Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012
Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän ja työmarkkinoiden muutokset Väestön ikärakenteen muutokset
Kuntoutuksen kehittämistoiminnan tavoitteena Kehittää vaikuttavia ja tehokkaista kuntoutuspalveluita ja hyviä kuntoutuskäytäntöjä Kehittää arviointimenetelmiä Kehittää kuntoutusjärjestelmän toimivuutta Tehostaa tulosten hyödyntämistä
Kehittämistoiminta Kehittämistoimintana voidaan toteuttaa Kelan kuntoutukseen liittyviä Uusia kuntoutuspalveluita Kuntoutuspalveluihin liittyviä tutkimuksia, arviointeja ja selvityksiä Kuntoutuksen konsultointi- ja asiantuntijatehtäviä. Kuntoutuspalveluiden selkäranka -standardit rakennetaan hankkeista saadulle ja muulle tutkitulle tiedolle Kela merkittävä kuntoutuksen kehittäjä -11 milj. euroa vuodessa
Kelan kuntoutuspalvelujen kehittäminen eri elämänvaiheisiin Lapset Nuoret Nuoret aikuiset Työikäiset (työssä olevat / työstä poissaolevat) Ikäihmiset Pikku LAKU NUKU TK-hanke / TK 2 -hanke GERI / IKKU Tules, verkostoyhteistyö Iso LAKU MT / OPI Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishanke VAKE / näkövammaisten nuorten hanke MT / AMI-hanke VAKE / MS-hanke GERI / Kevennetty kävely, tehostettu kädenkäyttö GERI / Kotona asuvat dementiapotilaat GERI / Aktivoiva fysioterapia VAKE / Hyvät kuntoutuskäytännöt
1. Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE) Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen vuosina 2006-2013 Tavoitteena Kehittää vaikeavammaisten kuntoutuspalveluita Kuvata toimivia ja hyviä kuntoutuskäytäntöjä Toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin soveltuvien arviointi Jakautui neljään osioon Asiakkaan kokemus Hyvät kuntoutuskäytännöt Vaikeavammaisuuden määrittely Uudenlaisten palveluiden kokeilu (AVH, MS ja näkövammaisten -kuntoutus) Tuloksena: asiakasnäkökulma, tavoitteellisuus, lakimuutokset
VAKE pilotit Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen kehittämishanke (MS-hanke) vuosina 2010-2012 Sitoutuminen hyvä, omaisten motivoiminen mukaan Verkostotyö tärkeää Vaikeavammainen/ ei- vaikeavammainen, ei eroa ei- näkyvissä oireissa kuntoutuksen ajankohta Meikäläistä metsästämässä näkövammaisten nuorten kuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2010-2012 pyrittiin ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään itsenäistymistä Tulos: Kuntoutus vahvisti nuorten sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa sekä lisäsi heidän valmiuksiaan itsenäiseen elämään
Hankkeen julkaisut Järvikoski A.; Hokkanen L.; Härkäpää K.; Asiakkaan äänellä, odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta Paltamaa, J; Karhula, M; Suomela-Markkanen, T; Autti-Rämö, I; (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa Kanelisto K & Salminen A-L. IPA-kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä. Toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille, joilla on fyysisiä toimintarajoitteita.
2. Lasten perhekuntoutuksen kehittämishanke (LAKU-hanke) Kehitetty vuonna 2000 alkaneen LN-hankkeen pohjalta, joka käynnistynyt eduskunnan myöntämällä erillisrahoituksella Kelalle määritelty terveydenhuoltoa täydentävä rooli lasten ja nuorten psykiatrisessa kuntoutuksessa Testataan Kelalle uutta kohderyhmää ja kuntoutusmallia vakiintuneeseen toimintaan Hanke alkoi pilottivaiheella vuosina 2010-2011, varsinainen hanke 2012-2015/2018 Kohderyhmä: 5-12-vuotiaat lapset, joilla diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi lapsella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä
3. Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishanke (NUKU-hanke) Hankkeen pilotti toteutetaan vuosina 2011 2012 avomuotoisina ryhmäpainotteisina kuntoutuskursseina Kurssit sisältävät kuntoutujan käyntikertoja ja ryhmäkäyntejä sekä vanhempien ryhmäkäyntejä Pilottivaiheessa testataan kahta eri mittaista ryhmäpainotteista kuntoutusmallia Kohderyhmänä 13 15 -vuotiaat nuoret, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi nuorella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä on todettu, että nuoren häiriöt vaikuttavat nuoren toimintaan ryhmässä arjen ympäristöissä, kuten koulussa tai kotiympäristössä
4. Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke (GERI) IKKU 2009-2013 Gerontologinen kuntoutus / TULES kuntoutusmallin vaikuttavuus elämänlaatumittareiden vertailu ammatillisten prosessien laatu verkostojen toiminta Kotikuntoutus 2009-2011 OMAISHOITAJAT MUISTISAIRAAT rct vaikuttavuus kustannusvaikuttavuus GERI-hanke vaikuttaviksi todetut kuntoutusmuodot vakiintuneen harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluksi Kevennetty ja Tehostettu 2008-2013 AVH kuntoutusohjelmien vaikuttavuus kuntoutuskäytäntöjen toteutettavuus mittareiden soveltuvuus kustannusvaikuttavuus Aktivoiva fysioterapia 2008-2011 AVH / Alkuvaihe rct vaikuttavuus koettu toimintakyky
5. Mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (MT) Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2011 2013 (OPI-hanke) Kehittää opiskelijoille suunnattua avokuntoutusta, joka on lähellä opiskelijan arkea ja johon voi osallistua opiskelun ohella Kehittää kuntoutuksen toteuttajatahon, oppilaitoksen sekä opiskelijan hoito- ja tukitahojen yhteistyötä ja luoda hyviä yhteistyökäytäntöjä 16-25-vuotiaat opiskelijat, joilla on diagnosoitu masennusja ahdistuneisuushäiriö. Siihen liittyvien oireiden vuoksi Opinnot uhkaavat pitkittyä tai keskeytyä Opiskelijalla on hankaluuksia sosiaalisissa ja/tai oppimistilanteissa
Aikuisten avomuotoinen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke Vuosina 2010-2013 Kohderyhmänä on työsuhteessa olevat henkilöt, joilla on masennuksen vuoksi vaikeuksia selviytyä työssä ja jotka viimeisen vuoden aikana ovat olleet työssä vähintään 6 kk ja joilla sairautena on diagnostisoitu masennus ja mahdollisesti lisäksi muita psyykkisiä oireita joilla on ollut 10 viimeisen vuoden aikana enintään kolme masennusjaksoa ja kuntoutuja on välillä ollut työkykyinen Avomuotoisina kuntoutuskursseina, jotka seurantoineen kestävät noin vuoden Kuntoutuskursseihin kuuluu ryhmän kanssa toteutuvia kuntoutuspäiviä ( 2 kpl), ryhmän käyntikertoja (20 kpl) sekä yksilöllisiä käyntikertoja (4 kpl) Kuntoutusta voi toteutua myös iltaisin, jotta kuntoutujien työssäkäynti ei vaarannu kuntoutuksen vuoksi
6. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe Tavoitteet kehittää työikäisten yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli tukea heikentyvää työkykyä kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä Sisältö Ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aihealueet) Terveysteema (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aihealueet)
7. Muu toiminnan kehittäminen Standardien uudistustyö mm. Vaikeavammaiset ja ammatillinen Aslak, TYK ja kurssistandardit Kuntoutuksen palveluntuottajien hakupalvelu Kuntoutuskurssijärjestelmän kehittäminen Interaktiivinen kuntoutussuunnitelma Palpro (Palvelusetelipilotti) GAS (Goal Attainment Scaling tavoitteen asettamisen menetelmä) AKVA 1+2(Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta) KYKY 1+2 (Vammaiset lapset ja aikuiset) Maahanmuuttajat kuntoutuksen asiakkaana
Lisää kela.fi sivuilla Kela.fi-yhteistyökumppanit-kuntoutuspalvelutkehittämistoiminta Hankkeiden rahoituksesta Hankkeiden sisällöt Tuloksia