ENERGIA-ALA LUO HYVINVOINTIA JA TURVALLISUUTTA Energia pyörittää arkeamme. Pistorasiasta on jatkuvasti saatavilla virtaa tietokoneeseen, kahvinkeittimeen, pesukoneeseen ja kaikkiin laitteisiin, joiden käyttö leimaa modernia elämää. Pidämme itsestään selvänä, että sisätiloissa on lämmintä ja valoisaa silloinkin, kun ulkona on pimeää ja pakkanen paukkuu. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat merkittävän osan ilmaston lämpenemiseen vaikuttavista kasvihuonekaasuista. Koska arkemme edellyttää energiaa, on suomalainen energiateollisuus asettanut päämääräkseen vähentää sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjä huomattavasti vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on tuottaa tulevaisuudessa energiaa hiilineutraalisti eli ilmakehän hiilidioksidimäärää kasvattamatta. Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, edistämällä energiatehokkuutta sekä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä muilla keinoin. Kohti kestävää energiataloutta -esitteen tarkoituksena on luoda katsaus energia-alan keskeiseen rooliin suomalaisten hyvinvoinnin rakentajana. Tulevaisuuden tavoitteiden ohella esite kuvaa alan jo tekemiä satsauksia Suomen, suomalaisten sekä ympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen. Energia arjessamme Energian luotettava toimitus ja hinta vaikuttavat meistä jokaiseen. Ei ole samantekevää, kuinka usein sähköt ovat poikki ja mitä energiasta maksamme. Olemme yhteiskuntana onnistuneet tekemään maamme energiajärjestelmästä monipuolisen ja tehokkaan. Monipuolinen tuotantorakenne mahdollistaa, ettemme ole riippuvaisia yksittäisestä energialähteestä, jos sen tuonti katkeaa tai hinnat kallistuvat. Laajan tuotantopohjan ansiosta Suomessa sähkö ja kaukolämpö ovat lisäksi ostovoimaan suhteutettuna edullisimpien joukossa Euroopassa. Suomessa energiantuotantolaitoksia sekä sähkö- ja kaukolämpöverkkoja kunnostetaan ja uudistetaan jatkuvasti, mistä syystä katkoja ja häiriöitä on vähän. Toimitusvarmuutta halutaan kuitenkin parantaa entisestään, ja tavoitteena on jättää pitkäkestoiset sähkökatkot kokonaan historiaan. Ostovoimaan suhteutettu sähkön hinta Euroopassa vuonna 2012 TIESITKÖ? Suomalaiset käyttävät EUmaista eniten sähköä asukasta kohden. Tämä johtuu maamme pohjoisesta sijainnista sekä maamme teollisuuden energiavaltaisesta rakenteesta. Sähkön ja kaukolämmön hinnat ovat kuitenkin Suomessa ostovoimaan suhteutettuna Euroopan alhaisimpia.
Energiateollisuus vahvistaa Suomen kilpailukykyä Kilpailukykyisen energian sekä luotettavan sähkön toimituksen ansiosta Suomeen on syntynyt paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Maassamme jalostetaan mm. metalli-, metsäja kemianteollisuuden tuotteita maailmalle vietäväksi. Maissa, joissa sähkön hinta on korkea ja sähköjärjestelmä epäluotettava ei tämäntyyppinen, paljon energiaa käyttävä teollisuus menesty. Energiateollisuuden investoinnit palvelevat kansantaloutta luomalla uutta työtä ja toimeentuloa. Viime vuosina energiateollisuus on ollut ylivoimaisesti suurin investoija kaikista eri teollisuudenaloistamme. Seuraavan 10 15 vuoden aikana alan on arvioitu investoivan jopa 25 30 miljardin euron arvosta. Investoinnit eri teollisuuden aloilla Suomessa Energia-ala osaa, innovoi ja kehittyy Suomessa on poikkeuksellisen paljon energiaosaamista. Energiateknologiaa viedään Suomesta ulkomaille vuosittain viiden miljardin euron arvosta, mikä on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa. Energiateollisuus vahvistaa kansallista energiaosaamista mittavilla panostuksilla tutkimus- ja kehitystoimintaan. Energiaan ja ilmastoon liittyvät tutkimus- ja kehitystyöpanokset (tutkimuslaitoksilta saadut luvut, sisältävät päällekkäisyyksiä): Tutkimuslaitos (v. 2007-2011) Miljoonaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpötutkimus 1,4 Sähkötutkimuspooli 1,6 Ympäristöpooli 1,1 Tilastokeskus: yritykset 77,0 Cleen Oy (2011) 38,4 Tekes 812,2 VTT 228,8 TIESITKÖ? Suomen koko sähköverkko riittäisi kiertämään maapallon 10 kertaa ympäri.
Älykäs sähköverkko mahdollistaa taloudellisia ja ilmastollisia hyötyjä Energia-ala on vastuullinen työllistäjä Koteihimme on viime vuosina alkanut ilmestyä älykkäitä sähkömittareita. Nämä mittarit mittaavat ja rekisteröivät sähkönkäyttöä tunneittain. Parhaillaan kehitetään palveluita, joiden avulla omaa sähkönkulutusta voi seurata reaaliajassa. Tarkat kulutustiedot mullistavat sähkönkäytön suunnittelun. Kodeilla on tulevaisuudessa entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa sähkölaskuunsa esimerkiksi sähkön käyttöajankohdan valinnalla. Koska sähkön markkinahinta on korkeimmillaan kulutushuippujen aikana, voi omaa sähkölaskuaan pienentää siirtämällä pyykin pesua tai saunomista halvemman sähkön ajankohtiin. Sähkön kulutus- ja hintapiikkien tasoittuminen on myös ympäristöystävällistä: tasainen sähkönkulutus voidaan helpommin kattaa uusiutuvin ja päästöttömin energialähtein. TIESITKÖ? Suomi on älykkään sähköverkon edelläkävijä. Suomalaisista kotitalouksista löytyy ensimmäisenä maailmassa, vuoden 2014 alkuun mennessä, tunnin tarkkuudella toimiva etäluettava sähkömittari. Älykäs sähkömittari tarkkailee kotien sähkönkulutuksen lisäksi sähkönlaatuun ja sähkökatkoihin liittyviä asioita. Mittareilta saadaan nykyistä ajantasaisempaa tietoa sähkökatkoista, jolloin myös korjaustoiminta nopeutuu. Älykkäät sähkömittarit ovat olennainen osa uutta älykästä sähköverkkoa. Nykyisen sähköverkkomme toiminnallisuus paranee, kun automaatioteknologiaa ja tietoliikenneosaamista yhdistetään sähköverkon tueksi. Älykäs verkko mahdollistaa esimerkiksi kotien oman sähköntuotannon liittämisen verkkoon. Tulevaisuudessa kodit voivat tuottaa sähköä esimerkiksi auringon tai tuulen avulla omaan käyttönsä ja myydä ylimääräisen sähkönverkkoon. Myös sähköautojen latauspisteiden yleistyminen edellyttää mittavia muutoksia sähköverkoissa. Pitkällä aikavälillä älykäs sähköverkko tuo kustannussäästöjä, parantaa energiatehokkuutta sekä lisää sähköjärjestelmän toimintavarmuutta. Älykäs sähköverkko tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa ja vähittäismarkkinoiden kilpailua. Energiateollisuus luo työtä ympäri Suomea ja pitää huolta työntekijöistään. Energiateollisuuden työntekijöistä yli 90 prosenttia on vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Energiateollisuuden sairauspoissaolojen määrä alittaa teollisuuden alojen keskiarvon, kun taas henkilöstökoulutuksen määrässä energiateollisuus kuuluu teollisuuden alojen kärkipäähän. Energia-ala työllistää tällä hetkellä noin 15 000 henkilöä ja välilliset työllisyysvaikutukset huomioon otettuna luku on kaksinkertainen. Kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita energia-alalle palkataan keskimäärin 1500 2000 vuodessa. Energia-ala tarjoaa työpaikkoja sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, sähköverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa. Energia-alan yrityksissä toimii myös osaajia talouden ja hallinnon sekä myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja asiakaspalvelun tehtävissä. Välillisesti energiateollisuus työllistää esimerkiksi biopolttoaineiden tuotannossa ja kuljetuksissa sekä uusien tuotantolaitosten ja sähköverkkojen rakennusprojekteissa. Energia-alan ammattilaisia työskentelee myös julkishallinnon, viranomaistahojen ja energia-alan järjestöjen palveluksessa sekä alan tutkimus- ja kehitystyön parissa. TIESITKÖ? Suomen kaukolämpöverkosta rakennetaan myös älykkäämpää. Tavoitteena on tuottaa lämpöä mahdollisimman taloudellisesti ja pienin ympäristövaikutuksin. Älykäs kaukolämpö tarkoittaa yhä enemmän: hajautettua tuotantoa lämmön varastointia kulutushuippujen varalle mittauksen tarkentumista järjestelmän optimaalista ohjausta uusia hinnoittelumalleja
ENERGIATEOLLISUUS VASTAA YMPÄRISTÖHAASTEESEEN Rikkidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohti Päästöt laskevat Energiateollisuuden päämääränä on vähentää merkittävästi energiantuotannon aiheuttamia päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. Suomessa energiantuotannolla on jo nyt varsin alhaiset päästöt muuhun Eurooppaan verrattuna: noin 60 prosenttia sähköstä tuotetaan Suomessa ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Viime vuosina on tehty lisää investointeja päästöttömiin voimalaitoksiin sekä käynnistetty useita energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviä hankkeita. Muutosten tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta aiempien toimien tulokset näkyvät jo nyt. Sähköntuotannon ominaispäästöjen, eli tuotettua energiayksikköä kohden syntyneiden hiilidioksidipäästöjen, määrä on laskenut selvästi aiemmilta vuosikymmeniltä. Myös happamoitumista aiheuttavien savukaasupäästöjen määrää on saatu vähennettyä merkittävästi teknisillä ratkaisuilla. Energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat nykyisin murto-osa 1980-luvun tasosta, vaikka energian tuotanto on koko ajan lisääntynyt. Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohti EU:ssa, vuosi 2010 (arvio) Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähkö kohti Typen oksidien päästöt tuotettua sähköä kohti
Energia ja ympäristö ovat toisiinsa vahvasti sidoksissa Ympäristöasioissa yritysten toimintaa ohjaavat erilaiset lait ja normit. Suurin osa energiantuotantolaitoksista on myös sitoutunut kehittämään toimintaansa vapaaehtoisten EMAS- ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Energiantuotannosta ja -siirrosta aiheutuu erilaisia paikallisia ympäristövaikutuksia, joita pyritään minimoimaan eri tavoin. Konkreettisia toimia ympäristövaikutuksien vähentämiseksi ovat esimerkiksi puhdistustekniikan parantamien, kuljetusrekkojen pesu turvepölyn leviämisen estämiseksi ja energiantuotannon tehostaminen ilmastoystävällisempään suuntaan. Henkilökuntaa koulutetaan vastuulliseen ja ympäristön huomioon ottavaan toimintaan. Polttoaineiden jalostuksessa ja energiantuotannossa syntyviä jätteitä käytetään muun muassa rakennusteollisuuden raaka-aineena, tienrakennusaineena ja maanparannusaineena. Eri puolilla Suomea on käynnissä ympäristötutkimushankkeita, joihin energia-alan yritykset osallistuvat. Nämä tutkimushankkeet voivat olla hyvin paikallisia, kuten Merikotkat-hanke, jossa linnuille vaaralliset sähköjohdot kartoitettiin ja suojattiin törmäysten estämiseksi. Osa on puolestaan tutkimushankkeita, kuten esimerkiksi selvitykset turvetuotannon vaikutuksista soiden ekosysteemiin. Yritykset rahoittavat myös erilaisia ympäristönsuojeluhankkeita, mm. Itämeren suojelutyötä. Ympäristöraportit ovat olennainen osa ympäristöasioiden kehittämistä, ja siksi energiantuotannon ympäristövaikutuksista kerätään jatkuvasti tietoa. Valtaosa energia-alan yrityksistä tuottaa vuosittain ympäristöraportin tai yritysvastuuraportin, jossa selvitetään myös toiminnan ympäristövaikutuksia. Raportointitavasta on saatu tunnustusta, sillä energia-alan yritykset ovat menestyneet vuosittaisessa raportointikilpailussa (FiBs). Yritykset myös kertovat ympäristövastuunsa toteutumisesta säännönmukaisesti vuosikertomuksissaan ja verkkosivuillaan. HYVÄ KÄYTÄNTÖ: väyliä vaelluskaloille Vesivoima ei tuotantovaiheessa aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, joten sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Vesistön valjastaminen sähköntuotantoon kuitenkin muuttaa ekosysteemejä, mikä on aiheuttanut esimerkiksi lohikantojen pienentymistä. Lohimäärää pyritään kasvattamaan muun muassa rakentamalla kalateitä, joihin löydettyään kalat pääsevät kiertämään voimalaitokset. Voimalaitos tuottaa eri aikaan erilaisia virtauksia, jotka vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen. Kalatien suu pitääkin sijoittaa siten, että lohet uivat siihen luonnostaan. Tästä syystä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on kalateiden suunnittelun yhteydessä suorittanut mm. Iijoella tutkimusta kalojen käyttäytymisestä. Iijoen tutkimuksessa kaloihin asennettiin radiolähettimiä, joiden avulla niiden liikkeistä kerättiin tietoa. Lisäksi automaattiset seurantajärjestelmät voimaloiden katoilla ja joen pohjassa rekisteröivät kalojen liikkeitä. Tutkimusaineistoa täydennettiin tarkkailemalla säännöllisesti kalojen lähettämiä radiosignaaleja veneestä. Iijoen tutkimus on osa Rakennettujen jokien tutkimusohjelmaa, jolla on useampia rahoittajia. Iijoen kalaportaiden suunnittelutyötä täydentää Fortumin laatima virtuaalinen 3D-malli kalojen elinympäristöstä. Mallia varten on kartoitettu joen pohjan profiili, minkä jälkeen kalan liikkeitä havainnollistetaan erityyppisissä virtauksissa. Iijoen tutkimuksessa saatua tietoa ja 3D-mallinnusta voidaan hyödyntää myös tulevien kalateiden rakentamisen yhteydessä.
Kotimainen uusiutuva energia on ilmastomyönteistä Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Suomessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan sähköstä yli 30 prosenttia ja kaukolämmöstä yli 20 prosenttia. Maamme uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin metsäenergia eli puu ja puupohjaiset polttoaineet sekä vesivoima. Lisäksi käytetään muita uusiutuvia energiamuotoja kuten tuulivoimaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Energia-alan 2000-luvun investoinnit ovat kohdistuneet selvästi aiempaa enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Pelkästään kivihiiltä tai öljyä käyttäviin voimalaitoksiin ei ole enää investoitu. Öljyn käyttöä on korvattu biopolttoaineilla, ja tuulivoiman tuotantokapasiteetti on viisinkertaistunut 2000-luvun alusta. Puupolttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on lisääntynyt yli 50 prosenttia 2000-luvun aikana. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta, vuosi 2010 (arvio) Energiateollisuuden tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä niiden päästöttömyyden ja kotimaisuuden takia. Uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä parannetaan myös energiantuotannon omavaraisuutta ja energiaturvallisuutta sekä vahvistetaan kauppatasetta ja kansantaloutta. Suomen sähköntuotannon energialähteet vuosi 2011 Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon
Lisää tehokkuutta - vähemmän päästöjä Alla olevaan Energiantuotannon tehostamisen säästöt -diagrammiin on koottu energiatehokkuus-sopimuksen piirissä olevien energiantuotantolaitosten tehostustoimilla saavuttama energian säästö olettaen, että edellisenä vuonna saavutettu säästövaikutus on yhä voimassa. HYVÄ KÄYTÄNTÖ: jätepusseista energiaa Energiantuotannon tehostamisella saavutettu vuotuinen energian säästö Energian käytön ja tuotannon tehostaminen säästää energiaa. Kun samasta energiamäärästä saadaan enemmän hyötyä, raaka-aineiden käyttö ja päästöt vähenevät. Suurin osa energia-alan yrityksistä on sitoutunut edistämään energiatehokkuutta liittymällä vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Yritykset lisäävät energiantuotannon ja käytön tehokkuutta sekä vähentävät siirto- ja jakeluhäviöissä hukkaan menevää energiaa. Yritykset kouluttavat henkilökuntaansa energian säästämisestä sekä pyrkivät huomioimaan energiatehokkuuden hankinnoissaan. Energia-alan yritykset tarjoavat energiansäästötietoa myös asiakkailleen: vuonna 2010 energiatehokkuussopimuksen puitteissa energianeuvontaa annettiin yli 500 kertaa. Tämän lisäksi yritykset jakavat energiansäästötietoa erilaisten kilpailujen, tempausten ja luentojen avulla, tuottavat tietolehtisiä sekä kirjoittavat aiheesta lehdissä ja kotisivuillaan. Energiatehokkuussopimuksen avulla on saatu selviä tuloksia aikaan. Energiantuotanto tavoittelee yhteensä 2000 GWh:n vuotuista säästöä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 tästä tavoitteesta oli saavutettu jo 48 prosenttia. TIESITKÖ? Yhteistuotanto on ekologinen tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa polttoaineen energiasisältö saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Yhteistuotantolaitoksen hyötysuhde on jopa 90 prosenttia ja päästöt puolet pienempiä kuin erillistuotantolaitoksen. Suomi on maailmanlaajuisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon johtava maa. Lähes 80 prosenttia Suomen kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotantona sähköntuotannon kanssa. Lahti Energian keväällä 2012 valmistunut Kymijärvi II -voimalaitos on suomalaisen energiateknologiaosaamisen taidonnäyte. Voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä kierrätyspolttoaineilla ja on tiettävästi maailman ensimmäinen yksinomaan jätepolttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos. Laitoksen konsepti on suomalainen, ja se on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Kymijärvi II:n hyödyntämä kierrätyspolttoaine koostuu materiaalikeräykseen kelpaamattomista jätteistä kuten likaisesta muovista, paperista, pahvista ja puusta. Polttoaine kerätään eteläisen Suomen alueelta kaupoista, teollisuudesta, rakennustyömailta ja kodeista. Lahti Energia maksaa jätepolttoaineesta ja vähentää samalla kaatopaikkajätteen määrää. Yksi kotitalousjätepussi tuottaa sähköenergiaa 12 wattia, jolla esimerkiksi energiansäästölappu palaa yhtäjaksoisesti 35 vuorokautta. Lahti Energian voimalaitos toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Sen tuottaman sähkön ja lämmön tuottaminen kivihiilellä aiheuttaisi vuosittain arviolta 410 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi uuden voimalaitoksen käyttöönotto vähentää Lahti Energian vanhan kivihiilivoimalaitoksen käyttöä ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä 230 000 tonnia vuodessa. Myös muut päästöt, kuten rikin ja typen oksidit sekä pienhiukkaset, pienenevät merkittävästi.
Asiakkaasta energianeuvojaksi Turussa toteutettiin vuoden 2011 aikana Wattitalkoot-hanke, jossa kehitettiin uutta energianeuvontamallia. Hankkeessa kahdellekymmenelle vapaaehtoiselle kaupunkilaiselle jaettiin energiansäästötietoa eteenpäin vietäväksi. Hankkeeseen osallistuneet omakoti- ja kerrostaloasujat pääsivät perehtymään taloutensa energiankäyttöön ammattilaisten avustuksella. Turku Energian, Valonian ja Adato Energian järjestämässä hankkeessa käytiin läpi osallistujia kiinnostavia energiansäästöasioita ja annettiin työkaluja sähkönkäytön arviointiin. Wattitalkoolaiset arvioivat omaa sähkönkulutustaan Sähkötohtori-palvelun avulla. Tapaamisissa pohdittiin yhdessä myös sitä, millä tavoin energiaasioista kannattaisi viestiä. Osallistujien on tarkoitus toimia itse energianeuvojina ja jakaa saamaansa tietoa energiatehokkuudesta eteenpäin omissa verkostoissaan.
Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B 00100 HELSINKI PL 100, 00101 HELSINKI puh. 09 530 520 faksi 09 5305 2900 www.energia.fi Mainostoimisto Laine/Kopijyvä 2013