Kasvikuulutusmenetelmä historiallisen puutarhan kasvillisuuden kartoittamisessa Merja Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma 18.6.2012
Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma Käynnistyi v. 2003: - Suomi on allekirjoittanut Kansainvälinen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimus (CBD Convention on Biological Diversity) ja on sitoutunut geenivarojensa suojeluun ja kestävään käyttöön. MTT vastaa maa- ja puutarhatalouden geenivarojen säilytyksestä - maatiaiset - yli 50-v. kasvikannat ja lajikkeet historialliset puutarhat geenivara-aittoja On garden säilytys koti-, museo- tai kartanopuutarhoissa - suomalaiset lajikkeet ja jalostuslinjat Kuulutusmenetelmästä kokemuksia / suunnitelmia: - Pirkanmaan Perinnepiha hanke (Ahlmanin koulun säätiö) - Forssan museo ja Forssan kaupunki - Perinnettä ja kulttuuriperintöä puutarhassa hanke (Turun Museokeskus) - Perinnekasvit museopuutarhoissa -hanke (MTT)
HISTORIALLISEN PUUTARHAN KASVILLISUUDEN INVENTOINNIN MENETELMIÄ Nykykasvillisuuden inventointi ja arvottaminen Menneiden aikojen kasvillisuuden selvittäminen orfologinen tunnistus DNA-menetemät - laji- ja lajiketunnistus Kasvikarkulaisten inventointi Morfologinen tunnistaminen DNA-menetemät - laji- ja lajiketunnist MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 3
Kasvikarkulaisten inventoinnin vaiheita Valmisteleminen Karkulaiskuulutus Nykykasvillisuus, historialliset selvitykset ja suunnitelmat Paikallistuntemus: paikkakunnan historia, yhdistykset, puutarhaharrastajat, kotiseututuntijat, tapahtumat Näytteiden käsittely: suunnitelmat Tiedotusstrategia Suunnitelma tunnistamisesta Mitä kasvilajeja /lajikkeita/ tietoja/ dokumentteja haetaan Suunnittelu yhdessä paikallisen avainryhmän kanssa Tiedotusstrategia Tiedonkeruu Paikallislehdet ja radio, yleisötilaisuus (merkitys, havainnollisuus, paikalliset toimijat mukana) Kirjeet, seinäilmoitukset, paikkakunnan tapahtumat, yhteistoiminta yhdistysten kanssa, keskusteleminen Läsnäolo Kannustaminen: kulttuuriteko/ geenivarojen säilytystyö/ puutarhakulttuurin vaalimista/ Esimerkin näyttäminen Selkeä yhteystieto: kerääjä, puhelin ja www Esitietojen ja havaintojen kirjaaminen / lomake/ datapankki Vihjeiden seuraaminen! Paikallisten harrastajien haastattelut! morfologinen tunnistaminen Karkulaiskuulutuksen täydentäminen löytyneen kasvin ja tarinan esittely Tunnistaminen Morfologinen tunnistaminen DNA-tunnistus Arvottaminen Valitaan sopivin näytteeksi: alkuperä, tarina ja lajikeaitous Keruu Säilytyspaikka/ istutussuunnitelma/ näytetarha MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 4
Huomioita Tieto kulkee usein naisten välityksellä anopilta miniälle Omistajien vaihtuminen katkaisee kasvien alkuperätiedon siirtymisen Vanhat valokuvat pihapiiristä kertovat kasvikantojen ainakin iän Yhteinen toiminta, esim. talkoot innostavat ihmisiä Tieto asiantuntijoiden vierailusta pihapiirissä leviää ja auttaa kuulutuksessa Asiantuntijuus voi olla este saavuttaa kasveja Konkreettisen esimerkin näyttäminen saa ihmiset/ tiedotusvälineet innostumaan ja tuloksia saadaan Omien kasvien vähättely Laajemman merkityksen korostaminen tärkeää Lakkautettujen kuntien identiteetistä voi olla hyötyä Ulkopaikkakuntalaisuudesta voi olla etua Tärkeintä on kerääjien innostus MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 5
Puutarhakasvien keräyslomake Kukin kasvikanta numeroidaan! www.mtt.fi/kasvigeenivarat Lomakkeelle tiedot: Kasvin sijainti ja yhteystiedot Kasvin perustiedot: Kasvin alkuperä (mistä saatu, keneltä, aika) Kasviin liittyvät tarinat ja sattumukset Kasvupaikka ja hoito Uhkatekijät ja toimenpiteet Näytteen keräämispäätös* kerätään näyte harvinainen kasvikanta paikallinen kasvikanta yli 50 v kasvikanta tarina mielenkiintoinen alkuperä tärkeä muu, mikä Kootaan: esim. Excel-pohjaiseen tietokantaan MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 6
Kasvillisuusinventoinnit ja suunnitelmat Leena Iisakkila 1985: Jokioisten kartanopuiston kunnostussuunnitelma Pia Kurki 2002-2003 nykykasvillisuuden inventointi Merja Hartikainen 2005-2006: Jokioisten kartanopuiston ja lähialueiden puutarhakasvien kulttuurihistoriallinen inventointi ja opetuspuiston perustaminen Kristiina Antonius: Omenapuiden lajikkkeiden tunnistaminen DNA-sormenjälkitekniikalla Katariina Vuorinen: Koristeomenapuiden DNA-tutkimus: suomalaisilla taimitarhoilla lisättävien koristeomenapuiden lajikeaitous 74 puuvartista ja 67 ruohovartista istutettua kasvia ja 12 omenalajiketta MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 7
Menneiden aikojen kasvit Pia Kurjen 2003: Jokioisten kartanopuiston historiallinen inventointi omenapuita, viinimarjapensaita, narsissit, valkoisia ruusuja, karviaisia, Opulus viburnum, lehtokujia, ruusupensaita, pitkävartiset valkoiset kukat, pensas- ja kukkaistutuksia puiston länsipuolella Karkulaiskuulutuksen anti: mm. 1920-luvulla neilikkaruusua, hevoskastanjoita, varjoliljaa, vaaleanpunaista ja punaista neilikkaa, liilantummia pioneja, punaista ja vaaleanpunaista pajuangervoa, vaaleanpunaista, valkoista ja vaaleanviolettia syysleimua, valkoinen rohtoraunioyrtti, sininen ja valkoinen syreeni, valkoinen narsissi, hullukaali, isosorsimo, keltapäivänliljaa, mustialan-, papulan-, valamon-, punalehti- ja koiranruusu, lumimarja, pihlajaangervo, siperianhernepensas, koiranheisi, terttuselja, lehtoakileijaa, pioneja MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 8
JOKIOISTEN KARTANO etsii kadonneita kasvejaan Jokioisten kartano on yksi merkittävimmistä kartanoista Suomessa. Sen puistolla on suurta kulttuurihistoriallista ja puutarhataiteellista arvoa. Gustaf Reuterholm perusti 1780-luvulla kartanon rinteeseen hedelmätarhan ja istutti puistoon lehtipuita. Nykyisinkin hedelmätarhassa voi ihailla yli 100-vuotiaita omenapuita. Ernst Gustaf von Willebrand rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen v. 1798 ja muutti puiston englantilaistyyliseksi maisemapuistoksi. Puisto tulvi elämää ja vieraat saattoivat viettää aikaansa huvimajoissa, kävellä hiekkateitä pitkin ja nauttia eksoottisista kasvihuoneessa kasvatetuista hedelmistä. Willebrandin tiedetään itse istuttaneen ruusuja. Vielä nykyäänkin suuret 200 -vuotiaat tammet kertovat omaa tarinaansa kartanon puiston loiston ajoista. Valtio osti kartanon v. 1918 ja se on ollut MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) hallinnassa vuodesta 1971. Puisto on nykyään avoinna yleisölle. KUTSUMME JOKILÄÄNIN ASUKKAITA YHTEISIIN TALKOISIIN Etsimme kartanolta aikojen saatossa hävinneitä vanhoja koristekasveja sekä hedelmäpuita ja marjapensaita -perennoja ja kukkivia sipulikasveja -ruusuja ja koristepensaita -kartanon yrttejä (mm. humala) - omenoita, kirsikoita, luumuja, viinimarjoja ja vanhoja valokuvia, joissa näkyy aitoja, aitauksia, puistoa, vanha navetta, kartanon väkeä työssään Osallistu arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen Yhteystiedot: Merja Hartikainen puh. 040 5618 234 merja.hartikainen@mtt.fi KASVIKARKULAISET Kartanon lähialueen kulttuurikasvillisuuden kartoitusmenetelmät 1. Kuuluttaminen - 18.6.2005 lehtiuutinen (Forssan lehti) - jaettava ilmoitus - kirje lähitaloihin - yhteydenotot puutarhaharrastajiin - 26.8.2005 lehtiuutinen esimerkkitapauksesta ja ilmoitus samassa lehdessä 2. Tiedonkeruu karkulaisista - haastattelut ja havainnointi - tiedot lomakkeelle - herbaarionäytteet -Digikuvaus
MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 10
Jokioisten kartanopuiston kasvikarkulaisia Tallinmäki: Palmu - mamman kasvit 238 kasviyksilöä,112 erilaista lajia tai lajiketta, joista noin 30 valittua karkulaista Kuuselan taloon tuotu Rosa Centifolia-ryhmä`Pikkala Itse karannut Kartanon myllärin kasveja Jokioinen Forssa Kartanon puutarhurin tuoma Ypäjä Jokioisten kartanopuisto Tammela Majatalon saamat kasvit P. lactiflora Festiva Maxima MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 11
Wendlan puutarha Esittelee Jokioisten kartanon vanhoja kasvikantoja: 30 erilaista pensasta ja perennaa ja kartanon alueelta 50 talletettua kasvikantaa - Puutarhassa kasvaa myös FinE-kasveja ja muita geenivaroja Korvan kasvitarha Yläneläisten vanhoista pihoista kerättyjä kasveja ja niiden tarinoita MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 12
MTT Agrifood Research Finland 18.6.2012 13