Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009
Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
A. Ympäristövaikutukset etsinnän yhteydessä Puusto- ja aluskasvillisuusvaikutukset Meluhaitat (lentomittaukset, koneet?) Tutkimuskaivannot (pintamaata siirretään) voivat vaikuttaa pintavesien virtaus- suhteisiin Syväkairauksissa raskaampi kalusto: puustovaurioita ja tiestövahinkoja paineellisen pohjaveden purkaus: voi sisältää uraania ja aiheuttaa maaperän vettymistä
B. Uraanin koelouhinnan ja -rikastuksen ympäristövaikutukset Maisemalliset vaikutukset louhoksen koosta ja sijainnista riippuen kaikkea (kalliot, järeä puusto) ei voi palauttaa ennalleen! Rakennelmat, sähkölinjat ja tiet
Uraanin koelouhinnan ja rikastuksen ympäristövaikutukset Koelouhinnassa kallion räjäytys ja vinotunnelin louhinta: pinta-ala vaihtelee (jopa hehtaareja) Kiviainesjätteestä vaara: uraanin liikkuvuus hapettavissa olosuhteissa ja sitä kautta sen kulkeutuminen vesistöön ja pohjaveteen Säteilyvaaraa ympäristöön lisää koelouhoksen avatun esiintymän pitoisuus, sekä louhoksen laajuus, sijainti ja geometria Koelouhosmonttu täyttyy aikaa myöten vedellä, jonka uraanipitoisuus voi olla poikkeavan korkea
Uraanin koelouhinnan ja rikastuksen ympäristövaikutukset Louhittu sivukivi osa sisältää uraania (sivukiveä ei voi tällöin hyödyntää) Rikastushiekka murskattu ja jauhettu malmi, josta uraani on eroteltu pois (sis. kuitenkin edelleen 10 %), jäljellä myös radiumia ja muita uraanisarjan nuklideja voi sisältää myös muita raskasmetalleja sisältää prosessissa käytettyjä kemikaaleja voivat liueta sade ja valumavesiin (kemialliset ympäristövaikutukset)
Uraanin koelouhinnan ja rikastuksen ympäristövaikutukset Jos malmi sisältää 1 %:n verran uraania, rikastushiekan aktiivisuus on 1000 Bq/g Rikastushiekkajätteessä olevien *hajoamis- sarjan nuklidien puoliintumisajat ovat jopa 80 000-250 000 vuotta, jolloin rikastushiekan aktiivisuus alentunut ratkaisevasti vasta muutaman sadan tuhannen vuoden kuluttua! *Uraanisarjan hajoamisketju 238 U 234 U 230 Th Th 226 Ra 222 Ra 218 Po 214 214 Pb 206 Pb
Uraanin koelouhinnan ja rikastuksen ympäristövaikutukset Radon-222 on uraani-238 hajoamissarjassa ainoa kaasumainen radioisotooppi voi irrota mineraalien kidehilasta kallion tai maaperän huokosilmaan ja liueta pohjaveteen vapautuu ulkoilmaan (vaikuttaa siten sisään hengitettynä) puoliintumisaika 4 vuorokautta: hajoamistuotteet aiheuttavat keuhkosyöpää Radonia erittyy sivukivestä ja rikastushiekasta ilmaan, laimenee yleensä nopeasti (ongelmana lähinnä maanalaiset kaivostilat)
Pölyn leviäminen Pölyämiseen vaikuttavat: pölyn ominaisuudet (rapautuvuus, raekoko) ilmasto, kosteus tuulennopeus ja sen pyörteisyys alueen avonaisuus ja topografia ja ympäröivien puiden korkeus Ilmastonmuutokset tuomat sääilmiöt? tuulisuuden ja sadannan kasvu?
Puutosmäen uraanivaltausalueen sijainti suhteessa Kuopion kaupungin keskeiseen asutukseen Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Kuopion seudulla vuosina 2001-2003 (Ilmatieteen laitos, 2004)
C. Uraanin koelouhinnan ja rikastuksen terveysvaikutukset Altistustiet ulkoisesta gammasäteilystä aiheutuva annos pölyaltistuksen annos kautta saatava annos juomaveden kautta saatava annos ympäristön ravintokasvien, kalojen ja riistalihan syömisestä aiheutuva annos ympäristöön leviävän radonin aiheuttama lisäys ilman radonpitoisuuteen
Terveysvaikutukset Sivukivi voi suojaamattomana rapautua, jolloin siitä voi liueta uraania pinta- ja pohjavesiin myös maan alle palautetusta sivukivestä voi liueta uraania pohjaveteen! Valumavesien mukana radioaktiivisuuden siirtyminen kaloihin Kasvien altistuminen radioaktiiviselle pölylle (marjat, sienet) tai kasteluvedelle (viljelykasvit) ja aktiivisuuden siirtyminen edelleen ravintoketjussa?!
Yhteenveto Uraanikaivoshankkeesta on ympäristö- ja terveyshaittoja jo koelouhinnan ja rikastuksen aikana! Toiminnan tuloksena syntyy jätekasoja, jotka tulee eristää ja suojata pysyvästi (loppusijoitus kaivantoihin) Pohjaveden saastumisvaara jatkuu Alue käyttökelvoton säteilyn vuoksi, pysyvä menetys maanomistajille: metsätalousmaana voi käyttää, kun loppusijoituspaikka eristetty kunnolla?
Lähteet: Luonnon radioaktiivisia aineita sisältävät materiaalit, Säteilyturva-keskus. STUK tiedottaa 2/2005 Puputti, K. ja Pietarila, H., Jätevedenpuhdistamon hajupäästöjen leviämisselvitys, Kuopion Vesi, Lehtoniemen puhdistamo. Ilmatieteen laitos, 2004 Räisänen, M.L., Metalli- ja talkkikaivosten ympäristö- vaikutukset. ERAC-täydennyskoulutus 20.3.2007 Uraanikaivosjätteet. Säteilyturvakeskus, 2006 Uraanimalmin koelouhinnan ja rikastuksen ympäristö- vaikutukset. STUK:n ja Geologinen tutkimuskeskuksen loppuraportti, 2007