Tulevaisuuden Turku 2029 -kyselyn tuloksia 16.6.2016
Tulevaisuuden Turku 2029 -kysely Kysely liittyy Yleiskaavan 2029 luonnosvaiheeseen Kysely oli avoinna 15.2.-15.3.2016 Kysely toteutettiin karttapohjaisena verkkokyselynä Maptionnaire-ohjelmalla Asukkaat saivat merkitä kartalle asumiseen, palveluihin, viherja virkistysalueisiin sekä liikkumiseen liittyviä kohteita ja antaa myös muita kehitysideoita Kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata ja karttakysymyksiin sai tehdä haluamansa määrän merkintöjä Vastausmäärät vaihtelevat kysymyksittäin
Kyselystä tiedotettiin kaupungin nettisivuilla, Facebook-sivulla ja Twitterissä sekä Turun kaavoituskatsauksessa 2016. Lisäksi lähetettiin mediatiedote: jutut Turkulaisen, Aamusetin ja Turun Sanomien nettisivuilla sekä Turkulaisen paperilehdessä
Vastaajien taustatiedot Vastaajia kyselyyn saatiin 765 Taustatietoina kysyttiin syntymävuotta sukupuolta toimenkuvaa asuintilannetta postinumeroa
Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Vastaajien sukupuolijakauma (n=765) 1,2 % 1,6 % Vastaajien ikäjakauma (n=765) 42,7 % 54,5 % Mies (n=417) Nainen (n=327) Muu (n=9) Ei tietoa (n=12) 12,5 % 34,6 % 37,9 % 12,5 % 2,4 % 0-24 (n=96) 25-44 (n=290) 45-64 (n=96) 65+ (n=18) Ei tietoa (n=265) Vastaajien sukupuolijakauma verrattuna Turun väestön sukupuolijakaumaan Vastaajien ikäjakauma verrattuna Turun väestön ikäjakaumaan 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Nainen Mies Muu Ei tietoa 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 0-14 15-24 25-44 45-64 65+ Ei tietoa Prosenttia Turun väestöstä (n=185 761) Prosenttia vastaajista (n=765) Prosenttia vastaajista (n=765) Prosenttia Turun väestöstä (n=180 225) Lähde: Turun kaupunki / Tilastollinen vuosikirja 2013 Lähde: Turun kaupunki / Tilastollinen vuosikirja 2013
Ikäpyramidit Kaaviossa näkyvät vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet sekä ikänsä että sukupuolensa (joko mies tai nainen) eli yhteensä n. 64 % vastaajista Vastaajien ikäpyramidi (n=493) 100-95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % Vastaajat, naiset (n=228) Vastaajat, miehet (n=265) Turun väestön ikäpyramidi (n=180 225) 100-95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % Turun väestö, naiset (n=94 883) Turun väestö, miehet (n=85 342) Lähde: Turun kaupunki / Tilastollinen vuosikirja 2013
Vastaajien asuintilanteet ja päätoimet Vastaajien asuintilanteet Vastaajien päätoimet (n=765) 2,2 % 1,8 % 4,2 % 1,7 % 20,5 % 29,4 % 40,1 % Pariskunta (n=307) Yksin asuva (n=225) Kahden vanhemman lapsiperhe (n=157) Yhden vanhemman lapsiperhe (n=32) Muu (n=17) Yhteisö (n=14) Ei tietoa (n=13) 4,6 % 2,0 % 1,6 % 1,6 % 5,9 % 6,1 % 28,4 % 49,9 % Ansiotyössä (n=382) Opiskelija tai koululainen (n=217) Eläkkeellä (n=47) Työtön (n=45) Yrittäjä (n=35) Muu (n=15) Kotiäiti tai -isä tai vanhempainvapaalla (n=12) Ei tietoa (n=12)
Vastaajien postinumeroalueet Kaikista vastaajista noin 44 % postinumeroalueilta 20100, 20540 ja 20810 Turun postinumeroalueiden lisäksi vastaajia lähikunnista Kaarinasta, Naantalista, Raisiosta, Maskusta, Ruskolta ja Liedosta sekä myös muualta Suomesta: Porista, Kouvolasta, Joensuusta, Nivalasta ja Oulusta 22,5 % 20,0 % 17,5 % 15,0 % 12,5 % 10,0 % 7,5 % 5,0 % 2,5 % 0,0 % Vastaajien postinumeroalueet verrattuna Turun postinumeroalueiden asukkaisiin Vastaajat (%) Asukkaat yhteensä, 2014 (%) Lähde: Tilastokeskus / Postinumeroalueittainen avoin tieto 2014
Karttamerkinnät Karttamerkintöjen jakautuminen Paikka tai alue asuinrakentamiselle 1635 Kyselyyn saatiin yhteensä 6 221 karttamerkintää Eniten merkintöjä tehtiin asumiseen liittyen Karttamerkinnöistä on pyritty löytämään kohteita, jonne merkintöjä kasautuu Merkinnöistä on luotu ruudukkoa hyödyntäen lämpökarttoja, joissa näkyvät tummemmalla kohdat, joihin osuu useampia merkintöjä Lämpökarttojen asteikko vaihtelee merkintöjen määrien mukaan! Piste- ja aluemerkintöinä annettuja vastauksia on käsitelty erillisinä karttoina, sillä niistä saatava aineisto näyttäytyy lämpökartalla hyvin erilaisena Aineistossa monenlaisia merkintöjä: osa koskee tarkasti jotain tiettyä kohdetta ja osa jotain laajempaa aluetta Paikka tai alue, jonne EI saa kohdistaa asuinrakentamista Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä ja jonka haluaisin säilyttää nykytilassa Paikka tai alue, jonne tarvittaisiin lisää palveluja Liikkumisen tulisi olla sujuvampaa Paikka tai alue, jossa on hyvä palvelutarjonta Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä, mutta jota pitäisi kehittää Liikenteellisesti turvatonta Muu kehitysidea Viher- tai virkistysalue, jonka paikalle voisi tarvittaessa rakentaa Liikkumisen viihtyisyyttä pitäisi parantaa Liikkuminen on viihtyisää Liikkuminen on sujuvaa 480 475 450 393 335 220 173 90 79 79 839 959 Liikenteellisesti turvallista 14 0 250 500 750 1000 1250 1500
Asuminen Vastausvaihtoehtoina Paikka tai alue asuinrakentamiselle Paikka tai alue, jonne EI saa kohdistaa asuinrakentamista Merkinnät pystyi tekemään joko pisteenä tai alueena Merkintöjä pystyi täydentämään sanallisesti Kartalla näkyi kirkkaammalla keskusta ja joukkoliikenteen pääreittien varret Vastauksia pyydettiin erityisesti tältä alueelta, sillä kaupungin kasvua on jo päätetty suunnata kyseiselle alueelle kehityskuvan valinnan yhteydessä
Paikka tai alue asuinrakentamiselle Merkinnät keskittyneet selvästi kyselyssä kartalla kirkkaammin näkyneelle alueelle Merkinnöistä n. 40 % osuu Keskustan suuralueelle Asumista osoitettu erityisesti Linnakaupungin alueelle (n. 16 %) Koroisten alueelle (n. 7 %) Itäharjun teollisuusalueelle (n. 6 %) Pihlajanniemeen (n. 5 %) Ylioppilaskylään (n. 5 %) Ratapihan alueelle (n. 4 %) Kakolaan (n. 4 %) Pistemerkinnöissä Kauppatorilla oleva kasauma johtuu todennäköisesti kyselyohjelman käytettävyydestä Aluemerkinnät Yht. 892 kpl Pistemerkinnät Yht. 743 kpl
Paikka tai alue, jonne EI saa kohdistaa asuinrakentamista Merkinnät keskittyneet osaksi kyselyssä kartalla kirkkaammin näkyneelle alueelle Merkinnöistä lähes puolet osuu Keskustan suuralueelle Asuinrakentamista ei toivota mm. Koroisten alueelle (n. 15 %) Urheilupuistoon (n. 8 %) Samppalinnanpuistoon (n. 7 %) Vartiovuorelle (n. 7 %) Kupittaanpuistoon (n. 7 %) Kakolaan (n. 5 %) Hirvensaloon (n. 5 %) Port Arthurin alueelle (n. 4 %) Luolavuoren alueelle (n. 4 %) Aluemerkinnät Yht. 526 kpl Pistemerkinnät Yht. 433 kpl
Palvelut Vastausvaihtoehtoina Paikka tai alue, jossa on hyvä palvelutarjonta Paikka tai alue, jonne tarvittaisiin lisää palveluja Merkinnät pystyi tekemään joko pisteenä tai alueena Merkintöjä pystyi täydentämään sanallisesti ja jälkimmäisessä kysymyksessä lisäksi täydentävä monivalintakysymys
Paikka tai alue, jossa on hyvä palvelutarjonta Merkinnöistä n. 73 % osuu Keskustan suuralueelle Puutarhakadun, Aninkaistenkadun, Humalistonkadun ja Aurakadun rajaamalla alueella on kaikkein eniten merkintöjä, n. 50 % Hämeenkadun ympäristössä on myös useita merkintöjä, n. 13 % Merkintöjä on useita myös Kupittaan K-Citymarketin (n. 5 %) ja Kupittaanpuiston (n. 7 %) kohdilla Skanssin kauppakeskus (n. 7 %) ja Länsikeskus (n. 5 %) erottuvat myös merkinnöistä Aluemerkinnät Yht. 179 kpl Pistemerkinnät Yht. 271 kpl
Paikka tai alue, jonne tarvittaisiin lisää palveluja Aluemerkinnät Yht. 196 kpl Pistemerkinnät Yht. 284 kpl Suuralueista merkintöjä kasautunut eniten Keskustaan (n. 60 % merkinnöistä) Lisää palveluja on toivottu etenkin Port Arthurin, Kakolan ja Sataman ympäristöön (n. 20 %) Ratapihankadun, Koulukadun, Aninkaistenkadun ja Aurajoen rajaamalle alueelle (n. 14 %) Ylioppilaskylän ja Kuuvuoren alueelle (n. 10 %) Itäisen Pitkäkadun, Uudenmaankadun, Helsinginkadun ja Aurajoen rajaamalle alueelle (n. 9 %) Marttiin (n. 7 %)
Paikka tai alue, jonne tarvittaisiin lisää palveluja mitä? Kaupan palveluja (esim. ruokakauppa, kioski, apteekki) Ravintola- tai kahvilapalveluja Kulttuuripalveluja (esim. kirjasto, museo, teatteri) Postipalveluja Liikuntapalveluja (esim. palloiluhalli, luistelukenttä, kuntorata) Harrastuspalveluja (esim. työväenopisto, nuorisotila) Pankkipalveluja Terveyspalveluja (esim. terveysasema, hammashoitola, neuvola) Majoituspalveluja Muuta Lasten päivähoitopalveluja Koulutuspalveluja (esim. peruskoulu, lukio) Sosiaalipalveluja (esim. palvelu- ja tukiasuminen) 27 37 43 63 61 59 85 81 87 122 116 247 246 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250
Viher- ja virkistysalueet Vastausvaihtoehtoina Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä ja jonka haluaisin säilyttää nykytilassa Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä, mutta jota pitäisi kehittää Viher- tai virkistysalue, jonka paikalle voisi tarvittaessa rakentaa Merkinnät pystyi tekemään joko pisteenä tai alueena Merkintöjä pystyi täydentämään sanallisesti, kehitettävässä alueessa lisäksi täydentävä monivalintakysymys
Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä ja jonka haluaisin säilyttää nykytilassa Tärkeiksi virkistysalueiksi koetaan etenkin: Urheilupuisto (n. 11 %) Kupittaanpuisto (n. 11 %) Aurajoen ympäristö Tuomaansillalta kunnan rajalle asti (n. 11 %) Vartiovuori (n. 10 %) Samppalinna (n. 9 %) Puolalanmäki (n. 6 %) Ruissalo (n. 5 %) Luolavuoren ja Ispoisten virkistysalueet (n. 5 %) Aluemerkinnät Yht. 344 kpl Pistemerkinnät Yht. 495 kpl
Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä, mutta jota pitäisi kehittää Aluemerkinnät Yht. 158 kpl Pistemerkinnät Yht. 235 kpl Tärkeiksi kehitettäviksi viher- ja virkistysalueiksi on merkitty mm. Aurajoenranta Tuomaansillalta kunnan rajalle (n. 24 %) Kakola (n. 9 %) Vartiovuori (n. 8 %) Kupittaanpuisto (n. 8 %) Urheilupuisto (n. 7 %) Samppalinnanpuisto (n. 6 %)
Viher- tai virkistysalue, joka on tärkeä, mutta jota pitäisi kehittää miksi? Alueen hoitotaso on riittämätön Alueen valaistus on riittämätön 105 109 Alueelle tarvittaisiin istutuksia 87 Reitistö on riittämätön 78 Alue on vaikeakulkuinen (esim. lastenvaunuille, vanhuksille) Muu syy Alue on vaikeasti saavutettava Kalusteet ja rakenteet ovat huonokuntoisia (esim. penkit, kaiteet, Alue on roskaantunut 68 65 63 62 60 Alue on pelottava tai vaarallinen 50 Alue on meluisa 22 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110
Viher- tai virkistysalue, jonka paikalle voisi tarvittaessa rakentaa Merkintöjä kasautunut muutamia Koroisten alueelle (n. 9 %) Skanssiin (n. 4 %) Luolavuoren alueelle (n. 4 %) Aurajoenrantaan rautateiden varrelle (n. 3 %) Merkintöjä kuitenkin melko vähän ja hajonta suurta sekä suureksi osaksi samoja kohteita, kuin tulisi esille asuinrakentamisen yhteydessä Aluemerkinnät Yht. 72 kpl Pistemerkinnät Yht. 101 kpl
Liikkuminen Liikkumisen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä kysymyksiä Vastaukset viivamerkintöinä Lisäkysymyksenä pyydettiin täsmentämään, mihin liikkumismuotoon merkintä viittaa Yhteen merkintään pystyi valitsemaan useamman liikkumismuodon Vastauksia pystyi täydentämään myös sanallisesti Kartalle sai halutessaan näkyviin joukkoliikenteen reitit sekä pyöräilyn pääreitit
Liikkumisen sujuvuus Liikkumisen tulisi olla sujuvampaa Yht. 475 kpl Liikkuminen on sujuvaa Yht. 79 kpl Merkinnät keskittyneet selvästi keskustaan Vastauksista suurin osa koskee pyöräilyä ja useat jalankulkua Liikkumisen tulisi olla sujuvampaa - Millä liikkumismuodolla? Liikkuminen on sujuvaa - Millä liikkumismuodolla? Pyöräily Jalankulku Joukkoliikenne Autoliikenne 135 96 77 320 Pyöräily Jalankulku Joukkoliikenne Autoliikenne 19 16 39 53 0 50 100150200250300350 0 10 20 30 40 50 60
Liikkumisen tulisi olla sujuvampaa Jalankulku Pyöräily Merkintöjä runsaasti sekä jalankulun että pyöräilyn osalta koko ydinkeskustan alueella Sujuvampaa jalankulkua toivotaan suojateille Uudenmaankadulla Tuomiokirkon ympäristössä Kauppatorin ympäristöön Vatselankadun parkkialueelle Rehtoripellonkadulle Pyöräilyn toivotaan olevan sujuvampaa Aninkaistenkadulle ja Uudenmaankadulle Kauppatorin ympäristöön Itäiselle Rantakadulle Humalistonkadulle Itäiselle Pitkäkadulle
Liikkumisen tulisi olla sujuvampaa Joukkoliikenteen osalta merkintöjä on kasautunut Aninkaistenkadulle Ratapihankadulle Eerikinkadulle Joukkoliikenteen reittiehdotukset kuitenkin melko hajanaisia Joukkoliikenne Autoliikenne Autoliikenteen toivotaan olevan sujuvampaa Aninkaistenkadulla Koulukadulla Ratapihankadulla
Liikkuminen on sujuvaa Jalankulku Pyöräily Merkintöjä keskittynyt niin jalankulun kuin pyöräilynkin osalta Läntiselle Rantakadulle Itäiselle Rantakadulle Hämeenkadulle
Liikkumisen turvallisuus Liikenteellisesti turvatonta Yht. 335 kpl Liikenteellisesti turvallista Yht. 14 kpl Merkinnät keskittyneet selvästi keskustaan Turvallisia kohteita osoitettu vain vähän Ei tarkastella tarkemmin Vastauksista suurin osa koskee pyöräilyä ja useat jalankulkua Liikenteellisesti turvatonta Liikenteellisesti turvallista Pyöräily 278 Jalankulku 10 Jalankulku 143 Pyöräily 8 Autoliikenne 34 Joukkoliikenne 3 Joukkoliikenne 8 Autoliikenne 2 0 50 100 150 200 250 300 0 2 4 6 8 10 12
Liikenteellisesti turvatonta Jalankulku Pyöräily Jalankulku koetaan turvattomaksi erityisesti Tuomiokirkon ympäristössä Uudenmaankadulla Pyöräily autotiellä koetaan turvattomaksi Itäisellä Pitkäkadulla Aninkaistenkadulla Kaskenkadulla Humalistonkadulla
Liikenteellisesti turvatonta Joukkoliikenne Autoliikenne Joukkoliikenteen kannalta on annettu vain yksittäisiä merkintöjä Autoliikenteen osalta muutamia vastauksia on kasautunut Itäiselle Pitkäkadulle, jossa kaistoitus koetaan epäselväksi
Liikkumisen viihtyisyys Liikkumisen viihtyisyyttä pitäisi parantaa Yht. 90 kpl Liikkuminen on viihtyisää Yht. 79 kpl Merkinnät keskittyneet selvästi keskustaan Vastauksista suurin osa koskee jalankulkua ja pyöräilyä Liikkumisen viihtyisyyttä pitäisi parantaa Liikkuminen on viihtyisää Jalankulku Pyöräily 69 67 Jalankulku Pyöräily 43 63 Joukkoliikenne 14 Joukkoliikenne 4 Autoliikenne 7 Autoliikenne 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 0 10 20 30 40 50 60 70
Liikkumisen viihtyisyyttä pitäisi parantaa Jalankulku Pyöräily Jalankulun osalta vastauksia etenkin Kauppatorin ympäristössä Sekä jalankulun että pyöräilyn osalta merkintöjä kasautunut Aninkaistenkadulle Ratapihankadulle Koulukadulle Puistokadulle
Liikkuminen on viihtyisää Jalankulku Pyöräily Jalankulku ja pyöräily koetaan viihtyisiksi Läntisellä Rantakadulla Itäisellä Rantakadulla Kävelyn osalta vastauksia lisäksi Aurajoen molemmin puolin Tuomiokirkkosillalta Halistensillalle asti
Vapaa sana Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus merkitä kartalle muita kehitysideoita joko piste- tai aluemerkintöinä Vastauksia pystyi täydentämään vapaasti sanallisesti Lisäksi mahdollisuus kirjoittaa vapaasti kyselyyn ja kaupungin kehittämiseen liittyvistä ajatuksista erilliseen avoimeen kysymykseen, joka ei ollut sidoksissa karttaan
Muut kehitysideat ja kommentit Kehitysideoita laajasti eri aihealueisiin liittyen Kartalle merkityistä vapaista kehitysideoista suurin osa osuu keskustaan Pistemerkinnät Yht. 108 kpl Aluemerkinnät Yht. 112 kpl Useat kommentoineet Kauppatorin kehittämistä ja elävöittämistä Monet merkinnöistä ja kommenteista koskevat liikkumista ja eri liikennemuotoja, etenkin joukkoliikenteen kehittämistä pyöräilyn edellytysten parantamista