Osakemarkkinat ovat kuin heiluri Talousmentor-blogisarja Kooste kevään 2016 kirjoituksista talousmentor.com Elokuu 2016
Sisällys Osakemarkkinat ovat kuin heiluri...3 Tehokkaat markkinat...3 Osakemarkkinat ovat kuin heiluri...3 Piensijoittajaa viedään...4 Sijoitustappioita ei voi välttää...4 Yhteenveto...4 Ajallinen hajauttaminen...6 Kk-säästäminen ja sen kehitys...7 Tuottoa vuoristoradassa...8 Aloitanko kk-säästämisen nyt?...8 Yhteenveto...9 Osakkeiden tärkeät päivämäärät...10 Selvityspäivä ja selvitysaika...10 Esimerkkejä...10 Raha vaihtaa omistajaa selvityspäivänä...11 Yhtiökokous...11 Osingon täsmäytyspäivä...11 Mikä on osingon irtoamispäivä?...12 Yhteenveto...12 2/12
Osakemarkkinat ovat kuin heiluri Tämä kirjoitus on julkaistu 28.6.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/06/28/osakemarkkinat-ovat-kuin-heiluri/ Osake ei ole pelkästään kaupankäyntitunnus, joka kulkee television talousuutisten alareunassa. Se on omistusosuus oikeasta liiketoiminnasta, jonka arvo ei ole riippuvainen osakkeen hinnasta tai sen muutoksista. Liian moni sijoittaja katsoo osakesijoituksen perustaksi parin viime kuukauden osakkeen hinnankehityksen. Hinta on nousussa, joten ostan, sillä hinta voi nousta vielä lisää tai hinta on laskenut 15 euron tasolta 10 euroon. Jos se nousee takaisin 15 euroon tienaan 50 prosentin arvonnousun. Tehokkaat markkinat Tehokkaiden markkinoiden mukaan kaikki tiedossa olevat tekijät ovat hinnoiteltu osakkeen hintaan. Näin voisi väittää, että osakkeen hinta on juuri se, mikä sen taustalla olevan yrityksen arvokin on. Eli kaikki analyysi (myös tekninen analyysi) tai muu tutkimus on turhaa, et voi löytää mitään sellaista, joka ei olisi jo huomioitu osakkeen hinnassa. Tehokkaiden markkinoiden teoriaa kohtaan on esitetty myös kritiikkiä, sillä sijoittajat eivät toimi tehokkaasti. Sijoittajilla on myös omia ennakkoasenteita, he yli- tai alireagoivat asioihin, tekevät virheitä jne. Tästä syystä on hyvä myös tiedostaa, että vaikka osakkeen hinnassa on huomioitu kaikki tiedossa oleva tieto, niin näin muodostunut hinta voi olla väärin. Markkinat voivat olla tehokkaat, mutta se ei tarkoita, etteikö ne voisi olla väärässä. Sopulilauma-ilmiö voi nostaa jonkun osakkeen tai toimialan osakkeiden hinnat aivan omiin korkeuksiin kuten kävi esimerkiksi vuosituhannen vaihteen IT-kuplan aikoihin. Osakemarkkinat ovat kuin heiluri Osakemarkkinat ovat kuin heiluri, joka jatkuvasti heilahtelee liiallisesta optimismista liialliseen pessimismiin. Optimismin aikana osakkeiden hinnat nousevat taivaisiin, puhutaan kuplista. Myös termit uusi talous tai tällä kertaa on toisin nousevat esiin. Tänä aikana myös osake- ja sijoittamisaiheet nousevat tavallisten ihmisten keskusteluaiheiksi. Osakkeiden hinnat tuntuvat nousevan päivä päivältä, ja sijoittaminen tuntuu helpolta. Ajatus päivätöiden lopettamisesta nousee esiin: Voisin hoitaa vain sijoituksia ja elää niiden tuotoilla. 3/12
Pessimismin aikana hinnat tippuvat aivan liian alas. Jotkin isot pankit tai muut rahalaitokset joutuvat myymään osakkeita hinnalla millä hyvänsä, jotta ne selviäisivät velvoitteistaan. Näin kävi vuonna 2008 finanssikriisin aikana. Lehdissä haastatellaan talousgurua, joka osasi ennustaa pörssiromahduksen. Toisaalta, kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että sama henkilö ennusti pörssiromahdusta edelliselle, sitä edelliselle, ja sitäkin edelliselle vuodelle. Piensijoittajaa viedään Piensijoittajan tilanne on hankala. Yleensä piensijoittajalla on ylimääräistä sijoitettavaa juuri korkeasuhdanteen aikana. Palkankorotuksista, ylitöistä, bonuksista yms. kertyy pankkitilille sen verran ylimääräistä, että niiden sijoittaminen alkaa kiinnostamaan. Osakkeita ostetaan juuri, kun ne lähestyvät korkeimpia lukemia. Kun talous alkaa jäähtymään, niin se tapahtuu yleensä varsin nopeasti. Varsinkin pörssikurssit voivat laskea kymmeniä prosentteja lyhyessäkin ajassa. Kun samaan aikaan työpaikoilla alkaa näkymään merkkejä heikommasta kehityksestä, niin piensijoittaja ensin lopettaa lisäsijoitusten teon ja lopulta irrottautuu osakesijoituksista kokonaan. Sijoitustappioita nuollen ja samalla vannoen, ettei enää ikinä laita rahaa osakkeisiin. Osakkeista luovutaan juuri silloin, kun ne lähestyvät pohjia ja parhaita ostohintoja. Näin sijoittaja tulee tehneensä juuri päin vastoin kuin pitäisi hän osti kalliilla ja myi halvalla. Sijoitustappioita ei voi välttää Sijoittajan tulisi ymmärtää, että vaikka olisi kuinka huolellinen, niin sijoitustappioita ei voi välttää. Ei voi olla joka kerta oikeassa. Onnistumisen todennäköisyyksiä voi parantaa huolellisella analysoinnilla sekä ns. margin-of-safety eli turvamarginaalilla. Liian korkeaa hintaa ei tulisi sijoituksesta maksaa ei, vaikka sijoituskohde näyttäisi kuinka jännittävältä. Tämä on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on juuri korkeasuhdanteen aikana, kun kaikki sijoitukset ovat tuottaneet kymmeniä prosentteja pienessä hetkessä. Itseluottamus on onnistumisten johdosta korkeimmillaan, ja riskiä otetaan enemmän kuin oikeasti sitä siedettäisiin. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että sijoittajan pahin vihollinen on hän itse. Kun tunteet heilahtelevat euforiasta täyteen paniikkiin, niin osakkeita ostetaan ja myydään lyhyen aikavälin tilanteiden mukaisesti. Samalla tulee pilattua sijoitusten tuottomahdollisuudet. 4/12
Menestyvän sijoittajan tulee olla ahne silloin, kun muut ovat peloissaan ja peloissaan silloin, kun muut ovat ahneita. Siksi monelle piensijoittajalle pitkäaikainen kk-säästäminen alhaisten kulujen rahastoon on paras tapa. Sijoittamisen autopilot antaa pitämään tunteet taka-alalla, mikä todennäköisesti takaa parhaan tuoton. 5/12
Ajallinen hajauttaminen Tämä kirjoitus on julkaistu 14.6.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/06/14/ajallinen-hajauttaminen/ Sijoitusten hajauttaminen käsitetään yleensä ei kaikkia munia samaan koriin -vertauksena. Eli sijoitussalkun tulisi sisältää muutaman osakkeen sijaan useita eri osakkeita, jotka toimivat maantieteellisesti eri alueilla sekä eri toimialoilta. Lisäksi salkussa tulisi olla osakesijoitusten lisäksi korkosijoituksia. Tässä kirjoituksessa pureudutaan yhteen hajauttamisen muotoon eli ajalliseen hajauttamiseen. Piensijoittajan kohdalla ajallinen hajauttaminen toteutuu itsestään kuukausisäästämisen muodossa. Mutta vain, jos hän tekee sitä säännöllisesti ja markkinaliikkeistä riippumatta. Sijoitusten ostojen ja myyntien oikein ajoittaminen on hankalaa, ja käytännössä se onnistuu vain todella hyvällä tuurilla. Oheisessa kuvassa on OMX Helsinki 25 -indeksin kurssikehitys vuosina 1999 2015. Siinä näkyy hyvin vuosituhanteen vaihteen IT-kuplan kuin myös finanssikriisin romahdukset. Molemmissa tapauksissa noin 3250 pisteen indeksiarvosta on pudottu noin 1250 pisteeseen eli pudotusta on ollut yli 60 prosenttia. Jos olisit tehnyt kertasijoituksen indeksin osakkeisiin vuoden 2000 tai 2007 huipussa, niin olisit päässyt omillesi noin 7 8 vuotta myöhemmin. Osingot huomioiden ehkä vähän aikaisemmin, mutta joka tapauksessa kyyti olisi ollut kylmää. Olen kirjoituksissani käyttänyt osakesijoitusten tuotto-odotuksena 7,5 prosenttia. Joku voisi nyt väittää, että eihän tuosta tule 7,5 prosentin vuotuista tuottoa millään. 6/12
Vuosia käyrässä on 17 kpl ja pisteluku on noussut alun 1500 pisteestä vuoden 2015 lopun noin 3250 pisteeseen, mistä tulisi vuotuiseksi tuotoksi vain noin 4,7 prosenttia. Pitää kuitenkin huomioida se, että tässä indeksissä ei ole osinkoja mukana, joten esimerkiksi 3,5 prosentin osinkotuotolla kokonaistuotto nousisi yli 7,5 prosenttiin. Mutta vain, jos 1. olisit sijoittanut osingot takaisin osakkeisiin 2. olisit osannut ajoittaa ostoksesi juuri oikeaan aikaan. Mikäli kertasijoitus olisi ajoittunut joko IT-kuplan tai finanssikriisiä edeltävään huippuun, niin tuotto olisi ollut pelkästään osinkojen varassa samalla, kun sijoituksen arvo olisi ollut pahimmillaan yli 60 prosenttia pakkasella. Kk-säästäminen ja sen kehitys Oheisessa kuvassa on esitetty 200 euron kk-säästäminen, kun se on aloitettu 1.1.2007, ja viimeinen 200 euroa on sijoitettu 4.1.2016. Tässä ajassa säästetty summa on yhteensä 21 800 euroa. Sininen käyrä on sijoitettu summa eli 200 euroa/kk Punainen käyrä on sijoituksen arvo ilman osinkojen uudelleensijoitusta Keltainen käyrä on sijoituksen arvo, kun osingot on sijoitettu takaisin Tässä finanssikriisin (eli vuoden 2009 alku) vaikutus näkyi noin 50 prosentin miinuksena. Parin vuoden kuukausisäästämisen jälkeen säästöihin oli laitettu noin 5 000 euroa, mutta sijoitusten arvo oli vain noin 2 500 euroa. 7/12
Kuitenkin varsin nopeasti eli vuoden 2011 kesällä miinukset olivat kääntyneet samansuuruiseen plussaan. Silloin sijoituksia oli tehty noin 10 000 euron edestä ja sijoitusten arvo oli noussut noin 13 000 euroon. Ensimmäinen Kreikka-kriisi loppuvuodesta 2011 sotki kuvioita, mutta lopulta sijoitukset kääntyivät pysyvästi (?) plussalle syksyllä 2012. Huomaa, miten keltainen käyrä (eli osingot sijoitettu takaisin) alkoi repimään eroa tilanteeseen, missä osinkoja ei sijoiteta takaisin osakkeisiin. Osinkona on tässä käytetty 3,5 prosentin osinkotuottoa. Viimeisen sijoituksen jälkeen 4.1.2016 sijoitettu summa oli 21 800 euroa, ja osingot takaisin sijoittavan salkun arvo olisi noin 35 000 euroa (keltainen) ja ilman osinkojen uudelleensijoitusta salkun arvo olisi noin 30 000 euroa (punainen). 10 prosentin vuotuinen tuotto! Esimerkissä sijoitusaika oli 9 vuotta (2016 alku 2007 alku), säästösumma 200 euroa/kk, ja loppusumma noin 35 000 euroa. Haarukoimalla erilaisia tuottoprosentteja, niin vuotuiseksi tuotoksi saatiin 10 prosenttia. FV(0,10/12; 9*12; 200) = 34 811 Tuottoa vuoristoradassa Esimerkissä sijoittaminen aloitettiin juuri pörssin huipulla vuonna 2007, kun pörssin indeksiluku oli 3250. Melkein heti aloittamisen jälkeen koettiin karmea yli 50 prosentin lasku, ja lopulta palattiin taas indeksiluvussa lähtötilanteeseen (2016: noin 3250 pistettä). Osingot takaisin sijoittava strategia tuotti tänä aikana noin 13 000 euroa. Siis tilanteessa, missä ei kaiken järjen mukaan pitäisi saada tuottoa. Sijoittaja menestyi, koska hän uskalsi jatkaa kuukausisäästämistä kaikkein synkimpään aikaan. Aloitanko kk-säästämisen nyt? Esimerkki myös osoittaa sen, että säästämisen aloittamisen kanssa ei oikeastaan tarvitse odottaa parempaa tilannetta. Tämä siis siinä tilanteessa, missä sijoitettuja rahoja ei tarvitse käyttää yli 10 vuoteen. Vain pitkäjänteinen kuukausisäästäminen tasoittaa markkinoiden huiput ja laaksot. Vuoden 2016 tammikuu alkoi kovalla kurssipudotuksella, kun Kiinan talous toi pelkoja osakemarkkinoille. Tätä kirjoittaessa on pari viikkoa Brexit-äänestykseen, mikä osaltaan 8/12
hermostuttaa markkinoita. Kukaan ei tiedä äänestyksen lopputulosta tai sitä, mitä tapahtuu, jos Englanti eroaa EU:sta. Maailmalla sattuu ja tapahtuu jatkuvasti markkinoita hermostuttavia asioita. Vuonna 2015 näitä olivat mm. Kreikan lainaneuvottelut ja kansanäänestys, USA:n koronnoston odotus, öljyn hinnan romahdus, Kiinan talouden yskähtelyt, Euroopan pakolaiskriisi, terroristi-iskut, Venäjän pakotteet ja niin edelleen. Mikäli sijoittaja jää odottamaan tilanteen rauhoittumista, niin hän ei pääse markkinoille koskaan. Jos kurssit laskevat, niin sehän on vain hyvä asia sijoittajalle, jonka sijoitushorisontti on vuosien päässä. Hän saa hankittua samalla rahalla enemmän osuuksia! Yhteenveto Ajallisen hajauttamisen avulla sijoittaja on markkinoilla riippumatta siitä, onko sijoitusten arvo koholla tai laskussa. Näin salkkuun kerääntyy enemmän halpoja osuuksia kuin kalliita, kun sijoitettava summa on aina sama. Ajallinen hajauttaminen takaa myös sen, että sijoituksia ei tule tehtyä juuri silloin, kun se olisi kaikkein epäedullisinta. Kirjoituksen esimerkki osoitti myös sen, että sijoitukset tulee tehdä niin, että osingot laitetaan takaisin osakkeisiin. Tavallinen rahastosijoitus toimii juuri näin. ETF:n kohdalla kannattaa valita sellainen ETF, joka ei maksa osinkoa, vaan sijoittaa automaattisesti saamansa osingot takaisin markkinoille. Lisäksi esimerkissä kävi niin, että sijoittaja sai 10 prosentin vuotuista tuottoa, vaikka kksäästäminen aloitettiin pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tuottoa tuli, vaikka indeksilukeman alun ja lopun arvo oli samalla tasolla. HUOM! On erittäin tärkeää ymmärtää se, että vaikka näin kävi historian valossa, niin mikään ei tietenkään takaa, että tulevaisuudessa kävisi samoin. Huipusta-huippuun voi kestää vuosikymmeniä, niin kuin on Japanin Nikkei-indeksin tilanne. Indeksi saavutti joulukuussa 1989 huippunsa (noin 39 000 pistettä) ja se ei ole sen jälkeen pääsyt takaisin ennätykseensä. Nykyinen indeksiarvo on noin 16 000 pistettä. 9/12
Osakkeiden tärkeät päivämäärät Tämä kirjoitus on julkaistu 6.7.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/07/06/osinkojen-tarkeat-paivamaarat/ Milloin minun pitää ostaa osakkeet, jotta saisin siitä osingon itselleni? Tällaisia kysymyksiä kuulee usein, joten valaisen asiaa tässä kirjoituksessa. Lyhyesti voidaan sanoa, että osingon saa, jos osakkeet omistaa osingon täsmäytyspäivänä. Täsmäytyspäivä? Mikäs se sitten on? Katsotaanpas. Aloitetaan kuitenkin ensin selvityspäivästä ja selvitysajasta. Selvityspäivä ja selvitysaika Selvityspäivänä osakkeiden omistukset päivitetään osakasluetteloihin sekä raha vaihtaa omistajaa ostajan ja myyjän välillä. Osakkeiden ostojen ja myyntien selvitysaika on 2 pankkipäivää monilla Eurooppalaisilla markkinoilla (mm. Pohjoismaat, Saksa, Ranska ja Englanti). Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoiden selvitysaika on 3 pankkipäivää. Yleensä puhutaan T-2 tai T-3 selvityksestä. Esimerkkejä Jos ostat Nokian osakkeita Helsingin pörssistä maanantaina, niin ne kirjataan arvo-osuustilillesi 2 pankkipäivää myöhemmin eli keskiviikkona. Selvityspäivästä eli tässä esimerkissä keskiviikosta alkaen olet oikeutettu osakkeen tuomiin etuihin. Jos myyt Orionin osakkeita Helsingin pörssissä maanantaina, niin ne poistetaan arvo-osuustililtäsi 2 pankkipäivää myöhemmin eli tässäkin tapauksessa keskiviikkona. Olet oikeutettu osakkeen tuomiin etuihin aina selvityspäivää edeltävään päivään asti eli tässä esimerkissä tiistaihin asti. Voidaan ajatella, että selvitys tapahtuu selvityspäivän yönä eli edellisissä esimerkeissä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä klo 00:00. Se, milloin tietokoneajot oikeasti ajetaan, niin siitä minulla ei ole käsitystä. Amerikkalaisilla osakkeilla selvityspäivä on 3 pankkipäivää eli ostamalla tai myymällä Wal- Martin osakkeita maanantaina, niin selvityspäivä olisikin torstai. 10/12
Raha vaihtaa omistajaa selvityspäivänä On hyvä huomata, että varsinaiset rahasiirrot tehdään selvityspäivänä. Tämä kannattaa tarkistaa palveluntarjoajaltasi, jottei tule tehtyä tilisiirtoja liian aikaisin. Esimerkiksi Nordnetissä rahasumma näkyy heti tilisi saldossa, mutta jos nostat rahoja tililtä liian aikaisin ja saldo ylittyy, niin joudut maksamaan tilinylityskorkoa. Vahingossa tämä tilinylitys on helppo tehdä. Jos esimerkiksi myyt maanantaina USAosakkeita, ja vielä saman päivän aikana ostat Suomi-osakkeita, niin tilinylitys voi tapahtua. Näin siksi, että USA-osakkeiden myynnistä saadut rahat saat torstaina tilillesi, mutta Suomiosakkeiden ostot maksetaan jo keskiviikkona. Jos tilillä ei ole ennestään riittävää katetta, niin tili ylittyy. Yhtiökokous Jotta voisit osallistua yhtiökokoukseen, niin sinun tulee omistaa osakkeet yhtiökokouskutsussa ilmoitettuna päivänä. Esimerkki Orion yhtiökokouskutsusta: Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 10.3.2016 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. 10.3.2016 oli torstai, joten osake olisi pitänyt olla omistuksessasi tiistaina eli 8.3.2016. Jos ostit osakkeen tiistaina, niin tämän oston selvityspäivä oli torstai, jolloin olisit oikeutettu osallistumaan yhtiökokoukseen. Osingon täsmäytyspäivä Kuten jo kirjoituksen alussa todettiin, niin 11/12
osingon saa, jos osakkeet omistaa osingon täsmäytyspäivänä Suomalaisilla osakkeilla osingon täsmäytyspäivä on yleensä 2 päivää yhtiökokouksesta. Eli jos yhtiökokous on maanantaina, niin osingon täsmäytyspäivä on keskiviikkona. Eli jos omistat osakkeen yhtiökokouspäivän päätteeksi, niin olet oikeutettu osinkoon. Nyrkkisääntönä tuo toimii hyvin, mutta sijoittajan tulee aina tarkistaa se, mikä on osingon täsmäytyspäivä, jottei tule tehtyä väärää osto- tai myyntipäätöstä. Esimerkki Orionin yhtiökokouskutsusta: Orion Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina maaliskuun 22. päivänä 2016.jaetaan osinkoa 1,30 euroa osaketta kohden. Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan sille, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä 24.3.2016 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 4.4.2016. Orionin yhtiökokous pidettiin siis tiistaina, ja osingon täsmäytyspäivä oli 2 pankkipäivää myöhemmin eli torstaina 24.3.2016. Näin ostamalla osakkeen yhtiökokouspäivänä eli tiistaina, ostaja olisi oikeutettu Orionin osinkoon. Mikä on osingon irtoamispäivä? Irtoamispäivä (eli ex-päivä) on se päivä, jolloin osake ei enää oikeuta osinkoon tai muihin etuihin. Omistamalla Orionin osakkeen vielä tiistaina 22.3.2016, niin omistaja saisi osingon, mutta keskiviikkona ostettu osake ei enää oikeuttaisikaan osinkoon. Näin osingon irtoamispäivä olisi keskiviikko 23.3.2016. Yhteenveto Osingon siis saa, jos omistaa osakkeen täsmäytyspäivänä (T). Koska kauppojen selvitysaika on 2 (tai 3) pankkipäivää, niin osake tulee omistaa T-2 (tai T-3) päivää aikaisemmin, jotta ne ehtii kirjautua omistusluetteloihin. 12/12