J. Wahlroos (Puh. 040-507 1522)

J. Wahlroos (Puh. 040-507 1522)

Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Taustaa 4 3. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon odotukset 5 4. Esiselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 7 4.1. Selvitysalueen ratakartta 7 4.2. Selvitysalueen asukasmäärät 8 4.3. Nykyinen liikenne ja liikennejärjestelmä 8 4.4. Allegrojen matkustajatavoitteet ja kapasiteetti 10 4.5. Johtopäätökset 10 4.6. Esiselvityksen tavoitteet 11 5. Liitteet 12 Liite 1: Aikatauluesimerkit 12 2

1. Johdanto Tredea Oy pyrkii saamaan aikaan suoran junayhteyden Länsi-Suomen ja Pietarin välille Allegrojunalla. Työ on aloitettu tällä esiselvityksellä. Esiselvitykseen kuuluvat liikennetekninen osio sekä kysely elinkeinoelämän odotuksista parempia poikittaisia junayhteyksiä kohtaan. Esiselvityksen tavoite on selvittää, onko mahdollista toteuttaa lähitulevaisuudessa poikittaisten junayhteyksien varsinainen kehityssuunnitelma. Tällä hetkellä junalla Länsi-Suomesta Pietariin kulkevien on matkustettava Tikkurilan kautta. Tämä tarkoittaa matkustajille junan odottamista, hankalaa vaihtoa ratapihan ali ja ylimääräistä matkaa vajaa 100 km. Vaihtoehtoisesti voi tehdä kaksi junanvaihtoa Riihimäellä ja Lahdessa, jolloin väli kuljetaan kaukomatkustajien kannalta epämukavalla taajamajunalla ja lisäksi junan lähtöä odotetaan sekä Riihimäellä että Lahdessa. Nykyinen järjestely aiheuttaa matkustamiseen kohtuutonta haittaa siihen nähden, että jo olemassa oleva infrastruktuuri ja junakalusto mahdollistaisivat suoran, nopean ja houkuttelevan yhteyden. Nykyisen vaihtojärjestelyn seurauksena ympäristöystävällisen ja matkustajalle mukavan junan kilpailukyky on nyt heikompi lentokoneeseen tai omaan autoon nähden. Edellä kuvattu nykytila on koko Suomen edun kannalta haitallinen. Se jättää koko Länsi-Suomen epätasa-arvoiseen asemaan Venäjän kaupan ja matkailun alalla. Lisäksi se haittaa suuressa määrin myös maan poikittaisakselilla sijaitsevien suurten maakuntien välistä sisäistä kanssakäymistä niin Itä- kuin Länsi-Suomessakin. 3

2. Taustaa Tasa-arvoisempia Venäjän yhteyksiä on vaadittu pitkään. Mm. Keskuskauppakamarin ja usean alueellisen Kauppakamarin kannanotossa Liikenne- ja viestintäministeriölle, RHK:lle sekä VR:lle esitettiin Länsi- ja Pohjois-Suomen Venäjä-yhteyksien parantamista (5.8.2009). Länsi- ja Pohjois-Suomen paremmista Venäjän junayhteyksistä on tehty myös kaksi kirjallista kysymystä liikenneministeri Anu Vehviläiselle (2008 ja 2011). Ministerin vastineessa todettiin, että VR Osakeyhtiön mukaan tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välisen liikenteen Suomen myyntijärjestelmään kirjautuvista matkoista alle viisi prosenttia tulee Tampereelta, eikä näin ollen yhteydelle olisi tarvetta. VR:ltä annettuun Tampereen tilastoon perustuva vastaus on kuitenkin suurin osin puutteellinen: Suoran Länsi-Suomen ja Venäjän välisen junan käyttäjiä eivät ole vain Tampereen asemalta junaan lipun ostavat, vaan matkustajia tulee myös reitin varrella olevista muista Suomen ja Venäjän maakunnista sekä niiden vaihtoyhteyksistä. Tampere on yksi kaupunki yhdeksästä, joissa Länsi-Suomen Allegro pysähtyisi. Isoin kaupunki junan reitillä on Pietari. Kokemusten mukaan on oletettavaa, että pelkästään venäläisten matkustajien määrä junassa olisi ainakin noin 50%. VR:ltä saaduissa tiedoissa on lisäksi jätetty huomiotta, että huomattava osa niin pirkanmaalaisista kuin muualtakin Venäjän juniin nousevista hankkii lippunsa Länsi-Suomen ja Venäjän välisiin juniin yritysten pääkonttorien ja matkatoimistojen kautta välille Helsinki/Tikkurila Viipuri/Pietari/Moskova. Yhdyslippu Helsinkiin/Tikkurilaan ostetaan siis erikseen, tai sitten liityntämatka tehdään autolla tai bussilla. Lisäksi Venäjän suunnasta Länsi- Suomeen matkaavat ostavat lippuja myös Venäjän puolelta. Edellä kuvatut matkustajamäärät eivät näy tilastoissa Länsi-Suomen, Hämeen, Pohjanmaiden, Satakunnan, Tampereen jne. matkaajina, vaan näin hankitut matkaliput kirjautuvat muualle pääosin Tikkurila- ja Helsinki Pietari -väleille. Kun Tampereelta nyt tilastoitaviin matkoihin lisätään em. matkat, sekä laajennetaan tarkastelu koskemaan kaikkia maakuntia ja kaupunkeja, joiden junayhteys kulkee Länsi-Suomi Pietari junareitin kautta, tullaan selvästi suurempaan prosenttilukuun kuin mitä on ilmoitettu. Perusteena suoralle yhteydelle tuleekin luonnollisesti olla kaikki matkustajamäärät, eivät vain Tampereelta kansainvälisellä lipulla lähtevät tai Tampereelta lipun ostaneet. 4

3. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon odotukset Pietari Länsi-Suomi yhteydestä toteutettiin Tampereen seudun elinkeinoelmän ja julkishallinnon edustajille kysely sähköpostiin linkitetyn nettikyselyn avulla. Lisäksi kysely meni muutamalle Pirkanmaan naapurimaakunnan edustajalle, joiden edustama alue olisi suoran Venäjä Länsi-Suomi junan hyötyjiä. Kyselyn järjesti Tredea ja se toteutettiin Zef-ohjelmalla. Vastauksia Tampereen seudulta tuli 213 kpl. Suorasta Venäjä-yhteydestä arveltiin saatavan paljon lisäarvoa alueen päivittäiskaupalle, palveluntarjoajille, matkailulle ja vientitoiminnalle. Asteikolla 1-5 mitattuna suoran Venäjän junan lisäarvon arveltiin keskimäärin olevan luokkaa 4. Kyselyn yhteydessä tiedusteltiin suoran Venäjä-yhteyden lisäksi myös Etelä-Suomen alueella liikennöivän suoran poikittaisjunan tarvetta ja myös sen merkitys nähtiin tärkeänä. VASTAUSTEN YHTEENVETO: Kysymys 1: Jos Pietarin ja Länsi-Suomen välinen junayhteys olisi selvästi nykyistä suorempi, helpompi ja nopeampi, niin kuinka paljon arvelisitte sen tuovan lisäarvoa alueenne: 1. Matkailulle ja kaupalle? 2. Yritysten Venäjälle kohdistuvalle viennille? Kysymys 2: Jos Venäjän junayhteyden vaihdot poistuvat, vuorotarjonta lisääntyy ja matka-aika lyhenee 60-90 minuuttia, niin kuinka paljon arvelette Venäjän suuntaan junalla tehtävien: 1. Työmatkojen määrä nousevan nykyisestä? 2. Vapaa-ajan matkojen määrä nousevan nykyisestä? 5

Kysymys 3: Jos eteläisen Suomen poikittaisen ja maan sisäisen junayhteyden vaihdot poistuvat, vuorotarjonta lisääntyy ja matka-aika lyhenee 30-60 minuuttia, niin: 1. Kuinka paljon alueeltanne Lahden, Kouvolan, Kotkan, Lappeenrannan ja Imatran suuntaan junalla tehtävien työ- ja vapaa-ajanmatkojen määrä nousisi nykyisestä? 2. Kuinka paljon arvelette Lahden, Kouvolan, Kotkan, Lappeenrannan ja Imatran suunnasta tulevan turismin ja yrityselämän yhteyksien vahvistavan alueenne elinkeinoelämää? Kysymys 4: Kuinka tarpeellisena näette nykyistä suoremman, sujuvamman ja nopeamman junayhteyden käynnistämisen: 1. Länsi-Suomen ja Venäjän välille? 2. Länsi-Suomen ja Itä-Suomen välille? 6

4. Esiselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 4.1. Selvitysalueen ratakartta Pietari-Länsi-Suomi -junan merkittävin vaikutusalue 7

4.2. Selvitysalueen asukasmäärät Pietari Länsi-Suomi yhteyden vaikutusalue kattaa seuraavat alueet: Suoraan: Pietarin kaupunkialue 5 400 000 as. (Asema: Pietari, Finljandskij vokzal) Viipurin alue 180 000 as. (Asema: Viipuri) Etelä-Karjala 134 000 as. (Asema: Vainikkala) Kymenlaakso 182 000 as. (Asema: Kouvola) Päijät-Häme 202 000 as. (Asema: Lahti) Kanta-Häme 175 000 as. (Asemat: Riihimäki ja Hämeenlinna) Pirkanmaa 488 000 as. (Asemat: Tampere ja Toijala) Välisumma yhteensä 6 761 000 as. Yhdellä vaihdolla: (myöhemmin on mahdollista junan reitin jatkaminen) Keski-Suomi 274 000 as. (Vaihtoyhteys: Tampere) Satakunta 227 000 as. (Vaihtoyhteys: Tampere) Etelä-Pohjanmaa 194 000 as. (Vaihtoyhteys: Tampere) Keski-Pohjanmaa 68 000 as. (Vaihtoyhteys: Tampere) Pohjois-Pohjanmaa 395 000 as. (Vaihtoyhteys: Tampere) Lappi 183 000 as. (Vaihtoyhteys: Tampere) Keski-Uusimaa: Hyvinkää 46 000 as. (Vaihtoyhteys: Riihimäki) Järvenpää 39 000 as. (Vaihtoyhteys: Riihimäki) Kerava 34 000 as. (Vaihtoyhteys: Lahti) Mäntsälä 20 000 as. (Vaihtoyhteys: Lahti) Välisumma yhteensä 1 480 000 as. Lisäksi Länsi-Suomen ja Pietarin välinen juna tarjoaa hyvän vaihtoyhteyden Lahdessa, Kouvolassa ja Toijalassa nykyisten 8 Helsinki-Pietari -vuoron lisäksi seuraaville alueille: Helsinki 590 000 as. (Vaihtoyhteys: Lahti) Vantaa 197 636 as. (Vaihtoyhteys: Lahti) Varsinais-Suomi 465 183 as. (Vaihtoyhteys: Toijala) Etelä-Savo 155 000 as. (Vaihtoyhteys: Kouvola) Välisumma yhteensä 1 407 819 as. Kaikki yhdessä: 9 648 819 as. 4.3. Nykyinen liikenne ja liikennejärjestelmä Vaikka Tampereen ja Vainikkalan välillä on hyväkuntoinen kaksiraiteinen valmis rata, niin siitä huolimatta tällä hetkellä Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Venäjän välillä junaliikenne kierrätetään ruuhkaisen Tikkurilan kautta. Tämä tarkoittaa matkustajille junan odottamista, hankalaa 8

vaihtoa ratapihan ali ja ylimääräistä matkaa vajaa 100 km. Huonojen yhteyksien ja vaihdon vuoksi ylimääräistä matka-aikaa kertyy nyt esim. Pietarin ja Tampereen välillä 1:05 1:15 h. Vaihtoehtona Tikkurilan kautta kierrolle ja vaihtamiselle matkustaja voi tehdä kaksi hankalaa junanvaihtoa Riihimäellä ja Lahdessa, jolloin väli kuljetaan kaukomatkustajien kannalta epämukavalla taajamajunalla ja lisäksi junan lähtöä odotetaan sekä Riihimäellä että Lahdessa. Matka-aikoihin nykyinen järjestely aiheuttaa kohtuutonta haittaa siihen nähden, että jo olemassa olevalla ratainfrastruktuurilla ja junakalustolla saataisiin aikaan suora, nopea ja houkutteleva yhteys. Nykyisen vaihtojärjestelyn seurauksena ympäristöystävällisen ja matkustajalle mukavan junan kilpailukyky on heikompi lentokoneeseen ja autoon nähden. Nykyiset VR:n Allegro-aikataulut ajalle 29.05.2011-29.10.2011: Ajat paikallista aikaa. Ajat paikallista aikaa. Edellä olevan VR:n aikataulun sekä Karelian Trains -yhtiön internet-sivujen ja mediassa VR:n kertomien matkustajatavoitteiden perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Suomeen toimitetuista neljästä (4) Allegro-junasta tarvitaan kerrallaan vain kaksi (2) junarunkoa liikennöimään nykyistä 8 lähtöä päivässä Helsingin ja Pietarin välille. Vaikka kaikki neljä (4) Allegro-junaa todennäköisesti ovat käytössä, niin ne eivät ole yhtä aikaa liikenteessä. Toisin sanoen kaksi Allegro-junaa seisoo joka tapauksessa käyttämättömänä 9

varikolla sillä aikaa kun kaksi muuta ovat liikenteessä. Yli yön kestävää raskasta huoltoa Allegron kaltainen juna ei tarvitse päivittäin, ei edes viikoittain. Havaintojen ja alustavien tiedustelujen mukaan junia ei ole myöskään ajettu yhteenkytkettyinä. Kahden kulloinkin varikolla seisovan Allegro-junan lisäksi varikolla seisoo varajunana käyttämättömänä vanha IC-Sibelius-juna. Havaintojen mukaan myös IC-Sibelius-junaa edeltäneen - vanhan sinivaunuisen Sibelius-junan - vaunuja seisoo käyttämättömänä. Normaalisti seisovista kahdesta Allegro-junasta ainakin yhtä on käytetty muutamana päivänä lisävuorojen ajamiseen toukokuussa 2011. Kahden, yhteensä muutama kymmenen milj. euroa maksaneen, junan seisottaminen vain muutaman päivän käyttöä varten ei ole kannattavaa. Muutama lisävuoro vuodessa ei ole peruste jättää käyttämättä yhtä seisovaa Allegroa vakituiseen liikenteeseen muualla kuin jo nyt erinomaisesti palvelulla Helsinki-Pietari välillä. Yhteenvetona käyttämättömän kaluston määrä Venäjän liikenteessä siis näyttäisi olevan 2/3, eli kahta liikkeessä olevaa Allegro-junaa kohden varikolla on kulloinkin kolme (3) junaa (joista kaksi Allegroa). Normaali kiskokaluston varajunakäytäntö on luokkaa 10/1, tai nykyään jopa 20/1, eli enimmillään yksi juna varikolla kymmentä liikkeessä olevaa junaa kohtaan. 4.4. Allegrojen matkustajatavoitteet ja kapasiteetti VR:n mediassa kertoma tavoite Helsingin ja Pietarin väliseen Allegro-liikenteeseen on 250.000 matkustajaa vuonna 2012. Viiden vuoden tavoite on 500.000 matkustajaa vuodessa. Pidemmän aikavälin tavoite on 750.000 matkustajaa vuodessa. Karelian Trains:n internet-sivujen mukaan yhden Allegro-junan kapasiteetti on 350 paikkaa. Nykyinen neljän lähdön aikataulu kahdella (2) Allegro-junarungolla kestää kaikki nämä tavoitteet hyvin: Kahden junan liikennöimät 8 päivittäistä lähtöä mahdollistavat noin miljoonan matkustajan määrän vuodessa. Vasta miljoonan matkustajan rajan jälkeen olisi pakko ottaa varikolta käyttöön yksi Allegro-juna lisää vakituiseen liikenteeseen. 4.5. Johtopäätökset Edellä kuvatun perusteella olisi Venäjän turismin, kansainvälisen yhteistyön, vientialan, yhdyskuntahyötyjen sekä liikennetalouden kannalta välttämätöntä ottaa pikaisesti yksi varikolla seisovista junista tuottavaan käyttöön Venäjän ja Länsi-Suomen välille. Tämä ei veisi pois ainoatakaan vuoroa kahdeksasta päivittäisestä Helsinki-Pietari vuorosta, joita nyt liikennöidään. Erittäin merkittävä seikka on, että Pietarin ja Länsi-Suomen välinen suora junayhteys ei vaadi välttämättömiä ratainvestointeja ollenkaan. Olennaista myös on, että yhden olemassa olevan Allegron liikennöintikulut väillä Pietari-Länsi- Suomi eivät ole kohtuuttomat. Neljä Allegro-junaa on jo ostettu, eli pääomakuluja maksetaan kaikista neljästä, vaikka niistä kaksi seisoo varikolla käyttämättömänä. Siksi pääomakuluja ei olemassa olevan kaluston käyttöönoton ja käytön kustannuksiin tarvitse laskea Länsi-Suomen ja Venäjän välisen liikenteen kohdalla. 10

Henkilöstökulut (kuljettaja ja konduktöörit), ratamaksut, ylläpitokulut jne. olisivat Liikenneviraston, Veturimiesten liiton, Rautatieläisten liiton ja länsieurooppalaisten sähkömoottorijunien kustannustietojen mukaan täysin realisista kattaa melko lyhyenkin sisäänajojakson jälkeen reitillä Tampere Pietari Tampere. Reitin pituus on yhteensä noin 490 km x 2 = 980 km ja matka-aika yhteen suuntaan luokkaa 4:10-4:20 h. Pietarin ja Länsi-Suomen välisen suoran junan vaikutusalueella (Pietari-Vainikkala-Riihimäki- Tampere) asuu ja työskentelee suoraan lähes 7 miljoonaa ihmistä. Näillä alueilla on myös paljon Venäjän viennissä toimivia yrityksiä sekä matkailukohteita. Junan vaikutusalueeseen kuuluvat myös reitillä suoraan olevien asemien jatkoyhteydet, jolloin vaikutusalueen potentiaali nousee vielä noin miljoonalla asukkaalla. Olennaista on, että kohtuullisen vähäiselläkin matkustajamäärällä voidaan saada Länsi-Suomen Allegro peittämään ainakin suurimman osan kuluistaan. Toisaalta Länsi-Suomen Allegron kulut ovat marginaalisia verrattuna sen tuomiin yhdyskunta-, yhteistyö- ja taloushyötyihin. Venäläiset turistit jättivat pelkästään vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomeen rahaa 653 milj. euroa. Summa lisääntyy radikaalisti, jos Allegro-juniin vireillä oleva viisumivapaus toteutuu. Siksikin on koko Suomen edun mukaista saada laajemmat yhteydet pikaisesti aikaan. 4.6. Jatkoselvityksen tavoitteita voivat olla 1. Selvittää, onko mahdollista toteuttaa lähitulevaisuudessa poikittaisten junayhteyksien varsinainen kehityssuunnitelma. 2. Mahdollistaa nykyisen rataverkon tehokkaampi käyttö. 3. Edistää tasa-arvoisempia junayhteyksiä koko maahan. 4. Hillitä Riihimäen alapuolisen rataverkon kapasiteettiongelmien kasvua. 5. Lisätä Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön laajuutta 11

5. Liitteet Liite 1: Aikatauluesimerkit. Erilaisia mahdollisuuksia on monia. Vaihtoehto 1: H:ki-Pietari-R:ki-T:re-R:ki-Pietari-H:ki (Lisävuoro myös Helsinki-Pietari välille!) Asema Saapuu Lähtee Ajoaika Pysähdys Aikaero Matkaaika km km yht Ratanopeus Keskinopeus Helsinki 6:00 Pasila 6:05 6:06 0:05 0:01 0:05 80 Tikkurila 6:14 6:15 0:08 0:01 0:14 160 Lahti 6:48 6:50 0:33 0:02 0:48 104,2 104,2 220 189 Kouvola 7:14 7:16 0:24 0:02 1:14 61,3 165,5 200 153 Vainikkala 7:55 8:02 0:39 0:07 1:55 91,3 256,8 200 140 Viipuri 9:31 9:41 0:29 0:10 1:00 2:31 32,0 288,8 200 66 Pietari 10:36 0:55 3:36 131,0 419,8 200 143 Pietari 11:25 0:49 Viipuri 12:20 12:30 0:55 0:10 0:55 131,0 131,0 200 143 Vainikkala 11:59 12:06 0:29 0:07 1:00 1:34 32,0 163,0 200 66 Kouvola 12:45 12:47 0:39 0:02 2:20 91,3 254,3 200 140 Lahti 13:11 13:13 0:24 0:02 2:46 61,3 315,6 200 153 Riihimäki 13:44 13:51 0:31 0:07 3:19 59,4 375,0 140 115 Hämeenlinna 14:11 14:13 0:20 0:02 3:46 34,0 409,0 200 102 Toijala 14:29 14:31 0:16 0:02 4:04 42,0 451,0 200 158 Tampere 14:45 0:14 4:20 39,8 490,8 200 171 Tampere 15:15 0:30 Toijala 15:29 15:31 0:14 0:02 0:14 39,8 39,8 200 171 Hämeenlinna 15:47 15:49 0:16 0:02 0:32 42,0 81,8 200 158 Riihimäki 16:09 16:16 0:20 0:07 0:54 34,0 115,8 200 102 Lahti 16:47 16:49 0:31 0:02 1:32 59,4 175,2 140 115 Kouvola 17:13 17:15 0:24 0:02 1:58 61,3 236,5 200 153 Vainikkala 17:54 18:01 0:39 0:07 2:39 91,3 327,8 200 140 Viipuri 19:30 19:40 0:29 0:10 1:00 3:15 32,0 359,8 200 66 Pietari 20:35 0:55 4:20 131,0 490,8 200 143 Pietari 21:25 0:50 Viipuri 22:20 22:30 0:55 0:10 0:55 131,0 131,0 200 143 Vainikkala 21:59 22:06 0:29 0:07 1:00 1:34 32,0 163,0 200 66 Kouvola 22:45 22:47 0:39 0:02 2:20 91,3 254,3 200 140 Lahti 23:11 23:13 0:24 0:02 2:46 61,3 315,6 200 153 Tikkurila 23:46 23:47 0:33 0:01 3:21 220 Pasila 23:55 23:56 0:08 0:01 3:30 160 Helsinki 0:01 0:05 3:36 104,2 419,8 80 189 Lähteet: Allegron matka-ajat välillä Helsinki-Lahti Pietari: VR aikatauluhaku 2011. Pendolinojen matka- ja pysähdysajat välillä Tampere Riihimäki sekä Riihimäki Lahti ennen oikorataa: VR kaukoliikenteen taskuaikataulu 8.1.-2.9.200, Talvituristi 7.1.-1.6.2002. Liikennevirasto. 12

Vaihtoehto 2: T:re-R:ki-Pietari-R:ki-T:re Asema Saapuu Lähtee Ajoaika Pysähdys Aikaero km km yht Ratanopeus Keskinopeus Yhdysjunat Pohjanmailta, Keski-Suomesta, Ylä-Pirkanmaalta ja Satakunnasta Tampereelle. Saapumisajat 7:42-7:56. Tampere 8:11 Toijala 8:25 8:27 0:14 0:02 0:14 39,8 39,8 200 171 Hämeenlinna 8:43 8:45 0:16 0:02 0:32 42,0 81,8 200 158 Riihimäki 9:05 9:12 0:20 0:07 0:54 34,0 115,8 200 102 Lahti 9:43 9:45 0:31 0:02 1:32 59,4 175,2 140 115 Kouvola 10:09 10:11 0:24 0:02 1:58 61,3 236,5 200 153 Vainikkala 10:50 10:57 0:39 0:07 2:39 91,3 327,8 200 140 Viipuri 12:26 12:36 0:29 0:10 1:00 3:15 32,0 359,8 200 66 Pietari 13:31 0:55 4:20 131,0 490,8 200 143 Pietari 14:35 Viipuri 15:30 15:40 0:55 0:10 0:55 131,0 131,0 200 143 Vainikkala 15:09 15:16 0:29 0:07 1:00 1:34 32,0 163,0 200 66 Kouvola 15:55 15:57 0:39 0:02 2:20 91,3 254,3 200 140 Lahti 16:21 16:23 0:24 0:02 2:46 61,3 315,6 200 153 Riihimäki 16:54 17:01 0:31 0:07 3:19 59,4 375,0 140 115 Hämeenlinna 17:21 17:23 0:20 0:02 3:46 34,0 409,0 200 102 Toijala 17:39 17:41 0:16 0:02 4:04 42,0 451,0 200 158 Tampere 17:55 0:14 0:05 4:20 39,8 490,8 200 171 Yhdysjunat Tampereelta Pohjanmaille, Keski-Suomeen, ja Satakuntaan. Lähtöajat 18:02-18:15. Vaihtoehto 3: Pietari-R:ki-T:re-R:ki-Pietari Asema Saapuu Lähtee Ajoaika Pysähdys Aikaero Matkaaika Matkaaika km km yht Rataopeus Keskinopeus Pietari 10:30 Viipuri 11:25 11:35 0:55 0:10 0:55 131,0 131,0 200 143 Vainikkala 11:04 11:11 0:29 0:07 1:00 1:34 32,0 163,0 200 66 Kouvola 11:50 11:52 0:39 0:02 2:20 91,3 254,3 200 140 Lahti 12:16 12:18 0:24 0:02 2:46 61,3 315,6 200 153 Riihimäki 12:49 12:56 0:31 0:07 3:19 59,4 375,0 140 115 Hämeenlinna 13:16 13:18 0:20 0:02 3:46 34,0 409,0 200 102 Toijala 13:34 13:36 0:16 0:02 4:04 42,0 451,0 200 158 Tampere 13:50 0:14 0:05 4:20 39,8 490,8 200 171 Tampere 15:05 Toijala 15:19 15:21 0:14 0:02 0:14 39,8 39,8 200 171 Hämeenlinna 15:37 15:39 0:16 0:02 0:32 42,0 81,8 200 158 Riihimäki 15:59 16:06 0:20 0:07 0:54 34,0 115,8 200 102 Lahti 16:37 16:39 0:31 0:02 1:32 59,4 175,2 140 115 Kouvola 17:03 17:05 0:24 0:02 1:58 61,3 236,5 200 153 Vainikkala 17:44 17:51 0:39 0:07 2:39 91,3 327,8 200 140 Viipuri 19:20 19:30 0:29 0:10 1:00 3:15 32,0 359,8 200 66 Pietari 20:25 0:55 4:20 131,0 490,8 200 143 Lähteet: Allegron matka-ajat välillä Lahti Pietari: VR aikatauluhaku 2011. Pendolinojen matka- ja pysähdysajat välillä Tampere Riihimäki sekä Riihimäki Lahti ennen oikorataa: VR kaukoliikenteen taskuaikataulu 8.1.-2.9.200, Talvituristi 7.1.-1.6.2002. Liikennevirasto. 13