m issä lääneissä. H äm een, A hvenanm aan, K y m en ja K uopion lääneissä p ä ä tty iv ä t k o rju u ty ö t sy y s k uu n ensim m äisellä viikolla ja V aasan läänissä sy y s kuun 10 päivänä. Maan eteläpuoliskolla (M ikkelin lääni m l.) arvioitiin sato k esk in k ertaista hiem an p a rem m aksi. M uualla on se arv o steltu keskinkertaista huonom m aksi ta i varsin usein heikoksi. Sama koskee sadon laatu a. K eskisatoluvuksi on lokakuussa sa atu 4. 9, alisem pien lukujen esiintyessä K uopion, V aasan, Oulun ja L apin läänien alueilla (3. 3 4.i). Syysvehnä ta lv eh ti ty y d y ttä v ä sti. toiveet a r vioitiin eri ilm oituskertoina yleisesti keskinkertaista parem m iksi. N iitto p ä ä tty i yleisesti 21 25 päivinä elokuuta, paitsi H äm een läänissä 30. 8. ja Vaasan läänissä 3. 9. K orjuu p ä ä tty i 31. 8. 3. 9. välisenä aikana, paitsi H äm een läänissä 9 päiv än ä syyskuuta. on a r vioitu k eskinkertaista parem m aksi satoluvulla 6.0 (v. 1948 5.7). Syysviljojen kylvö vuoden 1950 satoa v a rte n v o i tiin su o ritta a norm aalisti. R ukiin kylvö su o ritettiin yleisim m in 19. 8. 1. 9. ja syysvehnän kylvö 27. 8. 5. 9. välisenä aikana. Syys-lokakuussa vallinnut poutakausi h aittasi jossain m äärin oraiden kehitystä. Talveen siirry ttäessä oli oraiden kunto yleisesti k eskin k ertaista parem pi. Kevätviljat. K evätviljojen kylvö ta p a h tu i n o r m aalisena kylvöaikana ja m uutam aa p äiv ää m y ö hem m in kuin edellisenä vuonna. K ylvöä jän jälkeen vallinnut kuiva kausi hidasti oraiden k eh ity stä v a r sinkin etelä-suom essa, m istä johtuen orastum inen oli ep ätasaista. K esäkuun toisella viikolla ja sen jä l keenkin sa ttu n e et sateet p aransiv at kuitenkin tä ssä suhteessa tila n n e tta. K evätviljojen kehitys olisi ollutkin su otuisa, elleivät heinä- ja elokuussa s a ttu neet llat olisi tä tä k eh ity stä katkaisseet. Myös lakoutum inen h aittasi sadon norm aalia kehitystä. T untuvim pia olivat vahingot ohrasadon kohdalla, joskin kevätvehnä- ja kaurasadonkin kohdalla satotoiveet alenivat 2 3 yksikköä. K ev ätv iljo jen k o r ju u ty ö t voitiin te h d ä edullisten sääolosuhteiden v a l litessa, vaikkakin 4 5 p äiv ää m yöhem m in kuin edellisenä vuonna. K ev ätv eh n än k ylvö alkoi etelä- ja keski-suom essa 3 10. 5. ja su o rite ttiin loppuun 15 21. 5. N iitto alkoi yleisesti 2 9. 8. 3. 9. välisenä aikana ja p ä ä tty i syyskuun 12 15 p äiv in ä m uualla paitsi H äm een, M ikkelin ja K uopion lääneissä. K orjuutyö p ä ä tty i T urun ja P orin läänissä 26. 9. ja m uualla 2 10. 10. välisenä aikana. K evätvehnän sato arvioitiin kesk in k e rta ista parem m aksi m aan eteläisissä lääneissä, keskinkertaiseksi H äm een läänissä ja k eskinkertaista huonom m aksi K uopion, Vaasan, Oulun ja L apin lääneissä. K oko m aan satoluvuksi saatiin lokakuussa 5.1. a tt en del av skörden m äste sl&s till foder. Tili följd av frost- och liggsädsskadorna uppskattades rägskörden i m edlet av augusti tili m edelm ättig (skördeta le t 5. 0, i Septem ber 4. 9). De ostadiga väderleksförh&llandena försenade skörde- och börgningsarbetena betydligt. en avslutades i landets sydliga Iän m ellan den 11 14 augusti och annorstädes under senare delen av augusti. B ärgningsarbetena fick m an slutförda i augusti blott i landets sydligaste Iän. I T avastehus, A lands, K ym m ene och K uopio Iän slutfördes bärgningsarbetena under första veckan av Septem ber och i Vasa Iän den 10 Septem ber. I landets södra del (S:t Michels Iän m edr.) u ppskattades skörden tili nägot över m edelm ättan. A nnorstädes är den uppsk a tta d till under m edelm ättan eller m y c k et ofta tili svag. D etsam m a berör skördens kvalitet. Tili m edeltal för skörden r m an i oktober fä tt 4. 9, i det lägre ta i (3. 3 4.i) förekom m a p ä om räden i K uopio, Vasa, Ule&borgs och L applands Iän., H ö stv etet övervintrade tillfredställande. eutsikterna uppskattades i de olika rap p o rtern a ali-, m ä n t tili b ä ttre än m edelm ättigt. S lattern avslutades allm än t m ellan den 21 25 augusti, utom i T av astehus Iän 30. 8. och i Vasa Iän 3. 9. Inkörningen och tröskningen avslutades m ellan den 31. 8. 3.9. utom i Tavastehus Iän den 9 September. en är u p p sk a tta d tili över m edelm ättan m ed sk ö rd eta le t 6.0 (är 1948 5. 7.). Sädden av höstsäd för 1950 ars skörd kunde verkställas norm alt. R ägsädden vidtog allm änt den 19. 8. 1. 9.ochsädden av höstvete m ellan den 27. 8 5. 9. D en under se p t. okt. rädande uppehällsperioden skadade nägot broddarnas utveckling. Vid övergängen tili v in te r voro broddarna allm änt över m edelm ättan. Värsäden. Sädden av värsäd försiggick under norm al säningstid och nägra dagar senare än under föregäende är. D en efter säningstiden ater rädande to rra perioden fördröjde broddarnas utveckling i synnerhet i södra F inland, till följd v arav broddbildningen v ar ojäm n. De under an d ra veckan i ju n i och även därefter inträffade regnen fö rb ä ttrad e likväl läget i d e tta avseende. V ärsädens utveckling skulle h a v a rit gynnsam, om ej de i juli och augusti in trä f fade frosterna de a v b ru tit denna utveckling. Även liggsäden inverkade m enligt p ä skördens norm ala u t veckling. K än n b arast voro skadorna v ad b eträffar kornskörden, om även utsik tern a för värvete- och vreskörden nedgingo m ed 2 3 enheter. V ärsädens bärgningsarbeten kunde utföras under rädande gynnsam m a väderleksförhällanden, om ocksä 4 5 dagar senare än u nder föregäende är. Sädden av v ärv ete begynte i södra- och m ellersta F inland m ellan den 3 10. 5. och slutfördes 15 21. 5. S lättern begynte allm änt under tid e n 2 9. 8. - 3. 9. och avslutades den 12 15 Septem ber annorstädes förutom i T avastehus, S :t Michels och K uopio Iän. B ärgningsarbetet fullbordades i Abo och B jörneborgs län den 26. 9. och annorstädes m ellan den 2 10. 10. V ärvetets skörd uppskattades tili b ä ttre än m edelm ättig i landets sydligaste län, tili m edelm ättig i T avastehus län och tili säm re än m edelm ättig i K uopio, Vasa, Uleäborgs och L applands län. Till skördetal för hela landet fick m an för oktober m ä- n ad 5. 1. 2
10 O hran kylvö alkoi m aan eteläpuoliskolla 6 13. 5. ja pohjois-suom essa 14 23. 5. ja p ä ä tty i 18 25. 5. L apin läänissä kylvö p ä ä tty i 3. 6. N iitto alo itettiin yleisesti 18 25 elokuuta ja p ä ä tty i syyskuun ensim m äisellä viikolla m uualla p aitsi L ap in ja Oulun lä ä neissä, joissa se p ä ä tty i 11 13. 9. K o rju u ty ö on yleisim m in p ä ä tty n y t syyskuun toisella viikolla. O hrasato m uodostui keskinkertaiseksi (satoluku 4.6). K eskinkertaista huonom pia olivat sadot K uopion, Vaasan ja Oulun lääneissä sekä heikkoja L apin läänissä. K au ran kylvö ta p a h tu i sam anaikaisesti k e v ä t vehnän kylvön kanssa p ä ä tty e n yleensä sitä 2 4 p äiv ää m yöhem m in. E päedullisten sääsuhteiden jo h dosta ta p a h tu i k au ran tuleentum inen varsinkin m aan pohjoisosissa epätasaisesti, m ikä v a ik u tti sadon la a tu u n heikentävästi. N iitto alkoi T urun ja P orin lä ä nissä 22. 8. ja m uualla yleisesti 26. 8. 2. 9. välisenä aikana. N iitto p ä ä tty i kaikissa lääneissä! 10 15. 9. välisenä aikana. K o rju u ty ö voitiin alo ittaa syyskuun ensim m äisellä ja toisella viikolla ja p ä ä tty i lokakuun 4 12 päivien välisenä aikana. K au ran koko m aan sato on arvioitu keskinkertaiseksi satoluvulla 5.4. K uopion, Vaasan ja 'O u lu n lääneissä jä i sato k eskink ertaista huonom m aksi ta i heikoksi. L apin läänin k au ra sato arvioitiin lähes kadoksi (satoluku 2. 2). H erneen n iitto ta p a h tu i yleisesti 27. 8. 3. 9. ja korju u 2 10. 9. välisenä aikana. H erneen sato on arv io itu keskinkertaiseksi satoluvulla 5.3. Peruna ja juurikasvit. P erunan istu tu s alkoi m aan etelä- ja keskiosissa 13 24. 5. ja L apissa 30. 5. ja saatiin suoritetuksi loppuun yleisesti kesäkuun 1 8 päivien välisenä aikana m uualla paitsi Lapissa 13. 6. H einäkuussa sa ttu n e e t llat v au rio ittiv a t a n k a rim m in perunaviljelyksiä. V ahingot eivät rajo ittu n eet yksin varsinaiselle lla-alueelle, v aan v ik u u n tu iv at k asv u sto t lievästi m yös Varsinais-Suom essa ja etelä- H äm eessä. toiveet heik k en iv ät llojen v a ik u tu k se sta tällö in 0.7 satoluvulla. Elokuussa sa ttu n e et h allat tu rm eliv at perunakasvustoja uudelleen, niin e ttä 15 p äiv än ä syyskuuta arvioitiin perunasato keskinkertaista heikom m aksi (satoluku 4.4) eli 1.5 satolukua alisem m aksi kuin vuonna 1948 v a s ta a vana aikana. P erunan nosto voitiin su o ritta a ed u l listen sääsuhteiden vallitessa ja p ä ä tty ik in nosto yleisesti koko m aassa lokakuun 2 7 päivien välisenä aik an a eli lähes viikkoa aikaisem m in kuin edellisenä vuonna. L apin läänissä p ä ä tty i nosto jo 24. 9. P erunasato arvioitiin kesk in k ertaista heikom m aksi satoluvulla 4.2. H eikoim m at sadot saatiin L apin (2.3), V aasan (3.3), O ulun ja K uopion (3.6) lääneissä. Ju u rik asv ien kylvö ta p a h tu i noin viikkoa m yöhem m in kuin edellisenä vuonna. K y lv ö ty ö t aloitettiin U udenm aan läänissä 7.5. ja L apin läänissä 13. 6. ja p ä ä tty iv ä t vastaavasti 13. 5. ja 15. 6. K asvu ta p a h tu i sittem m in lähes norm aalisti. M yöskään tu h o e läim iä ei sanottavam m in esiin ty n y t ja m issä n iitä esiintyi, eivät vahingot olleet suuria. Juurikasvien nosto saatiin yleisesti suoritetuksi lokakuun puoleen väliin m ennessä. arvioitiin kaikkien juurik asv ien kohdalla keskinkertaiseksi satoluvulla 5.3. Heinä ja laidun. Jo h tu e n erik oislaatu isista ta lv i olosuhteista ja v arh aisk ev ään poikkeuksellisen p itk ä- K ornsädden begynte i landet«sydliga del 6 13. 5 o ch i norra F inland 14 23. 5. och slutfördes 18 25. 5 I L applands län avslutades säd den 3. 6. Sl&ttern b e g y n te allm änt 18 25 augusti och upphörde den fö rsta veckan i Septem ber annorstädes u tom i L a p p lands och Uleäborgs län, i vilka den slutfördes 11 13. 9. B ärgningsarbetet h ar allm änt avslutats den an d ra veckan i Septem ber. K ornskörden gestaltade sig tili m edelm ättig (skördetalot 4.6). U nder medelm ä tta n voro sk ö rd arn a i K uopio, Vasa och Uleäborgs län sam t svaga i L applands län. H avresädden inträffade sam tidigt m ed värvetesadden och slutfördes i allm änhet 2 4 dagar senare. Till följd av ogynnsam väderlek m ognade vren i synnerhet i landets nordliga dolar ojäm nt, vilk et inverkade försvagande p ä skördens kvalitet. en begynte l Äbo- och B jörneborgs län 22. 8 och an n o r städes allm änt fran den 26. 8. 2. 9. en avslutades i alla län m ellan den 10. 9 tili den 15. 9. Bärgningsarbetena künde m an b örja m ed den fö rsta och an d ra veckan i Septem ber och avsluta dem 4 12 Oktober. H eia landets vreskörd är u p p sk a tta d tili m edelm ättig m ed sk ö rd etalet 5.4. I K uopio, Vasa och U leäborgs län blev sk ö rd en säm re än m edelm ättig eller svag. Lapplands läns vreskörd uppsk attad es tili närm are m issväxt (skördetalet 2. 2). Ä rtskörden försiggick allm änt 27. 8. 3. 9. och bärgningen den 2 10. 9. Ä rtskörden är u p p sk a tta d tili m edelm ättig m ed sk ö rd etalet 5. 3. Potatis och rotfrukter. P o tatissättn in g en vidtog i landets södra och centrala delar 13 24. 5. och i L ap p land 30. 5 och slutfördes allm änt m ellan den 1 8 juni annorstädes utom i L appland den 13. 6. Do i juli inträffade frosterna skadade p ä det sväraste p o tatis - odlingarna. Skadorna va begränsats ej endast tili d et egentliga frost-om rädet, u ta n skadades v äx t- beständen lindrigt även i Egentliga Finland och södra T avastland. S kördeutsikterna försvagades genom frosternas inverkan dä m ed skördetalot 0.7. De i augusti inträffade frosterna förstörde änyo potatisständen, sä a tt den 15 Septem ber u ppskattades potatisskörden tili svagare än m edelm ättig (skördetalet 4.4) eller 1.5 sk ö rd etal lägre än under m otsvarande tid är 1948. P otatisupptagningen künde m an u tfö ra under rädande gynnsam väderlek och upptagningen slutfördes även allm änt i heia, landet m ellan den 2 och 7 Oktober eller ungefär en vecka tid ig are än föregäende är. I Lapplands län avslutades upptagningen den 24. 9. P otatisskörden uppskattades tili under m odclm ättan m ed sk ö rd etalet 4.2. De svagaste sk ö r darna fick m an frän L applands (2.3), Vasa (3.3), U leäborgs och K uopio (3.6) län. Sädden av ro tfru k te r inträffade en vecka senare än föregäende är. Säningsarbetena vidtogo i N ylands län 7. 5. ochi Lapplands län 13.6. och slutfördes respektive 13. 5. och 15. 6. D eras tillv ä x t skedde sedan n ästan norm alt. Även skadedjur yppades ej n äm n v ärt, och d är de visade sig, voro ej sk adorna sto ra. U p p ta g ningen av ro tfru k ter utfördes allm änt innan m edlet av Oktober. en uppskattades v ad alla ro tfru k te r vidkom m er tili m edelm ättig m ed sk ö rd etalet 5.3. Höet och betet. Till följd av speciella vinterförhällanden och förvärens exceptionellt längvariga n a tt-
11 aikaisista yöpakkasista, katosi apila suurim m alta osalta nurm ia, m istä johtu en n u rm et jä iv ä t rvoiksi. Tim otei to sin säilyi parem m in. A lv -rehun valm istukseen ei kesäkuun puoliväliin m ennessä vielä v o itu ry h ty ä. L aiduntam iskausi alkoi etelä-suom essa k esäkuun ensim m äisellä viikolla ja arvosteltiin niiden kunto keskim äärin koko m aassa hyväksi. H einän n iitto voitiin su o ritta a edullisten olosuhteiden v allitessa ja ry h d y ttiin siihen kesä heinäkuun vaihteessa. K orjuu aloitettiin heinäkuun 10 p äivän tienoilla ja p ä ä tty i h einäkuun viim eisellä ja elokuun ensim m äisellä ja toisella viikolla. Pohjois-Suom essa h id astiv at k o rju u tö itä elokuun puolella sateet, m istä sy y stä ne siellä p ä ä tty iv ä tk in noin viikkoa m yöhem m in kuin edellisenä vuonna. H einäsato arvioitiin koko m aassa hiem an keskinkertaista parem m aksi satoluvulla 5.5. A lisin satoluku on s a a tu L apin läänissä (4.4). Tim otein siem ensato on arvioitu keskinkertaiseksi (4.9) ja ap ilan siem ensato k esk in k erta ista huonom m aksi (3.9). Syyskuussa vallinnut kuivuus h aitta si jo n k in verran odelm an kasvua. L aitum ien kunto on sam asta sy y stä syyskautena arv o steltu keskinkertaiseksi koko m aassa. E ri viljelyskasveille la sk etu t sato lu v u t k asv u kauden eri ajankohtina ilm enevät seuraavasta asetelm asta. Ke osoittavat m illaisiksi satotoiveet ta i k o rja tu t sadot on keskim äärin arv o ste ltu m aatalo u s- llitukselle kesän aikana saapuneissa satoilm oitu ksissa J). froster försvann klövern till sto r del fran vallarna, v arfö r dessa blevo glesa. Tim otej bibehöll sig visserligen b ä ttre. F öre den 15 ju n i de m an ej ännu k u n n at b örja m ed beredning av A IV-foder. Betesperioden begynte i södra F inland under fö rsta veckan i juni och betesm arkerna uppskattades i heia landet i m edeltal till goda. H öslättern künde verkställas under gynnsam m a förllanden och m an begynte därm ed under juni juli skiftet. B ärgningen begynte om kring den 10 juli och slutfördes den sista veckan i juli och den fö rsta och an d ra veckan i augusti. I norra F inland fördröjdes bärgningsarbetena av regnen i augusti, varför de även slutfördes d är om kring 1 veckä senaro än föregäende är. H öskörden u p p sk a t tad es i heia landet nägot över m edelm ättan m ed skördetalet 5.5. D et lägsta sk ö rd etalet h ar m an fä tt i Lapplands län (4.4). F röskörden för tim otej är u p p sk a tta d tili m edelm ättig (4.9) oeh klöverns frösk ö rd tili säm re än m edelm ättig (3.9). Den i September rädande torkan var nägot tili förfäng för äterväxten. Betesmarkerna va av samma skäl under höstperioden uppskattats tili medelmättiga i heia landet. De beräknade skördetalen för olika odlingsväxter v id skilda tid e r av växtperioden fram gär av följande sam m anställning. Dessa ta l utvisa, vilket vitsord skördeutsikterna eller redan bärgad äring i m edeltal erhällit i de till lantbruksstyrelsen under som m aren inlupna skörderapporterna. x) Timoteinsiemen Timotejfrö Apilansiemen Klöverfrö Heinä Hö Rehujuurikas Foderrova Lanttu Kälrot Turnipsi Turnips Peruna Potatis Herne Ärter Kaura Havre Ohra Korn Ruis RAg Kevätvehnä VArvet e Syysvehnä Höstvete Kesäkuu J u n i... 15 p. 1949. 5.4 5.4 5.7 5.4 5.4 5.2 5.4 4.8 4.9 5.0 5.4 3.5 5.3 Heinäkuu J u l i...»»» 5.5 5.6 5.3 5.2 5.6 5.3 5.4 4.9 5.0 5.1 5.3 3.7 5.1 Elokuu Augusti....» i>» 5.9 5.5 5.0 4.9 5.5 5.3 4.7 5.1 5.1 5.3 5.4 3.9 5.0 Syyskuu September *»» 5. S 5.2 4.9 4.7 5.3 5.1 4.4 4.9 5.0 5.3 5.3 3.9 4.7 Lokakuu Oktober..»»» 6.0 5.1 4.9 4.6 5.4 5.3 4.2 5.3 5.3 5.3 5.5 3.9 4.9»»..»» 1948 5.8 5.8 4.9 5.5 6.0 5.6 6.2 5.4 5.5 5.5 5.2 4.4 5.0 Maatalousmaan ala. P u u tarh an, pellon, n iity n ja raiv a tu n laitum en ala on ollut kokonaisuudessaan ja p ro sen ttein a koko m aa-alasta seuraava: Lantbruksj ordens areal. T rädgärdens, äkerns, ängens och den uppröjda betesm arkens areal h ar i sin helhet och i pro cen t a v hela jo rdarealen v ä rit följande: Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsammans % koko maa-atasta i % av hela arealen P u u tarh a T rädgärd... Peltoa A k e r...:... N iitty ä N aturlig äng... R aiv a ttu a laidunta U ppröjd betesm ark... 8 434 2 432 411 338 988 68 599 247 22 770 753 582 8 681 2 455181 339 741 69 181 O.o 8.0 l. i 0.2 x) toiveitten ilm oittam isessa on k ä y te tty num eroasteikkoa, jossa 8 tark o itta a erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parem paa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonom paa, 3 huonoa satoa, 2 m elkein katoa ja 1 katoa. rj Vid angivandet av skördeutsikterna h ar tilläm pats en sifferskala väri 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över m edelm ättig, 5 m edelm ättig, 4 under m edelm ättig och 3 dälig skörd sam t 2 n ä stan m issväxt och 1 m issväxt.
12 Pellon käyttö. P eltom aan k ä y ttö eri v iljelyskasveille ja kesannoksi v. 1949 selviää lään eittäin, k ih la k u n n ittain ja m aanviljelysseuroittain liitetaulukoista 1. Seuraavassa esitetään koko m a ata koskeva y hdistelm ä (hehtaareina). Äkerns användning. Ä kerns användning för olika odlingsväxter och trä d a ä r 1949 fram gär länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapens om räden av tabellbilagom a 1. I d et följande anföres en hela la n d et om fattande sam m anställning (). Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Stader Yhteensä Inalles o- 1 o Syysvehnä H ö s tv e te... 16 550 2 4 7 16 797 0. 7 K evätvehnä V ä r v e te... 179 617 2 138 181 755 7. 4 R uis R ä g... 144 136 1 078 145 214 5.9 Ohra K o r n... 122 454 1 359 123 813 5.1 K au ra H a v r e...:... 4 2 0 387 3 972 424 359 17.3 Sekuli B lan d sä d...... 17 815 164 17 979 0.7 H erne Ä rte r... 10 114 128 10?42 0.4 V iljat yhteensä Sum m a säd 911 073 9 086 920 159 37.5 P eruna P o tatis... 85 557 1 195 86 752 3.5 Sokerijuurikas S o ck erb e ta... 7 153 172 7 325 0.3 L a n ttu K a ir o t... 5 623 143 5 766 0.2 T urnipsi - T u rn ip s... 4 791 2 9 4 820 0.2 M uut ju u rik asv it Ö vriga r o tf r u k te r... 13 198 32 7 13 525 O.r, P eru n a ja juurikasvit yht. Sum m a potatis och rotfrukter.../... 116 822 1 866 118 188 4.8 V intarehu G rö n fo d e r... 25 641 335 25 976 l. i H einänsiem en G r ä s f rö... 41 627 2 0 5 41 832 1.7 P eltoheinä V a llh ö...... 938 4 3 9 7 642 946 081 38.5 A lv -rehu A lv -fo d er... 2 9 0 5 9 314 2 9 373 1. 2 P eltolaidun B e te sv a ll...... 2 4 9 864 2 411 252 275 10.3 R ehukasvit yht. Sum m a foderväxter 1 284 630 10 907 1 295 537 52.8 K ehruukasvit S p a n a d s v ä x te r... 5 771 4 8 5 819 0.2 Ö ljykasvit O ljeväxter... 5 385 4 9 5 434 0.2 n iistä därav: k u itu ö ljy p ellav a fib e ro lje lin... 1 582 14 1 596 öljypellava o lje lin...... 3 686 35 3 721 m u u t öljykasvit övriga oljeväxter... 117 117 M uut kasv it Ö vriga v ä x t e r... 2 861 2 1 9 3 080 0.1 Täysikesanto H e lträ d a... 106 369 595 106 964 4.4 K oko peltoala H ela äkerarealen 2 432 411 22 770 2 455 181 loo.o Niityn ala ja sen käyttö. N iityn alasta ei v. 1949 k e rä tty erikseen tie to ja. K oko n iitty ala on la sk ettu v. 1941 su o ritetu n m aatalouslaskennan m ukaan, kuiten k in o tta en huom ioon k ä y tettäv issä olevia ta r- kistu stieto ja. H einäksi k o rja ttu n iitty ala on la sk ettu edellyttäen suhde kokonaisniittyalaan lä än e ittä in ja m aanviljelysseuroittani sam aksi kuin vv. 1935 1940 keskim äärin. N iityn kokonaisala ja siitä heinäksi k o rja ttu osa esite tää n lään e ittä in ja m aanviljelysseuroittani liite taulukossa 3. K oko m aan k o h d alta tilasto lu v u t ovat seu raav at. Angens areal och dess anvandning. Om ángsarealerna insam lades ej á r 1949 skilt for sig nagra uppgifter. H ela angsarealen á r beráknad p a g rand av den ar 1941 v erkstallda lantbruksrakningen, m ed iakttagan d e a v tillbudsstáende kontrolluppgifter. Den del av angsarealen varifrán ho bárgats h a r beraknats under f o rutsáttning, a tt forhállandet till totalarealen lánsvis och inom lantbrukssállskapens om ráden v arit detsam m a som áren 1935 1940 i m edeltal. Angens to ta la re al och den del dárav varifr&n ho b árg ats fram stállas lánsvis och inom lan tb ru k ssállskapens om ráden i tabellbilagan 3. Vad hela landet b etrá ffar aro de sta tistisk a ta len fóljande: Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsammans N iityn koko ala H ela ä n g s a re a le n... 338 988 753 339 741 S iitä k o rja ttu heinäksi D ärav bärgad tili hö... 2 3 6 2 1 8 521 2 3 6 739 % koko alasta i % av to ta la re a le n... 69.7 6 9.2 69.7
13 Hehtaarisadot ja sadon kokonaismäärä. E ri viljelyskasvien sad o t v. 1949 h eh taarilta sekä kokonaisuudessa an esitetään lä än e ittä in, m aanviljelysseuroittani sekä kokonaissatojen osalta m yöskin k ihlakunnittain liitetaulukoissa 1 ja 2. A llaolevasta yhdistelm ästä näh d ään v asta a v a t koko m a ata koskevat luvut. Hektarskördarna ooh skördens totalbelopp. De olika odlingsväxternas sk ö rd ar ä r 1949 p er h e k ta r och i sin helhet anföras länsvis, inom lantbrukssällskapens om räden ooh v ad beträffar to talsk ö rd arn a även häradsvis i tabellbilagorna 1 och 2. Av nedanstäende sam m anställning fram gär m otsvarande ta i fö r hela lan det. Hehtaarisadot per hektar Maalaiskunn. ja kaupungit Landskomm. och städer Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat Landskommuner dt Kokonaissadot Totalskördar Maalaiskunn, ja kaupungit Landskommuner och städer dt Syysvehnä H ö s tv e te... 1 998 1 997 330 710 335 450 K evätvehnä - r- V ärvete... 1 588 1 591 2 853 138 2 891 301 R uis R äg... 1 504 1 505 2 167 492 2 1 8 6 1 0 9 Ohra K o r n... 1 458 1 463 1 785 713 1 811 493 K au ra H a v r e..... 1 701 1 705 7 151 409 7 233 232 Sekuli B landsäd... 1 572 1 572 280 054 282 655 H erne - Ä r te r... 1 315 1 316 133 040 134 781 P eruna P o tatis... 13 306 13 338 11 383 822 11 570 672 S okerijuurikas S o ck e rb e ta... 25018 25 047 1 789 003 1 834 684 L a n ttu K a ir o t... 25 404 25 403 1 428 490 1 464 730 Turnipsi T u rn ip s... 27 160 27166 1 301 227 1 309 412 M uut juurikasvit Ö vriga r o tfru k te r... 23 843 23 855 3 14 6 844 3 226 400 V iniareb n (tuorepaino) G rönfoder (färsk v ik t... 15 839 15 852 4 061 242 4 117 813 P eltoheinä V a llh ö...... 2 960 2 962 27 778 150 28 024 222 Tim oteinsiem en T im o tejfrö... 334 334 101429 101 802 Apilansiem en K lö v e rfrö... 253 253 28 604 28 742 A lv -rehu A lv -foder... 14 821 14 823 4 306 895 4 354 058 lie h ru u k as v it, varsisato S panadsväxter, fiber 1)... 458 458 26 430 26 670 Ö ljykasvit O lje v ä x te r... 771 771 41 519 41 884 N iittyheinä Ä n g s h ö... 1 026 1 026 2 424 666 2 430 011 rehuyksikköinä. J o tta saataisiin käsitys sadon kokonaism äärästä, on ravinnoksi ja reh uk si kelvolliste n sato tu o tteid en m äärä seuraavassa e site tty rehuyksiköiksi m u u n n ettu n a. P eltolaitum esta ja heinänurm ien odelm ista s a a tu sato on ku iten kin, arvioim ista v a rte n v älttä m ättö m ie n ensitietojen p u u t tuessa, jä te tty laskelm an ulkopuolelle. M uuntam inen on su o rite ttu edellyttäen, e ttä eri sa to tu o tte ita on yhteen rehuyksikköön sisälty n y t seuraavia m ääriä (kiloina): vehnä, ruis, ohra ja herne l.o, sekavilja l. i, k a u ra 1.2, peruna 5.0, sokerijuurikas 4.5, tu rn ip si 12.5, m u u t ju u rik asv it 9.0, peltoheinä 2.5, v ih antareh u 10. o, n iitty h ein ä 3.0, sokerijuurikkaan n a a tit 12.0, m uiden juurikasvien n a a tit 15. o, syysviljojen ja kev ätv ehnän oljet 5.0, k au ra n, ohran ja sekaviljan oljet 4.0 sekä herneen ja virnan oljet 3.5. Juurikasvien n aattisad o t on la sk e ttu kertom alla juurisadot sokerijuurikkaalla kertoim ella l.o, tu rn ip silla 0.15 sekä m uilla juurikasveilla v astaav asti kertoim ella 0. s 5. L askettaessa olkisatoja on k ä y te tty seuraavia, olki- ja jyväsadon su h d e tta osoittavia kertoim ia: ruis 2. 0, syysvehnä 1.8, k ev ätv eh n ä 1.5, k a u ra 1.4, ohra, herne ja sekavilja 1.3. N äillä perusteilla la sk e ttu reh uy k sik kö m äärä on v. 1949 ollut seuraava: en i foderenheter. F ö r a t t m an skall fä en uppfattn in g av skördens totalbelopp fram ställes m ängden a v de tili föda ooh foder dugliga skördeprodukte rn a i d et följande om räknad i foderenheter. Den skörd m an erhàllit frân àterv âx te n p à betesvallar och v allar h a r m an likväl u teläm n at, em edan nödiga prim äruppgifter fö r beräknandet av dessa skördar saknas. O m räkningen h ar verkställts i d et m an an tag it a t t en foderenhet a v de olika skördeprodukte rn a innehällit följande m ängder (i ): vete, räg, k o rn och ä rte r 1. o, blandsäd 1. l vre 1.2, potatis 5.0, sockerbeta 4.6, tu rn ip s 12.5, an d ra ro tfru k ter 9.0, vallhö 2.5, grönfoder 1 0.o, ängshö 3.0, sockerb etans b last 12. o, an d ra ro tfru k ters blast 15.0 höstsädens och värsädens lm 5.0, vrens, kornets och blandsädens lm 4. o sam t ärtern as och vickerns lm 3. 5. R otfrukternas blastskördar h a beräknats genom a tt m ultiplicera ro tfru k tssk ö rd am a fö r sockerb etan m ed m ultiplikatorn l.o, fö r tu rn ip s m ed 0.15 sa m t fö r an d ra ro tfru k te r analogt m ed 0.3 5. Vid beräknandet- a v lm skördarna h a r m an an v änt följande m ultiplikatorer, vilka ädagalägga förhälland et m ellan lm skörden och skörden av käm a: räg 2. 0, höstv ete 1.8, v ärv ete 1.5, vre 1.4, korn, ärte r och blandsäd 1.3. D en p ä dessa grunder beräknade foderenhetsm ängden h a r är 1949 v ä rit följande. 2) Arvio. Uppskattning:
14 V ehnä V ete... Ruis R ä g... O hra K o r n... K au ra H a v r e... Sekuli B landsäd... H erne Ä r te r..... Maalaiskunnat Landskommuner 1000 Le. 318 385 216 749 178 571 595 951 25 460 13 304 Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer 1 000 322 6 75-219611 181 149 602 770 25 696 13478 Viljat yhteensä Summa säd 1 348 420 1 364 379 P eru n a P otatis... Sokerijuurikas S o c k e rb e ta... L a n ttu K a ir o t... T urnipsi T u rn ip s... M uut juurik asv it Övriga r o tf r u k te r... 227 676 39 756 15 872 10 410 34 965 231413 40 771 16 275 10 475 35 849 Juurikasvit yhteensä Summa rotfrukter 328 679 334 783 V intarehu G rönfoder... 40 612 41 178 A lv -rehu A lv -fo d e r... Peltoheinä V a llh ö... Syysviljan oljet H alm av höstsäd...... 62 419 1 111 126 98 605 63 102 1 120 969 99 521 K evätviljan»»» v & rs ä d... 403 031 407 962 Palkokasvien»»» b a ljv ä x te r... 4 941 5 006 Yhteensä vintarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och lm 1 720 734 1 737 738 Sokerijuurikkaan n a a tit B last av so c k e rb e ta..... Turnipsin n a a tit B last av tu rn ip s... M uiden juurikasvien n a a tit B last av övriga r o tfru k te r... 14 908 1 301 10 676 15289 1 309 10 946 Yhteensä n aatit Sum m a blast 26 885 27 544 pellosta Avkastningen av äkern... 3 424 718 3 464 444 Sadon arvo. Sadon ra-arvoa m äärättäessä on sa to tu o tteid e n hintoina k ä y te tty, m ikäli m ahdollista, m aanviljelijöille m yyntipaikalla m a k settu ja hintoja eli ns. luovutushintoja. M arkkinattom ien rehujen h in n at on arv io itu n iitä vastaavien m arkkinakelpoiste n sato tu o tteid en hintojen perusteella, ottam alla huom ioon niiden suhteellinen ruokinta-arvo. Vehnän, rukiin, ohran, k au ran, perim än, la n tu n, peltoheinän sekä heinänsiem enen h in n a t on sa a tu Pellervo-Seuran m ark kinatutkim uslaitoksen tilasto sta, ja ne ovat syyskuussa alkaneen satovuoden m yyntim äärien m u k aan p u n n ittu ja keskihintoja. M uut h in n at ovat joko virallisesti v a h v iste ttu ja ta k u u h in to ja (pellava ja pellavansiem en) ta i y lläm ain ittu ja arviohintoja. K ä y te ty t keskihinnat ja niiden perusteella lask etu t sadon a rv o t selv iäv ät allaolevasta yhdistelm ästä: ens värde. Vid bestäm m ande av skördens penningvärde h ar sâsom pris för skördeprodukterna sä v itt m öjligt an v än ts â t jo rd b ru k arn a p ä försäljningsorten betalade pris eller s. k. överlätelsepris. P risen för de foderslag, vilka sakna m arknad, b eräk n ats m ed st öd av prisen fö r m otsvarande m arknadsdugliga skördeprodukter m ed beaktande av deras relativa utfordringsvärde. P risen fö r vete, rag, korn, h av re, p o tatis, tu rn ip s, vallhö sam t höfrö h a r m an f ä tt frä n den S tatistik, som utgivits av Pellervo- Sällskapets m arknadsforskningsanstalt och de äro vägda m edeltal enligt försäljningsbestäm m elserna för d et i Septem ber ingângna skördeäret. O vriga pris äro antingen officiellt stadfästa garantipris (lin eller linfrö) eller ovannäm nda värderingspris. De använda m edelprisen och p ä grund av dem beräknade skördev ärd en fram gâ a v nedan stäend e sam m anställning. Hinta :lta Pris per Sade in kokouaisarvo ens totalv Maaiaiskui anat Maalaiskunnat ja Landskomn luner Landskommuner 1 000 mk % 1 000 mk ärde kaupungit och städer % Vehnä V ete... 19: 61 6 243 526 11.0 6 327 659 11.0 R uis R ä g... 19: 21 4 163 752 7.3 4 199 515 7.3 O hra K o r n... 14: 53 2 594 641 4. 5 2 632 099 4.5 K au ra H a v r e... 13: 73 9 818 885 17.2 9 931 227 17.2 Sekuli B la n d s ä d... 16: 11 451 167 0. 8 455 357 0.8 H erne Ä rter... 24: 01 319429 0. 6 323 625 0.6 Yhteensä vilja Summa säd 23 591 400 41.4 28 869 482 41.4