Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia - arviointi ja uudistaminen Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö 6.3.2014 Pirkanmaan ilmastoseminaari
RCP2.6- ja RCP8.5 -kehityspolut vaihteluväleineen ja niihin liittyvät mallien epävarmuudet (vaihteluväli). RCP2.6 -kehityspolku kuvaa lämpötilan kehitystä, jos lämpötilan nousu voidaan rajoittaa kahteen asteeseen. RCP8.5- kehityspolku tilannetta, jossa kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyisen suuruisena. Musta viiva kuvaa lämpötilan kehitystä vuoteen 2013. Luvut kuvaavat tarkasteluissa käytettyjen mallien lukumäärää
Vuoden keskilämpötilan (asteina, vasen kuva) ja sademäärän (prosentteina, oikea kuva) muutos Suomessa vuosina 2000 2085 verrattuna jakson 1971 2000 keskimääräisiin arvoihin.
Esityksen sisältö 1) Kansallisen sopeutumisstrategian (2005) arvioinnin johtopäätöksiä ja uudistamisen lähtökohdat 2) Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2022 (luonnos 17.2.2014) 3) Jatkotyön aikataulu
Kansallisen sopeutumisstrategian (2005) arvioinnin johtopäätöksiä ja uudistamisen lähtökohdat
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (2005) Tavoite: vahvistaa ja lisätä sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen Suomessa. Lähtökohta: kansallinen ja toimialakohtainen. Noin 200 toimenpide-ehdotusta15 toimialalle. Lähtökohtana, että sopeutumistoimien määrittäminen ja toimeenpano osana toimialojen tavanomaista suunnittelua ja kehittämistä ; päävastuu ministeriöillä oman hallinnonalansa osalta Osana kansallisia energia- ja ilmastostrategioita (2005, 2008, 2013)
Sopeutumisstrategian 2005 toimeenpano 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Sopeutumisen tutkimusohj. jory Kansallinen sopeutumisstrategia 2022 EU:n sopeutumisstrategia (2013) Strategian arviointi 2013 MMM:n sopeutumisen toimintaohjelma (2011-15) Ilmasto-opas.fi -sivusto Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (2009, 2013) Ympäristöhallinnon sopeutumisen toimintaohjelma (2008, 2011) Väliarviointi (2009) Sopeutumisen koordinointiryhmä 2008-1012, 2012-2013 ISTO - Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelma (2006-2011) Kansallinen sopeutumisstrategia (2005) Alueelliset ja paikalliset ilmastostrategiat ja ohjelmat, sopeutumisohjelmat ja -suunnitelmat
Strategian arvioinnin suosituksia uudistamiselle Toimenpiteissä liikkeelle nykyisen suunnittelun ja ohjauksen kautta Ohjauskeinojen kehittäminen, joustavuus eri tilanteisiin sekä win-win ja no-regret -toimet Arviot vaikutuksista ja riskeistä, mm. riskien arviointi- ja hallintamenetelmien kehittäminen, käytännön työkalut Alueellisen ja paikallisen tason toimenpiteiden edistäminen Yhteistyö toimialojen ja hallinnon tasojen välillä Ilmastonmuutoksen kansainvälisten heijastevaikutuksien huomioiminen Mahdollisuuksien hyödyntäminen, liiketoimintamahdollisuudet Tutkimustarpeita: sopeutuminen yhteiskunnallisena muutostekijänä, ilmastoriskien arviointi ja hallinta, taloudelliset arviot, tiedon soveltuvuus ja hyödyntäminen päätöksenteossa Viestintä, esim. omaehtoisen sopeutumisen tukeminen
Strategian uudistamisen lähtökohdat Sopeutumisstrategian arvioinnin tulokset ja suositukset: 2009 väliarviointi sekä 2013 laajempi arviointi Uusin tutkimustieto (Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? MMM:n julkaisuja 6/2011) ja käytännön kokemukset Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2008) päivityksen 2013 linjaukset EU:n sopeutumisstrategia (2013); ympäristöneuvoston päätelmät kesäkuussa 2013
ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLINEN SOPEUTUMISSTRATEGIA 2022 luonnos 17.2.2014
Sopeutumisstrategia 2022 Sopeutumisen moniulotteisuus: tasot: kansainvälinen, EU, kansallinen, alueellinen ja paikallinen, Suomen rajat ylittävä yhteistyö (esim. rajavedet) aikajänne: välitön/lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli toimijat: julkinen sektori, yksityinen sektori, sidosryhmät, kansalaiset lähes kaikki toimialat ja toimialarajat ylittävät toimet Strategiset päämäärät vuoteen 2022 Toimenpiteet vuoteen 2017/2018; välitarkastelu ja tarvittaessa lisätoimenpiteiden määrittely HUOM: Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja energiapolitiikkaa koskevat strategiat noin 4 vuoden välein; sopeutumisstrategian aikajänne pidempi: 8-10 vuotta
Visio: Suomalaisella yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Strategiset päämäärät A. Sopeutuminen on sisällytetty osaksi toimialojen sekä toimijoiden suunnittelua ja toimintaa. Toimenpiteet: 1. Toteutetaan ilmasto-kestävyyden tarkasteluja valtakunnallisella tasolla 2. Laaditaan ja toteutetaan toimialakohtaisia toimintaohjelmia ottaen huomion ilmastonmuutoksen kansainväliset heijastevaikutukset 3. Edistetään alueellisten ja paikallisten sopeutumistarkastelujen laatimista 4. Edistetään sopeutumista kansainvälisessä yhteistyössä 5. Sisällytetään sopeutuminen EU:n politiikkoihin ja alueellisiin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin B. Toimijoilla on käytössään tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät. Toimenpiteet: 6. Parannetaan ilmastoriskien arviointia ja hallintaa 7. Kehitetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien taloudellisten riskien hallintaan soveltuvia välineitä C. Tutkimus- ja kehitystyöllä sekä viestinnällä on lisätty yhteiskunnan sopeutumiskykyä ja kehitetty innovatiivisia ratkaisuja. Toimenpiteet: 8. Vahvistetaan sopeutumistutkimusta 9. Kehitetään sopeutumiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia 10. Tuotetaan työvälineitä alueellisen sopeutumistyön tueksi 11. Kehitetään sopeutumisen viestintää 12. Kehitetään koulutuksen sisältöjä sopeutumisesta D. Strategian toimeenpanon koordinointi, seuranta ja arviointi 13. Nimetään sopeutumisen kansallinen seurantaryhmä 14. Varmistetaan strategian jatkuva seuranta ja arvioidaan toimenpiteiden toteutuksen taso ja vaikuttavuus
3. EDISTETÄÄN ALUELLISTEN JA PAIKALLISTEN SOPEUTUMISTARKASTELUJEN LAATIMISTA a) Edistetään alueellisia ja paikallisia toimijoita käynnistämään sopeutumiseen liittyviä 1) kokeiluhankkeita sekä 2) alueellisia ja paikallisia selvitys- ja kehityshankkeita, mm. alueellisia ilmastokestävyyden tarkasteluja. Työssä hyödynnetään olemassa olevia alueellisia, maakunnallisia ja kuntien välisiä verkostoja sekä menettelytapoja. Hankkeissa voidaan hyödyntää EU:n rakennerahasto- tai muita rahoitusinstrumentteja. b) Ilmastokestävyyden tarkastelut viedään osaksi kuntien valmiussuunnittelua ja huoltovarmuuden suunnittelua.
6. PARANNETAAN ILMASTORISKIEN ARVIONTIA JA HALLINTAA Jokainen vastuuministeriö: a) Vahvistaa nykyisiä riskien arvioinnin ja hallinnan menettelyjä, jotta ne ottavat nykyistä paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. b) Täydentää tietopohjaa ilmastonmuutoksen riskeistä ja haavoittuvuuksista erityisesti niillä toimialoilla, joilla tarvitaan lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. c) Kehittää toimialojen, paikallisten ja alueellisten toimijoiden ja yritysten käyttöön soveltuvia ilmastonmuutoksen vaikuttavuusarvioinnin sekä riski- ja haavoittuvuustarkastelun menetelmiä (ml. taloudelliset vaikutukset sekä kustannusten ja hyötyjen arvioinnit). Työssä kiinnitetään huomiota avoimuuden ja osallistavuuden edistämiseen ja siihen, että yhdessä paikassa tuotetut tiedot sekä työmenetelmät ja -välineet olisivat mahdollisimman helposti eri toimijoiden hyödynnettävissä. d) Edistää ilmastokestävyyden tarkasteluja tukevaa riskiarvioinnin ja -hallinnan osaamista ja koulutusta (käytännön toimijoille)
10. TUOTETAAN TYÖVÄLINEITÄ ALUEELLISEN SOPEUTUMISTYÖN TUEKSI a) Tuotetaan alueelliset ilmastosuureiden muutosarviot b) Kehitetään työvälineitä suunnittelukäytäntöjen ja -prosessien kehittämiseen alueellisille ja paikallisille toimijoille sekä parannetaan niiden käytettävyyttä ja saatavuutta (ml. neuvonta ja koulutus).
Ilmastokestävyyden tarkastelu Ilmaston muutoksen vaikutukset (ml. ilmaston vaihtelevuus) Kohteen määrittely Haavoittuvuus: - altistuminen ja - sopeutumiskyky Ilmastoriski / ilmastoriskin muutos: - todennäköisyys - seuraukset (ml. mahdollisuudet) Ratkaisut riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi (ml. mahdollisuuksien hyödyntäminen) Esimerkiksi: - maankäytön suunnittelu - säädökset ja muut ohjauskeinot - varautumissuunnitelmat ja tilannekuvat - mitoitusohjeet ja standardit - oppaat ja ohjeet
Kohteen määrittely Arvioidut muutokset sateisuudessa ja sademäärissä, valunnassa etc. - vesistön ominaisuudet - rakennuksien, teiden yms. sijoittuminen suhteessa vedenpinnan arvioituun nousuun - olemassa olevat tulvasuojelurakenteet ja muut keinot (esim. säännöstely) Ilmastoriskin arviointi - Tulvariskin määrittely: Millä todennäköisyydellä alue altistuu tulvalle seuraavan x vuoden aikana - Kuinka merkittävästi rakennettu ympäristö (rakennukset, tiet etc.) kärsii tulvan vaikutuksista ja muut mahd. seuraukset Ratkaisut riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Esim - maankäytön suunnittelu, kaavoitus - lainsäädäntö: laki tulvariskien hallinnasta, patoturvallisuuslaki - tulvariskialueiden määrittäminen, tulvariskikartat - tulvariskien hallintasuunnitelmat - opas, suositukset alimmista rakennuskorkeuksista - tulvasuojelun toimenpiteet: vesistöjen sääntely, uomien perkaus, rantojen pengerrykset - vakuutukset
Viimeistely Jatkotyöt Lausuntokierros (n. 6 vk); maaliskuun alusta avoin seminaari, kuulemistilaisuus (vk.15) ota kantaa sivustolla Lausuntojen käsittely ja strategian viimeistely; huhti-toukokuu Saatujen lausuntojen pohjalta viimeistely => periaatepäätös; kesäkuu Toimeenpanon käynnistäminen