TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2003 vp Valtioneuvoston selvitys komission vihreästä kirjasta "Yrittäjyys Euroopassa" Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 4 päivänä huhtikuuta 2003 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission vihreästä kirjasta "Yrittäjyys Euroopassa" (E 2/2003 vp) talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - projektitutkija Kimmo Hyrsky, kauppa- ja teollisuusministeriö - opetusneuvos Jussi Pihkala, opetusministeriö - johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät - johtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari. Lisäksi valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon oikeusministeriöltä. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Komissio julkaisi tammikuussa 2003 vihreän kirjan "Yrittäjyys Euroopassa". Vihreän kirjan tavoitteena on synnyttää keskustelua tulevaisuuden yrityspolitiikasta. Vihreässä kirjassa komissio arvioi yrittäjyyden tilaa Euroopassa, pohtii mahdollisia politiikkavaihtoehtoja sekä asettaa useita kysymyksiä aiheesta. Vihreä kirja keskittyy kahteen pääkysymykseen. Ensinnäkin, miksi niin harvat eurooppalaiset aloittavat yritystoiminnan, vaikka niin moni ilmaisee kiinnostuksensa yrittäjyyteen? Toiseksi, miksi niin harvat eurooppalaiset yritykset kasvavat ja miksi ne, jotka kasvavat, kasvavat hitaasti? Verrattuna Yhdysvaltoihin EU:ssa on vähemmän yritysdynamiikkaa. Eurooppalaiset ryhtyvät yrittäjäksi amerikkalaisia vähemmän ja heidän yrityksensä työllistävät amerikkalaisia yrityksiä vähemmän. Lisäksi eurooppalaiset yritykset kasvavat hitaammin kuin amerikkalaiset. Komissio nostaa EU:n haasteeksi tunnistaa avaintekijät sellaisen ympäristön luomiseksi, jossa yrittäjämäinen aloitteellisuus ja liiketoiminta voivat menestyä. Komission mukaan yrittäjyyden edistämisessä on tulevaisuudessa kolme keskeistä toimintaaluetta: esteiden poistaminen yritysten kasvulta ja kehittymiseltä yrittäjyyden riskien ja palkkioiden tasapainottaminen yrittäjyyttä arvostavan yhteiskunnan luominen. E 2/2003 vp Versio 2.0
Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää komission vihreää kirjaa kattavana ja monipuolisena keskustelunavauksena. Vihreä kirja valottaa hyvin yrittäjyyden sisältöä ja merkitystä eri näkökulmista. On arvokasta, että yrittäjyys pidetään teemana esillä myös Euroopan unionin tasolla. Valtioneuvosto pitää oikeana vihreän kirjan analyysia yrittäjyyteen ja yritystoimintaan vaikuttavista teemoista. Toimintaa linjattaessa on muistettava, että päävastuu yrityspolitiikan toteuttamisesta on jäsenvaltioilla. Siksi EU-tason työssä tulisi keskittyä alueisiin, joilla EU:lla on todella toimivaltaa ja joilla EU voi luoda lisäarvoa kansallisille toimille. Yritysten toimintaympäristön näkökulmasta erityisen keskeisiä EU-tason hankkeita ovat toimet sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Myös parempi sääntely ja erityisesti lainsäädäntöehdotusten arviointi yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta on tärkeää sekä EU-tasolla että kansallisesti. Vaikka yrityspolitiikan linjaaminen ja toteuttaminen kuuluukin suurimmaksi osaksi kansalliseen toimivaltaan, EU:lla on tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa. Yrittäjyysnäkökulman tulisi näkyä kaikessa EU:n politiikassa. EU-tason toiminnalla voidaan myös tukea kansallista politiikkaa. Valtioneuvosto pitää hyödyllisenä hyvien käytäntöjen vaihtoa. Jatkossa tulisi kuitenkin parantaa kerätyn tiedon hyödynnettävyyttä. Nykyisen laaja-alaisen raportoinnin sijaan olisi hyödyllisempää keskittyä harvempiin aiheisiin, mutta tehdä se perusteellisemmin. Valtioneuvosto korostaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden lisäämistä ja päällekkäisyyksien karsimista. EU-tasolla on yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi luotu ajan mittaan lukuisia ja osin päällekkäisiä raportointeja, asiakirjoja ja harjoituksia. Toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi komission eri pääosastojen välistä koordinaatiota ja yhteistyötä on parannettava. Yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan yhtä lailla kansallisesti eri ministeriöiden välillä. Tehokkaimmat käytännöt rahoituksen saatavuuden parantamiseksi riippuvat jälleen kunkin maan erityisolosuhteista. Hyvien käytäntöjen vaihto on hyödyllistä myös tällä toiminta-alueella. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että komission vihreä kirja yrittäjyydestä Euroopassa on tervetullut ja tärkeä keskustelunavaus kokonaisvaltaisen eurooppalaisen yrittäjyyspolitiikan suuntaan. Yrittäjyydellä on keskeinen merkitys talouden ja työllisyyden kehitykseen. Vihreässä kirjassa olevia kannanottoja ja kysymyksiä on syytä pitää esillä myös kansallisessa yrittäjyyspolitiikassa. Valiokunta pitää kolmen komission keskeisen toiminta-alueen määrittelyä onnistuneena. Huomiota on kiinnitettävä yrittäjyyden ja yritysten kasvun esteiden poistamiseen, yrittäjyyden riskien ja palkintojen tasapainon parantamiseen sekä yrittäjyyttä arvostavan yhteiskunnallisen ilmapiirin luomiseen. Valiokunta on omassa käsittelyssään kiinnittänyt näillä aloilla huomiota erityisesti byrokratian purkamiseen, verotukseen, sukupolvenvaihdosten helpottamiseen, konkurssilainsäädännön kehittämiseen sekä yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yrittäjäksi ryhtymisen keskeisiä esteitä ovat toimeentulon epävarmuus, velkaantumisen pelko, yrittäjyyden sitovuus sekä omaisuuden menettämisen pelko. Nämä seikat liittyvät sekä yrittäjyyden varsinaisiin esteisiin, riskeihin ja yhteiskunnalliseen arvostukseen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että valtioneuvosto on käynnistänyt yrittäjyyden politiikkaohjelman. Ohjelma vaatii toteutuakseen riittävät voimavarat. Valiokunta korostaa sitä, että yrittä- 2
jyyden eri esteiden poistaminen ja yrittäjyyden edistäminen yhteiskunnassa edellyttävät laajaa, kaikki hallinnonalat kattavaa koordinoitua toimintaa, jotta yleiset tavoitteet saadaan toteutettua vaikuttavalla tavalla. Yrittäjyyden ja yritysten kasvun esteiden poistaminen Valtioneuvoston selvityksen mukaan yritysrahoitusta on kehitetty siten, että julkisia toimia on ohjattu ja ohjataan jatkossa entistä tehokkaammin markkinapuutealueille, kuten palvelualojen ja etenkin osaamisintensiivisten yritysten siemen- ja käynnistysvaiheen rahoitukseen. Suomalaisen rahoituksen ominaispiirre kuitenkin on, että rahoittajat ja yritykset eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Vaikka rahoitusta olisi periaatteessa saatavilla, yritykset eivät tiedä, miten hakea sitä, tai ovat muuten arkoja hakemaan rahoitusta. Selvityksen mukaan ongelmaa voidaan vähentää kehittämällä yritysten rahoitusosaamista ja tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista. Yritystoiminnan aloittamisen konkreettiseksi esteeksi koetaan edelleen liiallinen byrokratia ja yritystoimintaa rasittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset velvoitteet. Vaikka lainsäädännön velvoitteet ovatkin sinänsä perusteltuja, niiden täyttäminen vaikuttaa olevan yrittäjiksi aikoville vaikeata ilman ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä. Hallinnollisten velvoitteiden täyttäminen vaatii liikaa aikaa yrittäjiltä, joiden tulee voida keskittyä varsinaiseen yritystoimintaansa ja keskeiseen osaamiseensa. Saadun asiantuntijaselvityksen mukaan lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistaminen voisi olla keino parantaa tilannetta. Viranomaisten palveluasenteessa on edelleen kehittämisen varaa. Valtioneuvoston selvityksessäkin painotetaan yrityspalveluiden laadun ja tehokkuuden kehittämistä. Palveluita tulee kehittää pääsääntöisesti yritysten lähtökohdista ja niillä tulisi tähdätä erityisesti kasvun tukemiseen. Saadun selvityksen mukaan suomalaisten riskinottohalu on verrattain alhainen. Lisäksi yritysten kasvuhalukkuudessa ja -osaamisessa on Suomessa puutteita. Liiketoimintaosaaminen, kuten kansainvälisten markkinoiden tuntemus, johtamistaidot, rahoitusosaaminen sekä asiakkaiden ja muuttuvien markkinoiden hallinta ovat yleisimmät kasvuyritysosaamisen puutteet suomalaisissa potentiaalisissa kasvuyrityksissä. Liiketoimintaosaamisen opetusta tuleekin kehittää etenkin korkea-asteen ja ammattikorkeakouluasteen koulutuksessa. Julkinen valta voi tukea kasvua kehittämällä muun muassa riski- ja teknologiarahoitusta, lisäämällä tietoa kasvun ja tuottavuuden kannalta tärkeiden tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyistä, kehittämällä yrityspalveluita sekä edistämällä yritysverkostojen toimintaa. Valiokunnalle annetussa selvityksessä on korostettu myös sitä valtioneuvoston selvityksessäkin todettua seikkaa, että verotuksen kannustavuus ohjaa yrittäjien taloudellista päätöksentekoa. Ilmeisesti verotuksen merkitykseen yrittäjyyden edistämisen kannalta ei edelleenkään kiinnitetä tarpeeksi huomiota veropoliittisessa päätöksenteossa. Yksi yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen este on valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös yrityksen sukupolvenvaihdoksen kalleus ja vaikeus. Sukupolvenvaihtoa voitaisiin edistää verotuksellisin keinoin sekä tarjoamalla koulutusta ja palveluita vaihdoksiin liittyvien taloudellisten ja oikeudellisten ongelmien selvittämiseksi. Yksi este yrittäjäksi ryhtymiselle on myös yrittäjien sosiaaliturva. On luonnollista, että yrittäjä rahoittaa omalla yritystoiminnallaan oman varsinaisen eläke- ja muun sosiaaliturvansa. Kuitenkin esimerkiksi yrittäjien työterveyshuoltoa sekä yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten työttömyysturvaa voitaisiin kehittää ilman, että mainitusta periaatteesta luovutaan. Yrittäjyyden riskien ja palkitsevuuden tasapainon parantaminen Valtioneuvoston selvityksessä korostetaan aiheellisesti sitä, että riski on osa yrittäjyyttä. Yritystoimintaan liittyy niin onnistumisen kuin epäonnistumisen mahdollisuus. Kuitenkin, jotta 3
yrittäjyys voisi olla houkutteleva uravalinta nuorelle ihmiselle, onnistumisen mahdollisuuden ja epäonnistumisen riskin tulee olla tasapainossa. Ilmeisesti Suomessa riski on tällä hetkellä suhteellisen kova. Saadun selvityksen mukaan epäonnistumisen pelko on tutkimusten mukaan Suomessa merkittävä yrittäjäksi ryhtymisen este. Yritystoiminnan aloittaminen uudelleen konkurssin jälkeen on vaikeaa, sillä myös "rehelliset epäonnistujat" leimautuvat helposti. Valtioneuvosto katsoo, että tämän vuoksi tulisi ensinnäkin tuki- ja neuvontapalvelujen avulla vaikuttaa siihen, että elinkelpoinen yritystoiminta voitaisiin pelastaa riittävän ajoissa. Toiseksi tulisi huolehtia siitä, että elinkelpoisia yrityksiä voidaan saneerata, sillä saneerausmenettelyllä saavutetaan samanlaisia etuja kuin yleensäkin olemassa olevan yritystoiminnan jatkamisessa verrattuna uuden toiminnan aloittamiseen. Epäonnistuneiden yrittäjien tulisi puolestaan voida kohtuullisessa ajassa vapautua yritystoiminnasta johtuvasta velkavastuustaan. Lainsäädännöllisin ja muin toimin tulisi kohtuullistaa epäonnistumisen seuraamuksia yritystoiminnassa. Muiden maiden hyviä kokemuksia voi tarpeen mukaan käyttää hyödyksi. Valtioneuvosto painottaa tiedon lisäämistä mahdollisuudesta, että jo olemassa olevaa yritystä voisi jatkaa uuden yrityksen perustamisen sijaan. Toiminnassa oleva yritys menestyy paremmin kuin uusi, koska yrityksen ensimmäisiin kriittisimpiin elinvuosiin liittyvät karikot on jo ohitettu. Tuki- ja neuvontapalveluja sekä rahoitusinstrumentteja on kehitettävä, jotta elinkelpoisten yritysten liiketoimintojen siirrot, kuten sukupolvenvaihdokset, onnistuvat. Julkinen valta voi parantaa halukkaiden myyjien ja ostajien kohtaamista esimerkiksi erilaisten välitysorganisaatioiden avulla. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston yleislinjauksiin ja korostaa erityisesti tulossa olevan konkurssilainsäädännön uudistuksen merkitystä. Konkurssin tehnyt yrittäjä on usein myös henkilökohtaisessa takausvastuussa yritysten veloista. Tämä takausvastuu, johon ovat liittyneet usein myös perheenjäsenet ja johon kytkeytyy perheen koko omaisuus, ei poistu konkurssin myötä. Monissa maissa onkin konkurssin rinnalle otettu saneeraustyyppinen maksukyvyttömyysmenettely, jonka tarkoituksena on antaa velalliselle mahdollisuus selviytyä taloudellisista vaikeuksistaan ja jatkaa taloudellista toimintaansa. Samaan suuntaan vaikuttaisivat myös toimet, joilla huolehditaan siitä, että "rehellisen konkurssin" tehneen konkurssivelallisen toimimiskelpoisuutta ei kohtuuttomasti rajoitettaisi. Valiokunta korostaa myös hallitusohjelmassa olevaa sitoumusta selvittää mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin ja oman asunnon saamiseen ns. suojaosuuden piiriin. Yrittäjyyttä arvostavan yhteiskunnallisen ilmapiirin luominen Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteiskuntaa kehitetään kokonaisuutena yrittäjyyttä arvostavaan suuntaan. Tämä on kuitenkin suuri haaste, johon yksinomaan julkisen vallan toimin ei voida vaikuttaa. Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää yrittäjyyskoulutuksen kehittämistä osana koko koulujärjestelmää tärkeänä tähän haasteeseen vastaamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että yrittäjyysvalmiuksiin kuten yritteliäisyyteen, sinnikkyyteen, vastuullisuuteen, innovatiivisuuteen, riskinottohaluun ja pettymysten sietokykyyn voidaan vaikuttaa jo koulun alimmilla luokilla. Koulujärjestelmän tulisi tukea entistä paremmin työelämän tietoja ja taitoja, joita tarvitaan myöhemmin riippumatta siitä, työskenteleekö yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Yrittäjien tulisi olla entistä enemmän mukana koulutyössä roolimalleina ja antamassa aitoa ja elävää kuvaa yrittäjänä toimimisesta. Yrittäjyyden olisi oltava luonnollinen osa ammatinvalintaa. Siksi kaikilla tulisi olla perusvalmiudet ns. yrittäjyyden kansalaistaito myös yrittäjänä toimimiseksi. Tietojen ja taitojen kehittymistä olisi tuettava läpi koulujärjestelmän. Selvityksen mukaan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen on tärkeää, jotta yrittäjyys saadaan osaksi opetusta. Keskeistä on myös laadukkaan opetusmateriaalin saatavuus. 4
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallisella tasolla yrittäjyyskoulutus onkin lyönyt itsensä hyvin läpi opetuksen perusteiksi laadituissa ohjeissa ja suunnitelmissa. Tältä osin asiat näyttäisivät olevan Suomessa kohdallaan. Käytännön tilanne on kuitenkin vielä toinen. On vielä matkaa siihen, että valtakunnalliset suunnitelmat saadaan elämään kouluissa. Valiokunta korostaa sitä, että valtiovallan tulisi huolehtia siitä, että oppilaitosten tulossopimuksissa otetaan vakavasti huomioon myös oppilaitosten panostus yrittäjyyskoulutukseen. Oppilaitosten tuntikehyksissä olisi näille aineille varattava riittävästi tunteja, jotta opettajilla olisi intressi hakeutua tämän alan koulutukseen ja jatkokoulutukseen. Kouluissa ja oppilaitoksissa olisi panostettava yhteistyöhön paikallisten yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jouko Skinnari /sd Jari Leppä /kesk Mikko Elo /sd Sari Essayah /kd Reijo Kallio /sd (osittain) Esko Kiviranta /kesk Martti Korhonen /vas Miapetra Kumpula /sd Seppo Lahtela /kesk Jere Lahti /kok Klaus Pentti /kesk Antti Rantakangas /kesk Martin Saarikangas /kok Sari Sarkomaa /kok Juhani Sjöblom /kok. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Pekka Nurminen. 5